TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ. Juha Hyyppä, Anna Salonen

The Photogrammetrc Journal of Fnland, Vol. 22, No. 3, 2011 TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN MAANMITTAUSTIETEISSÄ Juha Hyyppä, Anna Salonen Geodeettnen latos, Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osasto juha.hyyppa@fg.f, anna.salonen@fg.f TIIVISTELMÄ Maanmttausalalla on ana mtattu erlasa kohteta. Tässä tutkmuksessa todettn, että maanmttausteteden tutkmuksen laatu vodaan vavattomast mtata mm. julkasulla (esm. ISI, patentt), vttaukslla ja eurolla, sllä hankttu rahotus, teollnen hyödyntämnen, venttulot ja yhteskunnan saamat säästöt ovat rahana laskettavssa. Teteellsten mttareden, kuten H- ndeksn, käytöstä tehtn vertalututkmus alan professoreden, akatematutkjoden ja akatemaprofessoreden välllä. Havattn selvää parannustarvetta maanmttausteteden teteellseen laatuun. Tutkmuksen johtajan julkasukulttuurn todettn korrelovan merkttäväst koko ryhmän tuotoksen kanssa. Tutkmuksessa osotettn, mten helpost yksttäsen tutkjan julkasuproflsta on johdettavssa tutkjan kapasteett rahottajan ja ulkopuolsten slmn. Krjottajat esttävät, että artkkelssa estetyt mttausarvot otetaan jatkossa käyttöön myös tutkmuksen määrän ja laadun arvontn maanmttaustetessä alan kehttämseks elnvomasemmaks. Päämäären tulee myös olla yhä enenevässä määrn tse tsellemme asettama, koska tulosohjauksen pelsäännöt muuttuvat jatkuvast. 1. JOHDANTO Yhden tulknnan mukaan teteellsellä tutkmuksella vo olla kahdenlasta vakuttavuutta: teteen edstymseen lttyvää teteellstä vakuttavuutta ja tedensttuutoden ulkopuolsta yhteskunnallsta vakuttavuutta, jota ovat esmerkks kulttuurset, sosaalset, taloudellset ja polttset vakutukset (Suomen Akatema, 2006). Yhteskunnallsa vakuttavuuspäämäärä teteelle asettavat erlaset valtollset ja kansalasyhteskunnan tomjat, kuten mnsteröt, rahotusnsttuutot, yrtykset, kansalasjärjestöt ja tedotusvälneet. Taloudellset ja polttset päätöksentekjät vaatvat tutkmukselta läpnäkyvyyttä ja tlvelvollsuutta. Tutkmuksessa menestymnen vaat onnstumsta myös ulkopuolsen rahotuksen hankkmsessa, mkä taas tyypllsest edellyttää tutkjalta osotusta vakuttavuudesta akasemmssa tomssaan. Vakuttavuuden parantamseks ja ohjaamseks tetylle osa-alueelle käytetään erlasa tulosohjauksen kenoja, joden onnstumsesta vodaan olla useaa meltä. Vanhakantanen ajattelutapa on jakaa tutkmus perustutkmukseen, soveltavaan tutkmukseen, sektortutkmukseen ja tlaustutkmukseen. Nykytutkmuksessa korkealaatunen tutkmus luonnontetessä ja teknkassa luo vakuttavuutta vakuttavuuden er osa-aluella. Lähtökohta, jossa ylopstot yhdstetään perustutkmukseen ja tutkmuslatosten tehtävänä on soveltava tutkmus ja sektortutkmus, e kutenkaan enää pdä pakkansa, koska samossa tutkmusryhmssä tehdään sekä perustutkmusta että soveltavaa tutkmusta ja perustutkmuksen srto soveltavaan tutkmukseen tapahtuu välttömäst. Perustutkmuksen tulokset päätyvät vertasarvotuhn julkasusarjohn soveltavan tutkmuksen tuotosten päätyessä yrtysten ja yhteskunnan hyödyks. 22

Myös teteellnen tutkmus tedepoltkan alalla esttää jakoa vrheellseks, kuten esm. Larédo ja Mustar (2004) krjottavat: Ths lead us to the concluson that the tradtonally close assocaton between unverstes and fundamental research, on the other hand, and that between government laboratores and appled research, on the other, no longer holds, and that we must look to the future evoluton of publc-sector research as a broader canvas on whch to project and descrbe ther future relatonshps. Vastaanvanlanen johtopäätös on tehty mussakn alan julkasussa, kuten mm. Dalpé (1999) ja Salter ja Martn (1999). Nykyakanen sektortutkmuslatos tekee ss osn perustutkmusta, soveltavaa tutkmusta, osn teknologan kehttämstä