Kuluttajahintojen muutokset



Samankaltaiset tiedostot
Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta

JOHDANNAISTEN KÄYTTÖ JOUKKOVELKAKIRJALAINASALKUN RISKIENHALLINNASSA: empiirinen tutkimus kotimaisista pitkän koron rahastoista vuosilta

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Aamukatsaus

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Moderni portfolioteoria

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Kollektiivinen korvausvastuu

Säilörehun korjuuajan vaikutus maitotilan talouteen -lyhyen aikavälin näkökulma

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työllistääkö aktivointi?

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino

Soile Kulmala. Yksikkökohtaiset kalastuskiintiöt Selkämeren silakan kalastuksessa: bioekonominen analyysi

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Ilmari Juva. Jalkapallo-ottelun lopputuloksen stokastinen mallintaminen

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat:

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa?

Yrityksen teoria ja sopimukset

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi

Valtuustoon nähden sitovat mittarit

Leikkijunan kunto toimiva ei-toimiva Työvuoro aamuvuoro päivävuoro iltavuoro

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2017

Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä Palautuspäivä

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen

REILUUS, SOSIAALISET PREFERENSSIT JA PELITEORIA

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

SUOMI LATAAMINEN LAITEPARI NÄYTTÖTILAT PUHELUT ILMOITUKSET AKTIVITEETTI UNITILA TAVOITTEET MUISTUTUKSET ÄÄNIKOMENNOT MUSIIKKI ETÄISYYSHÄLYTYS

VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden tiedekunta Rahoitus VALUUTTAKURSSIRISKIN VAIKUTUS ARGENTIINAN OSAKEMARKKINOILLA

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Base unweighted Base weighted TK2 - TK2. Kuinka usein luette kemikaalien varoitusmerkit ja käyttöohjeet?

Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

MENETELMÄSELOSTE MAATALOUDEN TUOTTAJAHINTAINDEKSI 2015=100

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa

Paikkatietotyökalut Suomenlahden merenkulun riskiarvioinnissa

r i m i v i = L i = vakio, (2)

ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Kuinka väestö sijoittuu siirryttäessä tietoyhteiskuntaan?

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto

VERKKOJEN MITOITUKSESTA

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

1. YLEISKATSAUS MYYNTIPAKKAUKSEN SISÄLTÖ. ZeFit USB -latausklipsi Käyttöohje. Painike

Yrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet

Monte Carlo -menetelmä

SUOM.EN PANKKI VU QSIKIRJA HELSINGISSÄ 1937 XVII VUO SIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSA~TO

ELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN Kokonaisperuste, vahvistettu

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA

5. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

Ilkka Mellin (2008) 1/24

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)

AquaPro Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN Rev.0607

PJELAX VINDKRAFTSPARK

Kokonaislukuoptimointi

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus

Harjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

Mat Lineaarinen ohjelmointi

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

Turingin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään

Hanna-Kaisa Hurme Teräksen tilastollinen rakenneanalyysi Diplomityö

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet

Transkriptio:

Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä akavälllä. Nätä hntajäykkyyksä mallnnetaan usemmten joko aka- ta tlarppuvasest. Akarppuvasessa hnnottelumallssa yrtykset vovat muuttaa hntojaan tetyn välajon. Tlarppuvasessa hnnottelumallssa yrtysten annetaan muuttaa hntojaan jonkn tekjän mukasest, esmerkks kustannussokn seurauksena. Tämän artkkeln tavotteena on tarkastella hyödykeryhmäkohtasa eroja hnnottelussa Tlastokeskuksen kuluttajahntandeksn anestoa käyttäen. Peruslähtökohtana on arvoda, tukeeko Suomen hnta-anesto aka- va tlarppuvasta hnnotteluteoraa. Datapohjana on ns. mkroanesto, el anesto ssältää myymäläkohtaset yksttästen tuotteden hntatedot tavanomasen aneston hyödyke- ta hyödykeryhmäkohtasten keskarvotetojen sjaan. Artkkel on osa muutaman vme vuoden akana suosoon noussutta kuluttajahntojen mkroanestoon perustuvaa tutkmushaaraa. Se sa alkunsa Bllsn ja Klenown () tutkmuksesta, jossa datana sovellettn Yhdysvaltan mkroanestoa. Euroopassa EKP ja euroalueen kansallset keskuspankt käynnstvät vuonna tutkmusverkoston, jonka tehtävänä on muodostaa aempaa syvällsemp kästys euroalueen kuluttajahntamekansmesta mm. mkroanestojen avulla. Suomen osalta käytettävää anestoa on jo soveltanut Jouko Vlmunen (5). Kun Vlmusen tutkmus panottu keskmääräsn hntaduraatohn (yksttäsen hnnan sälymnen muuttumattoma- na), tämän työn näkökulma on akasarja-analyysssä el snä, mten hnnat muuttuvat er hyödykeryhmssä kuukaustasolla ja onko hnnotteluprosessssa havattavssa muutoksa 99- luvun ja tämän pävän välllä. Käytettävä anesto Tarkasteltava anesto on kuluttajahntandeksn kattavuuden ja laskennan muutoksen vuoks kaksosanen. Erätä tuotteta koskeva anesto e ole mkrotasolla. Kuluttajahntandeksn panojen perusteella laskettuna mkroaneston osuus tedosta on non 8 %. Vuosna 997 999 kultakn kuukaudelta kerättävä tuotenmkketä on perusvuoden 995 kuluttajahntandeksn (KHI 995 = ) ndeksrakenteen mukasest vajaat 5, vuosna tuotenmkketä on perusvuoden kuluttajandeksn (KHI = ) rakenteen mukasest non. Ns. laatumuutokseen mahdollsest lttyven ongelmen vuoks hntojen muutokset lasketaan van samankaltasna sälyneden tuotteden välllä. Tarkasteltavks hyödykeryhmks on koko yhdenmukastetun kuluttajahntandeksn (YKHI) mukasen nflaaton lsäks valttu YKHIn alaerät energa, teollsuustuotteet pl. energa, Perusvuoden mukasta kuluttajahntandeksä (KHI = ) alettn julkasta vasta tammkuun tedosta alkaen, joten tässä artkkelssa vuoslta 997 lasketaan tuoterakenteeltaan perusvuoden 995 (KHI 995 = ) mukasta ndekskora ja vuoslta perusvuoden mukasta ndekskora (KHI = ). Yhdenmukastettu kuluttajahntandeks (YKHI) lasketaan samasta perusanestosta kun kansallnenkn ndeks. Se on valttu tarkastelukohteeks mm. sks, että stä puuttuvat omstusasumseen lttyvät erät, jota koskeva tetoja e tässä anestossa ollut mkrotasolla saatavlla. Lsäks YKHIn käyttö mahdollstaa tulosten vertalun EU-tasolla. 98 Euro & talous 5

jalostamattomat elntarvkkeet, jalostetut elntarvkkeet sekä palvelut. Yhdenmukastetut kuluttajahnnat ovat tarkasteluajanjaksolla muuttuneet edellsestä kuukaudesta keskmäärn non,5 %. Suurn muutos on % ja penn,8 % (taulukko ). Alaerstä selväst suurmmat hnnanvahtelut ovat energassa sekä jalostamattomssa elntarvkkessa, kun taas muden alaeren hnnanmuutokset ovat selväst maltllsempa. Hnnotteluprosessn arvont dekompononnn avulla Hnnotteluprosessn mahdollsten muutosten tutkmsta varten kuukausttaset hnnanmuutokset jaetaan Klenown ja Kryvtsovn (5) esmerkn mukasest kahteen komponenttn, hntaansa muuttaven tuotteden osuuteen panotetussa ndeksssä ja tse hnnanmuutosten panotettuun keskarvoon: Inflaato on ss hntaansa muuttaven tuotteden osuuden (fr t ) ja hnnanmuutosten panotetun keskarvon (dp t ) tulo. Ensmmästä termä vodaan nmttää myös hntojen muutosten kattavuustermks (extensve margn) ja jälkmmästä hnnan muutoksen vomakkuudeks (ntensve margn). Varanssanalyysa varten kaavasta () vodaan Taylorn approksmaaton avulla johtaa varansshajotelma () var(π t ) = var(fr t )dp + var(dp t )fr 5 Jos kokonasvaranss tulee pääosn ensmmäsestä termstä el hnnanmuutosten kattavuuden varansssta, datan vo tulkta tukevan tlasdonnasta hnnotteluteoraa (SDP). Jos sen sjaan nflaaton varanss tuleekn hnnanmuutosten varansssta, tulema tuks akasdonnasta hnnotteluteoraa (TDP). () π t = fr t dp t. Saksan osalta vastaavankaltasta lähestymstapaa ovat käyttäneet Hoffmann ja Kurz-Km (5). Tarkalleen kaavassa () fr t = ω t I t, jossa ω t on kunkn tuotteen pano ndeksssä hetkellä t ja I t hnnan muuttumsesta kertova ndkaattor. I t saa arvon, jos p t p t el hnta muuttuu kuukausen välllä ja, jos hnta sälyy muuttumattomana. ω t (p t p t ) dp t =. ω t I t Kaavassa hnnat ovat logartmmuodossa. 5 Kaavassa () termen välnen kovaranssterm on oletettu nollaks. Tätä dataa käytettäessä se on nn pen, että sen mukaanotto kumpaan tahansa termn e muuta merkttäväst jäljempänä estettävä tuloksa. Taulukko. Yhdenmukastettu kuluttajahntanflaato ja sen alaerät, % edellsestä kuukaudesta Pano Keskarvo Medaan Suurn Penn Keskhajonta Yhteensä,5 (,8),8 (,), (,78),8 (,66),5 (,7) Energa 6,9,8 (,), (,8) 5, (5,7), (,),8 (,9) Teollsuustuotteet (pl. energa),8,6 (,), (,), (,95),5 (,66),79 (,68) Jalostetut elntarvkeet 5,7, (,),9 (,), (,7),8 (,5),9 (,8) Jalostamattomat elntarvkkeet 6,5,7 (,5), (,) 6,88 (6,96),5 ( 7,),66 (,6) Palvelut,, (,), (,), (,9),5 (,),5 (,) Pääluvut on laskettu Tlastokeskuksen sarjosta, ja sulussa on lmotettu krjottajan approksmaatot. YKHIn panot koskevat vuotta. Lähteet: Tlastokeskus ja Suomen Pankn laskelmat. Euro & talous 5 99

