MANNINSAAREN RANTA ASEMAKAAVA

YLÖJÄRVI SONTUN KYLÄ (439) TILAT Eloranta RN:o 1:11 Pikku-Manni RN:o 1:62 Palokunnanmaa RN:o 1:64, Iso-Manninsaari RN:o 1:65 Jutila RN:o 1:67 (osa tilasta) Vilpeensora RN:o 2:193 (osa tilasta) MANNINSAAREN RANTA ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS luonnos/19.2.2014

RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 19.2.2014 PÄIVÄTTYJÄ RANTA- ASEMAKAAVAKARTTOJA JA -MÄÄRÄYKSIÄ. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Ylöjärvi Manninsaaren ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee Sontun kylän tiloja: Eloranta RN:o 1:11, Pikku-Manni RN:o 1:62, Palokunnanmaa RN:o 1:64, Iso-Manninsaari RN:o 1:65, Jutila RN:o 1:67 (osa tilasta) ja Vilpeensora RN:o 2:193 (osa tilasta) Luonnos I Ranta-asemakaavalla muodostetaan korttelit 1-2 sekä lähivirkistys-, venevalkama-, muinaismuisto- ja maa- ja metsätalousaluetta. Luonnos II Ranta-asemakaavalla muodostetaan korttelit 1-3 sekä lähivirkistys-, venevalkama-, muinaismuisto- ja maa- ja metsätalousaluetta. Kaavan laadituttaja: Kaavan laatija: Maanomistajat Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Itsenäisyydenkatu 11, 33500 TAMPERE Sini Suontausta, Arkkit. SAFA, YKS 510 puh. 040 162 9192 fax. 03 2555 123 sini.suontausta@ymparistonsuunnittelu.fi KÄSITTELY Vireilletulosta ilmoittaminen 15.1.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.11.2013 Kaavaehdotuksen hyväksyminen / KH..201_ Kaavan hyväksyminen valtuustossa..201_ x KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Ylöjärven kaupungin länsiosassa Hämeenkyrön kunnan rajalla noin 30 km:n etäisyydellä Ylöjärven keskustasta. Suunnittelualue on Kyrösjärven ranta-aluetta. (Kuva 1) Suunnittelualue Kuva 1. Kaava-alueen sijainti 2

SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...4 1.2 Ranta-asemakaavan sisältö...4 1.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen...4 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista...5 2.1.1 Alueen yleiskuvaus...5 2.1.2 Luonnonympäristö...5 2.1.3 Rakennettu ympäristö...8 2.1.4 Maanomistus...10 2.2 Suunnittelutilanne...10 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...10 3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset...12 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö...12 3.2.1 Osalliset...12 3.2.2 Vireilletulo...12 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely...12 3.2.4 Viranomaisyhteistyö...12 3.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet...12 3.4 Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset...13 3.5 Muutokset kaavaehdotukseen...13 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 4.1 Kaavan rakenne ja mitoitus...14 4.1.1 Kaavan rakenne...14 4.1.2 Kaavan mitoitus...14 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...15 4.3 Aluevaraukset...15 4.3.1 Korttelialueet...15 4.3.2 Muut alueet...15 4.4 Kaavan vaikutukset...16 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...16 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...16 4.4.3 Sosiaaliset vaikutukset...16 4.5 Ympäristön häiriötekijät...16 5 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat...17 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus...17 5.3 Toteutuksen seuranta...17 LIITTEET 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Luontoselvitys 3 Emätilatarkastelu 4 Ranta-asemakaavan tilastotiedot 5 Ranta-asemakaavaluonnokset sekä kaavamerkinnät ja -määräykset ERILLINEN LIITE Muinaisjäännöskartoitus 3

