ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 16. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Dnroxx/xxx/xxx Asemakaavan muutos koskee: Lohjan kaupungin 1. kaupunginosa Anttila puisto-, urheilu- ja virkistys-, venesatama- ja yleisen pysäköintialueen sekä 2. kaupunginosa Ahtsalmi uimaranta- ja katualueen asemakaavan muutos, jolla muodostuu: Lohjan kaupungin 1. kaupunginosa Anttila puisto-, venesatama-, yleistä pysäköinti-, katu ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta 2. kaupunginosa Ahtsalmi katualuetta. Kaavanmuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu alustavan kuulemisen yhteydessä Asemakaavan muutos on laadittu Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksessa. ympäristölautakunta 15.9.2011 208 - alustavaa kuulemista varten nähtävillä MRA 30 6.10.-4.11.2011 - ympäristölautakunta 16.2.2012 - kaupunginhallitus 27.2.2012 Asemakaavan muutosluonnoksesta pyydettiin ympäristöyksikön, terveysvalvonnan, kunnallisteknisen suunnittelun, kiinteistö- ja kartastotoimen, Lohjan Liikuntakeskuksen, Uudenmaan ELY-keskuksen, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon, Lohjan museon, Fortum Sähkönsiirto Oy:n DNA Oy:n, Rantakantin Asukasyhdistyksen lausunnot Kaavan laatija: kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen puh. (019) 369 4450 1.2 Kaava-alueen sijainti
Kaavanmuutosalue sijaitsee Anttilan ja Ahtsalmen kaupunginosassa, Lohjan keskustan läheisyydessä Lohjanjärven rannalla. Kaava-alue rajautuu itäpuolella Rantapuistoon (katu) ja eteläpuolella Laiturikatuun ja yleiseen uimarantaan. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on kehittää Aurlahden keskeistä ranta-aluetta. 1.4 Liitteet - Sijaintikartta - ote voimassa olevasta asemakaavasta - ote Lohjan keskustan osayleiskaavaluonnoksesta - ote taajamaosayleiskaavaehdotuksesta - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - lausunnot ja muistutukset 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ympäristölautakunta päätti 15.9.2011 206 asettaa asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman osallisten alustavaa kuulemista varten nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Kaavanmuutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä kaupungintalo Monkolan asiakaspalvelukeskuksessa ja kaupungin verkkosivulla 6.10.-4.11.2011. Tänä aikana jätettiin neljä mielipidettä. Valmisteluaineistosta pyydettiin lausunnot seuraavilta tahoilta: - Uudenmaan ELY-keskus - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo - Fortum Sähkönsiirto Oy - DNA Palvelut Oy - Lohjan Liikuntakeskus - Rantakantin asukasyhdistys ry - Lohjan museo - ympäristöyksikkö - Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys - kunnallistekninen suunnittelu - kiinteistö- ja kartastotoimi 2.2 Asemakaava Muutosalue on toiminut asemakaavan mukaisesti urheilu- ja virkistyspalvelualueena, yleisenä paikoitusalueena ja puistona. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alue on pääpiirteissään toteutunut voimassa olevan kaavan mukaisesti (vahvistettu vuonna 1995). Ajantasa-asemakaavassa venesatama-aluelle (LV-
1) kaavoitettu ravintola ei ole toteutunut. VP-1-alueen (puisto, istutettava) kunnostaminen ja rakentaminen toteutettiin 90-luvun loppupuolella. VU-2-alueen hiekkakentät palvelevat niin jalkapalloilijoita kuin toimivat erilaisten tapahtumien pitopaikkana. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Muutosalue sijoittuu Lohjanjärven Aurlahden rannan välittömään läheisyyteen. Kaava-alue rajautuu itäpuolella katuun Rantapuisto ja eteläpuolella Laiturikatuun ja yleiseen uimarantaan. Alue on erittäin merkittävä ranta-, virkistys- ja veneilypalveluiden kannalta. Se on yksi kaupungin käyntikorteista ja vaatii tarkoituksenmukaista päivittämistä. Alueen sosiaalinen ja toiminnallinen ympäristö halutaan säilyttää. Avoin puistotila tarjoaa tulevaisuudessakin mahdollisuuden järjestää tapahtumia ja toimia talvella luistelukenttänä. Kuva 1. Ilmakuva Aurlahden alueelta. (Copyright: Lohjan kaupunki)
