Tammikuu Piispa Björn Vikström: Epävarmassa maailmassa tarvitaan toivoa Sivut siltalehti.fi

Transkriptio

1 Hannu Jukola Tamperelanen seurakuntaleht Tammkuu 2016 Ääneen lukemnen rkastuttaa lapsen sanavarastoa Svut 6 7 sltaleht.f Pspa Björn Vkström: Epävarmassa maalmassa tarvtaan tovoa Svut 8 10 Hannu Jukola Juss Latnen Vatalan krematoron tomnta tehostuu entsestään Svu 4 Hannu Jukola Esneetkn vestvät messun kelestä Svut Tmo Turunen Janna Satr kehottaa kertomaan kusaamsesta Svu 16

2 2 SILTA 1/2016 PÄÄKIRJOITUS Krs Arkka päätomttaja tammkuu Tampere TULEVAT PYHÄT Uuden vuoden lupauksa Asantuntjat ovat lonneet joulukuussa solmtusta Parsn lmastosopmuksesta. Maalma sa uutta tovoa, kun sekä teollsuusvaltot että kehtysmaat ovat nyt stoutuneet vden vuoden välen tehtävn päästövähennyksn, tarkstuksn ja seurantaan. Kakk maat saatn suostumaan kreään 1,5 asteen enmmäslämpenemsen tavotteeseen. Vakka pessmsmlle on perusteensa, nnostaa lmastosopmus varmast myös yhtesöjä ja yksttäsä hmsä ympärstötalkosn. Tampereen seurakunnatkn tähtää jatkuvast koht ekologsempaa tulevasuutta. Ensmmäsen krkkohalltuksen myöntämän ympärstödplomn seurakuntayhtymä sa jo vuonna 2002 maamme ensmmästen joukossa. Kolmannen kerran dplom ansattn vme keväänä. Se on vomassa vuoteen 2019, ja ympärstötavotteet krstyvät entsestään dploma uusttaessa. Yhtymän ympärstötomnta on melko hyvällä tolalla, mutta lsää työtä tarvtaan. Tampereen seurakunnat haluaa omalla tomnnallaan kannustaa kakka vastuullseen ja kohtuullseen elämäntapaan, jossa luonnon varjelulla ja arvostamsella on tärkeä sja. Krstttynä mellä on vastuu ja velvollsuus huolehta luonnosta. Luonto on krstnuskon näkökulmasta Jumalan lahja. Tampereen seurakunnssa tehdään monpuolsta ympärstötyötä. Ympärstö otetaan huomoon seurakuntayhtymän tomnnassa jokapäväsessä arjessa muun muassa hautausmalla, jätteden lajttelussa, metsänhodossa ja krematorossa. Energan ja veden kulutusta sekä energanhukkaa pdetään slmällä tomtlossa. Krstttynä mellä on vastuu ja velvollsuus huolehta luonnosta Loppanen: joulun sanoma kuuluu kaklle Tetäjät tekvät ptkän matkan päästäkseen osottamaan kunnotustaan juur syntyneelle juutalasten kunnkaalle. Kyllä medän krkkomatkamme on sttenkn vavaton! Lyhmmllään lähmmän radon luo Jeesuksen kasteen kautta mustutellaan meln omaa kastetta Saarnan vos ptää kastemaljan vereltä, veden ääreltä Aneellnen hme keskellä juhlaa Ens tökseen Jeesus e parantanut ketään, puhumattakaan, että ols herättänyt kuollesta. Kaanan hässä veraat savat mastaa krjamellsest uutta juhlavnä. SINÄKIN OLET SELLAINEN Vntarhan omstajan sanon: Ka mnä omallan saan tehdä mtä haluan? Katsotko snä karsaast stä, että mnä olen hyvä? Ihmsen okeudentunto on arvokas asa, mutta Jumalan kästtämätön armo pettoaa senkn Kynttlänpävänä sukupolvet kohtaavat Jeesus-vauva vanhan Smeonn sylssä saa akaan ylstyksen ja ktosvrren: Herra, nyt snä annat palveljas rauhassa lähteä. Hljanen ltakrkko keskvkkosn klo 19 Vnkan krkossa Helpost unohtuu, että kakkhan me olemme turvapakanhakjota. Laps ets turvaa vanhemmstaan, nuor kaverestaan, akunen kumppanstaan. Kun on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa kun on täht tavahalla, lauletaan Lna Sandelln vanhassa vrressä. Psalm julstaa: Snä, Herra, olet lnnan ja turvapakkan. Melle on tarjolla suuremp syl ja avaramp sydän kun mtä vomme tosllemme antaa. Tätä turvaa krkko julstaa, tähän uskallan elämässän nojata. PALSTAN TEKSTIT: Jukka-Pekka Ruusukallo Hannu Jukola Seurakunnlla on ympärstökasvatusohjelma, jonka mukaan tomnnan on tarkotus olla elnkästä oppmsta. Ympärstökasvatusta toteutetaan muun muassa perhetyössä, varhaskasvatuksessa, partossa, nuorsotyössä ja yhteskunnallsessa työssä. Vuosttan yhtymä valtsee työtekjöden joukosta kaks ympärstönystävää, joden hyvä esmerkk kannustaa mutakn työntekjötä vaalmaan luomakuntaamme. Seurakunnat osallstuu kaupungn muden tomjoden kanssa muun muassa Earth Hour -tapahtuman, Krkkopyörälyn sekä Vhreän vkon tapahtumen järjestämseen. Krkolla on myös oma lmasto-ohjelma, joka antaa ohjeta stä, mten seurakunnat ja krkon jäsenet vovat olla mukana hlltsemässä lmastonmuutosta. Seurakunten ympärstötyöllä halutaan rohkasta kakka tamperelasa mukaan talkosn ja ptämään huolta ympärstöstämme myös tuleven sukupolven taka. Uuden vuoden kunnaks Slta alottaa tässä lehdessä sarjan, joka jakaa lukjolle ekovnkkejä arjen tomntaan. Jokanen vos mettä, mllasa uuden vuoden lupauksa kukn mestä vos tänä vuonna tehdä ympärstön hyväks. Onnellsta ja ympärstöystävällstä vuotta 2016 kaklle Sllan lukjolle! HELMI Olkoon rakkautenne vlptöntä. Vhatkaa pahaa, pysykää knn hyvässä. Osottakaa tosllenne lämmntä veljesrakkautta, kunnottakaa klvan tonen tostanne. Älkää olko velttoja, olkaa nnokkata, palakoon tessä Hengen tul, palvelkaa Herraa. Tovokaa ja lotkaa, ahdngossa olkaa kestävä, rukolkaa hellttämättä. (Room. 12:9 12)

3 Slta 1/ kysymystä Hannu Jukola Partolaset torjuvat syrjäytymstä Tämän vuoden Yhtesvastuukeräys torjuu nuorten syrjäytymstä Suomessa ja Ugandassa. Suomessa tuetaan nuorten elämänhallntatatojen kehttymstä ja osallsuutta partotomnnan avulla. Syrjäytymsvaarassa oleva nuora etstään ja ohjataan parton parn sekä tuetaan köyhstä perhestä tuleva nuora. Tukea saa myös Ssupartotomnta, jossa mukana olevat lapset ja nuoret ovat pääosn ast-, lkunta- ja kehtysvammasa. Avun ve perlle Suomen Partolaset. Tampereen seurakunten suojssa tom 23 partolppukuntaa, jotka ovat mukana tämän vuoden Yhtesvastuukeräyksessä. Ugandassa Yhtesvastuu tukee nuorten ammattkoulutusta ja tomeentuloa. Läns-Ugandaan, Rwamwanjan pakolaslerlle, on rakentella ammattkoulu, johon valtaan opskeljoks kakken hekommassa asemassa oleva nuora. Avun ve perlle Krkon Ulkomaanapu. Yhtesvastuukeräys alkaa 7. helmkuuta. Keräyslupa on vomassa koko vuoden. Lue lsää Yhtesvastuu-tapahtumsta helmkuun Sllasta. Asta Kettunen Tamperelasten mukaan seurakunnat on onnstunut ertysen hyvn melekkään tekemsen järjestämsessä lapslle ja nuorlle. Lapsperhelle ol ohjelmaa muun muassa Tapahtumen yössä Fnlaysonn alueella. Mtä tamperelaset tuumvat seurakunnasta? ❶ Tampereen seurakunten ❸ Mssä asossa ols parantamsen tunnettuustutkmus valmstu varaa? vme vuoden lopulla. Mllanen Seurakunnlta tovottn enemmän melkuva vastaajlla on Tampereen lähesyyttä, henklökohtasuutta ja seurakunnsta, kehtysjohtaja Tmo rohkeutta. Odotuksa kohdstuu selväst myös aktvsempaan yhteyden- Takala? Parhammat arvot tamperelaslta ptoon. Ajatuksa herättää myös se, jos savat seurakunten luotettavuus, suvatsevasuus, hengellsyys, avomuus van merktystä. krkolla ja sen tomnnalla e koeta ole- ja rentous. Myöntenen kokonasmelkuva ol kolmasosalla. Keltesen kokonasarvon estt vs prosentta vastannesta. Myöntesten osuus ol hukan kasvanut verrattuna vuoteen ❷ Mssä seurakunnat on onnstunut hyvn? Melekkään tekemsen järjestämnen lapslle ja nuorlle, vähäosasten tukemnen, vanhukssta huolehtmnen, krsessä auttamnen sekä mukana olemnen elämän tärkessä hetkssä nähtn onnstumsna. Vastaajen mukaan Tampereen seurakunnat järjestää myös onnstuneest monpuolsa jumalanpalveluksa. Jumalanpalvelusten merktys arvotn kutenkn muta edellä manttuja asota penemmäks. Vmesn kokemus seurakunnsta ol ollut myöntenen valtaosalle vastaajsta. ❹ Mkä tuloksssa nous melestäs vahvast eslle? Seurakunnat ja krkko näyttäytyvät turhan usen tuntemattomana, näkymättömänä ja etäsenä. Tosaalta krkko nähdään merkttävänä vähäosasten, lasten ja nuorten sekä vanhusten auttajana. Tuloksssa näkyy myös vahva luottamus krkkoon. Muden vmeakasten tutkmusten mukaan tämä luottamus on jopa vahvstunut. Krkon tomnnasta on myöntesä kokemuksa ja odotuksa myös monlla sellaslla vastaajlla, jotka evät jostan syystä tällä hetkellä kuulu krkkoon. ❺ Mtä johtopäätöksä tulokssta vo tehdä ja mten se vakuttaa tomntaan tulevasuudessa? Krkko jää etäseks, jos shen e ole merktyssuhdetta. Krkon ja sen vestn koskettavuus rakentuvat yhä selvemmn myös musta tekjöstä kun jumalanpalveluksn ja tlasuuksn osallstumsesta. Seurakunnat ottaa tämän ennestäänkn tutun palautteen vakavast. Samalla tulokset myös rohkasevat jatkamaan valttua lnjaa monpuolsten jumalanpalvelusten toteuttamsessa. Henklökohtanen vuorovakutus ja kuulluks tulemnen on tärkeää. Laajennamme tänä vuonna edelleen kattavaa yhteydenptoa ja keräämme palautetta ertysest krkollssta tomtukssta ja rppkoulusta. Verkko on avannut myös seurakunnlle merkttävä uusa mahdollsuuksa. Tämä lttyy sekä ydnssältöjen välttämseen että asontn. Muutos merktsee myös stä, että seurakunnat jatkaa rohketa ja ennakkoluulottoma avauksa. Tämä sop hyvn yhteen edelleen elnvomasten pernteden vahvstamsen kanssa. Elämäntavan srpalotuessa e yhdenlanen toteutus käytännössä koskaan vo tavottaa kakka. Sks monpuolsuus on melle vomavara. Käytämme tunnettuustutkmuksen tuloksa aktvsest tulevassa suunnttelutyössä. Palautetta vo antaa ja yhteyttä ottaa mllon tahansa. Krs Arkka Eteläsen seurakunnan kanssa yhtestyösopmusta olvat allekrjottamassa (edessä vas.) Ann Ylnen (HäIl), Tuula Hörkkö (HeHu), Marko Koljonen (HäHa) ja Antt Kovsto (HäHa), keskellä Anna Mäkranta (Vsty), seurakunnan partotyöntekjä Makku Blom, Jenny Koponen (HäIl), Pekka Latvanne (Vs), Tuukka Tapper (TerTe), okealla Laura Lehtmäk (VSTy), Arttu Hörkkö (HeHu) ja Jaakko Nukkala (VS). Mastraatt e veläkään palvele tasavertasest Mastraatt.f-svustolla vo nykysn erota uskonnollssta yhdyskunnsta sähkösest, mutta lttymseen tarjotaan anoastaan tulostettavaa lomaketta. Teto eroamsesta srtyy suoraan väestöreksterjärjestelmään. Sen sjaan uskonnollseen yhdyskuntaan ltyttäessä svulta vo tulostaa lttymslomakkeen, joka on tse tomtettava yhdyskuntaan. Emme vo lattaa mastraatn svulle lttymslomakketa, jotka mensvät suoraan yhdyskuntn. Tällasa uskonnollsa yhdyskunta on varmaan 300, se on mahdoton tehtävä, perustelee Ar Torkkel, Mastraatt.f-svuston tomtusneuvoston puheenjohtaja, Kaakkos-Suomen mastraatn päällkkö. Verkossa: mastraatt.f/palvelut/kotkunta_ja_vaestotedot/uskonnollseen-yhdyskuntaan-lttymnen-ja-eroamnen