sekä sektortutkmusta. Nätä e voda kehttää erkseen katsomatta kokonasuutta. Vastaavast myös ylopstojen tehtävä yhteskunnallsen vakuttavuuden luojana on lsääntymässä. Tulosohjausjärjestelmen tuls olla ylopstolla ja tutkmuslatokslla lähempänä tosaan, jotta pystyttäsn kehttämään asota kansallsest. Ylopstolan uudstuksen tavotteena ol turvata huppututkmus ylopstossa. Tosaalta samassa uudstuksessa todettn, että valtohallnnon tomntasäännöllä e voda tehdä huppututkmusta (Sarkomaa, 2007). Uudstukset jättvät huppututkmusta tekevät tutkmuslatokset oman onnensa nojaan. Lähtulevasuuden näkymät tulevat ssältämään lukusa muutoksa tutkmuksen alalla. Tutkmuksen edustajan näkökulmasta tomnnan säännöt ja tavotteet tuls tehdä ptkäkestosks, sllä tutkmuksessa muutokset tapahtuvat htaast. Vomme myös tse asettaa tutkmuksen vakuttavuudelle sellasa päämäärä, että nden avulla pärjää sekä nykysessä että tulevassa klpalussa. Tosaalta asota ptäs katsoa myös enenevässä määrn veronmaksajan slmn, sllä tutkmustakn tehdään jatkuvast vähenevllä veromarkolla slt tavotellen jatkuvast parempaa tuotosta. Maanmttausteteet ovat alana vanha. Maanmttar ol akasemmn rovastn jälkeen ehkä ptäjän arvostetun asantuntja. Maanmttaustetessä vanholla perntellä, saavutukslla ja kokemuksella on suur pano. Tämä johtaa kutenkn helpost nnovaatokyvyn menettämseen. Isojen tyrtysten (kuten IBM, HP ja Noka) tomntaa analysomalla Doz ja Kosonen (2008) ovat voneet todeta, että seuraamalla perntesä johtamsen malleja - kesktytään ydnlketomntaan ja optmodaan stä - menetetään helpost uudet lketomntamahdollsuudet ja nnovaatokyky, koska resursst ja ajattelu on sdottu vanhaan tekemseen ja uuden näkemnen on vakeaa. Nnpä perntesn vakntunesn lketomntohn ja asakkuus- ja kumppanuussuhtesn e tuls panostaa lkaa, koska se ve uusutumskyvyn ja estää vomavarojen kohdstamsta uusn tlasuuksn. Doz ja Kosonen (2008) ovat myös todenneet, että jos asakkaat saavat lkaa ohjata yrtyksen tomntaa, stä seuraa van panostamnen nykysn markknohn. Maanmttausteteden alalla tämä näkyy Suomessa mm. snä, että pakannuksen tutkmus e ole saanut ansatsemaansa tukea. Seuraamalla teteellsten julkasujen määrää tetokannossa lmenee, että suur osa maanmttausteteden kehtyksestä syntyy kutenkn pakannuksen, navgonnn ja kaukokartotuksen tutkmuksessa. Suomen ylopstossa navgonnn ja pakannuksen tutkmus e ole tostaseks saanut oma professuureja. Noka päätt syyskuun lopulla 2011 lopettaa Locaton & Commerce - ykskkönsä tomnnan Suomessa ja keskttää tomnnan Euroopassa Berlnn. Tämä on varottava esmerkk tomnnasta, jossa Suomessa menetetään merkttävä mahdollsuuksa synnyttää yhteskunnallsta vakuttavuutta (työpakkoja) juur maanmttausteteden alalla. Tutkmukselta edellytetään tuotos/panos-ajattelua. Tutkjan tuls pyrkä maksmomaan oman osaamsensa ja tutkmuksensa vakuttavuus suhteessa shen käytettyyn panostukseen. Rahottajen tuls vastaavast palkta vakuttavuutta osottava ryhmä. Suomen Akatema arvo tutkjoden akasempaa teteellstä vakuttavuutta, mutta käytännössä yhteskunnallsta 23

vakuttavuutta e arvoda. Tekesn hankearvonnssa tärken krteer on yrtysten hankkeeseen lattama rahotus ja akasemmn tuotetun vakuttavuuden mttaamnen on vähäsempää. Melestämme vakuttavuuden mttaamattomuus johtaa usen shen, että yhteskuntaan suuntautuvaa vakuttavuutta e usenkaan optmoda tutkmusryhmssä. Tutkmukseen lttyvän hallntobyrokratan on myös vme akona todettu penentävän merkttäväst tutkmuksen tuotoksa (Wlhelmsson ja Björkroth, 2011). Tuotos/panos-ajatteluun lttyy myös tutkmusryhmän ja ylopston koon optmont. Tutkmusryhmen optmkoko vo olla er alolla avan erlanen. Unohdetaan, että tutkmuksessa tulokset tulevat hyvstä ykslöstä ja että monlla alolla rttävä krttnen massa tutkmusryhmälle on 3-5 henkeä. Sen sjaan krttstä