Kuvo. Yhdenmukastetun kuluttajahntandeksn sekä sen alaeren komponentthajotelmat, % Yhteensä Energa,,5,,5 6, 997 998 999 6 997 998 999. fr. dp. Inflaato. fr. dp. Inflaato Teollsuustuotteet (pl. energa) Jalostetut elntarvkkeet,5,,5,,5, 997 998 999,5 997 998 999. fr. dp. Inflaato. fr. dp. Inflaato Jalostamattomat elntarvkkeet 8 Palvelut,,8,,, 8 997 998 999,8 997 998 999. fr. dp. Inflaato. fr. dp. Inflaato Hnnanmuutokset (dp) ja nden osuudet (fr) on kuvoden selkeyden vuoks skaalattu sten, että dp on jaettu kymmenellä ja fr sadalla. Lähteet: Tlastokeskus ja Suomen Pankn laskelmat. Euro & talous 5

Yhdenmukastettua kuluttajahntanflaatota sekä sen alaeren nflaatohajotelma (kuvo ) vsuaalsest tarkastelemalla vakuttaa lmeseltä, että hnnanmuutokset lkkuvat hyvn samankaltasest nflaaton muutosten kanssa. Sen sjaan hntaansa kuukausttan muuttaven tuotteden osuus pysyy varsn vakaana alennusmyyntejä lukuun ottamatta. Ertysest teollsuustuottessa (pl. energa), jalostetussa elntarvkkessa sekä palvelussa hnnanmuutosten ja nflaaton välnen yhteys on hyvn selkeä. Tarkasteluajanjaksolla keskmäärn 6 % yhdenmukastetun kuluttajahntandeksn panolla panotetusta hnnosta muuttuu kuukausttan (taulukko ). Tosn sanottuna keskmäärn 8 % el yl /5 hnnosta sälyy muuttumattomna kahtena perättäsenä kuukautena. Er alaerssä tässä osuudessa on selvä eroja. Energan hnta muuttuu edellsestä kuukaudesta 59 prosentssa havannosta, jalostettujen elntarvkkeden hnta van prosentssa. Energan ja jalostamattomen elntarvkkeden kuukausttaset hnnanmuutokset ovat selväst tavanomasemmat kun kolmessa muussa alaryhmässä. Taulukko. Keskmääränen panotettu hnnanmuutos on tarkasteluanestossa van, prosentn luokkaa. Keskarvo pettää kutenkn alleen sen sekan, että hntojen muuttuessa sekä nousut että laskut ovat ylesä. Joka kuukaus yhdenmukastetun kuluttajahntandeksn hnnosta keskmäärn vajaat % nousee ja relut 6 % laskee. Keskmääränen panotettu hnnankorotus on non 6 %, ja hnnanlaskut ovat keskmäärn samaa kokoluokkaa. Postvnen nflaato johtuu ss stä, että hnnannousujen lukumäärä on suuremp. Korrelaatoanalyys ja kaavan () mukanen varansshajotelma tukevat kästystä, että nflaaton muutokset johtuvat pääosn hnnanmuutosten muutokssta (taulukko ). Hnnan ja nflaaton muutosten välnen korrelaato on koko YKHIn tasolla,96. Hnnanmuutosten ylesyyden ja nflaaton välnen korrelaato on hyvn pen ja negatvnen (,) 6. Koko anestossa nflaaton varansssta non 98 % selttyy hnnanmuutosten varansslla. Alaerssä hnnanmuutosten ja nflaaton välnen 6 Negatvnen korrelaato on seltettävssä sllä, että hnnanmuutosten osuus on suurmmllaan alennusmyynten akana, jollon hntojen muutokset ovat negatvsa. Inflaatokomponentt: keskarvot, korrelaatot sekä varanssosuudet dp, % fr, % Korrelaato Korrelaato TDP, SDP, (dp,π) (fr, π) % % Yhteensä, 6,96 -, 98 Energa, 59,9 -, Teollsuustuotteet (pl. energa),,9 -,5 99 Jalostetut elntarvkkeet,,87, 95 5 Jalostamattomat elntarvkkeet, 6,97 -, Palvelut,,76,6 89 Tässä dp on keskmääränen hnnanmuutoksen suuruus, fr keskmääränen hnnanmuutosten osuus, TDP hnnanmuutosten varanssn osuus nflaaton kokonasvaransssta ja SDP hnnanmuutosten osuuden varanssn osuus nflaaton kokonasvaransssta. Lähde: Tlastokeskus ja Suomen Pankn laskelmat. Euro & talous 5

