ASIKKALA PULKKILA (413) Määräala (M604) Vähä-Siikalan tilasta RN:o 4:101 VÄHÄ-RANNAN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 6.6.2014 1
Tämä kaavaselostus koskee 6.6.2014 päivättyä Vähä-Rannan ranta-asemakaavan kaavakarttaa. Tunnistetiedot Kaavan nimi: Vähä-Rannan ranta-asemakaava Kunta: Asikkala (16) Kylä: Pulkkila (413) Tilat: osa määräalasta (M604) Vähä-Siikalan tilalla RN:o 4:101 Kaavan laadituttajat ja alueen maanomistajat: Elina Kakko, Lahti Lauri Kakko, Lahti Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilöt: Arto Remes ja Piia Tuokko Sibeliuksenkatu 11 B 1, 13100 HÄMEENLINNA etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi puh. 040 162 9193, 040 162 9194 Vireille tulo: Ranta-asemakaavan vireille tulosta kuulutettiin 23.4.2014 Kaavan nimi ja tarkoitus: Asikkalan kunnan Pulkkilan kylään sijoittuvan Vähä-Rannan rantaasemakaavan laatimisen tarkoituksena on osoittaa alueelle kuusi lomaasunnon rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen rakentamisalueet osoitetaan kunnan rantaosayleiskaavassa määritellyn 100 m syvyisen rantavyöhykkeen ulkopuolelle, yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla on rantayleiskaavan mukaan sallittu haja-asutusluonteinen rakentaminen. Rakennuspaikat suunnitellaan yli 2500 m 2 :n kokoisiksi ja sijoitetaan rakentamiseen hyvin sopiville paikoille. Tonteille on tarkoitus osoittaa rakennusoikeutta Asikkalan kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti 6 % tontin pinta-alasta, mutta enintään 250 k-m 2. Käsittely- ja hyväksymispäivämäärät: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 23.4.2014 alkaen. Kaavaluonnos ja valmisteluvaiheen aineistot nähtävillä xx.xx. xx.xx.2014 Kaavaehdotusaineistot nähtävillä xx.xx. xx.xx.2014 Asikkalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt ranta-asemakaavan..2014. Voimaantulo: 2
SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 2.2 RANTA-ASEMAKAAVA... 4 2.3 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 3.1.1 Alueen sijainti ja yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 9 3.2 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET... 9 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 11 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 12 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 12 4.3.1 Osalliset... 12 4.3.2 Vireille tulo... 12 4.3.3 Hallinnollinen käsittely... 12 4.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 12 4.3.5 Viranomaisyhteistyö... 13 4.4 RANTA-ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 13 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1 KAAVAN RAKENNE... 13 5.1.1 Mitoitus... 13 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 14 5.3 ALUEVARAUKSET... 14 5.3.1 Korttelialueet... 14 5.3.2 Muut alueet... 15 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 15 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 15 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan... 15 5.4.3 Sosiaaliset vaikutukset... 16 5.4.4 Yhdyskuntarakenne... 17 5.4.5 Taloudelliset vaikutukset... 17 5.4.6 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu... 17 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 17 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 17 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18 LIITTEET 3
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireille tulovaihe Ranta-asemakaavan valmistelu on aloitettu maanomistajien aloitteesta keväällä 2014. Asikkalan kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan 14.4.2014 85 Vähä-Rannan rantaasemakaavan vireille tulon ja päätti asettaa ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman yleisesti nähtäville. Kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta kuulutettiin 23.4.2014. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole jätetty yhtään osallisen mielipidettä. 23.5.2014 järjestettiin Hämeen ELY-keskuksessa kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, 77, MRA 18 ). Läsnä olivat Hämeen ELY-keskuksen, Asikkalan kunnan ja Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen edustajat, maanomistajat sekä kaavan laatijan edustajat. (muistio) Valmisteluvaihe (luonnosvaihe) Asikkalan kunnanhallitus päätti 16.6.2014 xx Vähä-Rannan ranta-asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Kaavaluonnos ja muut kaavan valmisteluvaiheen aineistot pidetään 30 vrk:n ajan yleisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.2014. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnosaineistoista. Osallisilla on mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava-alue sijaitsee Asikkalan kunnan Pulkkilan kylässä, Päijänteen Asikkalanselän pohjoisosan ranta-alueen takamaastossa. Ranta-asemakaava laaditaan osalle tilan RN:o 4:101 määräalasta M604 (Vähä-Ranta). Ranta-asemakaavalla on osoitettu kuusi loma-asunnon rakennuspaikkaa Päijänteen ranta-alueen takamaastoon. Rakennuspaikat tai niiden rakentamisalueet on osoitettu kunnan rantaosayleiskaavassa määritellyn 100 metrin syvyisen rantavyöhykkeen ulkopuolelle. Ranta-asemakaavalla muodostuu yksi loma-asuntojen korttelialue (RA), jolle on osoitettu kuusi loma-asuntotonttia. Rakennuspaikat ovat ns. kuivan maan tontteja, joille ei ole osoitettu kaavallista yhteyttä Päijänteen vesistölle. Lisäksi kaava-alueelle on osoitettu RA-korttelin tonttien yhteiskäyttöön tarkoitettu lähivirkistysalue (VL). 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Kaava toteutuu maanomistajien hyödyntäessä kaavan mukaista rakennusoikeutta. Kaavan mahdollistama rakentaminen toteutuu maanomistajien määräämän aikataulun mukaisesti. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. 4
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen sijainti ja yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Asikkalan kunnan Pulkkilan kylässä, Päijänteen Asikkalanselän pohjoisosan ranta-alueen takamaastossa (Kuvat 1 ja 2). Ranta-asemakaava laaditaan osalle tilan RN:o 4:101 määräalasta M604 (Vähä-Ranta). Suunnittelualueeseen ei kuulu lainkaan Päijänteen rantaviivaa. Alueen pinta-ala on n. 2 ha ja alueelta on matkaa Asikkalan kunnan keskustaajamaan Vääksyyn 26 km. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. 4:20 4:26 4:119 Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus on esitetty punaisella viivalla. 5
3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolot Suunnittelualue on kokonaisuudessaan tavanomaista metsätalousmaata. Alueen eteläosa on vanhaa loivapiirteistä peltoaluetta, joka on aikoinaan istutettu koivulle (Kuva 3). Pohjoisosan topografialtaan hieman korkeampi alue on mäntykangasta (Kuva 4). Suunnittelualueen itäosassa on Kanavankulmantiehen rajoittuva pieni avohakkio, johon on istutettu koivun taimet (Kuva 5). Kanavankulmantien varren aluetta on kaivettu ja muokattu sähkölinjojen maakaapeloinnin yhteydessä. Kuva 3. Alueen eteläosan koivikkoa. Kuva 4. Alueen pohjoisosan männikköä. Kuva 5. Alueen itäosan avohakkuuta ja Kanavankulmantien varren läjitysmaita. Asikkalan kunnan Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan luontoselvityksen mukaan suunnittelualue kuuluu luonnonolojensa puolesta luokkaan I eli tavanomainen alue. Ensimmäiseen arvoluokkaan (1) sijoitettiin ranta-alueet, jotka soveltuvat hyvin rakentamiseen. Ne ovat ympäristöllisesti tavanomaisia tai melko tavanomaisia. Arvoluokan I kohteista ei ole kohdekohtaisia ympäristökortteja, kuten muista kohteista. Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin kesinä 1995 ja 1996. Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan alueet on jaettu luonto- ja maisemaselvitysten perusteella mitoitusvyöhykkeisiin. Suunnittelualue kuuluu osa-alueeseen Q5 (7 rak/km): Sulunpohjan kokonaisuus on laaja, luonteeltaan sulkeutuva vesialue, jota luonnehtii pienten saarten muodostama mosaiikki. Vesialueella kokonaisuutena on kalastollista merkitystä. Suunnittelualueen läheisellä lahdelmalla ei ole erityistä linnustollista tai kalastollista merkitystä. Osa-alueen pääosan ympäristö on verraten tavanomaista ja soveltuu täydennysrakennettavaksi. Sulunpohjan eteläranta soveltuu täydennysrakentami6
seen, sillä nykyinen rakentaminen on jo voimakkaasti muuttanut alueen luontoa. Kalkkisten kanavan alueella on uudisrakennusten sijoitteluun ja ulkoasuun kiinnitettävä erityistä huomiota. Aluetta voidaan luonnehtia viljelys-asutuskokonaisuudeksi. Luonnonsuojelu ja Natura 2000 Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole toteutettuja suojelualueita. Alueelta ei myöskään tunneta luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Suunnittelualueelta on vesitse matkaa Päijänteen Natura 2000 -alueeseen ja Päijänteen kansallispuiston alueeseen kuuluvalle Pulkkilanharjulle n. 2,5 km. Päijänteen Natura 2000 -alue (FI0335003) Päijänteen alue käsittää kymmeniä rakentamattomia saaria ja luotoja sekä osia asutuista saarista. Kirkas- ja puhdasvetinen Päijänne on karu järvi, joka kuuluu pohjaruusukekasvillisuuden luonnehtimaan järvityyppiin. Päijänteen alueen kalalajistoon kuuluu vaateliaita lohikaloja