1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaavan laatiminen on aloitettu maanomistajan toimeksiannosta vuonna 2011. Viranomaisneuvottelu pidettiin 17.12.2012. Ranta-asemakaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta on ilmoitettu kuulutuksella 15.1.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 12.11.2013. (Liite 1) Kaavasta valmistui kaksi luonnosta. Ympäristölautakunta päätti kokouksessaan..2014 asettaa kaavaluonnokset nähtäville ajaksi. -..2014. Ranta-asemakaavaehdotus valmistui..2014. Kaavaehdotus oli kunnanhallituksessa käsiteltävänä..201_. Ehdotuksen virallisesta nähtävilläolosta tiedotettiin paikallislehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Kaavaehdotus on ollut virallisesti nähtävillä. -..201_ välisen ajan. Kaavaehdotus hyväksyttiin Ylöjärven valtuustossa..201_ / x. 1.2 Ranta-asemakaavan sisältö Ranta-asemakaavaan kuuluu n. 1,2 km Kyrösjärven rantaviivaa. Pinta-alaltaan alue on n. 15 ha:n suuruinen. Ranta-asemakaavan luonnoksessa I on Manninsaareen osoitettu 5 RA -lomarakennuspaikkaa ja kaksi AO -erillispientalorakennuspaikkaa sekä muinaismuistoaluetta (SM) ja maa- ja metsätalousaluetta (M). Mantereelle on osoitettu venevalkama (LV) ja muu osa on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Luonnoksessa II Manninsaareen on osoitettu 6 RA -lomarakennuspaikkaa sekä muinaismuistoaluetta ja maa- ja metsätalousaluetta. Mantereelle on osoitettu yksi AO -erillispientalorakennuspaikka sekä venevalkama ja lähivirkistysaluetta. Suunnittelualueen eteläosa kuuluu tärkeään tai veden hankintaan soveltuvaan pohjavesialueeseen. Alue on osoitettu pv-merkinnällä. 1.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Lisärakentaminen toteutetaan kaavan saatua lainvoiman. 4

2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ylöjärven kaupungin länsiosassa Hämeenkyrön kunnan rajalla. Ylöjärven keskustaan on matkaa n. 30 km. Alueeseen kuuluu Kyrösjärven Manninsaaren Ylöjärven puoleinen osa ja mannerrannan tilojen Iso-Manninsaari RN:o 1:65 ja Jutila RN:o 1:67 ranta-alueet sekä osa Vilpeensoran tilan RN:o 2:193 ranta-alueesta. (Kuva 2) Kuva 2. Kaava-alueen sijainti. Suunnittelualue on rajattu sinisellä. 2.1.2 Luonnonympäristö Luontoselvitys Suunnittelualueelle on laadittu luontoselvitys heinäkuussa 2012. Selvitysalueella ei tavattu sellaisia merkittäviä luonnonarvoja, jotka tulisi erityisesti ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. (Liite 2) Manninsaari Manninsaaren pohjoisrannalla on pyöreämuotoinen hiekkarantainen lahti, joka on lähellä vesirajaa kasviton. Ranta on pääosin avoin. 5