korrelaato on hekommllaan palvelussa (,76), kun se mussa alaerssä on non,9 ta stä suuremp. Teollsuustuotteden (pl. energa), jalostettujen elntarvkkeden sekä palveluden osalta myös muutokset hnnanmuutosten ylesyydessä korrelovat suhteellsen vomakkaast nflaaton muutosten kanssa. Varansshajotelmassa TDP-termn osuus on hekommllaankn 89 % (palvelut), kun se mussa alaerssä on vähntään 95 %. Suomen nflaatoprosess Tässä artkkelssa estetty akasarjatarkastelu tuottaa kolme olennasta Suomen nflaatoprosessa kuvaavaa havantoa. Ensnnäkn van murto-osa hnnosta muuttuu kuukausttan. Tarkasteluajanjaksolla keskmäärn /5 hnnosta pysy muuttumattomna peräkkäsnä kuukausna. Toseks tulokset tukevat Vlmusen (5) tulkntaa, että postvnen nflaato johtuu hntojen nousujen hntojen laskua suuremmasta lukumäärästä, ja tse hnnanmuutosten suuruus on jokseenkn tasapanossa. Tämän lsäks estetyn vsuaalsten, korrelaatoanalyysn sekä varanssosuuksn perustuven arvoden perusteella muutokset kuukausttasessa nflaatossa näyttävät johtuvan ennemmnkn muutokssta hnnanvahteluden suuruudessa kun hntaa vahtaven tuotteden osuuden muutokssta. Koko yhdenmukastetun kuluttajahntanflaaton tasolla perät 98 % nflaaton varansssta tulee hnnanmuutosten suuruuden varansssta. Tarkastellussa YKHIn alaerstä hekommllaankn hnnanmuutosten suuruuden varanss selttää lähes 9 % kokonasvaransssta. Tulokset tukevat akasdonnasen hnnottelumalln käyttöä Suomea kuvaavan makromalln hntakehtyksen mallntamsessa. Saadut tulokset ovat myös kohtuullsen lähellä Klenown ja Kryvstovn (5) Yhdysvaltoja koskevalla anestolla saama tuloksa. Lähteet Blls, M. Klenow, P. J. () Some Evdence on the Importance of Stcky Prces. NBER Workng Paper 969. Klenow, P. J. Kryvtsov, O. (5) State-Dependent or Tme-Dependent Prcng: Does t Matter for the Recent U.S. Inflaton? Workng Paper 5/. Bank of Canada. Hoffmann, J. Kurz-Km, J.-R. (5) Consumer Prce Adjustment Under the Mcroscope: Germany n a Perod of Low Inflaton. Mmeo. Deutsche Bundesbank. Vlmunen, J. (5) Hntojen muutosten theys mkroaneston valossa. Euro & talous /5. Euro & talous 5