ja alue on suurten sisävesien linnuston suojelun kannalta tärkeä. Osa kohteesta on Päijänteen kansallispuistoa. (www.ymparisto.fi) Maisema Rantavyöhykkeen metsäalueen ja vanhojen rakennuspaikkojen taakse jäävä loivapiirteinen suunnittelualue ei näy maisemassa Päijänteen vesistön suunnasta tarkasteltuna. Lisäksi suunnittelualueen kohdalla oleva vesistön kapea lahti ja viereinen Velhonniemi rajoittavat näkymäsektorin vesistön suunnasta hyvin kapeaksi. Kanavankulmantien suunnasta tarkasteltuna alue näkyy loivapiirteisenä metsäalueena tien varren avohakkuualueen kohdalta. Asikkalan kunnan Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan selvitysaineistot kertovat suunnittelualuetta ympäröivästä maisemasta seuraavaa: Pulkkilanharju-Isosaari-Myttyniemi. Laajahko avoin järvenselkä Pulkkilanharjun itäpuolella. Alueen Myttyniemen puoleiset rannat ovat tiiviisti rakennettuja, mutta tiheä puusto kätkee mökit taakseen lukuun ottamatta rannan tuntumaan pystytettyjä lipputankoja. Alueen tärkein maamerkki on Karisalmen kaarisilta. Idässä maisematilan porttina toimii Kalkkisten kanavan suu. Pulkkilanharjun rannat muodostavat alueelle tärkeän rajaavan elementin ja paikoin sen laella kulkevalta tieltä avautuu valoisan harjumännikön läpi näkymiä kohti Pikku-Vihtasta. Vesistö Suunnittelualue sijaitsee Päijänteen Asikkalanselän pohjoisosan ranta-alueen takamaastossa. Päijänne on Kymijoen vesistön pääjärvi ja Suomen toiseksi suurin järvi. Päijänteen selkävedet ovat laadultaan erinomaisia, kun taas suljetummilla ja rannanläheisillä alueilla vedenlaatu on hyvää. Vesistönä Päijänne tarjoaa erinomaiset virkistyskäyttömahdollisuudet. Suunnittelualueen edustan lahdenpoukamalla on leveyttä vain n. 100 m. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Suunnittelualueella ei sijaitse rakennuksia lukuun ottamatta pientä vanhaa lautarakenteista varastokopperoa. Suunnittelualueen naapurusto on ollut jo pitkään rakentunut (Kuva 6). Kuva 6. Ote vuoden 1965 peruskartasta. 7
Suunnittelualueen eteläpuolella Kanavankulmantien varressa sijaitsee vanhan VähäSiikalan tilan talouskeskus (nyk. RN:o 4:119) ja tilaan kuuluva saunamökki sijaitsee suunnittelualueen ja rannan välissä. Rannassa sijaitsee myös tilan RN:o 4:26 lomarakennuspaikka. Alueen itä-/koillispuolella, Kanavankulmantien varressa, sijaitsee tilan RN:o 4:20 nykyisin vapaa-ajankäytössä oleva rakennuspaikka. Lähiympäristön Velhonniemeen ja alueen eteläpuoliselle ranta-alueelle on muodostunut paljon loma-asutusta. Laajemmin tarkasteltuna seudun rakennuskanta muodostuu pääosin vanhasta talonpoikaisasutuksesta sekä eri-ikäisestä huvila-asutuksesta. Suunnittelualueen välittömän lähiympäristön rakennuskantaa on esitetty kuvissa 7-9. Kuva 7. Kuvan vasemmassa reunassa tilan RN:o 4:26 loma-asunto ja oikeassa reunassa tilan RN:o 4:119 saunamökki. Suunnittelualue sijaitsee takamaastossa. Kuva 8. Tilan RN:o 4:26 lomarakennus. Kuva 9. Tilan RN:o 4:20 lomarakennus. Arkeologia Suunnittelualueella ei sijaitse tunnettuja muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen muinaisjäännöksiä koskevana selvitysaineistona on käytetty Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset -julkaisua vuodelta 2008 sekä Museoviraston muinaisjäännösrekisteriä. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueen lähimmät palvelut löytyvät Kalkkisten kylältä, jonne on matkaa n. 8 km. Kylällä sijaitsevat mm. koulu, kauppa, pankki ja kirkko. Suunnittelualueen muut peruspalvelut löytyvät Asikkalan kunnan keskustaajamasta Vääksystä, jonne on matkaa noin 26 km. Lähialueella harjoitetaan elinkeinona pääasiassa maa- ja metsätaloutta. Kalkkisissa on enemmän muuta yritystoimintaa. Lähialueella on myös matkailuyrittäjiä sekä lomamökkien vuokraustoimintaa. 8
Virkistyskäyttö Suunnittelualueella ei ole huomioitavaa merkitystä yleisen virkistyskäytön kannalta ja naapuruston nykyinen rakentamistilanne rajoittaa jokamiehenoikeudella tapahtuvaa liikkumista myös suunnittelualueella. Liikenne Suunnittelualueelle on hyvät kulkuyhteydet yleisiä teitä pitkin. Seututie 314 kulkee Pulkkilanharjua pitkin Asikkalasta Sysmään. Myös Kalkkisten kylän kautta pääsee Kopsuontietä (3132) Asikkalaan ja Onalintietä pitkin Heinolaan. Suunnittelualueelle kuljetaan Kalkkistentieltä (3142) erkanevaa Kanavankulmantietä pitkin, jolta kääntyy Velhoniementien yksityistie kohti Päijänteen rantaa. Suunnittelualueen halki kulkee kaksi rasitetietä rannassa sijaitseville kiinteistöille. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Kalkkisten kanava, joka yhdistää Päijänteen ja Ruotsalaisen vesistöt. Tekninen huolto Suunnittelualuetta ei ole liitetty kunnallisen vesihuollon piiriin. Seudun vesihuolto on järjestetty ja tulee lähtökohtaisesti jatkossakin järjestää rakennuspaikkakohtaisesti. Alueella on sähköverkko. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei sijaitse suojelualueita eikä merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä. 3.1.4 Maanomistus Määräalan (M604) Vähä-Siikalan tilasta RN:o 4:101 omistavat Elina Kakko ja Lauri Kakko. 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Suunnittelualueelle ei kohdistu erityistavoitteita. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Päijät-Hämeen maakuntakaavan 11.3.2008. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu merkintöjä suunnittelualueelle. Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 laatiminen on vireillä. Luonnosvaiheen nähtävilläolo oli syksyllä 2012. Uudessa maakuntakaavassa ei ole eriäviä merkintöjä suunnittelualueen osalta. Kuva 10. Ote Päijät-Hämeen voimassa olevasta maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. 9
Yleiskaava Alueella on voimassa Asikkalan kunnan Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaava, joka on vahvistettu Hämeen ympäristökeskuksessa 6.9.2002. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M) ja sillä kulkee yhdysteitä (Kuva 11). M MAA- JA METSÄTALOUSVAL- TAINEN ALUE Alueella on sallittu rakennuslain 4 :ssä tarkoitettu haja-asutusluonteinen rakentaminen lukuun ottamatta 100 metrin syvyistä rantavyöhykettä. Rakennuslain 31 :n perusteella määrätään, että alueella on 100 metrin syvyisellä rantavyöhykkeellä rakentaminen kielletty lukuun ottamatta kunnanvaltuuston kaavan hyväksymishetkellä olemassa olevaan maatilan talouskeskuksen asuinrakennukseen liittyvää kerrosalaltaan korkeintaan 25 m2 suuruista rantasaunaa. Kuva 11. Ote Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavasta. Suunnittelualue on rajattu kartalle likimääräisesti sinisellä. Ranta-asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa ranta-asemakaavaa. Rakennusjärjestys Asikkalan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2012. Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakarttana käytetään 1:2000-mittakaavaista Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaan laatimaa pohjakarttaa. Pohjakartta on hyväksytty 2.4.2014. Olemassa oleva selvitysaineisto Kulttuurimaisema ja rakennettu ympäristö - RKY 2009 on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston 22.12.2009 päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Suunnittelualue ei kuulu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. - Maakuntakaavan laatimisen yhteydessä on selvitetty maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt: Henrik Wager (2006). Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto, MARY-selvitys. Suunnittelualue ei kuulu maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. - Tarkemmin Asikkalan kunnan rakennuskantaa on selvitetty Hämeen ympäristökeskuksen julkaisussa 108/2006 (Teija Ahola), Asikkalan rakennusinventointi. - Asikkalan kulttuuriympäristöohjelma. Tulonen, A. 1998. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 200. - Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet (Valtioneuvoston periaatepäätös 1995) 10
- Päijät-Hämeen maisemaselvitys. Aarrevaara, E., Uronen, C. & Vuorinen, T. 2007. Lahden ammattikorkeakoulu, Päijät-Hämeen liitto ja Hämeen ympäristökeskus. - Päijät-Hämeen perinnemaisemat. Hovi, A. 2000. Hämeen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 190. Arkeologia - Päijät-Hämeen liitto on julkaissut ajantasaisen luettelon kaikista maakunnan tunnetuista esihistoriallisen ja historiallisen ajan suojelluista muinaisjäännöksistä, jotka olivat tiedossa lokakuussa 2007: Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset (2008). Päijät- Hämeen liitto, A169. - Museoviraston muinaisjäännösrekisteri Suunnittelualueelta ei tunneta muinaismuistolain mukaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Luonnonympäristö - Asikkalan kunnan Päijänteen rantaosayleiskaavan luontoselvitys Suunnittelualue on rajattu rantayleiskaavan luontoselvityksessä luokkaan 1, tavanomaiset ranta-alueet. Luontoselvityksen luokkaan 2 on rajattu melko tavanomaiset, kulutuskestävyydeltään hyvät ranta-alueet. Luokan 3 alueet ovat sisältäneet merkittäviä luontoarvoja. - Ympäristöhallinnon paikkatietoaineistot (OIVA). Suunnittelualueella ei sijaitse luonnonsuojelu- tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita eikä pohjavesialueita. Alueelta ei myöskään tunneta mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita. Muuta - Päijänteen rantaosayleiskaavan muut aineistot - Vesivehmaan osayleiskaavan aineistot - Urajärven osayleiskaavan aineistot - Maakuntakaavan selvitysaineistot Ranta-asemakaavatyön yhteydessä laaditut selvitykset - Ranta-asemakaavaa varten ei ole tarpeen laatia uusia selvityksiä. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan laatimiseen on ryhdytty, koska alueen maanomistajat haluavat selvittää suunnittelualueen rakennusoikeuden määrän ja sijoittumisen suunnitelmallisesti kokonaisuutena. Suunnittelualue on osoitettu Asikkalan Päijänteen rantayleiskaavassa rantavyöhykkeen ulkopuoliseksi maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on yleiskaavan ohjausvaikutuksen mukaan sallittu päämaankäyttömuodon lisäksi hajaasutusluonteinen rakentaminen. Rantayleiskaava ei kuitenkaan ohjaa alueen rakentamisen määrää ja sijoittumista, mikä aiheuttaa ranta-asemakaavan laatimistarpeen. Rantaasemakaavan laatiminen on nähty parempana vaihtoehtona rakennusoikeuden määrän ja sijoittumisen selvittämiseen kuin yksittäiset rakennus- / poikkeamisluvat. 11
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan valmistelu on aloitettu maanomistajien aloitteesta keväällä 2014. Asikkalan kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan 14.4.2014 85 Vähä-Rannan rantaasemakaavan vireille tulon ja päätti asettaa ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman yleisesti nähtäville. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat: Vaikutusalueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Elenia Oy Viranomaiset - Hämeen ELY-keskus ja liikenneasioissa Uudenmaan ELY-keskus, Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen maakuntamuseo ja Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (ympäristöterveys) - Asikkalan kunnan hallintokunnat: Tekninen- ja ympäristölautakunta 4.3.2 Vireille tulo Ranta-asemakaavan vireille tulosta kuulutettiin 23.4.2014. 4.3.3 Hallinnollinen käsittely Ajankohta kh 14.4.2014 85 kh 16.6.2014 xx Suunnitteluvaihe Asikkalan kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan Vähä-Rannan ranta-asemakaavan vireille tulon ja päätti asettaa ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman yleisesti nähtäville. Asikkalan kunnanhallitus käsittelee kokouksessaan Vähä-Rannan ranta-asemakaavan luonnosaineistot ja päättää aineistojen nähtäville asettamisesta. 4.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ajankohta Suunnitteluvaihe 23.4.2014 Kuulutus ranta-asemakaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta paikallislehdessä, kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan Internet-sivuilla. 23.4.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään yleisesti nähtävillä Asikkalan kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan Internetsivuilla. xx.xx. xx.xx.2014 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole esitetty mielipiteitä. Ranta-asemakaavaluonnos pidetään yleisesti nähtävillä. - Kaavaluonnosaineisto nähtävillä Asikkalan kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan Internet-sivuilla. - Kaava-alueeseen rajautuville naapuritilojen maanomistajille lähetetään tiedotuskirje kaavaluonnoksen nähtävillä olosta. Osallisilla on mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä. 12
4.3.5 Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe 23.5.2014 Kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelu Hämeen ELYkeskuksessa. Neuvottelussa käsiteltiin kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet, kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava kaavaluonnos. xx.xx. xx.xx.2014 Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ELY-keskuksen, Asikkalan kunnan ja Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen edustajat, maanomistajat sekä kaavan laatijan edustajat. Neuvotteluun oli kutsuttu myös Päijät-Hämeen liitto ja Päijät-Hämeen maakuntamuseo, jotka lähettivät terveisensä neuvotteluun sähköpostilla. (muistio) Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnosaineistoista. 