4 4 SILTA 1/2016 Hub Kaleva sunnuntana kello Kalevan krkossa. Tuomokrkon väkeä kutsutaan suunnttelutalkosn Tuomokrkkoseurakunta haluaa olla mukana rakentamassa kaupunka, jossa kakken ols hyvä elää. Tähän tarvtsemme snua, osaamstas ja yhtesös tarnaa. Sks kutsumme snut ja edustamas yhtesön Hub Kaleva -tapahtumaan, kertoo tuomorovast Oll Hallkanen. Tapahtumaan nnostetaan seurakuntalasa, luottamushenklötä, työntekjötä ja alueen tomjota. Tlasuus alkaa ehtoollsjumalanpalveluksella, jonka jälkeen nauttaan krkkokahvt. Seurakuntalaslle annetaan mahdollsuus palautteeseen myös verkon kautta. Tapahtumassa on mukana Tampereen pspa Matt Repo, sllä pävä alottaa seurakunnan pspantarkastuksen. KUVITUS: Valpur Tauranen Monpuolsen kokemsen seurakunta Tampereen seurakunnssa jatketaan perntetä kunnottaen monmuotosta tomntaa ja tamperelasten kohtaamsta. Vme vuosen kokelevat tlasuudet saavat tänä vuonna jatkoa, kun seurakunnat ovat osa kaupungn arkea ja juhlaa. Usko, tovo ja rakkaus ovat melle tärketä asota, jota haluamme kakella tomnnallamme vahvstaa. Mkään nästä kolmesta e ole tsestäänselvyys. Kutenkn kokemukseen perustuva osallsuus nstä on erottelematta kakken okeus, toteaa kehtysjohtaja Tmo Takala. Tärkeä osa seurakunnan kehttämstä on kuunnella jatkuvast herkällä korvalla tamperelasten näkemyksä ja odotuksa seurakunta kohtaan. Ihmsten kuulemsen ja evankelumn julstamsen ohella seurakunta on vahvast knn ajassa. Seurakunta tukee perhetä, avun tarpeessa oleva ja auttaa laajast kotoutumsessa. Seurakunnan jäsenmäärän penenemnen näkyy nyt entstä vahvemmn talousarvossa. Krkkovaltuuston hyväksymä leväst aljäämänen talousarvo merkts kutenkn yl mljoonan euron lekkausta edellseen talousarvoon. Tehty työ turvaa seurakuntayhtymän tomnnan vuodelle Tuleven vuosen jatkuvana haasteena on vuoden 2016 tlanteen tostumnen. Verotulojen vähenemnen kannustaa metä kehttämään tomntaamme jatkuvast, sanoo hallntojohtaja Jukka-Pekka Fabrn. Vuodesta 2016 lähten valto tukee seurakuntaa hautaustomen, kulttuurhstorallsten rakennusten ja keskusrekstern ylläptämsessä. Tämä valtonapu korvaa akasemman osuuden yhtesöverosta. Tampereen tapauksessa saatava valtonapu on keskmäärästä yhtesövero-osuutta penemp, mkä myös osaltaan luo panetta tarkkaan talouden hotamseen. Sam Kallonen Te, tulevasuus ja elämä Juss Latnen Toselle uunlle on jo välakasest petetty rekä senässä ensmmäsen veressä. Mka Prskasen lsäks Tampereen seurakunnlle on etstty töhn ertysammattmestä, jonka tehtävn kuulusvat satunnasest myös krematoro- ja kappeltyöt. Koko maassa krematoron hotaja on nelsenkymmentä. Kuvaan upotettu tlasto osottaa, että päästöjä seurataan tarkast. Krematoron uus uun tulee tarpeeseen Vatalan krematoron ykkösuunn vereen tulee tänä vuonna tonen. Tampereella jo neljä vdestä vanajasta tuhkataan. Non euroa maksava uun on Tampereen seurakunten tämän vuoden suurn nvestont. Hankkeen suunnttelu alotettn vme vuoden puolella. Klpaluttamaan tovotaan päästävän tammkuussa, ja uun on tarkotus hankka kevään akana. Kalevankankaan krematoron tomnta päättyy uuden uunn valmstuttua. Kalevankankaalle e mahdu uutta teknkkaa käyttävää ja nykyset ympärstömääräykset täyttävää polttolatosta. Myös kappeln lämmtysjärjestelmän toteuttamnen srtyy myöhemmäks. Lammnpäässä on mahdollsta tuhkata jatkossa non 120 vanajaa vuodessa. Latos pdetäänkn tomnnassa lähnnä ongelmatlanteta varten. Vatalan kahdella uunlla pystyy tuhkaamaan yhteensä non 3000 vanajaa vuodessa, el tuhkausmäärän on mahdollsta kasvaa 500 vanajalla. Vatalassa tuhkattavsta vanajsta kolmasosa tulee lähkunten alueelta. Seuraavat lähmmät uunt ovat Lahdessa ja Hämeenlnnassa, tosn uusakn on rakentella. Tekokudut jäävät käytöstä Ympärstö- ja työturvallsuussystä Suomessa on tarkotus jättää tekokutuset arkut kokonaan pos käytöstä vuoden 2017 akana. Jollan pakkakunnlla nän on jo tehty. Tekokudut vovat lemahtaa palamaan jo uunn suuaukolla. Synteettsestä tekokudusta valmstetut arkut evät myöskään maadu. Vahtoehtona arkkujen päällystämseen ovat esmerkks luonnonkudut. Ruotsssa käytetään puuarkkuja. Arkku vo olla yksnkertasmmllaan tetyt mtat täyttävä puulaatkko, jonka päällä on arkkuvaate. Myös maatuvaa muova on olemassa, huomauttaa Tampereen seurakunten hautaustomen päällkkö Jyrk Lehtonen. Vatalan krematoro täytt ensmmäsenä Suomessa nän tukat laatuvaatmukset. Joka pävästä ja poltosta tehdään mttaukset. Vatalan krematoro sjatsee Kangasalan kunnassa, jonka ympärstövranomaset valvovat päästöjä. Suodatnlatteet keräävät talteen kaasut ja elohopean, ja syntynyt ongelmajäte matkaa Ekokemlle. Lämpö käytetään hyödyks. Lämpö on joka tapauksessa kerättävä talteen, sllä suodatnlattesn e vo mennä lan kuumaa kaasua, Lehtonen huomauttaa. Hautausmaksut nousevat vähän Krkkolan mukaan hautasjan luovuttamseen ja hautaamseen lttyvät maksut ovat samat kaklla kunnan asukkalla. Ulkopakkakuntalaslta maksut vovat olla korkeammat. Kalevankankaan uurnapakat ovat kallmmat kun mulla hautausmalla. Tämän vuoden alusta seurakunnat saavat yhtesöveron sjaan valtonapua muun muassa hautauksn ja hautausmahn. Tampereen seurakunten osuus valton tuesta sälyy suurn prten samana. Hautausten hnnat sälyvät Tampereella heman valtakunnan kesktason yläpuolella. Pentä korotusta on tulossa tuhkauksn, jotka ovat akasemmn olleet arkkuhautausta edullsempa. Enää tuhkausta e tarvtse suosa, koska sen osuus on nn korkea. Asta Kettunen

5 Slta 1/ Hyven tekojen kauppa sulkeutuu Seurakunten talon aulassa tomnut Hyven tekojen kauppa sulkeutuu nykymuodossaan 7. tammkuuta. Kaupan tavotteena on ollut varojen hankkmnen lähetystyölle ja kansanvälselle dakonalle. Lähetyksen ja kansanvälsen dakonan vapaaehtoskannatuksen kasvattamnen on otettu keskeseks kehttämshankkeeks vuonna Vapaaehtosten panos tuotteden valmstamsessa ja myynnssä on ollut korvaamattoman tärkeä. Nän on myös jatkossa, vakuuttaa kehtysjohtaja Tmo Takala. Jatkossa myynnlle on kutenkn tarpeen etsä asakkaat paremmn tavottava muotoja. Parhallaan selvtetään muun muassa tapahtumn ja sesonkehn keskttyvää myynttomntaa sekä verkon mahdollsuuksa. Asasta kerrotaan kevään kuluessa lsää Slta-lehdessä ja seurakunten verkkosvulla. Elsa af Hällström Hannu Jukola Terveydenhotoa srtolaslle vapaaehtosn vomn Global Clnc tarjoaa terveydenhotoa yhteskunnan haavottuvmmlle. Tampereelle avautuu tammkuussa paperttomlle srtolaslle tarkotettu terveydenhotoklnkka Global Clnc. Vapaaehtosvomn ylläpdetty klnkka on tarkotettu enssjasest potlalle, jotka evät ole okeutettuja julkseen terveydenhotoon. Global Clnc on verkosto, jonka taustalla on useta järjestöjä. Tampereella klnkan krjanpdosta vastaa Tampereen seurakunten dakonan ja yhteskuntavastuun ykskkö. Global Clnc on avon kaklle, kansalasuuteen ja maassaolostatukseen katsomatta, kertoo dakonan ja yhteskuntavastuun johtaja Ilkka Hjerppe. Apua saa velotuksetta, nmettömäst ja luottamuksella. Klnkalla työskentelee vapaaehtosa lääkäretä, hammaslääkäretä, hotaja, kätlötä ja tulkkeja. Yksnkertasa tutkmuksa Klnkka pyrk tarjoamaan palvelutaan mahdollsmman joustavast ja Radont alkaa Pspalan krkosta Vastkään pysyvän tomluvan saanut Pspalan Rado alottaa Pspalan krkon messujen radonnn loppasena 6. tammkuuta. Lähetysten onnstumsesta tovotaan palautetta, Harjun seurakunnan krkkoherra Vel-Pekka Järvnen kertoo. Suoren lähetysten lsäks Pspalan Rado tarjoaa krkollsta lähetystä vkottan mnuutta. Tomttajana on Jar Nemelä. Tampereen seudulla taajuus on 99,5 MHz, mutta kanava kuuluu myös Internetssä osotteessa pspalanrado.f. Ohjelmstotomlupa tul käyttöön 1. tammkuuta Se on vomassa vuoden 2019 loppuun. Radolähetys tulee Haultornsta. Asta Kettunen potlaslähtösest. Tutkmus- ja hotoresursst ovat kutenkn rajallset, ja klnkalla tehdään van yksnkertasa tutkmustomenptetä. Tarvttaessa potlalle pyrtään järjestämään jatkohotoa. Klnkka tom myös Helsngssä, Turussa ja Oulussa. Parhallaan klnkka ets verkostoonsa lsää vapaaehtosa terveydenhuollon ammattlasa. Knnostuneet saavat lsätetoa lähettämällä yhteystetonsa osotteeseen globalclnc. tampere@gmal.com. Klnkkaa varten on avattu myös varankeräys, jonka tuotolla ostetaan lääkketä ja perustason hototarvkketa. Keräys toteutetaan Krkkopalvelujen Kotmaanapu -keräyksenä. Keräykseen vo osallstua netn kautta osotteessa vapaaehtostyo.f/tampere sekä kotmaanapu.f. Eva Wäljas globalclnc.f Estääkö va edstääkö krkko kotoutumsta? Ekumeensta rukousvkkoa vetetään maalmanlaajusest tammkuuta. Tampereella vkkoa juhlstetaan sekä perntesen rukousvaelluksen että paneelkeskustelun merkessä. Krkko kotoutumsen este va edstäjä on paneelkeskustelun teemana tstana kello 18 Pspalan krkolla Ajankohtasesta aheesta keskustelevat Monkulttuursuustomnnan kehttäjä Anu Rohma-Myllär Suomen Punasesta Rststä, pastor Davd Sterlng Krstllsestä yhtesöstä, Harjun seurakunnan dakon Pa Ojalaht-Dallo ja opettaja Katja Myllynen. Paneela johtaa Tampereen seurakunten tedottaja Eva Wäljas. Tlasuuden aluks kuullaan Katja Myllysen alustus aheesta Suom muuttuu sekä Vapaakrkon pastor Kar Kähärn alustus aheesta Jeesus ja muut pakolaset. Tlasuuteen on vapaa pääsy. Rukousvkko hupentuu Ekumeenseen rukousvaellukseen sunnuntana Vaellus alkaa adventtkrkolta kello 14 ja päättyy kello 17 ortodokskrkolle, mssä rukoushetken jälkeen on teetarjolu. Rukousvaelluksen jokasessa pysähdyspakassa on non 12 mnuutn rukoushetk. Mukaan vo lttyä matkalta. Vaelluksen jälkeen Aleksantern krkossa vetetään Tuomasmessua kello 18. Akataulu: klo Adventtkrkko klo Katolnen krkko klo Pelastusarmeja klo Vapaakrkko klo Vanha krkko klo Helluntaseurakunta klo Ortodokskrkko ekumena.f Yhtesymmärrysvkko kysyy yhtesä arvoja Yhdstyneden Kansakunten yleskokous on julstanut helmkuun ensmmäsen vkon vuosttan maalmanlaajusen uskontojen ja katsomusten välsen yhtesymmärryksen vkoks (World Interfath Harmony Week). Tämän vuoden teema on Yhteset arvomme? Teemavkon keskustelutlasuuksssa syvennetään vuoropuhelua ja pohdtaan, onko mellä yhtesä arvoja er uskontojen ja katsomusten kannattajen kesken. Ovatko esmerkks yhdenvertasuus, erlasuuden kunnotus, veraanvarasuus, väkvallattomuus, uskonnon- ja katsomuksen vapaus ta lmasunvapaus kakka yhdstävä arvoja? Entä mtä nällä kästtellä er perntessä tarkotetaan ja mten ntä tulktaan? Keskössä lapset ja nuoret Tärkeätä on myös pohta, mten muutamme arvot tomnnaks, mten arvot ohjaavat tomntaa yhtesössä ja mten ne näkyvät esmerkks lasten ja nuorten kasvatuksessa. Pakallstason kohtaamsa toteuttavat uskonnollset ja e-uskonnollset katsomusyhtesöt. Er puollla maata järjestetään kulttuurtapahtuma, työpajoja, semnaareja ja keskustelutlasuuksa. Tapahtuma on tarkotus järjestää yhtestyössä vastaanottokeskusten ja nssä tomven vapaaehtosten kanssa. Vuoden 2016 tapahtumssa huomodaan ertysest lapset ja nuoret. Tampereella 2. helmkuuta kello 18 Vaprkn audtorossa järjestettävässä vuoropuhelu-paneelkeskustelussa kysytään, kenellä on okeus hyvään elämään. Keskustelua pohjustavat vdeonsertt, jota Tampereen klassllsen lukon etkan kursslaset ovat valmstelleet yhdessä Juss Latsen kanssa. Pohdttava teemoja ovat syrjntä, tasa-arvo, uskonnollset okeudet, juhlapernne ja -tavat sekä ntegraato. Tlasuuden juontaa vapaaehtostomnnan suunnttelja Päv Snkkonen Suomen Punasen Rstn E rassmlle! -hankkeesta. Vanhan krjastotalon muskksalssa kuullaan 4. helmkuuta kello 18 alkaen muskka er masta. Konsertn juontavat kansanvälsyysasantuntja Sakar Löytty Tampereen hppakunnasta sekä kulttuurtuottaja Päv Lukkar Tampereen kaupunglta. Tlasuudet järjestävät yhtestyössä Tampereen kaupunk, Tampereen seurakunnat ja Kulttuur- ja uskontofoorum FOKUS. Lsätetoa: yhtesymmarrysvkko.f tampere.f/kulttuurpalvelut/ kulttuurenvalnen