on se, mten tutkmusryhmä on verkottunut oman organsaatonsa ssällä ja mussa organsaatossa oleven muden tutkmusryhmen kanssa. Myös teteellset tutkmukset osottavat, että tutkmuksessa pen ryhmä on usen tehokkaamp kun suur (Cocca ja Rolfo, 2007), koska tulos perustuu tutkmuksessa pääsääntösest hyven ykslöden tomntaan. Pen organsaato on yleensä lsäks tehokkaamp, koska työntekjät näkevät paremmn työnsä tuloksen latoksen kokonastuloksessa ja tärkeät päätökset vodaan tehdä asantuntevast ja nopeast. Tätä tukevat myös talousteteen puolella lmestyneet julksta tutkmusta koskevat julkasut, mm. Cocca ja Rolfo (2002), Carayol ja Matt (2004) sekä Maresse ja Turner (2002). Suomessakn penempen tutkmuslatosten ja ylopstojen yleskustannuskerron on penemp kun sojen, mkä omalta osaltaan kuvaa penempen latosten parempaa tehokkuutta. Nykyjärjestelmä lähnnä palktsee tehottomuuden. Suomen Akatemakn tosasallsest myöntää enten rahotusta nlle, joden yleskustannukset ovat korkemmat (Pelkonen ja Kolu, 2011). Tehokas tomnta nänkn haastavassa hallnnollsessa ympärstössä on vakeaa. Sks uskomme, että päämäären tulee olla yhä enenevässä määrn tse tsellemme (tutkjoden tselleen) asettama. Tässä hallnnollsessa tutkmuksessa on selvtetty korkealaatusen tutkmuksen mttareta. Tutkmuksessa keskustellaan nden käytöstä ja estetään ajatuksa maanmttausalan ja shen lähesest lttyven alojen tlanteesta vakuttavuuden näkökulmasta. Tutkmus on tehty osana Geodeettsen latoksen Kaukokartotuksen ja fotogrammetran osaston johtamsta ja kehttämstä vuosna 2000-2011. Estämme myös ajatuksa stä, mhn asohn jatkossa kannattas knnttää enemmän huomota, jotta maanmttausala ols elnvomanen myös tulevasuudessa. 2. TUTKIMUKSEN MITTARIT Mtkä ovat korkealaatusen tutkmuksen mttart? Aheesta löytyy laajast krjallsuutta, ja ongelmaks erlasten mttareden käyttämsessä nousee se, että lan monen mttarn käyttö johtaa tlanteeseen, jossa nden seuraamnen e enää tuota haluttuja vakutuksa. Perusteoksena aheesta knnostuneta suostellaan perehtyvän teokseen (Gesler, 2000). Myös rahottajat lmasevat omat korkealaatusen tutkmuksen tuntomerkknsä. Suomen Akateman huppuykskön tuntomerkkejä ovat perntesest olleet: 1) Korkeatasonen tutkmus- ja tutkjankoulutus 2) Yksköllä tulee olla mahdollsuudet päästä kansanvälseen johtoasemaan tutkmusalueellaan. 3) Huppuykskön tutkmuksella vo olla myös yhteskunnallsta merktystä. 24

4) Huppuykskkö muodostuu yhdestä ta useasta tutkmusryhmästä. Sllä on selkeät yhteset tutkmuksellset päämäärät sekä yhtenen johto. Huppuykskön vovat muodostaa sekä ylopstossa että tutkmuslatoksssa tomvat tutkmusryhmät. Vastaavanlasa hyvän tutkmuksen krteerejä löytyy myös esm. EU:n tutkmusohjelmen hankkeden arvontkrteerstöstä, ERC:n Advanced Grant -krteerstöstä sekä musta kansanvälsstä tutkmusohjelmsta. ERC:n Advanced Grant -krteerstö henklökohtaslle senortutkjoden mertelle on 1) Teteellset läpmurrot 2) Teteellset artkkelt huppulehdssä, konferenssessa, monografat ja nden vttaukset 3) Kansanvälsten konferenssen teteellset ja hallnnollset jäsenyydet 4) Keynote- ja plenary-estelmät kansanvälsssä konferenssessa 5) Edtorna tommnen kansanvälsssä lehdssä 6) Ohjatut vätöskrjat 7) Patentt 8) Tutkmusretkkunten johtajuus 9) Teteellset palknnot ja tunnustukset Luonnonteteden ja teknkan alalla teollnen vakuttavuus on hyvn tärkeää, joten sks vakuttavuus sllä saralla on syytä nostaa erlleen. Tässä selvtyksessä päädyttn, että korkealaatunen tutkmus synnyttää teteellstä, yhteskunnallsta ja teollsta vakuttavuutta. Ylopstot vovat nostaa tähän rnnalle koulutukseen lttyvät mttart (tutknnot), mutta ylesest ottaen maalmalla tutkntoja e ole koettu yhtä arvokkaks tutkmuksen laadun mttareks kun Suomessa. Lsäks on syytä mustaa, että kakssa hankkessa e synny kakkea edellä manttuja kolmea vakuttavuutta, mutta hyvä tutkmusryhmä kokonasuudessaan synnyttää ana nätä kolmea vakuttavuuden muotoa. Tässä tutkmuksessa päädyttn krjallsuustutkmuksen ja kokemuksen jälkeen suosttamaan seuraaven mttareden käyttöä kuvamaan hupputasosta tutkmusta maanmttaustetessä. Teteellnen vakuttavuus ja mttart 1. Kansanvälset referee-artkkelt (referee tarkottaa, että artkkelen okeellsuus ja uutuusarvo on vertasten tutkjoden hyväksymä), ertynen panopste ISI-tasoslla ja mulla tarkastetulla lehtartkkelella. 