S I M O N K U N T A 150 vuotta

1 S I M O N K U N T A 150 vuotta Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Kunnanvaltuusto 14.12.2015

Asukasluku 2 SIMON KUNNAN TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 VISIO Sisukkaasti simolainen. TOIMINTA-AJATUS ARVOT Simon kunta täyttää 150 vuotta vuonna 2016. Juhlavuotta juhlistetaan juhlatoimikunnan suunnitelmien mukaan erilaisin tapahtumin koko vuoden ajan. Pääjuhlaa vietetään Simon päivänä 28.10.2016. Valtuusto kokoontuu juhlavaltuuston merkeissä 12.12.2016 Simon kunnan toiminta- ajatuksena on kehittää Simosta taloudellisesti ja tehokkaasti tuotetuin laadukkain palveluin, viihtyisän asumisen ja vireän yrittämisen maaseutukunta. Simon kunnan arvot ovat seuraavat: Huolenpito, palvelualttius, yhteistyökyky ja oikeudenmukaisuus. KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Väestö: Simon kunnan väestömäärä saavutti huippunsa vuonna 1985 ollen silloin 4333. 3900 3800 3700 3600 3500 3400 3300 3200 Simon asukasluku 2002-2014 Väestö on sen jälkeen vähentynyt. Vuoden 2015 alussa kunnan väkiluku oli 3296. Ennakkotietojen mukaan väestön väheneminen näyttää jatkuvan edelleen. Kunnanvaltuuston asettamissa strategisissa tavoitteissa väestötavoite vuodelle 2018 on 3.300. Viime vuosien väestömuutokset esitetään seuraavassa taulukossa: Vuosi Syntyneet Kuolleet Muuttotase Väkiluku 31.12 2009 35 39-46 3 496 2010 29 30-6 3 489 2011 29 43-33 3 441 2012 41 44-9 3 429 2013 24 47-50 3 356 2014 13 44-29 3 296

3 Väestö kunnanosa-alueittain 2012 Väestön ikärakenne 2014: Asuminen Ikäryhmä 2014 %-osuus 2013 %-osuus 0-6 217 6,8 227 6,8 7-14 334 10,2 343 10,2 15-64 1 892 57,4 1 945 58,0 65 v täyttäneet 853 25,9 841 25,0 Yhteensä 3 296 100,0 3 356 100,0 Väestön ikärakenteeseen vaikuttaa Simossa voimakkaimmin muuttoliike ja syntyvyyden väheneminen. Väestö on tasaisesti vanhentunut. Simon asuntokanta oli vuoden 2012 lopussa 1485 asuntoa. Asunnoista 1278 (86 %) oli omakotitaloissa ja 173 (12 %) rivi- ja ketjutaloissa. Muissa oli 34 (2,3 %) asuntoa. Omistusasuntojen osuus asuntokannasta oli 83 %. Asunnoista 82,4 % oli hyvin varusteltuja, 9,1 % oli puutteellisesti varusteltuja ja 8,5 % erittäin puutteellisesti varusteltuja. Erittäin puutteellisesti varustelluista asunnoista puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai wc. Erittäin puutteellisesti varustettujen asuntojen määrä on pudonnut lähes sadalla viidessä vuodessa. Viime vuosina on valmistunut keskimäärin alle 5 asuntoa. Vuonna 2014 valmistui 3 asuntoa. Simon Vuokratalot Oy: n hallinnassa oli vuoden 2014 lopussa 106 asuntoa. Simon Vuokratalot Oy: n asuntojen keskimääräinen neliövuokra oli 7,23 euroa/m 2. Simon Vuokratalot on purkanut kesällä 2014 yhden vuokrarivitalon. Työpaikkojen jakauma: 1990 1995 2012 Alkutuo- Jalostus Palvelut tanto 1 136 875 655 12,5 % 13,6 % 73,9 %

4 Työvoima ja työllisyys: Vuosi Työvoima % koko Työttömät - alle 25 Työttömyysaste yhteensä väestöstä työnhakijat -joista naisia vuotiaita 2014 1 366 40,7 219 48 % 8,2 % 16,0 2013 1 369 40,8 203 55 % 6,4 % 15,2 Lokakuun 2015 työttömyysaste oli Simossa 14,3 %. Työllisyys on heikentynyt edellisestä vuodesta. Työttömien määrä on lisääntynyt 25 hengellä vuoden aikana lokakuun loppuun mennessä. Simossa työssä käyvät 2012: - alkutuotanto 82 12,5 % - jalostus 89 13,6 " - yksityiset palvelut 178 27,2 " - julkiset palvelut 287 43,8 " - tuntematon 19 2,9 Kunnan henkilöstö Kunnan palkatun henkilöstön määrä 1.1.2015 henkilöiden lukumäärä Toimintayksikkö Vakituiset Sijaiset Määräaikaiset Keskushallinto 7 Varhaiskasvatus 23 5 5 Opetustoimi 41 6 6 Kirjastotoimi 2 1 Kansalaisopisto 1 Liikuntatoimi 2 1 Nuorisotoimi 2 3 Tekninen toimi 2 1 Kiinteistöpalvelut 16 2 Rakennustarkastus 3 Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä 1 8 7 33 33 53 53 3 3 1 1 3 3 5 10 5 3 3 3 21 18 3 3 YHTEENSÄ 99 11 19 9 138 129 Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 50 vuotta 11 kk vuoden 2015 alussa. Kunnan talouden tasapainottaminen edellyttää säästöjä henkilöstömenoissa. Ensisijaisesti käytetään luonnollista poistumaa. Henkilöstörakenne ja -määrä sopeutetaan kunnan palvelurakenteeseen. Sosiaali-ja terveystoimen henkilöstö on 1.1.2011 siirtynyt Oulunkaaren kuntayhtymän palvelukseen, yhteensä 81 henkilöä, lisäksi taloushallinnosta ja ICT-palveluista siirtyi 4 henkilöä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA Kuntien taloustilanne tulee kiristymään huomattavasti julkisen talouden kestävyysvajeen korjaustoimenpiteistä ja yleisestä talouden taantumasta johtuen. Uusi valtionosuuslainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2015. Simon kunnan valtionosuudet vähenevät uudistuksen vuoksi vuoden 2014 tasolta 853.000 euroa. Muutos toteutetaan seuraavien neljän vuoden aikana. Simon kunnan talous on heikentynyt vuodesta 2010 alkaen, jolloin vuosikate oli plussalla 1,9 milj. euroa. Vuoden 2014 tilinpäätös oli alijäämäinen 0,883 milj. euroa ja vuoden 2015 talousarvio peräti 1,7 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden 2016 talousarvio on edelleen 0,7 milj. euroa alijäämäinen. Taloussuunnitelmavuodet 2016-2018 näyttävät kokonaisuutena talouden tasapainon osalta hyvin vaikeilta valtionosuuspohjan romahdettua.