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on muodostaa kuusi loma-asunnon rakennuspaikkaa kunnan rantaosayleiskaavassa määritellyn 100 metrin syvyisen rantavyöhykkeen ulkopuolelle. Kunnan rantaosayleiskaavan ohjauksen mukaan syvyydeltään 100 metriä olevan rantavyöhykkeen ulkopuolisella kaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella on ns. haja-asutusluonteinen rakennusoikeus. Rakentamisalueet on tarkoitus sijoittaa siten, että lähimmät rakentamisalueet sijaitsevat vähintään 100 m etäisyydellä rannasta. Rakentaminen ohjataan kaavalla siten, että siitä ei aiheudu maisemavaikutuksia Päijänteen vesistön suunnasta tarkasteltuna. Rakennuspaikat suunnitellaan tukeutuen olemassa olevaan tiestöön. Ranta-asemakaavoitettava alue rajataan siten, että kaavalla ei muodosteta tonteille yhteyttä vesistöön. Ranta-asemakaavalla osoitettava rakennusoikeus osoitetaan vähintään 100 metrin päähän rannasta, mutta rakennuspaikat voivat ulottua lähemmäksikin rantaa. Rakennuspaikan koko ja rakennusoikeus tulevat perustumaan Asikkalan kunnan rakennusjärjestykseen, jossa lomarakennuspaikan rakennusoikeus ranta-alueella on 6 % tontin pintaalasta, mutta enintään 250 k-m 2. Maksimikerrosala vaatii siten n. 4100 m 2 tontin. Suurehko tonttikokovaatimus ohjaa myös taustamaaston rakentamista rantaosayleiskaavan tavoitteen mukaisesti haja-asutusluonteisesti. Kaavalla osoitettava tonttikohtainen rakennusoikeus sovitetaan alueelle sopivaksi ja naapuriolosuhteet huomioivaksi. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavalla muodostuu yksi loma-asuntojen korttelialue (RA), jolle on osoitettu kuusi takamaaston loma-asuntotonttia. Lisäksi kaava-alueelle on osoitettu lomaasuntojen korttelialueen tonttien yhteiskäyttöön tarkoitettu lähivirkistysalue (VL). 5.1.1 Mitoitus Ranta-asemakaavan mitoituslähtökohtana on ollut Asikkalan Päijänteen rantayleiskaava, jonka ohjauksen mukaan syvyydeltään 100 metriä syvyisen rantavyöhykkeen ulkopuolisella kaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella on sallittu ns. hajaasutusluonteinen rakentaminen. Ranta-asemakaavalla on osoitettu kuusi kuivanmaan tonttia pinta-alaltaan suurehkoille n. 2500 4200 m 2 suuruisille tonteille. Tontin pinta-alan mukaan määräytyvä tonttikoh- 13
tainen rakennusoikeus on määritelty tehokkuudella e=0,06 perustuen Asikkalan kunnan rakennusjärjestyksen ohjaukseen. Tonttikohtainen rakennusoikeus vaihtelee välillä 130 k-m² 250 k-m². 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Suunnittelualueella ei ole merkittäviä luonnonympäristön tai rakennetun ympäristön arvoja. Haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien käsittelyvaatimukset määritellään kaavan laatimisajankohtana Valtioneuvoston asetuksessa 209/2011. Jätevesien käsittelyn on vähennettävä ympäristöön joutuvaa kuormitusta (orgaaninen aines, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) asetuksen vaatima määrä eli asetus määrittää talousjätevesien puhdistustasolle raja-arvot. Kun kaavalla osoitettujen rakennuspaikkojen jätevesien käsittely hoidetaan asetuksen säädösten mukaisesti, niin kaavan mukaisen rakentamisen toteutuminen ei vaikuta haitallisesti ympäristöön. Kaavan toteutumisella ei ole merkittävää vaikutusta suunnittelualueen tai sen vaikutusalueen ympäristön nykytilaan. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Ranta-asemakaavalla muodostuu osalle tilan RN:o 4:101 määräalasta M604 (Vähä- Ranta) loma-asuntojen korttelialue 1 (RA), jolle on osoitettu kuusi loma-asuntotonttia. RA-alueiden pinta-ala on yhteensä n. 1,85 ha. Rakennuspaikat sijoittuvat Päijänteen ranta-alueen takamaastoon, kunnan rantaosayleiskaavassa määritellyn 100 metrin syvyisen rantavyöhykkeen ulkopuolelle. RA- tonteille 2 ja 6 on osoitettu luonnonmukaisena säilytettävää aluetta siltä osin, kun tonttialue ulottuu alle 100 metrin etäisyydelle rannasta. Ko. alueen puusto tulee säilyttää ja alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia. RA-tonttien kerrosluku on I u 1/2. Kullekin tontille saa sijoittaa yhden loma-asunnon ja vierasmajan sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Rakennusten yhteenlaskettu lukumäärä saa olla enintään 5. Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enimmillään 6 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin vähintään 130 k-m² ja enintään 250 k-m². Tonttien pinta-alat ja rakennusoikeuksien määrät ovat seuraavat: RA-kortteli 1 Pinta-ala (m 2 ) Rak.oik. määrä (k-m 2 ) tontti 1 3091 185 tontti 2 4210 250 tontti 3 2853 171 tontti 4 2917 175 tontti 5 2823 169 tontti 6 2562 154 yht. 1,8456 ha 1104 k-m 2 RA-korttelin 1 tonttien sijoittelussa on huomioitu alueen lävitse kulkevat naapuritilojen rakennuspaikoille johtavat rasitetiet. Olemassa olevat tiet on merkitty RA-korttelin alueelle ajoyhteysmerkinnöin (ajo). Lisäksi RA-korttelin tontteja koskevat seuraavat määräykset: Alueelle rakennettavien rakennusten ja rakenteiden tulee olla muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. 14