2. Vttaukset (esm. ISI-Web ja Google Scholar) (vttaukset kuvaavat stä, mten paljon muut tutkjat ovat tutkmuksn vtanneet), H-ndeks (kuvaa tutkjan jatkuvaa kykyä tuottaa paljon vttauksa synnyttävä julkasuja, mkä yleensä vttaa julkasujen uutuusarvoon). ISI-julkasujen vttaukset kertovat huppujulkasujen saama vttausmäärä ja scholar.google.com vttaukset kuvaavat aka hyvn stä, paljonko vttauksa tutkja/tutkmusryhmä on saanut laajemmn myös mussa julkasukanavssa. Molempen tetokantojen käyttö täydentävät tosensa tetoja ja mm. krjojen saamat vttausmäärät ovat löydettävssä Scholarsta, mutta evät ISI-tetokannasta. Esmerkknä manttakoon, että Helsngn ylopstossa tavotetaso korkealaatuselle professorlle on vähntään 50 ISI-Web-julkasua ja H-ndeksn tuls olla yl 20 melellään jo professorn nmttämsvaheessa. 25

Teollnen vakuttavuus ja mttart 3. Synnytetyn lketomnnan volyym ja määrä (mm. yrtysten määrä), tavotteena synnyttää Suomeen uusa työpakkoja ja kasvattaa lkevahtoa. Vennstä tuleva lkevahdon kasvu tuls asettaa päämääräks. 4. Patentt, patentonnn laajuus kuvaa potentaala tehdä hyväpalkkasta asantuntjatyötä ja kuvaa potentaala teknologansrtoon. Patentten saamat vttaukset myös kuvaavat nden potentaala. Kansanvälset patentt kuvaavat potentaala ventmarkknolla. Yhteskunnallnen vakuttavuus ja mttart 5. Tutkmustyön ja teknologan srron aheuttama kustannussäästö ( ) ja parantuneet prosesst yhteskunnassa ( ). 6. Tedotus tutkmustulokssta ja nden synnyttämstä mahdollsuukssta Suomessa. Tedotustomnta palvelee myös muden alojen yrtyksä ja tomntoja ja antaa helle mahdollsuuden uusutua. Organsaaton ssällä hyvä mttar ykskön klpalukyvystä on ulkopuolsen rahotuksen määrä ja laatu (ertysest Suomen Akateman myöntämä ja kansanvälnen rahotus) ja muut ylesemmät akateemset mttart (kansanvälset luottamustehtävät, kansanvälsten hankkeden koordnont, kansanvälset keynote/plenary-estelmät, kansanvälset edtor-tehtävät, kansanvälset teteellset palknnot ja tunnustukset). Yhdstämällä sekä klpalukyvyn että vakuttavuuden vaatmukset, vodaan todeta, että tutkmusykskköjen tuls keskttyä saavuttamaan mahdollsmman hyvä tulos seuraavlla mttarella: Hyvälaatuset (esm. ISI-tasoset) julkasut (hyvälaatunen ssältää vtetedon) Laaja ulkopuolnen rahotus Teollnen ja yhteskunnallnen vakuttavuus Merkttävät akateemset luottamustehtävät ja mertt Organsaatoden tuls palkta nässä onnstuneet tutkjat ja yksköt. Henklövalnnossa tuls prorsoda henklötä, jotka pärjäävät parhaten nällä mttarella mtattuna. Alojen välset erot julkasumahdollsuuksssa ja myös vttausmahdollsuuksssa ovat merkttävät, mutta maanmttausalan ssällä e nätä eroja pahemmn ole. 3. MAANMITTAUSTIETEIDEN LAATU ARVIOTUNA (CASE ISI) Mkä on maanmttausteteden, ertysest geomatkan ta sen lähesllä alolla, oleven professoren teteellnen laatu, jos käytämme puhtaast ISI Web of Knowledgestä saatua lehtartkkeleden H-ndeksä kuvaamaan tätä laatua? H-ndeks N kertoo, että tutkjalla on N julkasua, john kakkn on vähntään N vttausta. Tämän määrtelmän mukaan H-ndeks kasvaa htaast. H-ndeksn 5 vo saada ss yl 25 vttauksella, ja käytännössä non 50:llä. H- ndeksn 20 vo saada non yl 400 vttauksella, käytännössä kutenkn non 1000:lla. Vahtoehto H-ndekslle on tutka kokonasvttausmäärä, mutta sllon yksttästen huppututkjoden tulokset domnovat tlastoja. 26