3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö ja väestö Alun perin vesijättömaalle syntyneessä puistossa ei ole tiedossa olevia arvokkaita luontokohteita. Maasto on tasaista ja suunnittelualueen korkeuserot vaihtelevat noin 32 33,5 mmpy:n välillä. Olemassa oleva avoin puistomainen tila tullaan säilyttämään. Rannan puoleisella puistovyöhykkeellä sijaitsee nuorehkoja (toteutus 90-luvun loppupuolelta) puistoistutuksia ja rannan kevyenliikenteen raittia vierustaa vanhempia hopeapajuja. Toteutuneet istutukset ja Aurlahdenkadulta jatkuva puuvyöhyke otetaan huomioon kaavamuutoksen toteutusvaiheessa. Alue ei sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Kaavan muutosalueella sijaitsevat rakennetut asfalttipäällysteiset paikoitusalueet (paikoitusalueilla yhteensä noin 60 autopaikkaa), ranta- ja urheilutoimintoja palveleva huoltorakennus sekä rakennettu rantapromenadi aukioaiheineen. Suunnittelualueen ulkopuolelle jäävät uimaranta-alue, siihen liittyvä kioskirakennus ja laiturirakenteet. 3.1.4 Maanomistus Alue on kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava- aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. valtioneuvoston päätöksessä (30.11.2000, tarkistettu 13.11.2008) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: - toimiva aluerakenne, - eheytyvä yhdyskuntarakenne; - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; Helsingin seudun erityiskysymykset; luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon asemakaavan- ja asemakaavan muutoksen laadinnassa siltä osin, kuin ne koskevat yleiskaavoitusta (alueella, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa) Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa.
Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Alue sijoittuu voimassa olevassa Ympäristöministeriön v. 2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa sekä keväällä 2011 nähtävillä olleessa 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa taajamatoimintojen alueeksi. Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa Uudenmaan maakuntakaavan tai 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksen kanssa. Lohjan keskustan osayleiskaavaluonnos Keskustan osayleiskaavaluonnoksessa on merkitty rantapalvelujen alueita nykyisen kioskin alueelle ja rantaviivan tuntumaan. Lisäksi pysäköintialueet on esitetty laajennettuina. Etelän puoleinen kenttäalue on merkitty rantaalueen kaupunkipuistomerkinnällä kun taas pohjoispuolen kenttä on merkitty P2- alueeksi (palvelujen ja hallinnon alue: Alueelle voi sijoittaa rantapalveluja, hotellin tai julkista rakentamista). Taajamaosayleiskaavaehdotus Lohjan taajamaosayleiskaavaehdotuksessa asemakaavan muutosalue sijoittuu keskustatoimintojen (C1) alueelle. Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa taajamaosayleiskaavaehdotuksen tavoitteiden kanssa. Asemakaava Alueella on voimassa vuonna 1995 vahvistettu asemakaava, jossa alue on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi (VU-2), istutettavaksi puistoalueeksi (VP-1) ja yleiseksi pysäköimisalueeksi (LP-3). Huoltorakennuksen edessä on asemakaavassa noin 20 autopaikkaa ja hiekkakenttien pohjoispuolella noin 40 autopaikkaa. Kaavassa on rakennusoikeutta merkitty Aurlahden keskeiselle paikalle Laiturikadun päähän nykyisen kioskin kohdalle 200 m². Kaavamuutosalueen ulkopuolelle jäävän nykyisen huoltorakennuksen kohdalle on osoitettu rakennusalaa 200 m². Rakennusjärjestys Lohjan kaupungin uusittu rakennusjärjestys on tullut voimaan v. 2011. Tonttijako ja -rekisteri Alueelle ei ole laadittu sitovaa tonttijakoa. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen.