RA-tonttien rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuusto. RA-alueiden vesihuolto on järjestettävä kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön ja Asikkalan kunnan määräysten mukaisesti. 5.3.2 Muut alueet Kaava-alueen rannan läheisin osa on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL), jonka pintaala on 1385 m 2. Alue on tarkoitettu lomarakennusten korttelialueen 1 tonttien yhteiskäyttöiseksi lähivirkistysalueeksi. Alueelle saa sijoittaa rakenteita ja laitteita, jotka palvelevat alueen käyttötarkoitusta. Kyseeseen voisivat tulla esim. lasten leikkipaikan rakenteet tai yhteinen grillauspaikka. VL-alueen länsireunassa kulkee ajoyhteys (ajo) rannassa sijaitseville kiinteistöille. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue ei kuulu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin tai maisema-alueisiin. Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita, eikä tunnettuja muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ranta-asemakaavoitettava alue on rakentumaton. Alue rajautuu Kanavankulmantiehen ja alueella on myös sisäiset tieyhteydet valmiina. Suunnittelualueen eteläpuolella Kanavankulmantien varressa sijaitsee vanhan Vähä- Siikalan tilan talouskeskus (nyk. RN:o 4:119) ja tilaan kuuluva saunamökki sijaitsee suunnittelualueen ja rannan välissä. Rannassa sijaitsee myös tilan RN:o 4:26 lomarakennuspaikka. Alueen itä-/koillispuolella, Kanavankulmantien varressa, sijaitsee tilan RN:o 4:20 nykyisin vapaa-ajankäytössä oleva rakennuspaikka. Uusien rakennuspaikkojen toteutuminen vaikuttaa eniten edellä mainittuihin lähimpiin vanhoihin rakennuspaikkoihin nykyisin metsätalouskäytössä olevien alueiden muuttuessa lomarakentamisalueiksi. Suunnittelualueen rannanpuoleisten naapurien vanhat rakennuspaikat on huomioitu kaavassa osoittamalla niiden läheiset alueet luonnonmukaisena säilytettävän alueen osan merkinnällä. Myös kaavassa osoitettu lähivirkistysalue toimii suoja-alueena rantarakentamisen ja kaavalla osoitettujen kuivanmaan rakennuspaikkojen välissä. Ent. Vähä-Siikalan päätalo puolestaan sijaitsee hieman etäämpänä kaavalla osoitetuista tonteista. Kaava-alueen itä-/koillispuolella sijaitsevan tilan RN:o 4:20 nykyisin vapaa-ajankäytössä oleva rakennuspaikka sijaitsee lähimpänä kaavalla osoitettuja uusia rakentamisalueita. Kaavalla osoitetut uudet tontit tukeutuvat suoraan olevaan tiestöön. Kaava toteutuminen ei vaadi uusien teiden rakentamista. Kaavassa on huomioitu myös naapuritilojen kulkuoikeudet alueella. Kokonaisuutena tarkasteltuna uuden rakentamisen vaikutukset nykyiseen rakennettuun ympäristöön ovat paikallisia ja kohdistuvat lähinnä naapurikiinteistöjen vanhoihin rakennuspaikkoihin rakennetun ympäristön laajentuessa. Kaavan toteutuminen ei aiheuta alueen ja lähiympäristön nykyiselle rakennetulle ympäristölle merkittäviä vaikutuksia. 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Suunnittelualueella ei ole erityisen arvokkaita luontokohteita (suojelualueita, luonnonsuojelulain, vesilain tai metsälain mukaisia suojeltavia elinympäristöjä) eikä alueella myöskään tavata sellaisia tärkeitä eläin- tai kasvilajeja, jotka tulisi erityisesti huomioida maankäytön suunnittelussa. 15
Suunnittelualue on luonnonympäristöltään tavanomaista talousmetsää. Asikkalan kunnan Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan luontoselvityksen mukaan suunnittelualue kuuluu luonnonolojensa puolesta luokkaan I eli tavanomainen alue, joka soveltuu hyvin rakentamiseen. Suunnittelualueen eteläosan koivikko on syntynyt vanhan peltoalueen metsittämisen seurauksena. Itäosan metsäalue on osin avohakattu ja edelleen istutettu koivun taimin. Kanavankulmantien varteen on läjitetty maita sähkölinjan maakaapeloinnin yhteydessä. Pohjoisosan metsäalue on nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Vaikka alueella ei esiinny mitään erityisiä luontoarvoja, niin rakentamisen luonnonympäristöön sopeutuminen on varmistettu kaavamääräyksin. Kaavalla mm. ohjataan alueelle rakennettavien rakennusten ja rakenteiden muotoja, materiaaleja ja väritystä luontoon ja ympäristöön soveltuviksi. Lisäksi RA-tonttien rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisena, ja rakennusten sekä rannan välissä on säilytettävä suojapuusto. Kun uusi rakentaminen toteutetaan kaavan ohjauksen mukaisesti, niin kaavan toteutumisesta ei aiheudu merkittävää vaikutusta alueen luonnonmaiseman nykytilaan. Valtioneuvoston