Vertalulähtökohdaks tutkmuksessa valttn 11 akatemaprofessora, jotka valttn nn, että he ovat mahdollsmman lähellä luonnontetetä ja teknkkaa, 12 professora geomatkan, maanmttauksen ta hyvn lähesltä alolla (jatkossa hetä kutsutaan geomatkan professoreks), ja 12 akatematutkjaa luonnonteteen ja teknkan alolta. Kntestöpuolen professoreden tetojen lsäämnen joukkoon e ols nostanut saatua laatua. Selvtys tehtn loppuvuonna 2008 ja kaksta 35 tutkmukseen valtusta tutkjasta laskettn H-ndeks än funktona (5 vuoden välen) käyttäen ISI-tetokannan lehtartkkeleden saama vttauksa. Ikä valttn tärkeäks parametrks tutkmuksen mukaan, koska H-ndeks kertyy kumulatvsest än funktona ja tetyllä tavalla käkorjattu H-ndeks kertoo sekä tutkjan hstoran että myös potentaaln tulevasuudelle. Tuloksa on estetty kuvssa 1-3. Akatematutkjolla keskmääränen H-ndeks ol 6,7 keskmäärn 34,1 vuoden ässä. Vastaavat hajonnat olvat 2,4 ja 2,7 v. Geomatkan alan professoreden mahdollsmman lähellä samassa ässä saamat vastaavat arvot olvat: keskmääränen H-ndeks 4 keskmäärn 37,9 v ässä (käytettn lähmpänä olevaa arvoa, e nterpolotuja/extrapolotuja tetoja kyseselle kävuodelle) ja vastaavat hajonnat olvat 3,0 ja 4,8 v. Geomatkan alan professoresta kolme yltt nykysten akatematutkjoden keskmääräsen H-ndeksn. Postamalla nämä kolme professora, muden geomatkka-alan professoreden keskmääränen H-ndeks ol 2,7. Vuoden 2008 lopussa tutkmukseen valttujen geomatkan alan professoreden keksmääränen H-ndeks ol 9,2 keskmäärn 51,2 vuoden ässä. Lähes vastaavassa ässä (52,6 v.) akatemaprofessoreden keskmääränen H-ndeks ol 23,3. Kukaan geomatkan alan professoresta e yltänyt tähän keskarvoon, tosn manttakoon, että kysesten kolmen geomatkan professorn, jotka yltvät akatematutkjoden keskarvon yltse, olvat tätä tutkmusta tehtäessä keskmäärn 43,6 v ässä ja hedän keskmääränen H-ndeks ol 16, mkä yltt kutenkn akatemaprofessoreden keskmääräsen H-ndeksn (14,2) vastaavassa ässä. Tosaalta tulee mustaa, että verrattaessa er akona tehtyjä vttaustlastoja, julkasukulttuur on ollut erlanen. Nnpä oletuksena on, että nuoremman sukupolven on oltava keskmäärn vttaukslla paremp kun edeltäjänsä. Akatemaprofessoreden H-ndeks än funktona on varsn hajananen. Ilmesest akatemaprofessorks on valttu myös mutakn, kun ISI-Web-tetokannan lehdssä julkaseva tutkjota, ja nällä tutkjolla on mutakn arvokkata julkasukanava. Google Scholar tetokannassa hyvn monella akatemaprofessorlla on merkttäväst paremp vttaustlasto, kun taas geomatkan alan professorella tlanne e parantunut samalla tavon kun akatemaprofessorella. H n d e k s 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Akatematutkjat 23 28 33 38 43 48 53 58 63 68 73 Ikä Kuva 1. Akatematutkjoden H-ndeks än funktona. 27

H n d e k s 50 40 30 20 10 0 10 Professort 23 28 33 38 43 48 53 58 63 68 73 Ikä Kuva 2. Geomatkan professoreden H-ndeks än funktona. H n d e k s 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Akatemaprofessort 23 28 33 38 43 48 53 58 63 68 73 Ikä Kuva 3. Akatemaprofessoreden H-ndeks än funktona. Nykysstä geomatkan professoresta vs yltt H-ndeksraja-arvon 10. Jos raja-arvona pdettn 8:aa, nn kuus geomatkan professora ja kuus akatematutkjaa yltt kysesen arvon. Paras geomatkan professoreden H-ndeks ol vuoden 2008 lopussa 21. Hajonta ol 6,6. Johtopäätöksenä toteamme, että geomatkan alan professoreden laadussa H-ndeksllä mtattuna on kehttämsen varaa ja hajonta on avan lan suurta. Tutkmuksen teteellseen laatuun tuls panostaa laajemmnkn. 28