6 6 Slta 1/2016 Jemnan (vas.), Hllan, Rna Kerpplän, Majun (Kerpplän sylssä) ja Nuppu -tyttären lukuhetken krja on Sven Nordqvstn Vru ja Pesonen telttaretkellä. Krjat kuuluvat jokaseen pävään Tällä hetkellä lapsa knnostavat Astrd Lndgrenn Pepp Ptkätossu -krjat, kertoo Rna Kerpplä. tekst: Rtta Jussla kuva: Hannu Jukola Ykstysenä perhepävähotajana tomvalla Kerpplällä on neljä lasta kokopävähodossa. Koulupävän päätyttyä joukkoon lttyvät vdes hotolaps sekä omat neljä lasta. Nelvuotas Hlla tuo usen oman Pepp-krjan mukanaan. Tykkään Pepstä, koska Pepp on kaksta vahvn. Tykkään myös krjojen polsesta Klngstä ja Klangsta, Hlla lsää. Myös Jemna (5 v.), Maju (4 v.), Santtu (4 v.) ja Nuppu (7 v.) ptävät maalman vahvmmasta tytöstä. Tosnaan lapset katsovat krjan lukemsen jälkeen vdeolta saman tarnan, ja lopuks koko poppoo lekk Peppä. Joku saa olla Pepp, tonen Pepn hevonen ja kolmas Herra Tossavanen. Kerpplä lukee lapslle pävttän, lukuhetket kestävät puolesta tunnsta tuntn. Lukuhetkstä tulee levollsa tuokota, kun Rna-tät kerää lapset syln ja vereensä samalle sohvalle, ja kakk pystyvät katselemaan krjan kuva. Rauhotumme lukuhetkeen ana lounaan jälkeen; usemmat lapssta evät enää nuku päväuna. Aamupävsn, kun valmstan ruokaa ennen ulkolua, lapset levttävät krjoja lattalle ja tutkvat ntä rauhassa keskenään sekä lukevat ntä toslleen, Kerpplä kuvalee. Luettavaa ja katseltavaa rttää, sllä Kerpplöden lastenkrjahyllyssä on metrettän tarnota. Lapset saavat ottaa hotopakkaan mukaan oma krjojaan, koska oman krjan pävä vo olla jokanen pävä. Laatua lapslle Pepp Ptkätossun ohella lasten suoskkkrjoja ovat muun muassa Sven Nordqvstn Vru ja Pesonen, Maur Kunnaksen Koramäk sekä Hannele Huovn Urpo ja Turpo -krjat. Tykkään Vrusta, e kun sttenkn molemmsta (Vrusta ja Pesosesta) ja tarnat ovat hyvä. Tykkään krjosta, koska nssä on paljon kuva. Mnulla on kotona oma krjoja, selvttää Maju. Krjat ovat kvoja. Kotona mnä luen, kun vel tekee läksyjä, kertoo Jemna. Hotolapsllen luetaan myös kotona sekä seurakunnan kerhossa, sanoo Kerpplä, joka on omen lasten myötä knnostunut lastenkrjallsuudesta. Lukemalla monenlasa lasten krjoja olen oppnut krttsyyteen: lasten krjossa ptää olla ssältöä sekä laadukkaat kuvat. Yks suoskestan on Tammen kultaset kotmaset krjat, Tammenterho-sarja, jonka krjossa kel on nykykeltä ja ssältö vastaa nykypävän lasten arkelämää. Jotkut lapset haluavat ana saman krjan luettavakseen, ja stä ptää kunnottaa, koska sllon tarna on lapselle jostan syystä tärkeä. Tyttöjen ja poken melkrjossa en ole huomannut eroa, mutta tosaalta olemme lukeneet prnsessasatuja aka vähän. Hljattan löysn krpputorlta npun satukrjoja, joten klasssa satujakn löytyy hyllystämme. Nyt ptäs tutustua nuorten krjallsuuteen, stä en velä paljon tunne, Kerpplä mett. Lukea vo monn tavon Kerpplän omat neljä lasta 7-, 9-, 11- ja 13 -vuotas lukevat kakk, toset harvemmn ja toset jatkuvast. Olen lukenut kaklle lapsllen, mutta vahtelevast; esmerkks lasten runoja ja loruja lun eskosellen, mutta vä-

7 SILTA 1/ Atena Kustannus Oy Lukemnen kehttää lapsen kelellsä ja sosaalsa tatoja Flosofan tohtor Päv Hekklä- Halttunen on lastenkrjallsuuteen erkostunut tutkja ja krtkko sekä kouluttaja. HEIKKILÄ-HALTTUSEN VINKKILISTA NYKYPÄIVÄN SADUISTA JA SEIKKAILUISTA: Huov, Hannele: Maalman paras napa, satuja snusta Huov, Hannele: Urpo ja Turpo -krjat Itkonen, Jukka: Sorsa norsun räätälnä Kallonem, Tuula: Tule takasn, pkku nalle ja Kavera e jätetä, pkku nalle Karvonen, Inker: Pkku-Kulta ja Tähtkarhu: 12 vuodenakohn lttyvää satua Kunnas, Maur: Hurjan hauska autokrja Parvela, Tmo: Hyvänyön satuja Parvela, Tmo: Maukka ja Väykkä -krjat Peltonem, Sar: Gattonautt ja muta arksatuja Rempt, Fona ja Smt, Noëlle: Superkamut: menoa ja metkuja Lehtometsässä Salmela, Alexandra: Krahvät ja muta hölmöjä akusa Tellegen, Toon: Oravan syntymäpävät ja muta elänten juhla Vopo, Myry: Ylpanonen ykssarvnen ja muta kertomuksa Lähde: Hekklä-Halttunen, Päv: Lue lapselle! Opas lasten krjallsuuskasvatukseen Ääneen lukemnen on yks arvokkammsta asosta, mtä vanhemp vo lapselleen antaa. Se antaa paljon sekä lapselle että akuselle, mustuttaa lastenkrjallsuuden tutkja ja krtkko Päv Hekklä-Halttunen. Hekklä-Halttusen krja Lue lapselle! lmesty elokuussa. Krja opastaa lasten krjallsuuskasvatukseen vauvaästä murrosän kynnykselle käytännönlähesn esmerken. Lsäks jokasen luvun lopussa on lsta käkauteen sopvsta krjosta sekä vnkklsta vanhemmlle. Ädnkelen tato antaa pohjan muulle oppmselle Lukemnen rkastuttaa sanavarastoa ja luo vankan perustan koulumenestykselle. Lsäks lapsen ja vanhemman yhtenen lukuharrastus kehttää lapsen sosaalsa tatoja, kannustaa lmasemaan tunteta ja lsää lapsen tsetuntemusta. Laps opp, että rstrtoja vo ratkoa keskustelemalla. Rkas ädnkelen tato edesauttaa myös veraden kelten oppmsta, Hekklä-Halttunen lstaa. Yhteset lukuhetket tarjoavat laatuakaa myös akuselle: vanhemp saa mahdollsuuden tutustua lapsen maalmaan, sllä lapsen melkrjat hejastavat lapsen meltymyksä, keltajua ja kehtysvahetta. Krjosta keskustelu vo rohkasta lasta kertomaan pelostaan ja unelmstaan. Ääneen lukemsta kannattaa jatkaa velä lapsen opttua lukemaan, koska lukemnen on aluks kangertelevaa ja hdasta. Kun akunen lukee, vo laps keskttyä nauttmaan tarnasta. Lukemsesta elämäntapa Iltasatu ta muut pävttäset lukuhetket ovat tärketä lapsen kehtykselle. Hekklä-Halttunen mustuttaa, että jo vartt pävässä on hyvä. Lukemnen on helppo harrastus, lapsella on ana jotan tekemstä. Krjat ovat myös hyvä keno rauhottumseen, sllä lapset tarvtsevat välllä joutlasta akaa, Hekklä-Halttunen summaa. Akunen vo tse esmerkllään luoda lukemselle myöntesen lmaprn. Gunlla Bergströmn luoman kuvakrjahahmon, Mkko Mallkkaan, sä on jo 1970-luvulta lähten tehnyt pr-työtä lukemsen hyväks. Krjalla on klpaljota Lukemsen kanssa klpaleva vapaa-ajan harrastuksa on entstä enemmän ja monet kasvattajat ovat huolssaan etenkn poken lukemsesta. Haastattelemen opettajen, krjastonhotajen ja lastentarhanopettajen mukaan lukemnen on vähentynyt. 15-vuotaden lukutatoa mttaavassa PISA-tutkmuksessa Suom sjottuu yhä kärjen tuntumaan. Lukumotvaato on kutenkn hukassa: lukemsesta on tullut suorttamsta. Lsäks tasoerot erttän hyvn ja erttän huonost lukeven välllä ovat kasvaneet. Nyt ptäs tutka ertysest penmpen lasten lukutottumuksa, jota e ole aemmn tutkttu. Sten saatasn todsteta stä, onko lukemnen oletetust vähentynyt, poht Hekklä-Halttunen. Lukemsta e ole koskaan lan myöhästä alottaa; krjastoverkoston ansosta lukuharrastuksen alottamnen on helppoa ja kaklle mahdollsta. Vanhemp vo tukea lapsen lukemsta selvttämällä, mstä laps on knnostunut. Joskus kpnä lukemseen vo tulla harrastuksesta ta jostan knnostavasta asasta. Poken lukuharrastuksen tukemnen edellyttäs halua samastua poken maalmaan, johon kuuluu tomnnallsuus. Hekklä-Halttunen haastaakn meskrjaljota krjottamaan pojlle vetäväst, koukuttavast ja nnostavast, jotta pojat pysysvät lukjona. Rtta Jussla Ita Kulmala Tykkään Pepstä, koska Pepp on kaksta vahvn. Hlla Savonen, neljä vuotta Kukka Kerpplä lukee melellään. hän nuoremmlle. Omat lapsen oppvat tavan, jota noudatan nyt hotolasten kanssa: lounaan jälkeen luetaan krjaa. Lapsen hakvat tse jonkn krjan eslle ruuan jälkeen, myös mummolassa kylällessään, Kerpplä mustelee. Hänen ykstostavuotas tyttärensä Kukka ptää lukemsta ja ertysest fantasakrjallsuudesta. Olen lukenut Harry Pottert moneen kertaan. Tätn tuntee Harry Pottert läpkotasn, sks mnun ol luettava ne myös, jotta pystyn juttelemaan hänen kanssaan nstä. Nyt luen pkkusskollen ensmmästä Harry Pottera ääneen. Pdän myös Rsto Räppääjä -krjosta, josta osan olen lukenut, Kukka kertoo. Myös hänen veljensä lukevat: Usen luemme saman krjan vuoron perään. Juttelemme krjosta, ja olen huomannut, että mustamme krjosta er asota. Isoveljen lukee tos nopeast ja paljon, non kolme krjaa vkossa. Koska veljen lukevat er tavalla kun mnä, he evät eläydy krjohn samalla tavalla. Myös pkkusskon lukee, kun pkkuveljen suosttelee hänelle jotan krjaa. Melkuvtusmatkalle Tykkään lukemsesta, koska sten pääsen toseen maalmaan: menen vaan makolemaan, otan krjan ja alan lukemaan. Krjoja lukemalla melkuvtusmatkalle pääsee helpost, Kukka kteyttää. Hän ptää Ern Huntern Soturkssat-fantasasarjasta, jota myös veljet ovat lukeneet. Joskus eläydyn soturkssojen klaanmaalmaan ja ajattelen nden tavalla: esmerkks autot ovat hrvötä ja autote on ukkospolku. Kuvttelen omaks huvksen krjojen tapahtuma er pakkohn, esmerkks kssojen lern kuvtteln mummolan phaan, Kukka kuvalee. Hänen melestään lukemsesta on hyötyä. Koulunkäynt on helpompaa, jos osaa lukea sujuvast. Jos lukemnen sujuu, osaa myös krjottaa tarnota. Krjat ovat nsproneet, sllä hän on krjottanut tarnota sekä koulussa että vapaa-ajalla. Kukalla on mukava mustoja perheen lukuhetkstä. Kun olmme penä, sä makas lastenhuoneen lattalla ana llalla ja luk melle satuja ja tarnota. Nyt latan llalla lukuvalon päälle ja luen tse.

8 8 Slta 1/2016 Svenska Barndaghemmet Tammerfors -päväkodn lapset Sgne (vas.), Saga ja Emma esttelvät askartelutatojaan pspa Björn Vkströmlle.