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Aurlahden keskeisen ranta-alueen kehittäminen ei ole mahdollista nykyisen asemakaavan voimassa ollessa. Alueelle tarvitaan korkeatasoinen rantarakennus, johon on mahdollista sijoittaa esimerkiksi ravintola. Rakennukseen voidaan myös sijoittaa veneilijöitä ja poltto-aineen jakelupisteen hoitoa ja valvontaa palvelevia tiloja. Polttoaineen jakelupisteelle laiturin tuntumassa olisi kysyntää. Ko. palvelu olisi Lohjanjärvellä ainoa laatuaan. Pysäköintiä on tarpeeseen nähden liian vähän. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus päätti 22.8.2011 käynnistää Aurlahden rannan asemakaavan muuttamisen. Ympäristölautakunta 15.9.2011 208 Ympäristölautakunta 16.2.2012 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireille tulo Osalliset on esitetty kiinteistöluettelossa (liite) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite). Kaavanmuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu osallisille kirjeitse alustavan kuulemisen yhteydessä. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistuminen ja vuorovaikutus on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Muutosluonnoksesta pyydetään lausunnot Uudenmaan ELY-keskukselta ja Länsi-Uudenmaan maakuntamuseolta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on Aurlahden keskeisen ranta-alueen kehittäminen. Alue on yksi kaupungin käyntikorteista ja vaatii palvelujen ja rakenteiden
päivittämistä. Aurlahden keskeisen ranta-alueen kehittäminen ei ole mahdollista nykyisen asemakaavan voimassa ollessa. Huoltorakennus on rannan keskeisessä paikassa ja mittakaavaltaan ja kunnoltaan rantamaisemaa pilaava. Korkeatasoiselle rantaravintolalle on selvää kysyntää, sellainen palvelisi niin uimarannan kuin kenttäalueiden tapahtumia sekä veneilijöitä. Talvisin toiminta voisi keskittyä talviurheilun ja luistelun ympärille. Tulevia palveluita varten alueen paikoitusalueita tullaan laajentamaan. Veneilijöitä palveleva polttonesteiden jakelupisteelle on kysyntää. Suunnittelualueesta johdetut tavoitteet Asemakaava muutos ei ole ristiriidassa Uudenmaan maakuntakaavan tai taajamaosayleiskaavan (Kh 28.11.2011) kanssa. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavan muutoksen vaikutukset voidaan arvioida suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen rakennettu ympäristö tulee muuttumaan. Olemassa oleva huolto/kioskirakennus tullaan purkamaan ja rantapuistoon ja sen yhteyteen on mahdollista toteuttaa kolme rakennusmassaa. Laiturin läheisyyteen on mahdollista toteuttaa esim. korkeatasoinen rantaravintola, rakennusoikeutta on esitetty 400 m². Kentän yhteyteen on kaavoitettu rakennusala huoltorakennukselle, rakennusoikeutta on esitetty 100 m². Puiston pohjoisosaan on merkitty alue jolle saa sijoittaa veneilyä tai vesiurheilua palvelevan huolto- tai liikerakennuksen (300 m²). Rakennuspaikat ovat ohjeellisia. Alueen eteläosaan on mahdollista toteuttaa rantatori. Tori palvelisi alueen tapahtumissa sekä sinne saattaisi muodostua uutta rantatoimintoja tukevaa toimintaa. Tori on merkitty ohjeellisena. Väestö, työpaikat ja palvelut Muutosalueelle ei tule uusia asukkaita. Luonto ja maisema Alueella ei ole tiedossa luonnonsuojelulaissa mainittuja suojeltavia luontotyyppejä tai erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja. Alueen puistomaisuus säilyy kaavamuutos toteutuksen myötä. Liikenne ja tekninen huolto Liikenne alueella pysyy voimassa olevan kaavan mukaisena.
