Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 19. päivänä joulukuuta 2012 päivättyä asemakaavakarttaa

Transkriptio

1 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 19. päivänä joulukuuta 2012 päivättyä asemakaavakarttaa 1 Perus. ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: 19. kaupunginosan Virkkala korttelia 240 Asemakaavan muutoksella muodostuu: 19. kaupunginosan Virkkala kortteli 240 Kaavanmuutoksen vireille tulosta ilmoitetaan osallisille kirjeitse. Asemakaavan muutos on laadittu kaupunkisuunnittelukeskuksessa: ympäristölautakunta MRL 62 :n mukainen tiedottaminen ympäristölautakunta Asemakaavan muutosluonnoksesta pyydettiin lausunto ympäristönsuojelutoimistolta, terveysvalvonnalta, kiinteistötoimelta, kunnallistekniikalta, Lohjan museolta, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseolta, DNA Palvelut Oy:ltä sekä Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä. Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunto rakennusvalvonnalta ja palotoimelta. Kaavan laatija: kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen puh

2 1.2 Asemakaavan muutosalueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus 1.4 Liitteet Muutosalue sijaitsee Virkkalan kaupunginosassa Vieremäntien ja vanhan ratapohjan välissä. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tiivistää Vieremän pientalovaltaiselle asuinalueelle sijoittuvan korttelin rakennetta muodostamalla kortteliin kolme uutta pientalotonttia. sijaintikartta ote voimassa olevasta asemakaavasta osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Lähtökohdat 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suojelukohteet Yhdyskuntatekninen huolto Palvelut Asemakaavan muutosalueen ympäristö on pientalovaltaista asuinaluetta. Muutosalueen maasto on lännestä itään nousevaa rinnettä, jossa korkeuserot vaihtelevat välillä mmpy. Kortteliin 240 sijoittuu Lohjan Kalkkitehdas Oy:n 1960-luvulla rakennuttama 2-kerroksinen ns. Marttatuvan talo, jossa tällä hetkellä on neljä asuntoa (yht. 713 k-m2). Rakennus ei sisälly rakennusinventointeihin. Korttelin 240 pohjoispuolella on 1980-luvun alussa rakennettu rivitaloyhtiö ja eteläpuolella 1960-luvun lopussa rakennettuja pientaloja. Lännessä kortteli rajoittuu Vieremäntiehen. Korttelin itäpuolella kulkee sähkölinja sekä vanhalle Kalkkitehtaalle johtaneen radan pohja, joka nykyisin toimii kevyenliikenteenväylänä. Alueelta ei ole tiedossa luonnonsuojelullisesti tai rakennushistoriallisesti säilytettäviä arvoja eikä muinaisjäännöksiä. Suunnittelualue kuuluu yhdyskuntateknisen huollon piiriin.

3 Vieremän asuinalueella on päiväkoti, lähimmät koulut (ala- ja yläkoulu) sijoittuvat alueen läheisyyteen Helsingiuksentielle. Muita julkisia ja kaupallisia palveluja sijoittuu Virkkalan keskustaan Maanomistus Muutosalue on yksityisessä omistuksessa. 2.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alue sijoittuu voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa (YM 2006) sekä uudelleen nähtävillä olevassa 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa tiivistettävälle taajamatoimintojen alueelle. Taajamaosayleiskaavaehdotus Lohjan taajamaosayleiskaavaehdotuksessa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa , oikaisukehotus tehty) muutosalue sijoittuu pientalovaltaiselle asuntoalueelle (AP1): Alue on tarkoitettu pääasiassa olemassa olevalle tai voimassa olevan asemakaavan mukaiselle pientalovaltaiselle asumiselle. Alueen täydennysrakentamisessa ja asemakaavoja muutettaessa on otettava huomioon alueen kaupunkikuvallisten erityispiirteiden ja riittävien viheralueiden säilyttäminen sekä varmistettava toimivat kevyen liikenteen yhteydet joukkoliikennepainotteiselle kadulle/tielle ja lähimmälle suunnitellulle rautatieasemalle. Korttelialueen itäpuolelle jäävä vanha radanpohja on osoitettu ohjeelliseksi ulkoilureitiksi. Asemakaava Alueella on voimassa Lohjan kunnanhallituksen ( 150) hyväksymä asemakaavan muutos (hyväksytty rakennuslain aikaisena rakennuskaavan muutoksena), jossa muutosalue on varattu asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Rakennusjärjestys Lohjan kaupungin uusittu rakennusjärjestys on tullut voimaan vuonna Tonttijako ja rekisteri Alueelle ei ole laadittu tonttijakoa. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen. 3 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve

4 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Korttelin 240 omistajat ovat esittäneet nykyisen AL-korttelin muuttamista asuinpientalojen kortteliksi AP Vireilletulo Osalliset on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavanmuutoksen vireille tulosta ilmoitetaan osallisille kirjeitse. Osallistuminen ja vuorovaikutus on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavanmuutoksesta saadut muistutukset ja lausunnot esitetään kaavaselostuksen liitteenä. Mielipiteet, muistutukset, lausunnot Asemakaavan muutosluonnos, nähtävillä Ympäristöyksiköllä ( ) ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta. Kunnallistekniikan lausunnossa ( ) esitettiin, että kunnallistekniikan vastuut vesihuollon tai ajoyhteyksien osalta eivät saa kasvaa asemakaavan muutoksen hyväksymisen myötä. Kiinteistö- ja kartastotoimen lausunnossa ( ) todettiin, että luonnoksen mukainen ohjeellinen tonttijako ei noudata nykyistä maanomistusta, ja että rakennuspaikkojen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslain määräykset sitovan tonttijaon laatimismahdollisuuksista. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden lausunnossa ( ) kiinnitettiin huomiota psykososiaalisten vaikutusten arviointitarpeeseen alueen tiivistyessä. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo katsoo lausunnossaan ( ), että kaavaluonnoksessa esitetyn ratkaisun maisemallista vaikutusta tulisi tutkia tarkemmin uudisrakennusten korkeuden ja sijoittelun osalta, ja että uudisrakentamisen rakentamistavasta ja sopeuttamisesta miljööseen tulisi määrätä kaavassa. Kahdessa mielipiteessä ( ja ) kiinnitettiin huomiota mm. kerrosluvun maisemallisiin vaikutuksiin, rakennustehokkuuden riittävyyteen, ajoyhteyksien sijoitteluun, istutettavien alueiden ja rakennusalojen sijoitteluun. Mielipiteiden ja lausuntojen johdosta kaavakarttaa on muutettu tonttijaon ja kerrosluvun osalta, ja rakennusoikeus on palautettu 0,3:een Viranomaisyhteistyö

5 3.3 Asemakaavan tavoitteet 3.4 Asemakaavan muutoksen vaihtoehdot Asemakaavan muutoksesta ei ole tarpeen järjestää viranomaisneuvotteluja. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tarkistaa korttelialueen käyttötarkoitusta sekä tiivistää korttelin rakennetta olemassa oleva rakennuskanta huomioiden. Asemakaavan muutoksesta ei tehty vaihtoehtoisia suunnitelmia. 4 Asemakaavan kuvaus 4.1 Aluevaraukset 4.2 Asemakaavan muutoksen vaikutukset Asuinpientalojen korttelialue (AP) Korttelialueen pinta-ala on 6164 m2, rakennusoikeus 1849 k-m2 (e=0,30) ja kerrosluku ½ k I u 2 /3. Rakennusoikeudesta on käytetty 713 k-m2. Kortteliin muodostuu yhteensä neljä rakennuspaikkaa, joista yksi on rakennettu. Ajoyhteydet tonteille järjestetään Vieremäntieltä. Kahdelle itäisimmälle tontille kulku järjestetään olemassa olevan rakennuksen ja sille varatun auton säilytyspaikan (a) välistä ajoyhteytenä (ajo). Pohjoisimmalle tontille on osoitettu erikseen auton säilytyspaikan rakennusala, johon saa sijoittaa autokatoksen (at). Korttelialueelle on lisäksi osoitettu istutettavia alueita sekä johtoja varten varattuja alueen osia. Kortteliin on laadittava erillinen sitova tonttijako. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne tiivistyy asumisen osalta uusien rakennuspaikkojen myötä. Luonnonympäristö ja maisema Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta luonnonympäristöön jo kaavoitetulla ja osittain rakentuneella alueella. Korttelialueelle sijoittuvaan aiemmin istutettavaksi alueen osaksi osoitettuun rinteeseen muodostuu kaksi uutta rakennuspaikkaa. Alueen kokonaisrakennusoikeus säilyy voimassa olevan asemakaavan suuruisena. Voimassa olevan asemakaavan mukaiset laajat paikoitusaluevaraukset poistuvat alueelta ja istutettavan alueen laajuus Vieremäntien varressa kasvaa. Rakennettu ympäristö, väestö ja työpaikat

6 Alueen käyttötarkoitus muuttuu kokonaan asumiseen tarkoitetuksi. Liike- ja toimistorakentamisen käyttötarkoitukset poistuvat. Rakennustehokkuusluku säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena, mutta kerrosluku pienenee II:sta ½ k I u 2 /3 :een. Yhden tontin sijaan alueelle muodostuu neljä tonttia. Teoreettiseksi asukkaiden määräksi muodostuu n. 39, jos mitoitusperusteena käytetään 40 k-m2/asukas. Voimassaolevan asemakaavan mukainen teoreettinen työpaikkojen määrä (n. 14) poistuu. 5 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen muutoksen toteutuminen riippuu maanomistajista. Lohjalla , Heikki Rouvinen kaavoitusjohtaja Teija Liuska kaavasuunnittelija