9 SILTA 1/ ERILAISUUDEN SIETÄMÄTÖN KIPEYS TEKSTI: Prjo Slver KUVAT: Hannu Jukola Etnnen tausta, kel, melpteet ta seksuaalnen suuntautumnen yhdstävät, mutta myös erottavat ja satuttavat. Björn Vkström tovoo, ette keskustelua käydä yl nden hmsten, jota asa koskee. Porvoon pspan ädnkel on ruots, joten hän on lapsesta ast tottunut elämään vähemmstössä. Papn työ ja aktvnen tomnta seurakunnassa on sekn joskus tuntunut vähemmstöasemalta. Stä Vkström on saanut perustella nlle, jolle uskon näkyvä lmasemnen on verasta. Joskus olen mettnyt, olsko mnusta tullut tosenlanen, jos en ols ana kuulunut vähemmstöhn, jota olen tuntenut olevan velvollnen puolustamaan. Permmässtä kysymyksstä ja ssmmstä tunnostaan jokanen puhuu luontevmmn kotkelellään. Huomasn tämän hyvn työskennellessän yl 15 vuotta kappalasena kakskelsessä Kemössä. Pystyn kyllä valmstelemaan saarnoja ja puheta, käymään jopa selunhodollsa keskusteluja suomeks, mutta yleensä jä vahva tunne, etten saanut kakka vvahteta mukaan. Kun e ole oppnut uskonnollsta kaanaankeltä suomeks, sanomsssaan täytyy olla arksen yksnkertanen. Se saattaa tavottaa myös seurakuntaprehn tottumattoman kuuljan, pspa poht. Monelle suomalaselle sen tosen kotmasen käyttö teettää työtä ja vaat terästäytymstä. Onneks se e ole mahdotonta! Stä pats krstnusko on ana levnnyt kääntämällä. Esmerkks slamssa Koraan on nmenomaan vanhaks arabaks se anoa okea, kun krstttyjen pernteenä on ollut Raamatun kääntämnen er keln. Tavallaan nän tehdään seurakunnssa yhä. Tulktsemme krstllstä sanomaa omaan akaamme. Pakko valta te Björn Vkström johtaa evankelsluterlasen krkon yhdeksästä hppakunnasta stä anoaa, joka e muodostu maanteteellsestä alueesta. Porvoon hppakunnassa on 56 seurakuntaa, kakk ruotsnkelset ja enemmstöltään ruotsnkelset. Joukossa on myös Tammerfors svenska församlng. Sen 900 jäsentä ovat käytännössä kakskelsä ja tottuneta tommaan suomeks. Slt ädnkel on helle tärkeä; ruots on rukouksen kel, tunnekel. Tampereen penmmässä seurakunnassa pspa tunnstaa jotakn samaa kun ulkosuomalasten seurakunnssa: seurakunta on yhteyden ja dentteetn luoja. Vähemmstöasema tuo parhammllaan mutkattoman otteen, josta enemmstökn vos ottaa oppa. Penssä yhtesössä hmset evät odota työntekjöden tekevän kakkea. He ymmärtävät, että jos haluamme jotakn yhtestä, medän on tse tartuttava tomeen. Tällanen lmapr sas levtä koko krkkoon. Tulevasuudessa yhä enemmän tapahtuu vapaaehtosten vomn. Muutos on suur, mutta näen mona postvsa esmerkkejä. On puhuttu ndvdualsmsta ja hmsten haluttomuudesta stoutua vuosks eteenpän yhdstyksn, luottamustehtävn ja vastaavn. Pakolaskrs on paljastanut suomalassta uusa prtetä. Monlla nuorlla ja kesk-käsllä on ollut vomakas halu lähteä mukaan tekemään hyvää. Vkström mustuttaa, että turvapakanhakjoden parssa tehtävässä työssä kyse on ptkäjäntesestä hmsten auttamsesta. Ptää välttää tlannetta, jossa alkunnostuksen jälkeen nto yhtäkkä lopahtaa. Avuntarve todennäkösest kestää vuosa. Sks on tärkeää rttäväst tukea sekä seurakunten työntekjötä että vapaaehtosa, ja mukaan on saatava uutta väkeä. Homma käy lan raskaaks, jos se jää muutaman aktvn hartelle. Kysymys krsttyn krkon suhtautumsesta tosn on ollut ana krstttyjen haasteena. Myötätunnon aallon rnnalla on tonen todellsuus. Snä maalmassa vskellään polttopulloja vastaanottokeskuksn ja sngotaan suvakksaatanota nettkeskusteluhn. Vme akona suvatsevanen on muuttunut melken krosanaks. Tosnajatteljan kunnotus unohtuu usen krkollsessa keskustelussakn. Ilmö e ole uus. Jo Raamatun akana ol jännte erlasuuden setämsen ja vhaamsen välllä. Vanhassa testamentssa BJÖRN VIKSTRÖM Syntynyt 1963 Teologan tohtor, Åbo Akadem 2000 Porvoon hppakunnan pspa 2009 Työskennellyt seurakuntapappna Hangossa ja Helsngssä sekä kappalasena Kemössä Usko on jättäytymstä Jumalan käsn, ja luotan shen, että hän mustaa mnut kuolemankn jälkeen. Israeln kansa on pen vähemmstö, jonka tulevasuus on monella tapaa uhattuna. Stä syystä varmaan tuntuu nn tärkeältä ptää knn omasta dentteetstä. Muta mustamaalataan, koska sraellaslla on huonoja kokemuksa naapurkansojen tavasta kohdella hetä. Uudessa testamentssa tlanne muuttuu, sellä panotetaan enemmän Jumalan rakkauden ja armon rajattomuutta. Vaarallsta ol myös varhaskrkossa. Ensmmäsä krstttyjä vanottn, he tunsvat olevansa pen ryhmä vhamelsen maalman keskellä. Vastaava on jatkunut läp krkkojen hstoran. On useta kävä esmerkkejä muden hmsten ja hmsryhmen kohtelusta, myös krstnuskon nmssä, alkaen juutalasvanosta. Tämän pernnön kanssa olemme kamppalleet. Täysn vastakkanen pernne nousee vahvast Jeesuksen kehotuksesta, kunka medän tulee rakastaa jopa vhollsamme. Vkströmn melestä vakea kysymys on tarkottanut tasapanolua yhtäällä sen ajatuksen kanssa, että Jumala on kakken hmsten luoja ja rakastaa kakka, ja tosaalla sen hyväksymstä, että on myös Jumalalle selkänsä kääntävä hmsä, jotka tekevät toslleen todella pahaa. Puolso Mara Björkgren-Vkström, kouluyhtestyön ja rppkoulutyön asantuntja krkkohalltuksessa Kolme akusta lasta: Ylva, Axel ja Måns

10 10 Slta 1/2016 Kuulasuutta muutostovelle Suomen pspat ovat aka ajon yhdessä lausuneet panavan sanansa krkolle keskesestä asasta. Vmestään parsuhdelan yhteydessä on käynyt selväks, että hellä on tosstaan pokkeava ajatuksa. Vovatko pspat olla er meltä? Vovat. Krkossa on kymmenen pspaa, ekä sov olettaa, että kakk ovat samaa meltä. Totta ka ptää mettä, mhn otamme kantaa julksest ja mstä keskustelemme keskenämme. Vkström mustuttaa, ettevät pspat ana ennenkään ole olleet ykstuumasa seksuaaletkan ja perhe-elämän kysymyksssä. Nän käv jo 1960-luvulla, kun Porvoon pspa Karl-Erk Forssell jätt allekrjottamatta yhtesen pamenkrjeen. Mks juur tämä ahe on nn vakea? Asa koskee mestä jokasta, olemme kakk seksuaalsa olentoja. Tonen syy on krkon ptkä pernne nähdä oma roolnsa moraalnvartjana ja -valvojana. On hyvä, kun yrtetään tukea hmsten yhteselämää. Tätä työtä tehdään er pakossa ja tlantessa, perheasanneuvonnassa, selunhodossa, rppkoulussakn. Samalla tulee kutenkn pohta, mssä määrn ptää sälyttää sen yhteskunnan arvot, jotka olvat vallalla sllon, kun Raamattu synty ta kun Luther ja reformaattort elvät. Rajanveto on osottautunut vakeaks. Raamatussa monessa kohtaa nasella on alstenen asema. Velä Lutherlle ol selvää, että talon säntä on ykkönen. Ana krkon johdossa on ollut myös vastustaja, ol kyseessä stten nasten äänokeus, ylopsto-opskelu ta tommnen kanttorna, luottamushenklönä, pappna. Vkströmn melestä on tarkkaan puntarotava, mkä Raamatun yhteskunta- ja perhekuvauksessa ja hantessa on muuttumatonta ja mkä saattaa evankelumn seurauksena muuttua. Molemmn puoln melpteelle haetaan tukea samasta Raamatusta. Nn rkas ja monvvahtenen krja se on! Yksselttesä vastauksa vo antaa anoastaan sulkemalla slmänsä osalta todellsuutta. Parsuhdelak astuu Suomessa vomaan keväällä Luterlanen krkko päättää tse sen vakutukssta tomntaansa. Nykylnjauksen mukaan avoltto on nasen ja mehen välnen. Ratkasee krkko tulevan kantansa suuntaan ta toseen, sukupuolvähemmstöt ovat keskellämme ja sateenkaarperhessä kasvaa lapsa. Sulkeeko krkko slmänsä todellsuudelta? Keskustelua käydään avan lan usen nden pään yltse, jota asa enten koskettaa, huokaa Björn Vkström. Kyllä vahvmmat kokemukset ovat olleet juur näden hmsten ta hedän omastensa kertomuksa, mten hetä on kohdeltu ja mtä se on aheuttanut. Tämä on tärkeä pontt, kun metmme, mten jatkamme tästä eteenpän krkossa. Totta ka ptää kuulla myös ntä ryhmä, jotka pelkäävät, että taas meltä vedään jotakn, jos ja kun avoltto muuttuu. Nänhän käy anakn yhteskunnassa. Vkström ehdott jo kauan stten, että krkko luopus vhkokeudestaan. Ptäsn järkevänä, jos avoltto solmttasn vranomasen edessä el se katsottasn asaks, johon lttyvät tetyt jurdset velvotteet ja sopmukset. Krkko tarjoas sen jälkeen sunauksen, mahdollsuuden julstaa ja luvata kesknästä rakkautta Jumalan kasvojen edessä. Tok tähän lttyy rskejä, kuten suurn kulttuursn muutoksn ana. Krkolla on ollut tärkeä rool krkkohässä, ja rppkouluun osallstumsta on motvotu krkollsen vhkmsen mahdollsuudella. Ptää kutenkn hyväksyä, että yhteskunta on muuttunut. Pan elämme maalmassa, jossa samaa sukupuolta olevat saavat solma avolton. Mtä krkkona tarjoamme helle? Hyvään elämään kuuluu melestän muutoksa, utelasuutta ja yllätyksä. On arvotu, että krkollsta vhkmstä haluava homopareja vos Suomessa olla vuodessa 60. Vme akona seurakunten jäsenet ovat solmneet vuosttan avolttoa. Pspanpolku-krjassa Porvoon pspa lputtaa uudstumsen puolesta. Emertusarkkpspa John Vkströmn poka Björn e pelkää muutoksa, vaan uskoo krkon pärjäävän nykystä kevyemmällä rakenteella. Homolttoasa on ajanut patttlanteeseen. Molemmat ladat uhkaavat erolla, jos päätös on tselle epämelusa. Tuleeko raju rtotto vääjäämättä? Lkaa e pdä ennakoda, samanlasa uhkauksa ol sllon, kun naspappeudesta päätettn. Vaara on slt lmenen, ja se on otettava vakavast. Ptää myös kuunnella hetä, jotka kokevat kysymyksen nn vakeaks ja ratkasevaks, että ovat sen taka valmta jättämään krkon. Tovon, ette nän käy, mutta jos käy, täytyy muuttuneessa tlanteessa löytää paras ratkasu. Tlastossa svlvhkmset ovat ohttaneet krkollsen vhkmsen, so osa avoparesta päätyy eroon, yhä useamp laps syntyy avolttoon. Käytetäänkö akaa ja voma väärn asohn? Ehkä väärällä tavalla snänsä tärkeään asaan. Stä on kehtelty pelkästään teoreettsena, dogmaattsena kysymyksenä mustamatta, että se koskee todellsa hmsä. Varsnanen haaste on, mllä tavalla pystymme tukemaan kakka krkon jäsenä snä, että perheet pysyvät koossa. Uskon ydn on luopumsta kakesta varmuudesta. Epävarmassa maalmassa tarvtaan tovoa. Mllanen on pspan tavas? Ohktäväks hetkeks Vkström häkeltyy, stten hymy nousee slmn ast. Paremp kun knä pystyn ymmärtämään. Ne ovat van kuva, jota Raamattu esttää ta jota tse osaan kuvtella. Krstnuskossa kakk palautuu lopulta tovoon. Että on olemassa te pmeydestä valoon, kuoleman kautta elämään. Tätä vestä on pdettävä esllä, tetosena elämän raadollsuudesta, mutta perks antamatta. Jumalalle kakk on mahdollsta. Ympärstöuhken, sotakrsen ja kansanvaellusten keskellä mellä on tovo stä, että Jumala auttaa ja kantaa vakeuksen läp. Kursvodut staatt ovat Björn Vkströmn ajatuksa krjassa Pspanpolku 10 (Tom. Jaakko Henmäk, Krjapaja 2015) Marraskuussa Björn Vkström tomtt Tampereen ruotsalasessa seurakunnassa vrkakautensa ensmmäsen pspantarkastuksen. Stä sännö krkkoherra Km Rantala. Fortsätt menngen: Som barn tänkte jag att jag vlle bl busschaufför eller plot När jag var ung planerade jag en karrär som handbollsspelare Mna närmaste har lärt mg glädjen att dskutera, dskutera, dskutera...! Som bskop har jag förstått att det här uppdraget klarar jag nte utan Guds och goda arbetskamraters hjälp Att vara männska nnebär att vara en medmännska, som bryr sg, lyssnar och fnns tll för andra Ordets makt är störst när orden blr synlga hur v lever Mn kyrka är en lång rad männskor som håller Bbelns berättelser levande stt lv tllsammans. Lue lsää Björn Vkströmn ajatuksa suomeks ja ruotsks: sltaleht.f