5 Simon kunta on ollut mukana valtionvarainministeriön määräämässä kuntarakennelain 4. luvun mukaisessa erityisessä kuntajakoselvityksessä Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan Tervolan ja Ylitornion kuntien kanssa. Selvitys alkoi elokuussa 2014. Kuntajakoselvittäjät Martti Ruotsalainen ja Timo Mäkitalo antoivat 12.12.2014 ehdotuksensa Simon, Kemin ja Keminmaan kuntien yhdistymisestä. Simon kunnanvaltuusto päätti huhtikuussa 2015 äänin 11 10 hyväksyä esityksen, Kemin kaupunki hyväksyi esityksen yksimielisesti, mutta Keminmaan kunta hylkäsi esityksen äänin 16 19, mikä johti esityksen raukeamiseen. Simon kunnanvaltuusto ei nähnyt tarpeelliseksi aloittaa kahdenkeskisiä neuvotteluja Kemin kaupungin kanssa mahdollisen yhdistymissopimuksen neuvotteluista vaan Simon kunta päätti jatkaa itsenäisenä kuntana. Osana kuntauudistusta on uudistettu myös kuntalaki. Tavoitteena oli uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon muuan muassa uusista kuntahallinnon rakenteista sekä kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä johtuvat muutokset. Kuntalaki on edelleen kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Uusi kuntalaki tuli osin voimaan jo 1.5.2015, mutta pääosin kuntalaki tulee voimaan vasta 1.6.2017, kun uudet kunnanvaltuutetut on valittu. Keväällä työnsä aloittanut Juha Sipilän hallitus jatkaa sote-uudistuksen valmisteluja hallitusohjelman mukaisesti. Sen mukaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Tämä tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat itsehallintoalueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Uudistuksen toteuttamiseksi valmistellaan useita lakiesityksiä. Itsehallintoalueet aloittavat toimintansa 1.1.2019. Hallitusohjelman mukaan sote-uudistus etenee vaiheittain. Ensin uudistetaan sote-palvelurakenne siten, että kaikista palveluista muodostuu eheä kokonaisuus, jota johdetaan alueittain. Hallitus esitti 7.11.2015, että itsehallintoalueita olisi yhteensä 18 ja sote-palveluiden järjestäjäalueita 15. Lappi on esitetty omaksi itsehallintoalueeksi sekä sote-palveluiden järjestäjäksi. Itsehallintoalueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Nämä tehtävät siirtyvät pois kunnilta. Sairaanhoitopiirin laajan 24/7- päivystystoiminnan osalta esitetään tukeuduttavan 5 yliopistolliseen sairaalaan ja 7 muuhun keskussairaalayksikköön. Alustavissa kaavailuissa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ei tarjoaisi laajaa päivystyspalvelua. Sote-uudistus edellyttää, että selvitetään myös vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmalleille, jonka jälkeen valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistus. Se tarkoittaa, että nykyisestä monikanavaisesta rahoituksesta siirryttäisiin yksikanavaiseen rahoitukseen. Viimeisimpien linjausten mukaisesti rahoitus siirtyisi pois kunnilta, mikä muuttaa jatkossa myös kuntien asemaa. Lisäksi tullaan selvittämään valinnanvapausmallin yksityiskohdat ja EU:n potilasliikkuvuusdirektiivin edellyttämät lakimuutokset. Tavoitteena on vahvistaa perustason sote-palveluita ja turvata ihmisten nopea hoitoonpääsy. Sote-uudistuksen yhteydessä hallitus toteuttaa samalla aluehallinto-uudistusta, mikä perustuu 18 itsehallintoalueeseen. Selvityksen alla on myös toisen asteen koulutuksen mahdollinen järjestäminen itsehallintoalueiden puitteissa. Sote-uudistuksen on toteutuessaan todettu olevan suurin yksittäinen kuntakenttää koskeva uudistus koko itsenäisyytemme aikana.

6 MERI-LAPIN ALUEEN YHTEISTYÖ Kunnan omistukset eri yhtiöissä ja yhteisöissä ilmenee talousarvion liitteestä 1. Lisäksi kunta on mukana Meri-Lapin kehittämiskeskus ry:ssä ja Peräpohjolan Leader ry:ssä. Simon kunnan tavoitteena on kehittää aluetta yhteistyössä Meri-Lapin kuntien kanssa. Kunta pyrkii lisäämään yhteistyötä naapurikuntien kanssa palvelutuotannossa ja elinkeinojen kehittämisessä. Seudullinen kansalaisopistotoiminta laajeni vuoden 2014 alusta, kun Kivalojen seutuopisto ja Kemin työväenopisto yhdistyivät Kemin kaupungin ylläpitämäksi Kivalo-opistoksi. Simo kuuluu Kivaloopistoon. Eläinlääkinnän ja terveysvalvonnan tehtävät siirtyivät myös vuoden 2014 alusta Tornion kaupungin organisaatioon kuuluvaan Merilapin ympäristöterveysjaoston alaisuuteen. Eläinlääkärien toimipiste sijaitsee edelleen Simossa. Vuoden 2016 alusta samaan organisaatioon palkataan kuntien yhteinen seutulogistikko. Maaseutuhallinnon viranomaispalvelut kunta ostaa Tervolan kunnalta, johon toiminnot keskitettiin vuonna 2011 osana maaseutuhallinnon uudistusta. Tuolloin kunnan maataloussihteeri siirtyi Tervolan kunnan palvelukseen, mutta toimii Simon kunnassa kahtena päivänä viikossa. Simon kunta osallistuu seudullisen hankintarenkaan toimintaan. Lisäksi kunta on osakkaana Meri- Lapin kuntapalvelut liikelaitoksessa, joka tuottaa ateriapalvelut sekä kunnan omiin toimintoihin että Oulunkaaren kuntayhtymän järjestämiin palveluihin. Elinkeinotoiminnan uusyrityspalvelu hankitaan seudullisesti toimivalta Meri-Lapin Startti Oy:ltä. Lisäksi osallistutaan Kemin Digipolis Oy:n toimintaan, jossa toteutetaan elinkeinohanketoimintaa. Simon kunta on sitoutunut v. 2013 allekirjoitetulla sopimuksella tukemaan Kemin teatterin toimintaa vuosina 2014-2016. Vuonna 2016 tuen määrä on 3.400 euroa. Musiikin saralla yhteistyötä tehdään Länsipohjan Jousikvartetin kanssa, joka esiintyy säännöllisesti Simossa ja musiikkiopistotoiminta toteutuu seudullisen Länsi-Pohjan musiikkiopiston kautta. Kunta on myös mukana vuonna 2013 perustetun seudullisen matkailuyhtiön, Merilapin Matkailu Oy:n, toiminnassa. Yhtiön tehtävänä on alueen matkailupalvelujen kehittäminen ja markkinointi. Simon kunta ostaa matkailuyhtiöltä palveluja 5 000 eurolla vuodessa. Kunnan kehittämistoimen toteuttamiseksi Simon kunta osallistuu Meri-Lapin kehittämiskeskuksen yhteisiin hankkeisiin. Kunnan maksuosuus kehittämiskeskuksen toimintamenoihin ja kehityshankkeisiin on talousarviovuonna 2016 yhteensä noin 30.000 euroa. Meri-Lapin kehittämiskeskuksen toimintaa on haluttu uudistaa ja jatkossa hanketoiminnan sijaan keskitytään edunvalvontaan. Yhdistyksen henkilökunta supistuu ja toimintaa on tarkoitus jatkaa vuonna 2016 seutupäällikön ja seutukoordinaattorin toimesta. Uuteen toimintamalliin sisältyy kaksi kertaa vuodessa kokoontuva seudun kaikkien valtuustojen yhteistilaisuus seutufoorumi. Lapin liitto on uudistanut maakuntaohjelman. Simon kunnan jäsenmaksu Lapin liitolle on ollut noin 40.000 euroa. Simon kunnan osuus palo-ja pelastustoimen menoihin on 324.000 euroa. Lapin liitto hallinnoi koko Lapin maakuntaa koskevan sosiaali-ja terveydenhuollon Sote-savotta hanketta. Sote- Savotta hankkeelle on saatu keväällä 2015 yhteensä 1,5 milj. euron hankerahoitus. Hankkeen toimikausi on vuoden 2016 loppuun, mutta alun viivästymisen vuoksi hankkeelle haettaneen jatkoaikaa. Simon kunnan osuus Leader-toimintaryhmän Peräpohjolan Leader ry :n kuntarahoituksesta on noin 16.000 euroa vuodessa.