4. TUTKIMUSRYHMIEN LAATU Tutkmuksessa selvtettn myös, mten professorn H-ndeks kuvaa koko tutkmusryhmän julkasukulttuura. Ne geomatkan professort, jolla ol korken H-ndeks, olvat enemmän kouluttaneet myös seuraavaa sukupolvea, jolla ol ta on tulossa tavanomasta korkeamp (tähän vertaluryhmään nähden) H-ndeks. Jos jonkn professorn tutkmusryhmässä (jolla ol matalamp H-ndeks) ol tutkjota, jolla ol merkttäväst professoraan paremp H-ndeks, he olvat myös perustaneet oman tutkmusryhmänsä. Johtopäätös ol, että ryhmää vetävän tutkjan H-ndeks kuvaa koko tutkmusryhmän julkasukulttuura, anakn maanmttausteteden alalla. 5. JOHTAVAN TUTKIJAN HENKILÖKOHTAINEN JULKAISUPROFIILI ISI-Web ja muut tetokannat antavat mahdollsuuden tutka myös yksttästen tutkjoden julkasuprofla. Arvojulkasujen (esm. ISI) määrä ja vttausten määrän kehttymnen antavat melko hyvän kuvan tutkjan tomnnasta. Kuvassa 4 on estetty neljän er tutkjan vuosttan saamat vtteet (yllä) ja tehdyt julkasut (alla). Tutkmalla vttetä ja julkasumäärä on helppo analysoda tutkjan profl. Jos analysont on nänkn helppoa, tulee ymmärtää, että myös rahottajat vovat tehdä tutkjasta saman analyysn varsn helpost, koska helle on lsäks tomtettu tutkjoden CV ja julkasuluettelo. Seuraavassa on luonnehdttu heman kuvassa 4 oleva tutkjota pelkästään kuven antaman tedon perusteella. Nämä kuvat on johdettu ISItetokannasta vuoden 2011 keväällä, joten vuoden 2011 julkasujen määrä ja vttausten määrä on vasta alkuvaheessa. Vasemmalta okealle tutkjat on nmetty tutkjoks 1-4. Tutkja 1 Tutkja 2 Tutkja 3 Tutkja 4 Kuva 4. Neljän tutkjan julkasumäärät ajan funktona (yllä) ja samojen neljän tutkjan ISI-Web artkkeljulkasut samolta ajolta. Vasemmalta okealle tutkjat on nmetty tutkjoks 1-4. Tutkja 1 on kehttyvä tutkja, jonka vttausmäärät kasvavat varsn hyvn. Tutkja on harrastanut julkasutomntaa ISI-Webssä enemmän vasta vme vuosna ja ensmmänen ISI-julkasukn on vuodelta 2000. Ennuste on, että tutkja tulee jatkamaan lähvuosna aktvsempaa ISIjulkasemsta, ja että vttausmäärät ovat jatkossakn kasvussa. Tutkja 2 on systemaattsest julkasut ISI-Web-tetokannassa jo lähes 20 vuoden ajan. Julkasumäärät kasvovat ensn vuoteen 2003 ja ovat lähteneet myös sen jälkeen taas kasvuun. 29

Parhampen vuosen julkasumäärät ovat 6 ta yl 6 julkasua vuodessa, mkä on kansanvälsestkn kova. Ilmesest työuralla on ollut muutos vuoden 2003-2004 keppellä. Vttausmäärät ovat kasvussa, mkä kuvaa yhä aktvsempaa otetta tutkjana. Tutkja 3 on julkassut van muutaman satunnasen artkkeln vmesen 20 vuoden akana. Ptkästä urastaan huolmatta tutkja on satunnanen tutkja ja keskttynee johonkn muuhun asaan ta julkasemseen mussa foorumessa. Ptkä julkasemattomuus vuoden 1995 jälkeen on johtanut shen, että vttaukset per vuos ovat jo laskussa, mkä tapahtuu usen vasta 10 vuotta sen jälkeen, kun tutkjan ura on lopetettu. Vmeset vuodet ovat olleet tavanomasa aktvsemmat, koska on lmestynyt 2 julkasua perättäsnä vuosna. Tutkjan 4 julkasumäärät vahtelevat ana välllä, mutta trend kulkee edelleen ylöspän. Vttausmäärässä saturaato on kutenkn jo lähellä. Tutkjalla on hyvn paljon tutkjan 2 kaltanen profl, mutta tutkjan 2 trend näyttää nn julkasujen kun vttaustenkn määrän osalta kehttyvän paremmn. Jos kakk tutkjat olsvat täsmälleen samalla alalla ja näden tutkjoden vällle ptäs tehdä päätös stä, kuka sas ylopston ssästä lsärahotusta, tuls CV:stä tarkstaa velä tutkjoden kä ja muut tedot. Stä selväs esmerkks, että tutkja 2 on nuorn tästä joukosta, joten lsärahotus suuntautus helpost tutkjalle 2, jos rahotuksen tavotteena on lsätä korkeatasosta tutkmusta. Tutkmussuunntelman laadun e kutenkaan tarvtse korreloda näden kanssa, mutta tutkjan pätevyyden arvonnssa julkasulla ja huppujulkasulla on yhä suuremp merktys. Nällä kaklla tutkjolla on ollut vme vuosna varsn hyvn Suomen Akateman rahotusta. Rahotuksen vähentyessä ols varsn helppo keskttää rahotusta hyvn tomvn ryhmn, jos nänkn suura eroja on julkasemsessa Suomen Akateman vastuullsten tutkjoden osalta. 