asetus 209/2011 määrittelee haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien puhdistusvaatimukset. Ranta-asemakaavalla osoitetut tontit soveltuvat suurten pinta-alojensa ja moreenisen maaperänsä puolesta hyvin tonttikohtaiseen jätevesien käsittelyyn. Kaavan mukaisten tonttien rakentuminen ei tule aiheuttamaan suoraan tai välillisesti merkittävää haitallista jätevesikuormitusta ympäristöön, kun jätevesienkäsittely hoidetaan asetuksessa määritellyllä tavalla. Suunnittelualueen runsas puusto ja rakentamisalueiden huomattava rantaetäisyys (yli 100 m) huomioiden takamaastoon sijoittuva rakentaminen ei tule muuttamaan maisemankuvaa Päijänteen suunnasta tarkasteltuna. Rakentaminen sijoittuu myös naapuritilojen rantarakennuspaikkojen taakse, joten oleva rantarakentaminen estää osaltaan uuden rakentamisen näkymisen vesistölle. Suunnittelualue ei myöskään nouse korkeusasemaltaan hallitsevasti rantaan ja naapuritilojen rakennuspaikkoihin nähden. Suunnittelualueen kohdalla oleva kapea lahti ja viereinen Velhonniemi rajaavat lisäksi näkemäsektorin hyvin kapeaksi aluetta vesistön suunnasta tarkasteltaessa. Kanavankulmantien suunnasta tarkasteltuna kaavan toteutuminen tonttien 4-6 osalta näkyy maisemassa, mutta maamassojen läjityksen ja avohakkuualueen osalta rakentamisen toteutumisen voidaan arvioida muuttavan alueen nykyistä maisemankuvaa parempaan suuntaan. Kokonaisuutena arvioidaan, että kaavan toteutumisella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen ja sen lähistön luonnonympäristöön tai maisemankuvaan. 5.4.3 Sosiaaliset vaikutukset Kaavan toteutumisen sosiaalisia vaikutuksia voidaan ennustaa olevan alueen käyttäjien määrän lisääntyminen. Alueen rakennuspaikkojen lisäys kasvattaa käyttäjien määrää alueen tiestöllä kuin myös jokamiehenoikeuksiin perustuen lähiympäristössä muutenkin. Lomarakentamisalue laajenee, mikä saattaa lisätä vierekkäisten rakennuspaikkojen omistajien ja käyttäjien välistä kanssakäymistä. Kaavan toteutumisesta ei aiheudu normaalista rantarakentamisesta tai loma-asumisesta poikkeavaa merkittävää häiriötä lähiympäristön vanhoille rakennuspaikoille tai päinvastoin. Liikenteen lisääntymisestä ei aiheudu merkittävää häiriötä vanhojen naapurikiinteistöjen rakennuspaikoille, koska uudet rakennuspaikat sijaitsevat Kanavankulmantie varressa, eikä tonttien rakentumisesta aiheudu läpikulkuliikennettä. Suunnittelualueella ei ole huomioitavaa merkitystä yleisen virkistyskäytön kannalta. Alueella on vanha tiestö, jota voidaan edelleen hyödyntää kulkemisessa. Arvioidaan, että kokonaisuutena tarkasteltuna kaavan toteutumisen sosiaaliset vaikutukset ovat vähäisiä. 16
5.4.4 Yhdyskuntarakenne Kaavalla osoitettu uusi rakentaminen tukeutuu olevaan Asikkalan Päijänteen rantayleiskaavan mukaiseen haja-asutusluonteiseen rakentamiseen. Alueen itä-/koillispuolella sijaitseva tilan RN:o 4:20 nykyisin vapaa-ajankäytössä oleva vanha rakennuspaikka sijaitsevat rantayleiskaavan M- alueella eikä sitä ole käsitelty rantayleiskaavassa rantarakentamisena. Kaavalla osoitetut uudet rakennuspaikat tukeutuvat suoraan olevaan tiestöön. Kaavan toteutuminen ei vaadi uusien teiden rakentamista. Alueella on myös valmis sähköverkko. 5.4.5 Taloudelliset vaikutukset Alueen rakennusoikeuden määrittäminen kaavalla jäsentää ja turvaa alueeseen liittyviä taloudellisia arvoja. Ranta-asemakaavan voidaan arvioida nostavan alueen arvoa. 5.4.6 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Kaavalla ei vaikeuteta Asikkalan kunnan muiden vastaavien alueiden maanomistajien mahdollisuuksia hyödyntää alueitaan vastaavalla tavalla ominaisuuksiltaan samankaltaisissa olosuhteissa. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole mitään erityisiä kaavan toteutumiseen vaikuttavia häiriötekijöitä eikä kaavalla tällaisia häiriötekijöitä synny. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 17
6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaava toteutuu maanomistajien hyödyntäessä kaavan mukaista rakennusoikeutta. Kaavan mahdollistama rakentaminen toteutuu maanomistajan määräämän aikataulun mukaisesti. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Ranta-asemakaava alueella ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä (MRL 128 ). Maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen tai kunnan määräämä muu viranomainen. Hämeenlinnassa 6.6.2014 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Arto Remes maanmittausinsinööri (AMK) Piia Tuokko ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) 18