KUNNAN VAHVUUDET, HEIKKOUDET, MAHDOLLISUUDET JA UHKATEKIJÄT 7 Kunnan luottamushenkilöt ovat kartoittaneet Simon kunnan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkatekijät osana kuntastrategiatyötä syksyllä 2015 VAHVUUDET Luonto ja luonnonvarat (lohi, porot, nahkiainen) Sijainti Simojoki Ihmiset Liikenneyhteydet Saaristo MAHDOLLISUUDET Puhdas luonto Matkailu Tuulivoima Biotalous HEIKKOUDET Kuntatalous Veturiyritys puuttuu Työpaikkaomavaraisuus Rohkeuden puute UHKAT Väestön ikääntyminen Keskittämispolitiikka Palveluiden puute Koulutuspolitiikka SIMON KUNNAN YLEISTAVOITTEET VUOSILLE 2016 2018 Simon kunta kehittää toimintaansa seuraavien tavoitteiden pohjalta: 1. Väestötavoite vuodelle 2016 on 3.270 asukasta ja vuodelle 2018 3.300. Haja-asutusalueet pidetään asuttuina ja välttämättömät peruspalvelut pyritään turvaamaan. 2. Suunnittelukauden aikana kaikkien palvelujen tuottamisessa huomioidaan terveyden edistämistä vahvistavat toimet. 3. Tuetaan elinkeinorakenteen monipuolistamista luomalla edellytyksiä erityisesti maaseutuelinkeinojen, luontomatkailun sekä pienteollisuuden kehittämiseen. Työllistämistoimenpiteitä kehitetään työllistämissuunnitelman pohjalta. 4. Asuin- ja elinympäristön viihtyisyyttä parannetaan ympäristöinvestoinneilla ja kaavoituksella. 5. Maanhankinnalla tuetaan asunto- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita. 6. Kunnan palveluvarustusta kehitetään taloudellisten voimavarojen mukaan ja käyttäen hyväksi alueellista yhteistyötä. 7. Simolaisille nuorille turvataan laadukas peruskoulu ja yleislukio sekä riittävät muut jatkoopiskelumahdollisuudet. Koulutuksen kehittämisessä huomioidaan Simojoen erityispiirteiden ja arvokkaiden suojelualueiden mahdollisuudet ympärivuotiseen luontomatkailuun ja tutkimukseen. 8. Tuloveroprosentin säilyttäminen nykytasolla siten, että kunnan velkamäärä ei nouse kohtuuttomasti (2 500 euroa/as). 9. Kunnan kehittämisessä otetaan huomioon Meri-Lapin alueen tavoite-ohjelman kehittämistavoitteet, toimintapolitiikka ja toimenpiteet. Simon kunnan kehitys riippuu oleellisesti siitä, miten koko Meri-Lapin seutukunta ja Oulunkaari kehittyy. 10. Simon kunnanvaltuusto on käymissään arvokeskusteluissa katsonut, että kunnan tärkeimmät palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuolto sekä koulutus.

KUNNAN TOIMINNAN PAINOPISTEET 2016 2018 8 PAINOPISTE AVAINTULOS OSATAVOITTEET Talous Terve talous Veroprosentti ei nouse Velkamäärä enintään 2 500 euroa/as. Vuosikate positiivinen Nettoinvestoinnit 550.000 / vuosi. Ympäristö Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asuinalueiden viher- ja ympäristörakentaminen. Kunnan omistamien vuokratalojen peruskorjaus Maanhankinta tasokkailta alueilta asunto ja teollisuusrakentamiseen Elinkeinojen kehittäminen Monipuolinen yritysrakenne Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Puuteollisuus ja bioenergia Palvelutuotanto Tehokkaasti tuotetut sosiaali-, terveydenhuolto- ja koulutuspalvelut Matkailu Yhteistyön kehittäminen tuottajaorganisaatioiden välillä. Lukion ja koulutuskuntayhtymän yhteistyö Koulutusyhteistyö Kemi Tornio alueen kanssa Laadukkaat vapaa-ajan palvelut TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuote on supistunut jo kolmatta vuotta peräkkäin, ja kokonaisarvonlisäys on reilut 8 prosenttia pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuoden 2007 lopussa. Lähivuosien kasvunäkymät lupaavat parhaimmillaankin vain noin yhden prosentin kasvua. Viime vuonna bruttokansantuotteen määrä laski 0,1 prosenttia. Kahtena aikaisempana vuonna kansantuotteen lasku on ollut noin prosenttiyksikön voimakkaampaa. Kokonaiskysyntää ovat näinä vuosina leikanneet erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Suomen vienti onkin kehittynyt jo pitkään hitaammin kuin maailmankaupan kasvu. Myös yksityisen kulutuksen määrä on kehittynyt viime vuosina heikosti. Suomen vienti ei vedä, ja kotimarkkinat taas kärsivät vaimeasta tulokehityksestä ja sopeutustoimista. Tilastokeskuksen maaliskuussa 2015 julkaiseman kansantalouden tilipidon mukaan vienti supistui 0,4 % v. 2014. Viennin arvo oli v. 2014 keskimäärin jo seitsemän prosenttia pienempi kuin vuoden 2010 lopussa eli finanssikriisistä seuranneen toipumisen huipulla. Viennin supistumisen taustalla on useita seikkoja, joista merkittävimmät liittyvät teollisuuden rakennemuutokseen ja Suomen edelleen heikentyneeseen kustannuskilpailukykyyn. Ennustelaitokset ovat varsin yksimielisiä suhdannekäänteen ajoittumisesta loppuvuodelle ja siitä, että tänä vuonna Suomen bruttokansantuote kasvaa hieman. Kasvun odotetaan pohjautuvan lähinnä vientikysynnän ja yksityisen kulutuksen pienehköön lisääntymiseen. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,4 prosenttia. Vientikysynnän arvioidaan lisääntyvän noin kolmella prosentilla, ja samalla yksityiset investoinnit kääntyvät vihdoin-