6. TEOLLINEN JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Teteellsen vakuttavuuden lsäks on avan yhtä tärkeätä myös synnyttää uuden tedon avulla teollsta ja yhteskunnallsta vakuttavuutta yhtestyössä teollsuuden ja loppukäyttäjen kanssa. On hyvn helppo perustella tutkmuksen tulokset parantunena prosessena, muden käyttöön ottamna menetelmnä, uusna tuottena ja synnytettynä perusosaamsena. On myös helppo perustella, että lman uutta tetoa ta nfrastruktuura koko laajemp kokonasuus e tom. Nässä tapauksssa usen kutenkn joku muukn vo luoda tedon ja synnyttää nfrastruktuurn, varsnkn jos tuotokset tehdään budjettrahalla. Varsnanen säästö on usen kutenkn laskettavssa rahana. Maanmttausteteden tutkmuksen vakuttavuus on usen enemmän tätä seltettävssä olevaa yhteskunnallsta vakuttavuutta kun rahassa mtattavaa vakuttavuutta. Jotta ala menestys, se edellyttäs, että ala työllstäs, los uusa yrtyksä, kasvattas lkevahtoaan ertysest vennn osalta ja los prosesseja, jotka säästäsvät yhteskunnassa selvää rahaa (esmerkks Maanmttauslatoksen korkeusmalltuotanto laserkelauksella ja metsäkeskuksen srtymnen laserteknkkaan, josta jälkmmänen säästää lähes 20M vuodessa yhteskunnalle). Lsääntyvä työllstymnen kasvattas alan merktystä ja los myös uusa tutkmusmahdollsuuksa. Tutkmustedon avulla tapahtuvaan teollseen hyödyntämseen tuls panostaa. Kaken tämän mttaamnen on helppoa, mutta näden vakuttavuuksen saavuttamnen on äärmmäsen vakeata. Teollnen hyödyntämnen edellyttää nykymaalmassa tosaalta myös tedon suojaamsta, mkä on osn rstrtasta yhä lsääntyvän julkasuvaatmuksen kanssa. Tetoa vodaan kutenkn sujuvast suojata patentomalla ja ohjelmomalla (ja jättämällä julkasematta ykstyskohta). 30

Patentonta maanmttausalalla on harrastettu tutkmuksen yhteydessä lähnnä VTT:llä, GL:llä ja Aalto ylopston Fotogrammetran ja kaukokartotuksen opptuolssa. Yhteskunnassa on srrytty kutenkn yhä enemmän Open Innovaton- ajatukseen, jossa uudet deat srtyvät muden hyödynnettävks jo tutkmuksen varhasessa vaheessa. Patentont, ertysest kansanvälnen patentont, luo kutenkn opton tulevalle teollselle hyödyntämselle sten, että tuotteesta on saatavssa velä kohtuullnen kate. Kansanvälnen patentont mahdollstaa paremmat mahdollsuudet ventmarkknolla. Suomalasessa yhteskunnassa oleva kehtys, jossa teteellsen tutkmuksen okeudet omstaa käytännössä latos ja jota myös kansanvälsten tutkmuksen sopmukset edellyttävät, e kutenkaan ole osottanut tomvan, koska latokset evät osaa ja evät halua hyödyntää patentteja parhaalla mahdollsella tavalla. Maalmalla yhä enemmän suostellaan, että tutkmustedon hyödyntämsen okeudet jäsvät tutkjolle tselleen. Kanadassa kehtys on selkeä: ptää luoda enemmän patentteja ja synnyttää teollsta vakuttavuutta (El- Shemy, 2011). Ohjelmstossa tedon suojaamnen on varsn helppoa. Tärkemmät ratkasut evät näy käyttäjälle. Ohjelmstot ovatkn yks tärkemmstä mahdollsuukssta vedä suomalasta osaamsta ulkomalle. Ohjelmstoventä tuls maanmttausteteden alalla tukea enemmän tutkmuksen avulla. Suomessa kartotusalan yrtyksssä on lsäks harvnasen vomakkaast korostunut ohjelmsto-osaamnen. Haaste kullekn tutkmusryhmälle on, mten tutkmuksen avulla lsätään venttuloja Suomeen. 