Alue on kunnallisteknisen huollon piirissä. Terveys ja turvallisuus 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan muutoksella ei ole terveydellisiä vaikutuksia voimassa olevaan asemakaavan verrattuna. Polttoaineen jakelupisteen on noudatettava sille asetettuja turvasäädöksiä ja rakennusmääräyksiä. Sosiaaliset ja kulttuurivaikutukset Ei oleellisia muutoksia nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Lausunnot ja mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Lausunnot ELY-keskus 24.10.2011. Ei huomautettavaa. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo 6.10.2011: Ei huomautettavaa. Uudisrakentamisen ulkoasuun liittyen kaavassa tulee antaa määräyksiä siitä, että rakentaminen sopeutuu alueelle. Lohjan museo 21.10.2011. Ei huomautettavaa. Rantakantin asukasyhdistys ry 2.11.2011: Asemakaavan muutosluonnoksessa on liikaa rakennusoikeuksia alueen kokoon ja hankkeeseen nähden. Rakentaminen pitää olla riittävän matalaa, jotta järvinäköala säilyy. Rantaravintolan tulee sopeutua alueen luonteeseen ja ympäristöön. Venelaiturin siirtoa rannan pohjoispuolelle tulisi harkita. Alueella on liian paljon parkkipaikkoja. Lohjan Liikuntakeskus Oy:n hallitus 11.10.2011. Muutosluonnoksessa alueelta poistuvat merkittävät koulujen ja liikuntajärjestöjen sekä eri lajien käytössä olevat liikuntapaikat. Lohjan kaupungin tulee osoittaa vastaavat kenttäalueet riittävine huoltotiloineen ja paikoitusalueineen ennen kaavaluonnoksen toteutusta Tennarin alueelta liikuntatoimen ja koulujen käyttöön. Asemakaavassa tulee ottaa huomioon se, että Aurlahden alue mahdollistaisi ns. tapahtumakäytön eli sirkusten, tivolien, Rantajamien jne. tapahtumien järjestämisen. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys 27.10.2011. Järviympäristöä tulisi lähentää laajempien piirien arkiympäristöön. Avoin maisema pitää säilyttää. Kiinteistötoimi 4.11.2011. Osoitejärjestelmän selkeydestä johtuen Laiturinkadun rannanpuoleinen osa, joka on kadun Rantapuisto ja rannan välissä, olisi syytä ottaa mukaan kaavaan ja nimetä omaksi kadukseen. Kaikille puistoille tulee antaa nimet. Kunnallistekninen suunnittelu 10.11.2011. Pysäköintialueiden järjestelyistä tulisi laatia yleissuunnitelma. Osa VP-1 alueesta sijaitsee nykyisellä
vesialueella. Tämän osalta rajausta on syytä tarkistaa. Fortum Sähkönsiirto Oy 3.11.2011. Ei huomautettavaa. Ympäristöyksikkö 16.11.2011: Nykyisten venelaiturien sijainti on ongelmallinen Aurlahden uimarannan kanssa. Laiturit ovat liian lähellä uimarantaa ja siitä syystä aiheutuu haittaa uimarannalle mm. polttoaine- ja öljypäästöjen takia. Lisäksi lähellä sijaitsevat venelaiturit ovat myös turvallisuusriski uimareille laituripaikoille tapahtuvan vesiliikenteen takia. Laiturit tulisi sijoittaa etäämmälle uimarannasta. Venesataman/laiturin käyttäjille tulisi varata jätepiste myös kaavan eteläosaan. Mielipiteissä 4 kpl. Kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Kaava-alueen pohjoispuolelle lisätty 400 m²:n suuruinen rakennus on massiivinen ja pienentää urheilukentän kokoa. Eikä tätä tarvetta ole mitenkään perusteltu. Suuret autojen pysäköimispaikat ihmetyttävät. Alueen pohjoispuolelle tulisi sijoittaa hotelli ja sen läheisyyteen myös venelaiturit. Parkkipaikkoja tulisi löytyä veneilijöille muualtakin kuin ainoan ydinkeskustan rannan alueelta. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutosalue säilyy virkistyskäytössä. Kaavamuutosalueen länsireunaan sijoittuu rakennettu rantapuisto, jonka hoidon tulee perustua hoitosuunnitelmaan (VP-10). Puistoalueelle on mahdollista sijoittaa kaksi erillistä rakennusmassaa. Alueen pohjoisosaan on osoitettu veneilijöitä ja/tai vesiurheilua palveleva huolto- tai liikerakennus. Eteläosaan on sijoitettu ohjeellinen rakennusalan paikka kioski-, kahvila- tai ravintolapalveluita varten. Venelaiturin yhteyteen osoitetaan paikka polttoaineen jakelupisteelle. Kadun Rantapuisto varrelle sijoittuu ET-alue, jossa sijaitsee ohjeellinen jätteiden keräämistä palveleva katettu piste. Muutosalueen keskelle, kadun Rantapuisto varteen sijoittuu VP-11 alue. Puiston avoin maisematila tulee säilyttää. Puistoon on mahdollista toteuttaa huoltorakennus sekä torialue. Kaava-alueen pohjois- ja eteläpäissä kadun rantapuisto yhteyteen on osoitettu kaksi yleistä pysäköintialuetta (LP). 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Alueelle saa sijoittaa 400 k- m² suuruisen liikerakennuksen, 300 k- m² suuruisen huolto- tai liikerakennuksen ja 100 k- m² suuruisen huoltorakennuksen. Pohjoisreunan pysäköintialueelle (LP) voidaan osoittaa noin 94 autopaikkaa ja eteläiselle laiturikujan läheiselle paikoitusalueelle (LP) voidaan sijoittaa noin 50 autopaikkaa. Alueelle muodostuu ranta- ja veneilytoimintoja tukevia palveluita (esim. rantaravintola, polttoaineen jakelupiste ja kanoottivuokraus yms.).
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueen ensisijainen käyttötarkoitus on virkistyskäyttö. Ympäristön laatu ei alene kaavamuutoksen toteutuksen myötä. 5.3 Aluevaraukset Puisto (VP-10) Alueen hoidon tulee perustua laadittavaan puistosuunnitelmaan. Liikerakennukselle varatun alueen osa on osoitettu alueelle merkinnällä kl (rakennusoikeus 400 m².) Huolto- tai liikerakennukselle varatun alueen osa on osoitettu alueelle merkinnällä h/lr (rakennusoikeus 300 m².) Pj-1 merkinnällä on osoitettu alue, jolle saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman. Rakennuksien tulee olla yksikerroksisia. Rakennuksien lattiatason tulee olla NN+33A korkeustasossa. Alueen pinta-ala on 9 900m². Puisto (VP-11) Puistoalue, jonka avoin maisematila tulee säilyttää. Alueella sallitaan erilaisten tapahtumien järjestäminen. Huoltorakennukselle varatun alueen osa on osoitettu alueelle merkinnällä hr (rakennusoikeus 100 m².) Rakennuksen tulee olla yksikerroksinen. Rakennuksien lattiatason tulee olla NN+33A korkeustasossa. Alueen pinta-ala on 14 358 m². Venesatama/venevalkama (LV) Alueen pinta-ala on 1 406m². Yleinen pysäköintialue (LP) Alueen pinta-ala on 4 238 m². Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) Alueen pinta-ala on 272 m². Katualue Alueen pinta-ala on 881 m².
Kaava-alueen pinta-ala on 31 055 m² 5.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavanmuutoksen vaikutukset on vähäisiä verrattuna olemassa olevaan tilanteeseen. Alueen pääasiallinen käyttö on virkistyskäyttö. Rannan käyttöaste voi palvelutarjonnan lisääntyessä tehostua. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole erityisiä ympäristön häiriötekijöitä. 5.6 Nimistö Muutosalueen puistot ja tiealue ovat nimetty. Puistojen nimistössä on käytetty ja vakiintuneita alueen käyttötarkoitukseen sekä sijaintiin viittaavia nimiä. Rantaan rajoittuva (VP- 10) puisto on nimetty Aurlahden puistoksi ja katuun Rantapuisto rajautuva puisto (VP-11) on saanut nimekseen Rantakentän puisto. Kaava-alueen eteläreunaan rajoittuva tie (Laiturikadun jatke) on nimetty Laiturikujaksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavanmuutos on mahdollista toteuttaa kaavanmuutoksen saatua lainvoiman. Lohjalla 3.02.2012. LOHJAN KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS MAANKÄYTTÖ Heikki Rouvinen kaavoitusjohtaja Ann Roberts kaavasuunnittelija