9 kin kasvuun. Myös kotimaisen kysynnän rooli talouskasvun lähteenä voimistuu, kun työllisyyden heikkeneminen pysähtyy ja kuluttajien luottamus niin oman talouden kuin kansantalouden näkymiin vahvistuu. Suhdannekäänteestä huolimatta Suomen kasvuluvut ovat EU-maiden heikoimpia. Yksi syy vaimeaan talouskasvuun on Venäjän taloustilanne ja sen vaikutukset Suomen vientiin. Venäjän talous onkin lähivuodet vaikeassa suhdannekuopassa, minkä lisäksi pidemmän aikavälin kasvunäkymät ovat erittäin epävarmat Venäjän talouden ja politiikan kääntyessä entistä enemmän sisäänpäin. Edellytykset talouskasvun piristymiselle ovat periaatteessa nyt erinomaiset, sillä energian, erityisesti öljyn, hinta on matalalla, euron ulkoinen arvo on heikentynyt ja EKP:n rahapolitiikka elvyttävää. Myös korkotason ennakoidaan pysyvän matalana varsin pitkään. Vientisektorilla toimivien yritysten lisäksi näistä tekijöistä hyötyvät myös kotitaloudet, sillä maltillinen hinta- ja korkokehitys tukee ostovoimaa ja yksityistä kulutusta. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan tänä vuonna erittäin vaimeasti, vajaat puoli prosenttia. Ensi vuonna kuluttajahintojen odotetaan nousevan noin prosentin. Talouskasvun piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyysjaksojen kestot ovat pidentyneet, minkä lisäksi alueelliset ja ammatilliset erot työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa ovat suuret. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, vaikka talouskasvun piristymisen odotetaan kääntävän työttömien määrän vähitellen loivaan laskuun. Työllisyysasteen odotetaan pysyvän ennusteajanjakson ajan suurin piirtein ennallaan tai paranevan hieman. Kunnallistaloudellinen kehitys Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien talous pysyi tiukkana, vaikka kuntatalouden kirjanpidollinen tulos nousi selvästi positiiviseksi. Tuloksen parantumiseen vaikuttivat monet tekijät, joista merkittävin yksittäinen tekijä oli kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen ja sen myötä lisääntyneet kertaluonteiset satunnaiset tulot. Muita tulosta parantavia tekijöitä olivat kuntien henkilöstömenosäästöt sekä kuntien tuloveroprosenttien kiristykset. Heikosta taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyivät edellisvuoden tasolla, eikä tulorahoitus riittänyt kattamaan nettoinvestointikuluja. Tämän vuoksi kuntatalouden velkaantuminen jatkui yhä voimakkaana ja lainakanta nousi vuoden 2014 lopussa 16,6 mrd. euroon. Kuntien velkaantuminen on siten noin 8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Heikon taloustilanteen varjossa kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden varsin maltillisesti. Tänä vuonna sopimuskorotusten ja viime vuoden palkkaperinnön kustannusvaikutus on kunnissa keskimäärin noin 0,6 prosenttia. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntaalan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,1 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Kuntien arvioidaan myös jatkavan omia säästötoimiaan ja sopeuttavan henkilöstömenojaan kuluvana vuonna. Valtaosa sopeutuksesta tehdään hyödyntämällä luonnollista poistumaa, vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä sekä järjestelemällä töitä uudelleen. Väestön ikääntyminen lisää kuntatalouden sosiaali- ja erityisesti terveyspalvelujen kysyntää. Kuntatalouden kehitysarviossa ikärakenteen muutoksen arvioidaan kasvattavan palvelujen tarvetta 2016 2019 vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Palkkakustannusten kehittyessä maltillisesti palvelujen kysynnän kasvu purkautuu väistämättä ostopalveluiden kasvuksi. Ostopalvelut ovatkin lisääntyneet 2000-luvulla voimakkaasti. Tänä vuonna ostojen kasvun arvioidaan notkahtavan liikelaitosten yhtiöittämisten vuoksi alle yhteen prosenttiin, mutta sen jälkeen ostojen ennakoidaan lisääntyvän jälleen reippaasti, arviolta 4,6 prosenttia vuodessa. Kuntien verotuloista keskimäärin 85 prosenttia kertyy kunnallisveroista. Kiinteistövero on noussut kahdeksalla prosentillaan jo toiseksi suurimmaksi kuntien veroksi, mutta lähes tasavahvana sen jälkeen tulee yhteisövero noin seitsemän prosentin suuruisena.

10 Kuntien verotulojen kehitys on kärsinyt voimakkaasti heikosta talouskasvusta ja nousevasta työttömyydestä. Lisäksi kuntien verotuloihin vaikuttavat myös hallituksen päätökset veroperusteista ja kuntien omat päätökset veroprosenteista. Viime vuonna kuntien verot yhteensä kasvoivat 2,5 prosenttia. Kunnallisvero lisääntyi vain 1,3 prosenttia, kun taas yhteisövero ja kiinteistövero kasvoivat noin 11 prosentilla. Kiinteistöveron voimakkaan kasvun taustalla vaikuttivat muun muassa päätökset kiinteistöjen verotusarvojen korotuksista. Tänä vuonna kansantalouden tilinpidon mukainen palkkasumma kasvaa hieman edellisvuotta ripeämmin, mutta siitä huolimatta palkat lisääntyvät vain noin 1,5 prosenttia. Eläketulot kasvavat noin 3,3 prosenttia väestön ikärakenteen muuttuessa ja eläkeikäisten määrän kasvaessa nopeasti. Myös työttömyyskorvausten määrä kasvaa yhä ripeästi. Yhteensä ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 2,0 prosenttia. Kuntatalousohjelman tuloennusteen mukaan kuntien verotulot yhteensä kasvavat tänä vuonna 1,9 prosenttia. Kunnallisveron samaa suuruusluokkaa oleva vaimea kasvu johtuu muun muassa kunnallisverotuksen vähennyksiin, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen ja perusvähennykseen, tehdyistä korotuksista. Vuoden alussa noin kolmannes kunnista nosti tuloveroprosenttiaan, minkä seurauksena kuntien verotulot lisääntyivät noin 100 miljoonalla eurolla. Kuntien kiinteistöveron ennakoidaan sen sijaan jatkavan tänä vuonna reipasta kasvua. Lakisääteisistä kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajojen korotuksista aiheutuvat lisätulot eivät kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä viime vuoden kehysriihessä tehtyjen päätösten mukaisesti nämä tulot vähennetään kuntien valtionosuuksista. Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on tänä vuonna 36,87 %, sillä työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kompensoidaan kunnille kuntien yhteisöveron kautta. Kuntatalousohjelman tuloennusteessa kuntien yhteisöveron ennakoidaan supistuvan jonkin verran, mutta viimeisin kehitys näyttäisi kääntävän yhteisöveron tuoton tänä vuonna plussan puolelle. Vuonna 2016 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan, kasvun jäädessä kuitenkin hieman kahden prosentin alle. Palkkasumma nousee edelleen vaimeasti, sillä sopimuspalkkojen arvioidaan kehittyvän maltillisesti. Myös eläketulojen kasvu jatkaa ensi vuonna tutulla reilun kolmen prosentin kehitysurallaan. Sen sijaan työttömyyskorvausten arvioidaan supistuvan työttömyyden kääntyessä hienoiseen laskuun. Vuonna 2015 ansiotaso kehittyy työmarkkinaosapuolten v. 2013 neuvotteleman työmarkkinaratkaisun mukaisesti. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen vuodelle 2016 ajoittuva sopimuskorotus on noin 0,5 %. Ansiotulojen maltillinen kasvu pitää kunnallisveron tilitykset pienessä kasvussa vuonna 2016. Tässä vaiheessa tuloveroperusteisiin ei ole tehty inflaatiota tai ansiotason nousua vastaavia tarkistuksia tai muita tuloverotuksen tasoa muuttavia veroperustemuutoksia. Kunnallisvero kasvaa tällöin 2,8 prosenttia. Mitä todennäköisimmin ainakin pieni- ja keskituloisten tuloverotukseen tullaan tekemään myös tällä hallituskaudella kevennyksiä. Jos tällaisia muutoksia tehdään, ne vähentävät suoraan kuntien verotuottoja. Määräaikainen kuntien yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016. Kuntien yhteisövero-osuus on ensi vuonna 30,92 prosenttia. Kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 2016 kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa. Kuntien ensi vuoden verotulot lisääntyvät arvion mukaan 2 prosenttia. Kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat tänä vuonna vain aavistuksen viime vuotta ripeämmin. Esimerkiksi peruspalvelujen valtionosuutta pienentää jo aikaisemmin tehty päätös leikata kuntien valtionosuuksia 188 milj. eurolla. Ennustetulla tulo- ja menokehityksellä kuntatalous painuu kuluvana ja ensi vuonna alijäämäiseksi.