11 SILTA 1/

12 12 SILTA 1/2016 Krkkoväk on monnanen: yhdellä on ollut hyvä pävä ja tonen on ehkä juur haudannut rakkaansa. Mten puhua kaklle? Eteläsen seurakunnan krkkoherra Juss Mäknen haasteen edessä. Pernne, tradto, kannattelee, jos messua vetetään vsaast, sanoo tutkja Annel Vartanen. Kaava kuljettaa suurta kertomusta akojen halk Tutkja kapaa myös arvokeskustelua Jos yhtesö on vsas, se srtää perntöään rtuaaln kautta, toteaa Annel Vartanen. Hän selvtt, mllanen on krstllnen mustyhtesö ja mten se lmenee jumalanpalveluksessa. Kukaan e musta peruskertomusta, jos yhtesö e huolehd stä. TEKSTI: Asta Kettunen KUVAT: Hannu Jukola Vartanen valts tutkmukseensa yhtesöllsen näkökulman, ja sks keskeseks anestoks muotoutu messu. Myös hänen krjansa Messu, yhtesö ja mustamnen on messun rakenteen mukanen johdantoneen sekä sana-, ehtoolls- ja päätösosneen. Tutkja myöntää, että sanolla tradto ja rtuaal on vähän homehtunut kaku. Ilman ssältöä nämä sanat ovatkn tyhjä. Mutta ne ovat vsaan yhtesön konsteja slle, että tetoa vodaan yhdessä kuljettaa halk akojen. Jumalanpalveluksen ydn on sks hyvä sälyttää, vakka er akona mukaan tuleekn tulktseva osa. Pernne on heno rubn, mutta se kuolee, jos e tedetä, mhn se lttyy. Ssältö on tmantt. Krkossa on haaste, että hmset tuntevat pernteen, ja stä hmset evät vo oppa muualla kun yhtesössä. Tässä krkolla on peln katsomsen pakka. Sen myöntää myös Harjun seurakunnan krkkoherra Vel-Pekka Järvnen: jokasen sukupolven on evankelotava seuraava sukupolv, jotta tämä suostus tostamaan kertomusta. Kunka mellä laps opp sen maalman, joka melle on pyhntä, Järvnen huoleht. Vartanen ptää hyvänä asana, että krkolla on hyvn koulutettu henklökunta. Kun seurakuntalassta kutenkn on tullut yhä enemmän asakkata, jää huomaamatta, että pernteen srtämnen on kakken vastuulla. Messua vetetään ekä suorteta Kehtysjohtaja Tmo Takalalta on joskus kysytty, onko pastor nellyt lturgsen sepään. Mtä välä sllä on, että joku stuu, kun ptäs sestä. On monta tapaa hurrata Herralle, hän poht. Vartasen melestä jumalanpalveluksen etenemsen tuntemnen on kutenkn osa pernteen ja rtuaalen ymmärtämstä. Muoto e puhuttele, vaan merktys ja ssältö. Jos näksn enkeln, kuten pamenet kedolla jouluna, mnä anakn noussn sesomaan. Nän messussa tehdään kunnaa laulettaessa. Takana oleva kaava tuo turvallsuutta. Jäykkyys tulee stä, jos messua e vetetä vaan suortetaan. Messukylän seurakunnan pastor Kasa Yrjölä on toslla lnjolla. Hänen melestään on hyvä, että tarjolla on matalakrkollsempa vahtoehtoja, jossa vuorovakutus on tärkeässä osassa. Lturgset laulut taas ovat kenotekosa, kaukana arktodellsuudesta. Molemmat ptävät kutenkn hyvänä, että hengellselle kokemukselle on tarjolla vahtoehtoja. Uskonnon kel on runollsta ja vakeaselkosta. Antkn ajan maalmankuvan sovttamnen tähän pävään ja ydnvesten löytämnen e ole helppoa. Sanotukset ovat tosesta ajasta ja kulttuursta. On haaste, että nden merktyksä avataan täällä pohjolan perukolla, Vartanen sanoo. Jumalanpalveluksessa käytetään sekä runollsta että käytännön keltä. Molempa tutkjan mukaan kutenkn tarvtaan: Messussa on selkeät pakat molemmlle. Esmerkks ehtoollsrukous on perntenen, mutta saarna ja esrukous haastavat monenlaseen, tlanteen huomovaan lmasuun. Vartanen tovookn papelle lsää puheopetusta. Pastor Jukka-Pekka Ruusukallo Harjun seurakunnasta tukee näkemystä, sllä puhumsella on keskenen osa messussa.

13 SILTA 1/ Kertomuksen srtämnen haastaa puhumaan selväst Krkon ovella srrytään arjesta pyhään. Vnkan krkossa ssään tuljaa tervehtvät pyöreät pronssreleft. Messujen radomsesta vastatessaan Annel Vartanen ol kuullut tostettavan, että messu on seurakuntaelämän keskus ja yhtesöllsyyden lmaus. Vasta ajatus uskonnollsesta mustyhtesöstä sa tuon kästyksen avautumaan. Mustyhtesöjen, kuten krkon, tehtävänä on kuljettaa suurta kertomusta sukupolvelta toselle. Kenoja ovat muun muassa kertomnen, rtuaalt ja juhlat. Vartasen tutkmuksessa Messu, yhtesö ja mustamnen. Suomen evankels-luterlasen krkon messu yhtesöllsen mustamsen tlana (Krkon tutkmuskeskus 2015) on selvtetty, mten mustyhtesön peruselementt lmenevät messussa. Tulokset haastavat pohtmaan, osaako krkko vestä peruskertomustaan ymmärrettäväst, ja jos e, mtä tuls tehdä. Krkon kel etääntyy arkpävästä. Messun kelen haasteet ovat Suomessa saaneet järjestämään esmerkks selkokelsen messun. Snä käytetään arkkelestä tuttua sanastoa ja lyhytä lauserakenteta. Annel Vartanen tom kanslapäällkön ertysavustajana krkkohalltuksessa. Kalle Parkknen Kuvat ja kertomukset kuuluvat mustamsen kenohn. Tämä kuva on Vnkan krkon kattomaalauksesta. Enkelhahmo on usen nähty symbol. Se esntyy myös Vnkan krkon kkunan lyjylasmaalauksessa. Aka paljon van olen. Tampereen ruotsalasen seurakunnan krkkoherra Km Rantala työstään Tampereen seurakunten tuore tunnettuustutkmus osottaa, että jumalanpalveluksssa on onnstuttu hyvn, mutta nden järjestämstä hmset evät pdä kovn merkttävänä. Krkossa käymnen on jäänyt konfrmaatomessuhn ja joulukrkkohn. Auttasko messujen monpuolstamnen? Takalan melestä on tärkeää, mllasta krkkoon on tulla: käytännön apuvälneden lsäks tarvtaan henkset nvaluskat. Tuleeko krkossa kotonen olo ta pyhyyden kokemus? Rppkoulu on mahdollsuus Järvsen melestä messun eteen tehdään yllättävän vähän. Ne, jotka evät osallstu, kustantavat messun nllekn, jotka kokoontuvat. Sllon e yhteyttäkään löydy. Rppkoulu on heno mahdollsuus, jonka mahdollsuudet ovat käyttämättä. Snä jokanen tuo jumalanpalvelukseen ja konfrmaatoon panoksensa. Kun kysyn muutamlta rppkoululaslta, mkä ol parasta, usea vastas spontaanst, että aamujumalanpalvelus. Kun puskosta palataan normaaln arkeen, mtä sllon hukataan? Vartanen poht, jääkö jumalanpalveluksen merktys perheden ja sukujen mustyhtesönä avautumatta. Ehkä hmset slt haluavat jäsentää kuuluvansa krstllseen ta eurooppalaseen kertomukseen. Tampereen seurakunten konfrmaatomessuhn osallstuu hmstä vuodessa. Ne ovat kresten kesk-kästen ja nuorten akusten messuja. Vartasen mukaan se, että kummt saavat oman rooln, on yks tapa antaa seurakuntalaslle pakka messussa. Nän konfrmaatosta kantaa kaar kastehetkeen. Takalan melestä on menty paljon eteenpän ja slt velä askarrellaan sellasten kysymysten parssa kun että voko sellanen kumm osallstua, joka e kuuluu krkkoon. Vartanen huomauttaa, ette vo tetää, kunka mon konfrmaatomessuun osallstuva lttyy takasn krkkoon. Nyt ov käy molempn suuntn. Messu eläväks, kakk mukaan Järvnen kantaa huolta messun osen elävyydestä. Me-puhe väsyttää, ekä pdä puhua mtään sellasta, mkä e merktse mtään tselle. Ptäs ptää huol, ette saarna tosta fraaseja ja jankuta. Jos seurakuntalaset evät pysy mukana, vka e ole hessä. Johdantosanat on avanjuttu, shen ptää panna paukkuja, lsää Vartanen. Saarnassa vo olla myös käskrjotettua hljasuutta. Hljasuus on vomakasta vestntää. Takala mett, mten saada vestttyä hstorallsen tarnan merktys tähän pävään. Jumalanpalvelusuudstukset uhkaavat jäädä ulkonasks, jos e päästä lähemmäks hmsten arkea. Mtä syyllsyys merktsee, onko mahdollsta alottaa puhtaalta pöydältä ta onko olemassa pakka, jossa arvomme on rppumaton pärjäämsestä; nämä ovat krstnuskon peruskysymyksä. Hän mustuttaa ssällön merktyksestä. Jos mennään opplausesn, nn suurn osa e ymmärrä, mstä on kyse ja he Mustyhtesö lujttaa yhteenkuuluvuuttaan rtuaalen ja juhlen kautta. Rppkoulua on hyödynnetty velä lan vähän pernteen srtämsessä ja kertomuksen kuljettamsessa sukupolvelta toselle. Messukylän krkossa rppkoulutodstustaan hak vme keväänä muun muassa Oscar Rekola. ovat okeassa! Haaste on mettä pntaa syvemmälle. Tutkja sanoo, että saarnaajalla on paljon vapauksa. Seurakuntalanen on antanut vnkn: jospa joku puhus mun puolestan. Myös papn ajatukset vovat olla knnostava. Ptää mettä, mten mä tän lmasen, ja ottaa seurakuntalaset mukaan. Käskrja antaa shen mahdollsuuden. Osallstamseen ptää antaa paljon mahdollsuuksa, mutta e yhtään pakkoa, Takala summaa. Kun Km Rantala rupes papks, hän mett, ekö ensn ole saarnattava laka, että kuuljat tulsvat synnntuntoon. Jotta ymmärtää valon, ekö taustalle tarvta varjo? Nuorena pappna hän sa kuulla, että nämä asat evät ole velä pastorlle valjenneet. Saarna on vastaus shen, mtä olen kuullut vkon akana. Aka paljon van olen. Kävn ptkän saarnakurssn, ja se vahvst ajatustan, että työtä on tehtävä omalla tyylllään ja persoonallaan. Olen saanut palautetta, että saarnostan on tullut paljon armollsempa. Tetyst ana vo kehttyä esmerkks kelenkäytössä. Rantala kehottaa menemään snne, mssä seurakuntalanen sattuu olemaan ja ana löytyy juttukaver. Hän on mettnyt papn roola: Olenko saarnatessan Jumalan va seurakunnan puolella? Va hmettelenkö yhdessä seurakunnan kanssa, mstä tässä on kysymys. Rpp, taakkojen jättämsen pakka? Vartasen tutkmuksen mukaan saarna on usen evankelumtekstä kertaavaa, mutta arvokeskustelua on vähän. Kun papp tuntee kuuljansa, on helpomp ottaa hedät mukaan arvojen pohdntaan. Hänen melestään myös krkolla sona nsttuutona on yhtä ja tosta anteeks pyydettävää. Se e kutenkaan juur sanota esmerkks aheuttamaansa pahaa Synnnpäästössähän vapautamme pahantekjän. Mutta mnkä verran huomodaan stä, joka on tehnyt pahaa ta jolle on tehty pahaa? Haastan krkkoa tunnustamaan omat syntnsä. Vosko se olla sovnnonteko väärntekjän ja uhrn välllä ja vapautus molemmlle? Yrjölä huomauttaa, että käskrjatekstssä e ole pakko pysyä. Usen rpssä jätän tyhjän tlan, jossa synnt saa tunnustaa hljaa melessä. Lopuks, tuomorovast Oll Hallkanen steeraa pspa emertus Eero Huovsta: Saarnan valmstelussa ols hyvä ajatella seurakuntaa lämpmn ja rakkaudellsn ajatuksn.