Manninsaaren puusto on pääosin kuusivaltaista. Saaren keskiosassa on laaja avohakkuualue, joka ulottuu saaren poikki läheltä pohjoisrantaa lähelle itärantaa käsittäen myös valtaosan saaren korkeimman mäen lakialueesta. Mäelle on istutettu männyn ja koivun taimia. Aukealla kasvaa avohakkuualojen kasveja. Saaren itärannalle on jätetty kapea kaistale tiheää ja luonnontilaista kuusi- ja koivuvaltaista rantapuustoa, jonka aluskasvillisuus on niukkaa. Rantakasvillisuus on vesirajan lähellä monilajista ja tiheää, mutta rantapalteelle tavanomaista. Taimikkoalueen eteläpuolella on lounaaseen viettävää rinnettä, jossa kasvaa suoriin riveihin istutettua koivikkoa. Aluskasvillisuus on heinävaltaista. Manninsaaren eteläosa on alavaa sekapuustoista tuoretta lehtoa, joka ylempänä rinteessä vaihtuu lehtomaiseksi kankaaksi. Saaren lounaisosassa on äskettäin hakattu pieni ala varttunutta kuusikkoa. Lehdon puusto on koivuvaltaista. Tuoreelle lehdolle ominaisesti pensaita kasvaa melko paljon. Aluskasvillisuus on runsasta ja monilajista, mutta lajistoltaan tavanomaista. Saaren etelärannan lähellä tuore lehto muuttuu kosteaksi lehdoksi ja edelleen pajuvaltaiseksi rantapensaikoksi. Kanukka-pensas muodostaa laajoja kasvustoja rantapajukon tuntumaan. Lehto on luonnonoloiltaan suotuisa kasvupaikka ja monipuolisen kasvilajistonsa puolesta arvokas elinympäristö. Manninsaaren eteläpuolella oleva salmi on lähes umpeenkasvanut. Salmi on märkää luhtaa, joka on lajistoltaan tavanomaista. Kuva 3. Näkymä Manninsaaren salmesta itään. Manner Salmen etelärannalla saareen johtavan tien itäpuolella kasvaa rantapuuston lisäksi varttuneita hieskoivuja harvana suojapuustona. Rantapuuston kuivemmalla puolella kasvaa mm. kangasmaitikka, peltokorte ja pikkutalvikki ja kosteammalla puolella mm. rönsyleinikki, viiltosara ja luhtarölli. Kasvilajisto on tavanomaista. Umpeenkasvaneen salmen suun eteläpuolella on nykyisin käytössä oleva pieni venevalkama. Mantereella kaava-alueen kaakkoisosan alava rantamaasto on äskettäin hakattu lähes aukeaksi ja vain rantaviivan lähellä kasvavat hieskoivut on jätetty pystyyn. Aivan eteläisin osa kaava-alueen rannasta on puutonta. Kasvillisuus on avohakkuualueille tyypillistä. Rantakoivuista kasvaa järvelle päin mm. pajukkoa ja luhtakasveja. 6

Selvitysalueen lounaisosa on vaihtelevaa mäkistä metsämaata. Kasvilajisto on melko monipuolista, muttei epätavallista. Kaava-alueen lounaisosassa harjumaisen mäen eteläisempi kumpare on kuivahkoa lehtoa, jonka luonnontila on kärsinyt. Kumpareen eteläpuolella on mäen lakialueella pieni vaatimaton suo. Kallio- ja maaperä Suunnittelualueen kallioperä on tonaliittia. Maaperä koostuu hiekkamoreenista, savesta ja hiekasta. Kuva 4. Maaperäkartta Kuva 5. Kallioperäkartta Suunnittelualue on osoitettu maaperä- ja kallioperäkarttaan punaisella. Lähde: Geologian tutkimuskeskus Pohjavesialue Kaava-alueen mantereen puoli kuuluu Vilpeenharjun (0293252) I-luokan pohjavesialueeseen. Sen kokonaispinta-ala on 3,45 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 2,57 km 2. Arvioitu kokonaisantoisuus on 1530 m 3 /d. Pohjaveden päävirtaussuunnat ovat etelään ja lounaaseen. Pohjavettä purkautuu etenkin pohjavesialueen lounais- ja eteläreunalta sekä mahdollisesti myös Pappilan lähteen kautta. Suunnittelualueesta 600 metriä itään sijaitsee Kyrösjärven rannassa Ylöjärven kunnan vesilaitos Vilpeen vedenottamo, jonka ottomäärä vuonna 2013 oli noin 210 m 3 /d. 7

MANNINSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS luonnos / 19.2.2014 Kuva 6. Pohjavesialuekartta, Pirkanmaan ympäristökeskus, 2003. Suunnittelualue on rajattu punaisella. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Kaavoitettava alue on rakentamatonta ranta-aluetta lukuun ottamatta Manninsaaren Pikku-Mannin kiinteistöä, joka on loma-asuinkäytössä. Manninsaaren länsirannalla, Hämeenkyrön kunnan puolella on Hämeenkyrön kk:n vpk:n lomamökki. Mantereella suunnittelualueen kaakkoispuolella on loma-asunto. Etelässä n. 300 metrin päässä suunnittelualueesta on asuinalueet sekä Hämeenkyrön kunnan että Ylöjärven kaupungin puolella. Suunnittelualueella ei ole palveluita, ei pysyvää asutusta eikä työpaikkoja. Alueella ei ole keskitettyä vesihuoltoverkostoa eikä sähköverkostoa. Suunnittelualueelle on tieyhteys mm. seututieltä 276 (Hämeenkyrö-Heittola) yhdystien 3002 (Kyröskoski-Heittola) kautta ja valtatieltä 3 (HelsinkiVaasa) yhdysteiden 2761 (Nuuti-Kyröskoski) ja 3002 kautta. Kuva 7. Ote tienumerokartasta. Suunnittelualue on osoitettu sinisellä 8

Kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei ole huomioitavia maisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Arkeologinen inventointi Manninsaaressa ja Iso-Manninsaaren tilan mantereella sijaitsevalla alueella on suoritettu arkeologinen inventointi v. 2013 (Erillinen liite). Inventoinnin tarkoituksena oli selvittää ulottuuko Manninsaarella sijaitseva kivikautinen asuinpaikka Manninsaari (Mj-tunnus: 932010004, rauhoitusluokka 2) arvioitua laajemmalle, sekä selvittää sijaitseeko tutkimusalueella ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä. Kartoituksessa havaittiin, että ennestään tunnetun kiinteän muinaisjäännöksen muinaisjäännösrajaus sijoittuu osittain vesijättömaalle, joka on paljastunut veden alta myöhään historiallisella ajalla. Tältä osin muinaisjäännösrajaus käsittää alueita, jotka eivät ole voineet olla kivikaudelle ajoittuvan asutuksen käytössä. Muinaisjäännösalueella oli purettujen nykyaikaisten rakennusten jäännöksiä, mitkä ovat osaltaan tuhonneet paikalla mahdollisesti sijainneen kivikautisen asuinpaikan. Tehtyjen havaintojen perusteella Manninsaaren ennestään tunnettu kivikautinen asuinpaikka ei ulotu muinaisjäännösrekisteriin merkittyä muinaisjäännösrajausta laajemmalle. Ennestään tunnetusta muinaisjäännöksestä n. 37 metriä koilliseen havaittiin pienialainen kivikautinen asuinpaikka Manninsaari 2. Muinaisjäännöksen rauhoitusluokka on 2. Tehdyssä inventoinnissa ei havaittu muualla mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Jutilan ja Vilpeensoran tiloilla tullaan suorittamaan arkeologinen inventointi keväällä 2014. Kuva 8. Nykyaikaisen rakennuksen paikkaa muinaisjäännösalueella. Kuva 9. Uuden löytöalueen (Manninsaari 2) asuinpaikkatasannetta etelään. 9

2.1.4 Maanomistus Omistaja Paikkakunta Tilan RN:o Tilan nimi Teuho Tapio ja Anna-Maija Ikaalinen 1:11 1:65 1:67 2:193 Eloranta Iso-Manninsaari Jutila Vilpeensora Metsä Board Oyj Tampere 1:62 Pikku-Manni Hämeenkyrön kk:n VPK Hämeenkyrö 1:64 Palokunnanmaa 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös alkuperäisistä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001. Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden- käyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osa suunnittelualueesta on osoitettu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv 003). Suunnittelualueella sijaitsee myös muinaisjäännösalue (SM 689). (Kuva 6) Suunnittelualue Kuva 10. Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston v. 1993 hyväksymä Vilpeen osayleiskaava. Osayleiskaavassa alueelle on osoitettu RM matkailupalvelujen aluetta, RA loma-asuntoaluetta, venevalkama-aluetta (LV) ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäris- 10