Valtionosuudet 11 Kunnat jatkavat taloutensa sopeuttamista sekä menoihin että tuloihin vaikuttavin toimenpitein. Noin kolmannes kunnista nosti vuoden alussa kunnallisveroprosenttiaan, ja keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 19,87 prosenttiin. Useat kunnat korottivat vuoden alussa myös kiinteistöveroprosenttejaan. Suuri osa korotuksista johtui kuitenkin siitä, että kiinteistöveron lakisääteisiä ala- ja ylärajoja korotettiin vuoden alussa. Ala- ja ylärajojen nostosta johtuvat kiinteistöveron korotukset eivät vahvista kuntataloutta, sillä ne vähennetään kuntien valtionosuuksista. Valtinosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palveluiden saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasituksella. Tämä toteutetaan tasaamalla palveluiden järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kuntien verotulojen perusteella. Kuntien valtionosuus koostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta ja opetus-ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus-ja kulttuuriministeriö. Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan 1.1.2015. Uudistus perusti pitkälle entisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2016 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohden. Simon kunta menettää uudistuksessa valtionosuutta vuoden 2014 tasossa 853.000 euroa eli 249 euroa/asukas. Valtionosuudet 2015 2016 Peruspalveluiden valtionosuus 9 077 000 9 300 000 Opetus-ja kulttuuritoimen rahoitusosuus -300 000-300 000 Muut valtionosuudet Yhteensä 8 777 000 0 9 000 000 Verotulot 2016 Kunnallisveron kehitys: Vuosi Kunnnallisveroprosentti Verotuotto Muutos ed. vuoteen Kasvu % 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 20,75 20,75 20,75 20,75 21,25 21,75 22,00 10 319 634 10 152 846 10 536 987 11 006 585 11 106 253 11 600 000 11 750 000 454 115-166 788 384 141 469 598 99 668 493 747 150 000 4,6-1,6 3,8 4,6 0,9 4,4 1,3 Verotulojen määrän v. 2016 arvioidaan olevan 11,7 milj. euroa, josta 900.000 euroa kiinteistöveroa.

12 Verotulokohdan erittely 2016 Verotulokohdan erittely Talousarvio 2015 Talousarvio 2016 Kunnallisvero 10 550 000 10 600 000 Osuus yhteisöveron tuotosta 300 000 250 000 Kiinteistövero 750 000 900 000 Verotulot yhteensä 11 600 000 11 750 000 Tuloveroprosenttia nostettiin vuodelle 2016 22,00 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti on 0,55, muiden kuin vakituisten asuinrakennusten 1,30 ja yleinen veroprosentti on 1,40. Vuosien 2016-2018 taloussuunnitelma perustuu 22,00 % tuloveroprosenttiin. Lainamäärän kehitys vv. 2009 2016 (31.12): Vuosi 1000 euroa euroa/asukas 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 4 309 4 219 4 705 4 838 4 888 5 408 7 082 7 982 1 232 1 209 1 357 1 409 1 446 1 639 2 156 2 456

13 TALOUSARVION OSAT JA SITOVUUS Talousarvion tehtävärakenne Kunnan talousarvion ja -suunnitelman laadinta ja hyväksyminen sekä rakenne perustuvat Kuntalain 110 :ään. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä kolmen tai useamman vuoden suunnittelukaudelle taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Simon kunnassa suunnittelukauden pituus on kolme vuotta. Kuntalain mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Laadinnassa on huomioitava kunnan tehtävien hoitamisen edellytysten turvaaminen. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan käyttötalouden, tuloslaskennan, investointien ja rahoituksen osalta. Käyttötalous- ja investointiosa edustavat toiminnan ohjauksen näkökulmaa, tuloslaskelma- ja rahoitusosa kokonaistalouden näkökulmaa. Edellä tämän asiakirjan yleisperusteluissa on tarkasteltu kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun vaikuttavia yleisiä tekijöitä. Käyttötalousosassa esitetään lisäksi yleisperusteluja tarkempia, tulosaluekohtaisia perusteluja. Käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja budjetoidaan palveluiden järjestämisen edellyttämät menot ja tulot. Tuloslaskelmaosassa yhdistetään käyttötalousosan tulosalueiden ulkoiset menot ja tulot sekä budjetoidaan kunnan yhteiset tulot ja menot, joita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä mahdolliset satunnaiset erät. Lisäksi tuloslaskelmaosassa esitetään pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden suunnitelman mukaiset poistot, jotka lasketaan kunnanvaltuuston hyväksymän (2012) poistosuunnitelman mukaan. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden hankinnat, näiden rahoitusosuudet sekä omaisuuden myynti. Rahoitusosassa esitetään yhteenvetona arviot varsinaiseen toimintaan ja investointeihin liittyvistä rahan lähteistä ja käytöstä. Rahoitusosassa budjetoitavia eriä ovat antolainojen muutokset ja pitkäaikaisten lainojen muutokset. Muita maksuvalmiuden muutoksia, kuten korottomien saamisten ja velkojen muutoksia, ei budjetoida. Tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuus Kuntalain 110 :n mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Valtuustoon nähden sitovat erät on määritelty seuraavasti. Käyttötalousosan sitovuus Valtuusto osoittaa käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot toimielimille. Nämä toimielinten määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovia bruttomääräisinä. Tulosalueen määrärahat ja tuloarviot ovat puolestaan lautakuntaan nähden sitovia bruttomääräisinä. Bruttositovuus tarkoittaa, että määrärahan alitus ei oikeuta tuloarvion alitukseen eikä tuloarvion ylitys määrärahan ylitykseen. Valtuusto asettaa käyttötalousosassa lisäksi toiminnalliset tavoitteet, jotka ovat sitovia toimielimittäin. Tulosalueittain esitettävät poistot ja muut laskennalliset erät sekä suoritemittarit eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Tuloslaskelmaosan sitovuus Tuloslaskelmaosan määrärahojen ja tuloarvioiden osalta valtuustoon nähden sitova on vuosikate ja verotulot sekä valtionosuudet. Pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden poistoja ei budjetoida määrärahoina, vaan niiden sitovuus määritetään poistosuunnitelmassa. Tuloslaskelmaosassa esitetään lisätietona myös tulorahoituksen riittävyyttä kuvaavia tunnuslukuja ja tavoitteita, jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia.

14 Investointiosan sitovuus Valtuustoon nähden investointiosan määrärahat ja tuloarviot ovat hankkeittain tai hankeryhmittäin sitovia. Pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden hankinnat on esitetty investointiosassa sitovuustason mukaisesti. Rahoitusosan sitovuus Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovaa on pitkäaikaisten lainojen lisäys sekä antolainojen lisäys ja vähennys. Rahoitusosassa esitetään lisätietona myös toiminnan ja investointien rahoituksen tunnuslukuja ja tavoitteita, jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Valtuuston hyväksymän kunnanhallituksen johtosäännön mukaan kunnanhallitus päättää lainan ottamisesta kunnalle kunnanvaltuuston talousarvion käsittelyn yhteydessä tai muutoin päättämään enimmäismäärään asti Tilivelvolliset ja seurantavastuu Tilivelvollisia ovat seuraavat luottamushenkilöt ja viranhaltijat: - kaikkien toimielinten jäsenet (lukuun ottamatta valtuustoa) - kaikkien toimielinten esittelijät - kunnanjohtaja - osastopäälliköt Tilivelvollisuus merkitsee vastuuta valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta, määrärahojen käytöstä ja tuloarvioiden kertymisestä talousarvion mukaisesti. Tilivelvollisten tulee huolehtia talousarvion toteutumisen seurannasta. Mahdollisessa määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen Talousarvion muuttaminen Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kunnanvaltuusto. Talousarvion muutosten esittämisoikeus ja -velvollisuus koskee samalla tavoin talousarviossa hyväksyttyjä meno- ja tuloarvioita sekä v. 2016 tavoitteita. Talousarviomuutokset on pyrittävä tekemään talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. Talousarviomuutoksista huolehtii toimialue.