14 14 Slta 1/2016 Hyvä tyypp VERTAI- SUUDESTA VOIMAA Vuoden mestomja -palknnon saanut Aarre Alanen saa tse vertastukea ja tekee vapaaehtostyötä muden omashotajen puolesta. Sydämen työtä vertastuen vomn Aarre Alanen kok täydellsen elämänmuutoksen non 16 vuotta stten. Marjo-vamo sa vakavan avovamman ja Alasesta tul puolsonsa omashotaja. Päätmme pojan kanssa, että hodamme Marjon kotona. Tämä on sydämen työtä. Välllä olen tok väsynyt ja tken helpommn, mutta vamo saa olla kotona nn kauan kun jaksan, kertoo juur 70 vuotta täyttänyt Alanen. Vertastukea ja voma mes saa multa omashotajlta. Alanen on yks Prkanmaan Omashotajat -yhdstyksen Ponn perustajajäsenstä ja nykysn myös puheenjohtaja. Ponssa on mahtava tekemsen mennk ja se on ollut mnulle todellnen henkrekä. Marraskuussa Aarre Alanen palkttn Vuoden mestomja -palknnolla, jonka myöntää Mesten Tampere -verkosto. Perusteluden mukaan Alanen on vaatvan hototyönsä ohella ollut aktvnen ja nnostava puheenjohtaja sekä yhteskunnallnen vakuttaja. Lsäks hän on antanut kasvot mehelle omashotajana. Tunnustus tul täysn puskasta, mutta lämmtt todella sydäntä, hymylee mes. Alasen, muden vapaaehtosten sekä työntekjöden aherrus Ponssa on tuottanut tulosta, sllä jäsenmäärä on vme vuosna kasvanut. Prkanmaan yhdstys on nykysn yks Suomen suurmmsta. Pon tunnetaan järjestönä, joka on verkostotunut monpuolsest er tomjoden kanssa. Tukjoukkohn kuuluu myös Tampereen seurakunnat, joka järjestää esmerkks vrkstyspävä omashotajlle. Helmkuussa yhdstys osallstuu Itä-Suomen ylopston hankkeeseen, joka tutk omashotajen yksnäsyyttä. Pon pokkeaa musta yhdstyksstä myös mesjäsenten runsaudessa. Jäsenstä lähes puolet on mehä ja halltuksessa hetä on jopa enemmstö. Tarve omashotajna tomven mesten mukaan saamseen on varmast olemassa koko maassa. Mellä on onnstuttu saamaan äjä mukaan meshankkeen ansosta, kttää Alanen. Tampereella on non 1200 omashotajaa. Suomessa hetä arvodaan olevan non , josta latoshotoa korvaava omashotaja on non Omashodon tukea hestä saa non Omashotajen tlanne on edelleen huono ja kakesta saa yleensä vääntää kättä. Lsäks omashotajat ovat maassamme erarvosessa asemassa, sllä tuen saamnen ja määrä vahtelevat asunkunnan mukaan, valasee Alanen. Tampereella tlanne on hyvä, kun taas Ylöjärvellä, Kangasalla ja Akaassa tukea joutuu tällä hetkellä jonottamaan. Yhdstyksen väk on pettynyt, sllä omashodon lan uudstamnen e toteudu tällä halltuskaudella. Tutkmusten mukaan omashotajat säästävät tällä hetkellä valtolle hotokulusta kolme mljarda euroa. Vakka etuja parannettasn, säästöä jäs edelleen 1,5 mljarda, laskee Alanen. TEKSTI: Krs Arkka KUVA: Hannu Jukola

15 SILTA 1/ ISO KIRJA KASVAA TEKSTI: Prjo Slver SAARNAVUORO Vkuna esntyy ensn Raamattua vo lukea monenlasten slmälasen läp. Jo alkulehdllä tulevat tutuks suuren puutarhurn stutukset. Ensmmäsenä manttu kasv on paratsn vkuna. Syntnlankeemuksen jälkeen se esntyy monta kertaa myöhemmnkn. Tällä palstalla tehdään löytöretkä Raamatun vherövään ja kukostavaan maalmaan, kuhtuvaankn. Puhn, kukkn ja hedelmn lttyy paljon vertauskuvallsuutta, ja opetuksssaan Jeesus tse käytt paljon luonnonlähesä vertauksa. Suhteessa Jumalaan hmnen on kun kasv, joka tuottaa hyvää ta huonoa hedelmää. Kukkasen lakastumnen mustuttaa masen elämän katoavasuudesta. Raamatussa nmeltä mantusta non 130 kasvlajsta osa vhtyy van metä etelämpänä, muutamat kymmenet pärjäävät Pohjolan maaperässä ja lmastossa. Vkunapuu e menesty, mutta sen sukulasa, fkuksa, komelee huonekasvna monessa suomalaskodssa. Mehevä, sokerptonen vkuna ssältää runsaast kvennäsaneta ja kalsuma. Volettn ta vhertävänkellertävään vvahtava hedelmä kuvataan ja sälötään, nstä purstetaan lttetä kakkuja, ja ntä syödään tuoreena. Kautta akojen kasveja on käytetty monpuolsest ruoken raaka-aneena ta mausteena, lsäks ntä on hyödynnetty lääkkeenä ja uskonnollsssa tomtuksssa. Esmerkks vkunapuun matasnesteellä ja tse hedelmlläkn uskottn olevan hotava vakutus etenkn hosarauksn. Vanhassa testamentssa paseen päälle pantu vkunakakku parans vavan. Suomen krjakelen vanhmmat kasvnmet ovat Mkael Agrcolan 1500-luvun teoksssa. Agrcola krjottaa myös vkunasta. Hänen tekstssään Aadam ja Eeva pettävät alastomuutensa tekemällä puun lehdstä tselleen suomalaseen tapaan vhdat: Nn hedän molempan slmät aukenvat ja he äkkäst alast olevansa, nn he sdot fkunalehtä yhteen ja tet hellensä vhtat. Tarkka raamatunlukja huomaa ta tetää, että tekstt puhuvat kahdesta er vkunalajsta. Paratsssa kasvo atovkuna (Fcus carca), Agrcolan fkunaks nmttämä. Se kuuluu Välmeren alueen vanhmpn puutarhakasvehn. Jerkossa vkunaa on löydetty 7000 vuotta vanhosta kulttuurkerrostumsta. Koska kuvatut hedelmät sälyvät ptkään, ntä on ollut helppo kuljettaa ptkäkn matkoja, eväänä ta kauppatavarana. Vkunoden semenä on löydetty runsaast esmerkks Turun keskakassta kavauskerrokssta. Raamatun tonen vkuna on sykomor (Fcus sycomorus), Agrcolalle vllvkuna. Lukjalta Ktos erlassta joululaulusta! Cesar Alexanan Oln Hervannan krkossa kuuntelemassa Tarvo Laakson ja Starwarsn Hevä joulua -konsertta. Krkkoon ol saapunut kuuljota vauvasta vaarn, mkä kertoo myös artstn suososta. Kokemus ol tajunnan räjäyttävä: vanhat tutut, hartaatkn joululaulut ol sovtettu raskaaseen rockn. Kokemus ol kmustettava. Rytmä rakastavana hmsenä nautn sovtukssta, tutut joululaulut savat svengaavan tahdn, joka e melestän mtenkään sotnut laulujen permmästä sanomaa vastaan. Tuttuja joululauluja ol hauska laulaa lostavast sottavan bändn säestyksellä. Todella erlasta ja meleenpanuvaa. Srpa Putous ol pohjanoteeraus MTV3:n Putous-ohjelmassa nähtn rmanaltus Ensmmäsenä adventtna kon ohjelman jumalanplkaks ta uskonrauhan rkkomseks Jeesuksen tosesta tulemsesta. Ohutkuorsa vkunota saa nykyään tuoreena myös Suomessa. Happamanmakeat hedelmät mastuvat snällään sekä ovat trendkkätä anesosa salaatessa, jälkruossa ja levonnasssa ta hllona juustojen seurassa. Sakkeus ol pen mes, penen pen mes. Hän vkunapuuhun kpes, jotta Jeesuksen näks, rmttelee vanha lastenlaulu. Snä ja Luukkaan evankelumssa (Luuk. 19:1 10) kerrotaan, kunka lyhytkasvunen Sakkeus kpes puuhun nähdäkseen paremmn oh kulkevan Jeesuksen. Kuvaus on helppo ymmärtää, koska vllvkuna alkaa haaraantua jo matalalta ja oksat ojentuvat vaakasuoraan rungosta. Jeesus kehott ottamaan oppa vkunapuusta, jonka lehten puhkeamnen ennako kesää. Stä vo katsoa myös täyttynetä ajan merkkejä, jotka vttaavat Ihmsen pojan paluuseen. (Matt. 24:32). Sanonta stua vkunapuun alla kuvaa auvosaa olotlaa. Nän vkuna kytkeytyy myös unelmaan rauhasta: saada turvallsest ja levollsest stua oman vnköynnöksensä ja vkunapuunsa alla, ketään pelkäämättä. (1. Kun. 5:5, Mka 4:4) Tällä palstalla tehdään löytöretkä Raamatun rkkaaseen kasvllsuuteen. Lue aheesta lsää: sltaleht.f Kuka tällasta odottaa ja haluaa, velä alkullasta perheden katseluakana? Surullsta! Velä on kutenkn katsoja, jota tällanen e vhdytä vaan härtsee. Halutaanko tällasesta tavanomasta? Ekö mllään ole enää välä? Olsko syytteen pakka? Kuka tetää? Uusnnat ovat verkossa, MTV3:n Katsomossa. Vot myös lattaa Googleen: MTV3 Katsomo Putous Tässä jälleen on ongelma, joka näyttää ryöstäytyvän kässtä, jos kukaan e tee mtään. Nätä tulee ana lsää ja lsää. Rejo Vrtanen Eläkelänen Joun Heskanen Harjun seurakuntapastor Tesoman lähkrkko Iloa va pelkoa? Loppasen saarnatekstnä on Matt 2:1 12. Itämaan tetäjen saapumnen vastasyntynyttä juutalasten kunngasta katsomaan on melle tuttu juttu. Nän kuvaelman taas alakoulun joulujuhlassa. Saunapyyhkeestä tehtyhn turbaanehn pukeutuneet tetäjät tovat värkkätä lahjoja Jeesukselle ja kumarsvat häntä. He tulvat snä het saunatakksten pamenten jälkeen. Tataa olla aka tuttu kertomus suomalaslle. Tulpa tekstn äärellä meleen yks vtskn, mutta täytyy harkta voko stä stten krkossa kertoa. Veraasta maasta tetäjät tulvat, dästä. Jotakn ajankohtasta ja tuttua tässä on. Betlehemstä katsoen dästä löytyy mellekn uutssta tuttuja mata: Syyra, Irak, Iran ja Afganstan. Nältä seudulta on tultu länteen, Eurooppaan ja jopa tänne Suomeen. Herodes suhtautu epäluulosest tetäjn. Mten me suhtaudumme nykyään maahamme tulevn? Ta mten suhtaudumme ylpäätään outohn ja erlasn hmsn!? Olsko mellä oppmsta kaukaa tulleden tetäjen asenteesta? He tulvat osottamaan kunnotusta! Joskus tuntuu, että maatamme vavaa kunnotusvaje. Arvostuksen ja kunnottamsen osottamseen e tarvta välttämättä rahaa, mutta stäkn enemmän asennetta. Tetäjlle täht ol mahdollsuus, uusa mahdollsuuksa avaava lupaus. Tetäjät han maahan hettäytyen kumarsvat lasta, ss Jeesusta, kunngasta. Snä ol asennetta. Sen lsäks snä ol pyhän tajua. He osasvat käyttäytyä. Mten kunnotat Jeesusta? Va kunnotatko mtenkään? Mtäpä jos alottasmme jokasen aamumme Jeesusta kttäen, kunnottaen ja ylstäen. Ihan snä velä sängyssä ta sängyn ladalla ennen kun pävän huolet ja uutset valtaavat melen. Antasko se asennetta pävään? Jeesus on kunen uutnen. Velä jän mettmään lon ja pelon suhdetta tässä kertomuksessa. Tetäjät valtas lo, kun he näkvät tähden. Herodeksen valtas pelko, kun hän kohtas tetäjät. Tetäjlle täht ol mahdollsuus, uusa mahdollsuuksa avaava lupaus. Herodekselle tuo sama merkk ol uhka ja pelon ahe. Mkä shen auttaa, jos pelko uhkaa vottaa lon elämässä? Shen yrtän jotakn vastausta löytää saarnassan. En velä paljasta mtä on melessä. Tervetuloa kuuntelemaan saarnaa Pspalan krkkoon. Ta vo stä kuunnella suorana myös Pspalan radon taajuudellakn. Joun Heskanen saarnaa loppasena klo 11 Pspalan krkossa. Messu radodaan suorana Pspalan Radossa taajuudella 99,5 MHz ja verkossa: pspalanrado.f. Hannu Jukola