7. YHTEENVETO JA KESKUSTELU Maanmttausalalla on ana mtattu erlasa kohteta. Myös tutkmuksen tuotoksa votasn mtata varsn helpost. Tutkmuksessa päädyttn suosttamaan selkeden teteellsten, teollsten ja yhteskunnallsten mttareden käyttöä kuvamaan hupputasosta tutkmusta maanmttaustetessä. Julkasumttareden käytöstä tehtn vertalututkmus alan professoreden, akatematutkjoden ja akatemaprofessoreden välllä ja todettn selvää parannustarvetta maanmttausteteden teteellseen laatuun. Tutkmuksessa osotettn myös, mten helpost yksttäsen tutkjan julkasuproflsta on johdettavssa tutkjan kapasteett rahottajan ja ulkopuolsten slmn. Jos tavotteena on pelkkä uus teto, on helppo tehdä valntoja tutkjoden välllä. Tutkmuksen laatu on helppo mtata: julkasulla (esmerkks ISI, patentt), vttaukslla, ja rahallslla mttarella (hankttu ulkopuolnen rahotus, tutkmuksen vakutus teollseen hyödyntämseen (lkevahto, työllstymnen), venttulohn ja säästöt yhteskunnassa), mutta varsnasten vakuttavuuksen luomnen on vakeata, koska estetyt mttart ovat varsn haastava tutkmuksen avulla synnytettävälle vakuttavuudelle. Myös merkttävät akateemset luottamustehtävät ja mertt realsotuvat parantuneena ulkopuolsena rahotuksena ja tuloksena, varsnkn jos rahottajlla e ols klpalua rajottava kntötä. Nykyakanen tutkmusympärstö on haastava, mtä on kuvattu tarkemmn johdannossa. Hyvn usen tutkja kokee, että tulosohjauksen kautta annetut pelsäännöt estävät varsnasta tomntaa. Sks onkn hyvn tärkeätä, että tutkjat asettavat tselleen päämäärä, jotka ovat pysyvämpä kun ohjauksen kautta tuleva ohjestus. Tällä julkasulla on pyrtty vakuttamaan maanmttausteteden alalla työskentelevn tutkjohn, jotta he osasvat paremmn prorsoda tekemsään. Kukn vo myös asettaa tsellensä oma päämäärä, rppumatta mtä tässä julkasussa on estetty, mutta tovottavast julkasu auttaa maanmttausteteden elnvomasuuden parantamsessa. 31

KOMMENTTI Anna Salonen suortt luvussa 3 toteutetun H-ndekstutkmuksen. Julkasussa mantut tedepoltkkaan vvahtavat kannanotot ovat Juha Hyypän käsalaa ja perustuvat vuosen 2000-2011 Geodeettsen latoksen osastonjohtajan tehtävssä näkemn ja kokemn asohn. Krjottajat haluavat esttää parhaat ktoksensa kolmelle estarkastajalle, joden kommentt paransvat julkasun ymmärrettävyyttä merkttäväst. LÄHTEET Carayol, N. & Matt, M., 2004. Does research organzaton nfluence academc producton? Laboratory level evdence from a large European Unversty. Research Polcy, Vol 33, No. 8, s. 1081-1102. Cocca, M. & Rolfo, S., 2002. Sze of research labs and performance: an analyss of an Italan natonal research councl. Proceedngs 3rd Internatonal Conference on Management of Innovaton and Technology, Hangzhou, Chna. Cocca, M. & Rolfo, S., 2007. Governance and Organzatonal Behavour of Publc Research Labs. PICMET 2007 Proceedngs, 5-9 August, Portland, Oregon, s. 2236-2246. Dalpé, R., 1999. Publc Research Organzatons n the Knowledge Infrastructure. Innovaton Systems Research Network, Unversty of Toronto, 19 s. Doz, Y. & Kosonen, M., 2008. Fast Strategy: How strategc aglty wll help you stay ahead of the game. Pearson Prentce Hall; ISBN 0273712446, 272 s. El-Shemy, N., 2011. Henklökohtanen keskustelu prof. Naser El-Shemyn kanssa tutkmuksen nykysuuntaukssta, elokuussa 2011. Gesler, E., 2000. The Metrcs of Scence and Technology, Praeger, ISBN 1567202136, 400 s. Larédo, P. & Mustar, P., 2004. Publc sector research: A growng role n nnovaton systems, Mnerva, Vol. 42, No. 1, s. 11-27. Maresse, J. & Turner, L., 2002. Productvty dfferences across ndvduals n publc research: an econometrc study of French physcsts publcatons and ctatons (1980-1997). Annales d Econome et de Statstques. Pelkonen, P., Kolu, T., 2011. Ylopstojen tutkmusmenot ja kokonaskustannusmall. Teteessä tapahtuu 6/2011, s. 49-51. Salter, A. & Martn, B., 1999. The economc benefts of publcly funded basc research: a crtcal revew. SPRU Electronc Workng Papers Seres, no 34. Sarkomaa, S., 2007. Menestyvä ylopstoja e kehtetä osana valtonhallntoa, Helsngn Sanomat, 22.12.2007. Suomen Akatema, 2006. Suomen Akateman tutkmusrahotuksen vakuttavuus. Suomen Akateman julkasuja 11/06, 53 s. Edta Prma, Suomen Akatema, Helsnk. Wlhelmsson, T. & Björkroth, J., 2011. Tutkmusbyrokratan vähentämnen tedepoltkan tavotteeks. Teteessä tapahtuu 3/2011, s. 44-45. 32