15 TALOUSARVIOVUODEN 2016 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO SEKÄ SITOVUUS Simon kunta Sitovuus: B=bruttomääräraha/-tuloarvio valtuusto B=bruttomääräraha/-tuloarvio lautakunta TALOUSARVIOVUODEN 2016 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO ULKOINEN Sitovuus Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA TA 2016 TA 2016 TARKASTUSLAUTAKUNTA B 8 600 Tarkastustoimi B 8 600 KESKUSVAALILAUTAKUNTA B Vaalit B - YLEISHALLINTO/KUNNANHALLITUS B 13 572 880 126 400 Hallinto-ja talouspalvelut B 1 007 350 35 400 Elinkeinotoimi B 128 750 5 000 Maaseututoimi B 46 100 Työllistäminen B 354 450 86 000 Oulunkaaren kuntayhtymä B 84 000 Yhteistoiminta-alue B 11 814 500 Ostopalvelut muilta B 117 730 Rahoitustoimi B - PERUSTURVA/KUNNANHALLITUS B 270 490 B 42 740 Vanhuspalvelut B 42 950 Terveyspalvelut B 184 800 SIVISTYSLAUTAKUNTA B 5 456 820 235 800 Sivistystoimen hallinto B 66 300 Perusopetus B 3 049 150 61 700 Lukiokoulutus B 676 600 33 000 Aikuisopetus B 90 000 Kirjasto-ja kulttuuripalvelut B 253 870 Varhaiskasvatus B 1 320 900 140 000 VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA B 180 200 34 700 Vapaa-aikatoimi B 180 200 34 700 TEKNINEN LAUTAKUNTA B 2 602 150 1 461 200 Tekninen toimi B 135 050 15 500 Palo-ja pelastustoimi B 358 220 83 800 Toimitilapalvelut B 765 200 1 100 100 Liiketoiminta B 442 000 176 700 Kiinteistö-ja muut palvelut B 905 680 82 300 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA B 209 300 34 000 Rakennusvalvonta/ViranomaispalvelutB 209 300 34 000 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B 11 750 000 Valtionosuudet B 9 000 000 Korkotuotot B 1 000 Muut rahoitustuotot B 11 000 Korkokulut B 150 000 Muut rahoituskulut B 1 100 INVESTOINTIOSA Investointimenot B 1 050 000 Rahoitusosuudet B 10 000 Käyttöom. myynti B 20 000 RAHOITUSOSA Antolainojen lis. B 100 000 Antolainojen väh. B 100 000 Pitkäaikaisten lainojen lis. B 2 050 000 Pitkäaikaisten lainojen väh. B 1 150 000 Vaikutus maksuvalmiuteen 94 660

TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 16 Talousarvio- ja taloussuunnitelma on laadittu kuntalain ja soveltuvin osin kirjanpitolain säännösten mukaisesti. Talousarvio ja suunnitelma käsittää yleisperusteluosan lisäksi tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, käyttötalousosan, investointiosan ja tasearviot. Kunnan talousarviossa käyttötalousosa on esitetty tulosalueittain. Käyttötalousosasta ilmenee tulosalueen toiminta-ajatus sekä toimintasuunnitelma vuosille 2016-2018 sekä tulosalueen vaikutus kunnan kokonaistalouteen. Tulosalueiden kehitystä kuvataan viiden vuoden aikajänteellä, joista ensimmäinen on tilinpäätösvuosi (2014), kaksi seuraavaa talousarviovuosia ja loput taloussuunnitelmavuosia. Investointiosassa esitetään yhteenveto suunnitelluista investoinneista taloussuunnitelmakaudella. Kunnanhallitus tulee seuraamaan tarkasti talouden kehitystä ja tarvittaessa tekemään kesken talousarviovuoden esityksiä valtuustolle talouden saamiseksi riittävään tasapainoon. Kunnan taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä (31.12.2014). Vuoden 2016 talousarvion vuosikate on ylijäämäinen 198 560 euroa, mutta tulos alijäämäinen -523.490 euroa. Kansainvälinen finanssikriisi aiheuttaa epävarmuutta talousarvion tulopohjaan. Kunnan on jatkettava talouden tiukkaa linjaa, jotta kunnan toimintaedellytykset tulevaisuudessa säilyvät. Käyttömenoja vähennetään vuoteen 2018 mennessä 300.000 euroa. Se edellyttää henkilöstömenoissa ja palveluiden ostoissa vastaavia säästöjä. Uutta henkilöstöä ei eläkkeelle jäävien tilalle pääsääntöisesti palkata. Palvelutuotantoa kehitetään tuottavuutta lisäten. Yhteistyötä eri sidosryhmien ja naapurikuntien kanssa tehostetaan kustannusten alentamiseksi. Talouden tasapainottaminen Kuntalain 110 : n mukaan Kunnan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja - suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Simon kunnan taloussuunnitelma ei ole tasapainossa. 1.1.2015 tilanteessa taseessa oli 1,7 milj. euroa ylijäämää, mikä riittää kattamaan vuodelta 2015 syntyvän alijäämän. Vuodelle 2016 arvioidaan jäävän noin 660 000 euroa aikaisempien vuosien ylijäämää, mikä riittää TA 2016 alijäämän kattamiseen. TS 2017 on alijäämäinen 0,4 milj. euroa. Simon kunnanhallitus on 12.12.2014 asettanut taloustyöryhmän, joka on työstänyt Simon kunnan talouden tasapainottamisohjelmaa. Vuoden 2016 talousarvio on karsittu eikä sisällä liikkumavaraa. Suunnitelmavuosiin 2017 ja 2018 kohdistuu kustannusten leikkauksen osalta painetta ja edellyttää supistavia toimenpiteitä. Suunnitelmavuoden 2017 menokehys on 1,4 % talousarviovuotta 2016 pienempi. Vuoden 2018 menokehykseen on laskettu 0,5 %:n kasvu, mikä edellyttää käytännössä myös supistavia toimenpiteitä. Kehyksessä suunnitelmavuosien verotulot on laskettu vuoden 2016 prosentein.