16 16 SILTA 1/2016 TIESITKÖ KUVITUS: Hanna Kovumäk KOLUMNI Smo Lahtnen Työtätekevä eläkelänen, valtoteteen lsensaatt ja sydämeltään parantumaton humanst Hannu Jukola Kusattua lasta tulee kuunnella ja puuttua tlanteeseen, sllä ptkttynyt kusaamnen murentaa tsetuntoa. Janna Satr on krjottanut krjoja ja luennonut herkkyydestä ja kusaamsesta perehdyttyään aheeseen omen kokemustensa taka. Koulukusaamsta torjuttava Koulukusaamseen ptää puuttua varhasessa vaheessa, muuten se ptkttyy ja pahenee. Kusaamnen hekentää kusatun tsetuntoa ja sosaalsa tatoja, hän vo jäädä ryhmän ulkopuolelle ja yksn. Herkät lapset vovat joutua kusatuks, koska he evät osaa puolustautua. Kusaamnen aheuttaa häpeää ja pelkoja, jotka vovat estää stä kertomsen. Myös ryhmän säännöt keltävät kantelemsen. Kun kusattu uskaltaa kertoa asasta, häntä tulee kuunnella ja tehdä kusaajlle selväks, että kusaamnen täytyy lopettaa. Lsäks tulee seurata, ette se jatku ta ala kohdstua uuteen uhrn. Janna Satrn krja Herkkyys ja kusaamnen lmesty syyskuussa. Hän on vasta akusena tunnstanut olevansa ertysherkkä hmnen, ja joutu ujona kusatuks koulussa. Kusaamnen alko het ensmmäsellä luokalla, kun kaks pokaa tön ja nmttel mnua. He savat helpost mnut tkemään. Kerron opettajalle kusaamsesta ja hän huomautt stä pojlle, mutta kusaamnen jatku. Tosella luokalla tul uus opettaja, ja luokan lmapr muuttu. Mnua e enää kusattu fyyssest, mutta pojat aukovat päätään edelleen, Satr mustelee. SILTA sltaleht.f 3. vuoskerta Kustantaja/ julkasja: Tampereen ev. lut. seurakunnat Tomtus: päätomttaja Krs Arkka, p , tomtusshteer Asta Kettunen, p , s-post: tomtus@sltaleht.f ja etunm.sukunm@evl.f. Osote: Seurakunten talo, Näslnnankatu 26, PL 226, Tampere. Kaupallset lmotukset: Medalke, Tampere Ilmotusmyynt ja laskutus: Merv Juutlanen, p , merv.juutlanen@medalke.f Satr e kertonut vanhemmlleen kusaamsesta. Hän päättel, että kusaamsesta e kannata puhua, koska shen e puututa koulussakaan. Jälkeenpän ajatellen avuttomuus ol huonon tapa toma snä tlanteessa. Paremp on käskeä kusaaja lopettamaan ja suhtautua tse välnptämättömäst, mutta arka laps e pysty sellaseen lman apua, Satr sanoo. On vakea sanoa, mllon kusaamnen päätty, koska stä e tunnustettu olevan olemassakaan, vaan tlannetta pdettn normaalna. Kusaamsesta kannattaa kertoa akuslle Haluan sanoa kusatulle: kerro kusaamsesta vanhemmlle, opettajalle, muulle turvallselle akuselle ta kaverelle. Älä jää yksn. Kusaamnen e ole omaa huonoutta, ekä stä tarvtse kokea syyllsyyttä ta häpeää. Jos et pääse kokemuksesta yl, pyydä apua terapeutlta, Satr neuvoo. Kusaamsen kokemus vo auttaa tekemään elämässä jotan uutta, vakka tadetta. Kokemukssta vo krjottaa ja hettää papert pos, nän saa purettua tunteta. Kusattu vo kutenkn oppa kätkemään tunteensa nn, ette enää pysty tkemään. Kusaamsen ennaltaehkäsyn ptää kuulua koulun käytäntöhn ja shen tehdään valms suunntelma. KVakoulu-ohjelma tarvtsee tomakseen johdon tuen ja vapaaehtosest tehtävn valtut henklöt, jolla on motvaato, tato ja auktorteett puuttua kusaamseen. Kusattu laps ta nuor tarvtsee kuuntelua ja tukea myös kotona ja hänen tseluottamustaan tulee vahvstaa. Herkkää lasta vo auttaa ymmärtämään omaa herkkyyttään. Itseluottamusta antaa sopva harrastusryhmä, kuten tade ta muskk, josta löytyy samanhenksä kavereta. Lapselle tulee kokemus stä, että saa olla oma tsensä, ekä hänen tarvtse mellyttää muta ta puolustaa tseään. Krstllset arvot yhtesöllsyys, tasa-arvo ja kunnotus luovat lmaprn, jossa herkänkn on hyvä olla. Prjo Lääper E kusata -yhdstyksen Tampereen seudun alueryhmä: ekusata.f KURSSI Janna Satr ptää kurssn aheesta Herkkyys ja kusaamnen Sampolassa tstana 2. helmkuuta kello Ilmotusvalmstus: Tuja Lautanen, p , tuja@seema.f Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy. Jakelupalaute: jakelupalaute@kotmaa.f, p: Osotteellnen jakelu: Itella Oy tlaukset: sar.laakso@evl.f, p Tatto: Kotmaa Oy Panosmäärä: kpl Pano: Alma Manu, Tampere ISSN: ISSN (panettu) ISSN (verkkojulkasu), Seuraavat lehdet lmestyvät: ke 3.2., anesto mennessä, ke 2.3. anesto mennessä TVA, YVA, SVA ja IVA Lyhenteet tvstävät keskustelua. Asaan vhkytymättömälle ne laskevat sumuverhon slmen eteen. Otskon lyhenteet vodaan lttää halltuksen kaavaleman lansäädännön arvontneuvoston työsarkaan. Ne on syytä kytkeä mhn tahansa päätöksentekoon, myös krkon prssä tapahtuvaan. TVA Taloudellsten vakutusten arvont on perntesn tapa arvoda päätösten vakutuksa yhteskunnan, kunnan ja yrtyksen tasolla. Numeerspohjasena se on helpon arvont. Vaarana on mtata van mtattavssa oleva, välttömä vakutuksa, ohes- ja ptemmän ajan seuraukset unohtaen. YVA Ympärstövakutusten arvonnt ovat olleet jo kauan käytäntöjä lk kaklla päätöksenteon areenolla. Ekosysteemt ovat usen taloudellsa mekansmeja monsysempä. Nän ympärstövakutusten arvonnn vakeusasteet kasvavat. Ilmastonmuutos hmskunnan kohtalonkysymyksenä perustelee ympärstöarvoden välttämättömyyttä. Mtkä ovat yhteskunnallsen päätöksenteon nhmllset kustannukset? SVA Sosaalsten vakutusten arvont on arvontperheen uudempa tulokkata, ekä säädöspohjasta YVA:n tapaan. Mten päätökset vakuttavat kohteena olevn sosaalsn lmöhn, yhtesöhn? Kuopon torn tomnta keskeytettn sen alsten parkkluolen rakentamsen ajaks. Samalla keskeytettn torn vuoskymmennä, -satonakn rakentunut sosaalnen elämä. Sen elvyttämnen uudelleen avatulle torlle e sujunutkaan kun keskeytystä e ols ollutkaan. IVA Jo edellsvuostuhannella hakaln yhteskunnallsssa kannanotossan vakutusarvonten vtjaan nhmllsten vakutusten arvonta. Mten päätökset vakuttavat yksttästen hmsten, perheden elämään? Mtkä ovat yhteskunnallsen päätöksenteon nhmllset kustannukset? Nyttemmn IVA tunnetaan hmsn kohdstuven vakutusten arvontna. Se tekee tuloaan kunnallseen päätöksentekoonkn. IVA:n alakästtetä ovat muun muassa terveysvakutusten ta lapsvakutusten arvont. Lyhenneketju TVA:sta IVA:an on tullut päätöksentekoon ajallsest peräkkäsnä vahena. Tukan talousajattelun mukaan nden panoarvokn saattaa olla laskeva? Melen teks tosn-ajattelja Juudaksen tavon (Joh. 12:1 8) kutenkn kääntää nämäkn asat ylösalasn. Nostasn hmsn kohdstuven vakutusten arvonnn keskesmmäks arvontlajks, anakn seurakunten päätöksenteossa ja organsaatouudstuksssa. Ihmsn kohdstuven vakutusten arvonnsta taloudellsten vakutusten arvontkn saa mttakaavaa ja perspektvä. IVA:n paras arvontkrteer on tuttu Kultanen sääntö: Kakk, mnkä tahdotte hmsten tekevän telle, tehkää te helle. (Matt. 7:12) Kommento kolumna ja lue kolumnstn esttely: sltaleht.f

17 Slta 1/ Tlossamme asakaspakkoja 70 hengelle KOTI KAUNIIKSI Verholemme tedän kettön tuolt, sohvat, nojatuolt Kankasta hyvät valkomat. Valmstamme myös telle sohva määrämtolla, haluamallanne kankaalla. Kalevan pustote 17 p. (03) JUHLAKESKUS Kun on ahetta juhlaan... mustotlasuudet perhejuhlat rstäset Kalevan pustote 7, TAMPERE, p sähköpost: Psykoteraparyhmä naslle alkaa Tampereella maalskuun alussa. Lsätetoja: Arja Hämälänen, puh Ylopstonkatu 60 A Verholua 25 vuoden kokemuksella Verholulke Yl-Hekklä Nyyrknte 1, Tampere Tammerkosken Kukka- ja Hautauspalvelu Luotettavaa palvelua ja asantuntemusta kakssa hautaukseen lttyvssä asossa. sltaleht.f Snulle, joka olet menettänyt läheses palveleva perheyrtyksemme PÄIVYSTYS 24 h Kauppakatu 12 p. (03) Aleksanternkatu 15 (htsto Vuor) p. (03) Mellä on lähes vuossata hautausalan kokemusta Tampereella. Luotettava asantuntja yl 60 vuoden kokemuksella MAKSUTON NEUVONTA Ptopalvelua myös haluamnne tlohn Arkut, kuljetukset Asakrjat Kukat ja sdontatyöt Mustotlasuudet Ptopalvelut Hautakvmyynt Rongankatu 2, Tampere, puh Ammattlaset palvelevat Asanajotomsto Tuomokrkonkatu 34 B 24, Tampere p. (03) okeudenkäynnt - testamentt, perunkrjotukset - avoehtosopmukset - lasten huolto, asumnen, tapaamset, elatus Psykoterapapalvelut Tarja Kesknen psykoterapeutt (Valvra, Kela) psyk.saraanhotaja, dakonssa Puh s-post: ajanvaraus@tarjakesknen.f Selkä kuntoon Rentouta selkäs! Lordos-selkälauta 95 Tlaa ta pokkea Mephsto, Satamakatu 8, Tampere Kntestö- ja lakpalvelut Lakmehemme ja kntestönvälttäjämme palvelevat tetä: perunkrjotuksssa asuntojen myynnssä testamentessa ostussopmuksssa Lak ja kntestönvältyspalveluta elämän jokaseen hetkeen Asontpalvelua Lakasanpalvelut ammatttadolla ja luotettavast Perukrjat, testamentt, avoehdot, kauppakrjat, edunvalvontavaltuutukset ym. Kohtuuhntasest. Tapaamset asakkaan luona myös ltasn ja vkonloppusn. Katso lsää asontpalvelupekkavaltonen.f Asontpalvelu Pekka Valtonen nfo@asontpalvelupekkavaltonen.f Puh Pnnnkatu A 19 Tampere Jalkahodot Jalkahoto kotkäyntnä 50 (Tesko + 5 ) Jalkahodon ammatttutknnon suorttanut saraanhotaja Satu laurell p Asanajajan palvelut Hämeenkatu 3 A 6, Tampere puh Täyden palvelun asanajotomsto Tampereella Palvelemme myös ruotsn kelellä Yhteydenotot: Jouko Juntunen asanajaja Kotapu Petran Kotapu Henklökohtanen hova Svous, pyykt, ruuanlatto, asonnt 32 /h + alv 24% Kysy myös alv:ton apu ja kottalousvähennys Sota Hovapalvelut KAIKKI APU KOTIIN - svouksesta saraanhotoon! Meesakatu 2, Lelaht p Slta elää tavallsen tamperelasen arjessa - hmslähesest. Kahtmet Säle-, rulla- ja puukahtmet Terass- ja kkunamarkst Pmennys- ja paneelverhot Tate- ja pelovet Parvekekahtmet ja pystylamellt Luxaflex-ssustuskahtmet SUUNNITTELU, MITTAUS, ASENNUSPALVELU Kahdn Sampo Sammonkatu 18, TRE (03) , ks@ kahdnsampo.f Tetä palvelee Ala ja Kalev Alanen sekä Mkael Salo Tuomokrkonkatu 26, vastp. Stockmanna, Tampere Asakkallemme maksuton pysäkönt Stockmannn parkkhallssa ja P-Hämpn parkkluolassa Puh. (03) myös lkeajan jälkeen ark hautaustomsto.moso@kolumbus.f KOULUTORI klo 9-16 Mukana jo yl 100 yrtystä, yhtesöä ja opplatosta OMA TYÖ, OMA RAHA, OMA ELÄMÄ Varaa pakka rekrytor.f Medalke

18 18 Slta 1/2016 Tosnajatteljoden demonsont on saatanallsta Hyvän ja pahan rntamalnja e kulje hmsten vältse, vaan hedän lävtseen, sanoo uuden krjan julkassut Torst Lehtnen. Torst Lehtnen on julkassut vme vuosna krjan per vuos, ja lsää on tulossa. tekst ja kuva: Teemu Järvente E mnusta ole tullut kunnon krstttyä, mutta yrtän olla armollnen tsellen. Olen kun kaatopakalta löydetty kon, krjottaa Torst Lehtnen tuoreessa krjassaan Multasen än kerho (Basam Books 2015). Mllanen se kunnon krsttty on, Torst Lehtnen? Kunnon krsttyllä on tapumus määrtellä tsensä sekä Jumala, joka on mnulle suur mysteer, kuten mnä tsekn olen mysteer tsellen. Kun tajuamme kunka suur mysteer Jumala on, nn vapsemme hänen edessään. Juur tämä ovallus tekee mestä ssara ja veljä, ja tämä on aka hana lähtökohta, Lehtnen sanoo Ravntola Kolmosessa Kolmannella lnjalla. Olemme Helsngn Kallossa, Lehtsen sydänmalla. Täällä hän vett lapsuutensa ja nuoruutensa, johon kuulu omen slmen edessä kuollut morfnrppuvanen sä, kurtushuoneeseen vuosks tuomttu ät, lestnhetto, vuosa kestänyt huostaanotto, tappelut, jengt ja par vanklatuomota. Lehtnen tetää, mtä syrjäytymnen ja vähäosasuus tarkottavat. Jatka vrkettä... Mnua suututtaa enten sllon kun lapslle tehdään pahaa. Mnulle tuottaa enten loa vapaus. Olut on parhammllaan heltesenä pävänä Ateenassa Akropoln rnteellä. Suurn hekkouten on epämuskaalsuus. Mnulla on lostava lauluään, mutta en osaa laulaa. Suurn vahvuuten on peräänantamattomuus. Lempraamatunkohtan on Jos joku luulee tetävänsä jotakn, hänellä e velä ole okeaa tetoa. (1. Kor. 8:2.) Hän jos kuka ols sopva mes kstelemään okeasta krstnopn tulknnasta laajan svstynesyytensä vuoks. Multasen än kerhossa hän krjottaa, kunka on turha kstellä sellasesta, mhn ymmärryksemme e yllä. Mnua tympäsee loputon puhe Jumalasta ja hänen tahdostaan. Ketä me olemme sanomaan Jumalasta mtään? Me vomme van kävödä häntä. Kapauksen, odottamsen ja tovomsen tlassa olemme parhammllamme, emme totuuden omstajna. Mustetahran ympärlle perustetaan tedekunta Opnkappalesta kstelemsen turhuutta kuvaa Lehtsen mukaan hyvn Søren Kerkegaardn kertomus nuoresta nasesta, joka antaa krjeessä rakastetulleen ohjeet stä, mtä ptää tehdä hänen possa ollessaan. Ohjeta on kymmenen, mutta kymmenes ohje on mustetahran tahrma, joten stä e saa selvää. Mes kysyy naapurltaan ekä saa selkoa, e edes koko talon kaklta asukkalta. Lopulta perustetaan teolognen tedekunta selvttämään, mtä mustetahran alla lukee, ja kakk yhdeksän selkeäst annettua tehtävää jäävät tekemättä. Kuten jää se kymmeneskn, sllä mustetarhan arvotuksesta e päästä koskaan yksmelsyyteen. Snä jää Jeesuksen tärken ohje toteutumatta: Rakasta Jumalaa yl kaken sekä lähmmästäs kun tseäs. Torst Lehtsen teologan mukaan sen, mnkä hmnen pystyy Jumalasta lmasemaan, hän lmasee koko elämällään. Jokanen teko, jonka toselle teen, todstaa uskostan ja epäuskostan, tovostan ja epätovostan, rakkaudesta ja rakkaudettomuudestan. E mnun tarvtse jakaa mtään traktaatteja, uskontodstuksa, kadunkulmassa. Olen tse traktaatt. Ketä me olemme sanomaan Jumalasta mtään? Vakka yhtesöt syntyvät negaatoden kautta, kuten esmerkks naspappeutta vastustamaan perustettu Paavaln synod, e me nuo toset -ajattelun ptäs kuulua Lehtsen melestä kenenkään elämään. Tämä pohjaa hyvä paha -ajatteluun, joka seurauksena hmset jaetaan hyvn ja pahohn. Ikävä juttu, sllä hyvän ja pahan rntamalnja e kulje hmsten vältse, vaan hedän lävtseen. Kautta hmskunnan hstoran uskonnollset ja polttset tosnajatteljat on pyrtty demonsomaan, postamaan Jumalan valttujen joukosta. Tuskn mkään muu ajattelumall on saanut maalmassa nn paljon pahaa akaan kun hmsten yksokonen jaottelu hyvn ja pahohn. Tällasen rajanvedon ottamnen omn käsnsä on saatanallsnta, mhn hmnen vo ylpäänsä ryhtyä. Torst Vhtor Lehtnen Syntynyt 1942 Helsngn Kallossa Flosofan master Helsngn ylopstosta Kymmenä romaaneja, näytelmä, kuunnelma, käännöksä, essetä Seuraava krjoja ovat muun muassa Tateen teologa ja flosofa sekä Vuostuhantnen rakkaus, joka kertoo maalmanhstoran melenkntosmmsta rakkaustarnosta Jumalan mes ja suur syntnen Rauhan rauhattomuutensa kanssa tehnyt levoton kulkja, entnen lnnakund ja krjalja, flosof, suomentaja, Suomen johtava Søren Kerkegaard -asantuntja Torst Lehtnen on myös työn sankar. Vajaassa vuodessa hän on julkassut kakken muden tödensä ohessa kaks krjaa. Vuonna 1942 syntynyt Lehtnen julkas eskosensa vasta nelkymppsenä, mutta sen jälkeen on tekstä vrrannut kun vettä Tammerkoskessa: proosaa, runoja, lehtjuttuja, näytelmä ja tes mtä. Kann merkk on nn rajua tsensä henksest alastomaks rsumsta ja raadollsta paljastusta täynnä, että lukjaa alkaa melken nolottaa. Väln tuntuu, että tunnustuskrjallsuuden standardn luonut alan poneer krkkosä Augustnus ols melken kateellnen tätä lukessaan. Kerronta Kann merkssä on katkelmallnen: Henksen alastomuuden seura kokoontuu yöllseen stuntoonsa, ja tlasuuden vetäjä näyttää power pont -estyksnä katkelma päähenklön syntä sksevästä elämästä. Ertysen väkeväks lukukokemuksen tekee se, että kaken ptäs olla totta. Jos on, nn melkosen elämän on Lehtnen elänyt. Tuoren krja, Syntset saarnat, edustaa kadonneeks luulemaan laja: hyvn karnevalststa essestkkaa. Krjotustyyl on rehakas, monarvonen ja lakova. Joku vos sanoa stä jopa renaavaks, mutta stä se e mssään nmessä ole. Plke slmäkulmassa Lehtnen väln hoppuu humalassa, väln kävelee rnta rottnglla Kallosta Intaan, unessa slmät auk ja valvella slmät knn. Syntset saarnat paljastaa Lehtsen myös mystkoks. Anakn snä melessä, että ensn hän sanoo jotan tärkeää, ja seuraavassa lauseessa kumoaa juur sanomansa. Avan kuten keskakanen mystkko Mestar Eckhart: Ihmsenä olemnen on Eckhartn mukaan paradoks: hänen tulee saavuttaa se, mtä hän kusest jo on. Eckhartn ajattelukn on paradoksaalsta: hän sekä esttää Jumalaa koskeva vättetä että keltää esttämänsä vätteet. Ikään kun tässä e ols tarpeeks, hän velä kyseenalastaa molemmat vätteet. Mestar näyttää, kunka Jumala on kästteden ja luodun ymmärryksen tuolla puolen, kusuudessa. Lehtnen on avan samolla lnjolla. Ilmselvä Jumalan mes. Teemu Järvente Torst Lehtnen: Kann merkk. 318 svua. Arktnen Banaan Syntset saarnat. 184 svua. Arktnen Banaan 2014.

19 SILTA 1/ Imre Makoveczn krkot esllä Unkarlanen arkkteht Imre Makovecz ( ) on orgaansen arkktehtuurn merkttävn edustaja. Hänen suunnttelemansa rakennukset tomvat luonnollsessa ympärstössä. Makoveczn suurn nnottaja ovat olleet unkarlasen kansantateen motvt ja tematkka. Hän onkn tullut tunnetuks kansallsromanttsesta tyylstään. Monet luomukssta ammentavat vknktarustosta. Hänen työnsä alku kumpus krtkstä kommunststa deologaa ja systeemn yhdenmukasuutta kohtaan. Kuvanäyttely Makovecsn suunnttelemsta krkosta ja julkssta rakennukssta on osa Tuomokrkkoseurakunnan ystävyysseurakuntatomntaa. Näyttely koostuu Gábor Mátén valokuvsta ja Imre Makoveczn prustukssta. Mátén melestä Makoveczn arkktehtuurn olennanen puol on uskonnollsuus. Näyttelyssä on mukana myös Sofokn evankelnen krkko, jonka rakennuskustannuksn Kalevan seurakunta osallstu, kertoo Smo Koho. Näyttelyn avajaset ovat Kalevan krkon seurakuntasalssa kello 17. Näyttelyn avaa Unkarn Kulttuur- ja tedekeskuksen johtaja Gábor Rchly. Suomen ja Unkarn ystävyysseurakuntatomnnasta kertoo Smo Koho. Tarjolla on myös unkarlasta muskka. Kahvn jälkeen kello 18 alkaa Tampereen Suom-Unkar Seuran 65-vuotsjuhla. Näyttely on avonna ast. Päväkerholaset saavat krjan Tampereen seurakunten varhaskasvatus antaa päväkerholaslle lahjan uuden vuoden kunnaks. Lapset saavat krjan Yllätysten kerhopävä, jossa on kerhoon lttyvä tarnota. Krjaan vo myös prtää ja krjottaa oma kerhotetoja ja -mustoja. Lasten Keskuksen kustantaman krjan on krjottanut Tttamar Marttnen ja kuvtuksen on tehnyt Krs Tapan. Tampereen seurakunten päväkerhot alkavat vkolla 1. Yllätysten TTTamar marttnen kuvtus: krs tapan Tampereen seurakunten vme akona järjestetyt yhteslaulutlasuudet osottavat, että hmset haluavat laulaa yhdessä. Kevään akana laulamseen tarjoutuu useampkn mahdollsuus. Tule laulamaan yhdessä Tampereen krkkomuuskot kutsuvat hmsä laulamaan yhdessä kevättalven ja kevään akana. Tlasuuksa järjestetään er puollla Tamperetta ja laulultojen teemosta jokanen löytänee suoskklaulunsa. Me kanttort haluamme tarjota hmslle yhteslaulun tuomaa loa sekä tarjota laulutlasuuksa mustakn laulusta kun vrskrjasta. Esmerkks kansanlaulut ja maakuntalaulut ovat aheprejä, joden laulut tunnetaan, mutta ntä harvon lauletaan yhdessä, kertoo johtava kanttor Martt Syrjänem Eteläsestä seurakunnasta. Syrjänemen mukaan vme akojen yhteslaulutlasuudet osottavat, että hmset haluavat laulaa yhdessä. Kyse on ehkä stä, että sossa massassa kukaan e arvostele äänenkäyttöä, vaan jokanen saa laulaa juur omalla äänellään. Syrjänem on kuullut paljon kertomuksa stä, kunka laulamnen on tyrehtynyt jo lapsuudessa, kun kansakoulun opettaja on kommentonut opplaan laulutatoja jopa luokan edessä. Ammattlasena kannustasnkn nykyajan opettaja laulattamaan lapsa runsaast ja olemaan ennemmnkn kannustava kun arvosteleva. Laulu ja tsetunto kun kävelevät käs kädessä hyvnkn tvst. Tampereen seurakunten vs. muskkshteer Krs Mäk arvelee, että yhteslaulun suoson lsääntymnen johtunee julksuutta saanesta televson muskkohjelmsta. Yhteslaulun terveysvakutuksa on myös tutkttu. Laulamnen muun muassa rentouttaa sekä tuottaa melhyvää okstosn-hormonn ansosta ja sten alentaa stresshormonen tasoa. Yhdessä laulamsella on myös suur sosaalnen merktys. Yhdessä laulamsen kokemus vo olla hyvn vomakas ja yhtesöllnen. Tutkmusten mukaan esmerkks kuorolaulussa on parhammllaan vahva yhteyden tunne. Onnstumsen kokemukset tuottavat tetyst myös melhyvää. Lsäks kuorolaulu on mukava harrastus, mssä tapaa samanhenksä hmsä ja vo solma elnkäsä ystävyyssuhteta, lsää Mäk. Yhdessä laulamaan -tlasuudet: Koulu- ja maakuntalauluja Hervannan krkko, su klo 18 Laulattajana Martt Syrjänem Kaken kansan vrsknkert Pspalan krkko, su klo 18 Harjun Kanttorkvartett laulaa, sottaa ja laulattaa tuttuja ja vähän tuntemattomampakn vrsä. Vrs-lta alottaa vrsknkervkon Harjussa. Pääsäsajan vrsä Aleksantern krkko, klo 18 Kamarkuoro Cantlene Suvlnnun lauluja Kalevan krkko, seurakuntasal, ke 6.4. klo 18 ja Messukylän krkko, ke klo 18 Lauluja säestävät Pccolon Kamarkuoron vhdeorkester sekä Pccolon kamarkuoro, Arctos, YxLyst ja Kalevan Seurakuntakuoro Rparlauluja Fnlaysonn krkko, t 3.5. klo 18 Krkkomuskantt, rppkoulupastor Jar Pulkknen Krs Arkka Hannu Jukola Geratran erkoslääkärn kotkäyntejä äkkälle Kokonasvaltanen terveydentlan arvont Sarauksen hoto Musttutkmukset Lääktysarvot Lääkärntodstukset Rohdnkuja 2 Lsää palvelustamme: Tedustelut ja ajanvaraus: p

20 20 Slta 1/2016 Hannu Jukola Tampere-talon tomtusjohtaja Paulna Ahokas näkee krkon ja kulttuurtomjoden arvopohjassa paljon samaa. Molemmat tarjoavat mahdollsuuksa juhlaan, mutta tarvttaessa hljentymseenkn. Kulttuur ja krkko tuottavat hyvää meltä Tampere-talon tomtusjohtaja Paulna Ahokas näkee kulttuurn lsäävän hmsten hyvnvonta. Hän myös terveht lolla Tampere-talon ja seurakunten yhtestyötä. Savolasjuuret omaava Ahokas on asunut Tampereella nelsen vuotta. Koko perhe vhtyy manost. Tampereella on tarjolla sellasta elämänlaatua, jota arvostan. Lapsllekn on löytynyt paljon harrastusmahdollsuuksa. Myös lyhyet etäsyydet mellyttävät paljon matkustavaa tomtusjohtajaa. Työmatkakn on vavaset kuus mnuutta. Ja rautateasema avan tuossa työpakan lähellä. Paulna Ahokas on tehnyt merkttävän uran muskkvennn parssa. Hän tom lähes kymmenen vuotta Musc Export Fnlandn tomnnanjohtajana. Nykysessä työssän on paljon samaa. Me Tampere-talossa tuotamme tapahtuma, ja samalla hmslle elämyksä. Muskkventäkn tehtn ptkält erlasten tapahtumen kautta. Kaupunklasten olohuone Ahokas tunnstaa työhönsä lttyvät kovat taloudellset paneet. Vastapanoa ptää olla. Pyrn anakn kahtena ltana vkossa pääsemään mukaan talomme tapahtumn. Tade tuottaa hyvää oloa. Ja avan yhtä paljon nautn stä, kun näen, että taas on 1800 hmstä tehty onnellseks! Tampere-talo on jo nyt tvst läsnä kaupunklasten elämässä. Ahokkaan mukaan suuntaus vahvstuu edelleen. Toukokuussa 2017 avaa ovensa tomnnallsest uudstunut Tampere-talo. Tlossamme alottaa muun muassa Muummuseo. Samon ravntola- ja kahvlapalvelumme uudstuvat. Talon aula on jatkossa kaklle avonta tlaa. Haluamme sen olevan kun kaupunklasten olohuone. Aulaan tulee esmerkks avon lava, jossa järjestetään erlasa lmastapahtuma, Ahokas kertoo. Luonteva suhde krkkoon Paulna Ahokas tekee melellään yhtestyötä seurakunten kanssa. Asaan vakuttaa sekn, että jo hänen lapsuudenkodssaan Slnjärvellä suhde krkkoon ol lämmn. Oln usen sottamassa vulua seurakunnan er tlasuuksssa. Laulon myös kuorossa. Melko tuoreena tamperelasena Ahokas halee uuden kotkaupunknsa upeta krkkoja. Tuomokrkko, Aleksantern krkko ja Vnkan krkko ovat maamme komempen krkkorakennusten joukossa. Tampere-talo on jo toteuttanut seurakunten kanssa monenlasta yhtestyötä. Tomtusjohtaja tovoo stä syntyvän jatkossakn. Hän näkee krkon ja kulttuurtomjoden arvopohjassa paljon samaa. Molemmat tuottavat loa ja hyvnvonta. Tarjoamme mahdollsuuksa juhlaan, mutta tarvttaessa hljentymseenkn. Jokanen hmnen tarvtsee pakkoja, jossa saada ajatukset rt vakestakn asosta. Vesa Kenonen Ens Numerossa: Kel on avan kotoutumsessa. Parto kantaa nuora. Karkaa vhlle Kuukauden ekovnkk KUVITUS: Valpur Tauranen Värkasett vo vedä uusotavks alan lkkesn. Lsää tetoa: sltaleht.f