17 Euro TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos -% TS 2017 Muutos -% TS 2018 Muutos -% Toimintatuotot + 2 092 888 1 814 400 1 892 100 4,3 1 950 000 3,1 2 150 000 10,3 Toimintakulut - 22 323 486 22 922 850 22 504 640-1,8 22 200 000-1,4 22 300 000 0,5 Ylijäämän palautus 200 000 TOIMINTAKATE -20 230 598-21 108 450-20 412 540-3,3-20 250 000-0,8-20 150 000-0,5 Verotulot+ 11 106 253 11 600 000 11 750 000 1,3 11 800 000 0,4 12 300 000 4,2 Valtionosuudet+ 9 142 407 8 777 000 9 000 000 2,5 9 000 000 0 9 000 000 0 Rahoituserät - 109 732 161 000 139 100-13,6 158 000 13,6 168 000 6,3 VUOSIKATE -91 670-892 450 198 360-122,2 392 000 97,4 982 000 150,5 Suunnitelmapoistot- -795079-818 930-721 850-11,6-780 000 8,1-810 000 3,8 YLI/ALIJÄÄMÄ -883 417-1 711 380-523 490-69,4-388 000-25,9 172 000-144,3 Taseen kertynyt yli/alijäämä tilanne on seuraava: Euro TP 2014 TA 2015 ENN. 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Tilikauden yli/alijäämä -883 417-1 711 380-1 000 000-523 490-388 000 172 000 Taseen kertynyt yli/alijäämä 1 667 539-43 841 667 539 144 049-243 951-71 951 Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat suurin yksittäinen erä ja ne sisältyvät Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa tehtävään palvelusopimukseen. Omistajaohjauksen puitteissa erikoissairaanhoidon oman toiminnan kuntalaskutus on yhdessä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin omistajakuntien kesken sovittu TA 2016 tasolle 3 % TA 2015 tasosta. Supistava talousarvio johtuu siitä, että sairaanhoitopiirin tulos oli vuonna 2014 noin 5,0 milj. euroa ylijäämäinen ja vuodelle 2015 ylijäämää on arvioitu kertyvän 4,0 milj. euroa. Vuoden 2015 ylijäämän osalta omistajakunnat esittivät ylijäämän palautusta, minkä sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi 24.11.2015 kokouksessaan. Lopulliset summat tarkentuvat vasta keväällä 2016 tilinpäätöksen yhteydessä. Tämän johdosta Simon vuoden 2016 talousarvion erikoissairaanhoidon kustannuksia pienentää arvioitu 200 000 euron sairaanhoitopiirin vuoden 2015 ylijäämän palautus. Erikoissairaanhoidon erän suuruuteen ja lopulliseen toteutumaan vaikuttaminen suoraan on käytännössä mahdotonta, mutta omistajaohjauksen kautta asiaa on pyritty edistämään mm. sitovuustasojen määrittelyin sekä toiminnan ja talouden sopeutusohjelman laatimissuunnitelman kautta. Lisäksi sopimusohjausmenettelyn kehittämistä jatketaan vuoden 2016 alkupuolella. Perusterveydenhuollon nykyinen taso ja toiminta ovat Simossa tasolla, jonka ei pitäisi siirtää painetta erikoissairaanhoidon puolelle ja siten myös kustannusten kasvun leikkaus ja tason alennus on otettu vuoden 2016 laskelmissa huomioon. Erikoissairaanhoidon kustannusten budjetointi: Euro TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos- % TS 2017 Muutos- % TS 2018 Muutos- % Erikoissairaanhoito - 5 166 000 5 200 000 5 100 000-1,9 % 5 100 000 0,0 % 5 200 000 2,0 % Ylijäämän palautus + 200 000 Yhteensä - 5 166 000 5 200 000 4 900 000 5 100 000 5 200 000

18 Talouden tasapainottamisen konkreettisten supistavien toimenpide-esitysten tekemiseksi käydään vuoden 2016 aikana läpi mm. seuraavia toimenpiteitä ja tarkasteluja: Päätöksenteko-organisaation tarkastelu Kiinteistöjen myyntien jatkaminen, käyttökustannusten alentaminen Henkilöstösuunnitelman yksityiskohtainen läpikäynti o eläköityminen o määräaikaiset työsuhteet o sijaisuudet o henkilöstömitoitukset o lomautus o lomarahan vaihto vapaaksi Kouluverkkoasiat, tuntikehys Varhaiskasvatuksen järjestäminen Oulunkaaren kuntayhtymän toiminnan tarkastelu o Terveysaseman lääkäritilanne o Osasto-akuuttiosasto o Synergia seutukunnassa Määräaikaisen työnsuunnittelijan palkkaaminen o sakkolistan lyhentäminen Määräaikainen elinkeinokoordinaattori, elinvoimaa Omistajaohjauksen jatkaminen Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirin osalta Veroprosenttien tarkastelu

19 KÄYTTÖTALOUS TULOSALUEITTAIN T a r k a s t u s t o i m i Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts2017 Ts2018 Tulot yhteensä Menot yhteensä Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät Tilikauden tulos -7 094-11 700-8 600-8 600-9 000-7 094-11 700-8 600-8 600-9 000-7 094-11 700-8 600-8 600-9 000 Suoritteet Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts2017 Ts2018 Tarkastuspäivät 7 7 7 7 7 Menot /tarkastuspäivä 1 013 1 671 1229 1 229 1 286 Menot /asukas 2,1 3,5 2,7 2,7 2,7 Tarkastuslautakunta vastaa kunnan ulkoisesta valvonnasta. Tarkastuslautakunnan jäseninä toimii seitsemän luottamushenkilöä. Tilintarkastus perustuu kuntalakiin. Tilintarkastaja tarkastaa vuosittain kunkin tilikauden osalta hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Tilintarkastajana toimii KPMG Oy:n nimeämä tarkastaja Katri Hokkanen. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Se huolehtii myös kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastusten yhteensovittamisesta. Tilintarkastuksen tavoitteena on kuntaorganisaation talouden seurannan tason nostaminen ja sisäisen valvonnan tehostaminen. Tilintarkastuksen menot on arvioitu seitsemän vuosittaisen tarkastuspäivän mukaan. V a a l i t Keskusvaalilautakunta huolehtii vaalitoimitusten järjestämisestä vaalivuosina. Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts2017 Ts2018 Tulot yhteensä 5 459 5 300 0 5 000 5 000 Menot yhteensä -3 504-7 750 0 50-8 000-8 000 Toimintakate 1 955-2 450 0-3 000-3 000 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät 1 955-2 450 0-3 000-3 000 Tilikauden tulos Suoritteet Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts2017 Ts2018 Äänioikeutetut 2 880 2 880 2 880 2 880 2 880

20 Menot /äänioikeutettu 1,2 2,7 0 2,8 2,8 Menot /asukas 1,0 2,3 0 2,4 2,4 Taloussuunnitelma Taloussuunnitelmakaudella on kunnallisvaalit 2017 ja presidentinvaalit 2018. Ennakkoäänestyksen järjestäminen on siirtynyt uuden vaalilain myötä kunnan tehtäväksi ja kustannettavaksi. H a l l i n t o- ja t a l o u s p a l v e l u t Keskushallinnon tulosalueeseen sisältyvät seuraavat toiminnot: - Kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus - Joukkoliikenne - Taloustoimi - Vammaistoimikunta - Palkanlaskenta - ATK-palvelut - Kunnallisverotus - Henkilöstötoimikunta - Tiedotustoiminta - Yleiset henkilöstöasiat Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts2017 Ts2018 Tulot yhteensä 26 369 29 400 35 400 35 400 35 400 Menot yhteensä -846 387-1 139 400-1 007 350-1 007 350-1 007 350 Toimintakate -820 018-1 110 000-971 950-971 950-971 950 Suunnitelmapoistot -45 007-29 410-45 990-45 990-45 990 Laskennalliset erät Tilikauden tulos -865 025-1 139 410-1 017 940-1 017 940-1 017 940 Kunnanvaltuusto Tavoitteena on luoda Simosta taloudellisesti tuotetuin laadukkain palveluin, viihtyisän asumisen ja vireän yrittämisen maaseutukunta. Kunnanvaltuusto määrittää kunnan kehittämistavoitteet ja antaa hyväksymällään talousarviolla taloudelliset voimavarat palveluiden ja toimintojen järjestämiselle. Kunnanvaltuusto seuraa tulosalueiden tavoitteiden toteutumista ja taloudellisuutta. Valtuusto pitää kokouksia 8 kertaa vuodessa. Lisäksi pidetään valtuuston iltakoulutilaisuuksia tärkeistä asioista. Suoritteet Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts2017 Ts2018 Toiminnan menot 13 510 16 650 13 700 14 000 14 000 Kv:n kokouksia 6 8 8 8 8 Kh :n kokouksia 11 15 13 13 13 Asukasluku 3 296 3 300 3 270 3 280 3 300 Tuloveroprosentti 21.25 21.75 22.00 22.00 22.00 Lainat/asukas 1 639 2 091 2 456 2 572 2 500 Kassan riittävyys pv 17 15 15 15 15 Menot /asukas 4,3 5,0 4,2 4,2 4,2

21 Kunnanhallitus Tavoitteet talousarviossa ja kuntasuunnitelmassa: Kunnanhallituksen asettamat vuotuiset kehittämistavoitteet ovat: - Talouden tervehdyttäminen 2016 2018 - talouden saaminen tasapainoon niin, että lainamäärä ei kasva - vuosikate positiivinen - kertyvä alijäämä saadaan katettua - Palvelutuotannon tehostaminen - laadun säilyttäminen ja tuottavuuden parantaminen - Elinkeinoelämän kehittäminen - yrityskoordinaattorin palkkaaminen määräajaksi - nykyisten yritysten toimintaedellytysten kehittäminen - yritysten määrän lisääminen ja 10-15 uuden työpaikan luominen vuosittain - työttömyysasteen alentaminen, sakkolistan pienentäminen - työllistämistoimenpiteet toteutetaan päivitettävän työllistämissuunnitelman mukaisesti - määräaikaisen työnsuunnittelijan palkkaaminen Kunnanhallituksen asettama elinkeinojen kehittämisen työryhmä jatkaa elinkeinopoliittisten hankkeiden toteuttamista. Kuntastrategia valmistuu vuoden alkupuolella. Kunnanhallitus pitää 13 kokousta vuodessa. Kuntayhteisöjen maksuihin on varattu 56.000 (Lapin Liitto, Meri-Lapin kehittämiskeskus, Oulunkaaren seutukunta, Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos). Simon kunta liittyi Oulunkaaren kuntayhtymään vuoden 2011 alusta. Suoritteet Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts2017 Ts2018 Toiminnan menot 343 407 481 800 335 700 336 000 336 000 Kh:n kokouksia 11 15 13 13 13 Menot /asukas 104 146 103 103 103 Taloustoimi Tuottaa kuntaorganisaation tarvitsemat sisäiset ja yleishallintopalvelut sekä huolehtii johtamista tukevasta laskentatoimesta. Toimisto- ja taloushallinto huolehtii kunnanvaltuustossa ja hallituksessa päätettävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Se tuottaa kunnanvaltuuston sekä -hallituksen kokousasiakirjat ja huolehtii talous-, palkka- ja henkilöstöasioista, kirjanpidosta sekä kunnan keskusarkistosta ja asiakirjahallinnosta. Tulosalue vastaa talousarviosta ja kuntasuunnittelusta, tietojenkäsittelyn kehittämisestä ja ylläpidosta ja kunnan infopisteestä. Taloussuunnitelma 2016-2018 Toiminnan tavoitteet Taloushallintopalvelut siirrettiin Oulunkaaren kuntapalvelutoimiston hoidettavaksi vuoden 2011 alusta lukien samalla kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirrettiin Oulunkaareen. Siirrossa 4 työntekijää siirtyi uuteen organisaatioon. Raportointijärjestelmää kehitetään edelleen johdon tietovaatimusten mukaisesti. Asianhallintajärjestelmää kehitetään. Kunta on siirtynyt sähköiseen laskujen kierrätykseen kesäkuussa 2011. Sähköiset mat-

22 kalaskut on otettu käyttöön vuoden 2013 alusta. Uusi tiedonohjausjärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2016. Terveydenhuollossa on otettu yhteinen Pegasos-tietojärjestelmä käyttöön koko alueelle sisältäen myös E-reseptin. LPKS, Kemin kaupunki, Keminmaan ja Simon kunnat perustivat Meri-Lapin kuntapalvelut liikelaitoskuntayhtymän syksyllä 2008. Varsinainen toiminta aloitettiin kesällä 2009 yhteisillä ruokapalveluilla. Suoritteet Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts2017 Ts2018 Toiminnan menot 200 926 256 200 241 100 241 100 241 100 Atk:n osuus budjetin loppusummasta % 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 Menot /asukas 61 78 74 74 74 E l i n k e i n o t o i m i Elinkeinojen yleisten edellytysten kehittäminen työllisyyden ja toimeentuloedellytysten turvaamiseksi kuntalaisille. Simossa toimii 295 yritystä, joista maatalousyrittäjiä on 58 kpl. Ammatissa toimivan väestön määrä on 1 418 henkilöä. Työttömyysprosentti v. 2014 on ollut keskimäärin 16 %. Maankohoamispuisto valmistui kesällä 2014. Taloussuunnitelma 2016 2018 Kuntaan on valmistumassa uusi pitkän tähtäimen kuntastrategia. Strategia määrittelee kunnan vision vuodelle 2025 ja keinot sen saavuttamiseksi. Kunta osallistuu Merilapin kehittämiskeskuksen yhteisiin Eu -projekteihin. Toiminnan tavoitteet Kalastusmatkailussa tavoitteena on matkailijoiden määrän lisääminen alueella ja heidän viipymänsä pidentäminen ja Simojoen markkinoinnin tehostaminen valtakunnallisesti yhdessä naapurikuntien kanssa. Tavoitteena on uusien yrityksen perustaminen kalastusmatkailupalveluihin sekä vanhojen toiminnan kehittäminen ympärivuotiseksi. Kunta panostaa tuulivoiman rakentamiseen. Kunnan alueelle on valmistunut 10 tuulivoimalaa ja 27 tuulivoimalan rakennustyöt käynnistyivät kesällä 2015. Kaavoitustyö jatkuu edelleen noin 60 tuulivoimalan osalta. Kunta osallistuu Meri-Lapin kehittämiskeskuksen elinkeinojen kehittämisprojekteihin. Kunta tukee Peräpohjolan Leader ry: n toimintaryhmän toimintaa ja pyrkii auttamaan osaprojektien käynnistämisessä. Yritystoimintaa varten hankitaan maa-alueita. Eu-projekteihin on varattu 30.000 euroa ja seutulippujärjestelmään 12.000 euroa. Elinkeinojen kehittämisen menot ovat 128.750 euroa, johon saadaan Eu :n ja valtion tukea 5.000 euroa. Kuntaan palkataan määräaikainen elinkeinokoordinaattori, jonka tehtäviin kuuluu kunnan markkinointi ja yritystoiminnan edistäminen ja kehittämishankkeiden suunnittelu. Keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat: - elinkeinoneuvonnan tehostaminen yhteistoiminnassa seutukunnan toimijoiden kanssa - kunnan ja yrittäjien yhteistyö kunnan markkinoinnissa - maanhankinta yritystoiminnan ja asumisen tarpeisiin - osallistuminen Invest in Lapland hankkeeseen 2015-2016