töarvoja (MU). Lisäksi suunnittelualueella on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta (pv-1) ja muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös (sm). Kuva 11. Ote Vilpeen osayleiskaavasta. Suunnittelualue on osoitettu punaisella. Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa ranta-asemakaavaa. Muut suunnitelmat ja selvitykset Rakennusjärjestys Ylöjärven kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2002. Muutos pykälään 19 on tullut voimaan 8.11.2006. Pohjakartta Pohjakarttana on Ylöjärven kaupungin asemakaavan pohjakartta, jota on täydennetty Ympäristönsuunnittelu Oy:n toimesta. Pohjakartta on hyväksytty Ylöjärven kaupungissa..201_ käytettäväksi rantaasemakaavoituksen pohjakarttana. Luontoselvitys Luontoselvitys on laadittu heinäkuussa 2012 (Vesa Salonen). Selvityksen maastotyöt on tehty 10. ja 12.7.2012. (Liite 2) Muinaisjäännöskartoitus Mikroliitti Oy on suorittanut muinaisjäännöskartoituksen toukokuussa 2013. (Erillinen liite) 11

3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laadinta aloitettiin maanomistajan päätöksellä vuonna 2011. Ranta-asemakaava on laadittu konsulttityönä maanomistajan toimeksiannosta. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset Osallisia ovat: Kaavoitettavan alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat ja haltijat sekä Hämeenkyrön kunta Ylöjärven kaupunki ympäristöpäällikkö rakennusvalvonta Viranomaiset Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Muut Leppäkosken Sähkö Oy Mannin omakotiyhdistys 3.2.2 Vireilletulo Ranta-asemakaavan vireilletulosta tiedotettiin lehtikuulutuksilla paikallislehdessä sekä kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla...2014. 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely on kuvattu tarkemmin selostuksen liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. (Liite 1) 3.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan vireilletulon johdosta pidettiin viranomaisneuvottelu 17.12.2012. Tarvittavat lausunnot pyydetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. 3.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa ja saada lainvoimaiseksi Ylöjärven ranta-asemakaavoituksen mitoitusperiaatteiden mukainen rantarakennusoikeus sekä vaihtoehtoisesti selvittää mahdollisuus pysyvään asuinrakentamiseen Manninsaareen. Uusien rakennuspaikkojen suunnittelussa otetaan huomioon nykysäännökset, luonnonolosuhteet ja alueen muut ominaispiirteet. Rakennusoikeus perustuu vesistökohtaiseen sietokykyyn ja alueen luonnonarvoihin sekä emätilatarkastelun ja mitoitusrantaviivan perusteella määriteltyyn mitoitusrakennusoikeuteen. Rakennuspaikkojen sijainnissa huomioidaan tulevan rakentamisen ja loma-asumisen vaikutukset luontoon, maisemakuvaan, muinaismuistoihin ja naapurustoon. Kaavaprosessin tavoitteena on alueen erityisten arvojen, loma-asumisen ja viihtyisyyden kannalta mahdollisimman tasapainoinen ratkaisu. 12

3.4 Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suunnittelun alkuvaiheessa alueesta tehtiin monia erilaisia vaihtoehtoja, joista tarkempaan tarkasteluun valittiin kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehto 1:stä kaikki rakennuspaikat sijaitsevat Manninsaaressa, kun vaihtoehdossa 2 yksi erillispientalojen rakennuspaikka on merkitty mantereen puoleiselle rannalle. VAIHTOEHTO 1:SSÄ MUODOSTUU: Omarantaisia loma-asunnon rakennuspaikkoja 5 kpl Erillispientalojen rakennuspaikkoja 2 kpl, joista omarantaisia on 1 kpl Korttelialueiden pinta-ala yht. 2,16 ha Rakennusoikeus yht. 1320 krs-m² VAIHTOEHTO 2:SSA MUODOSTUU: Omarantaisia loma-asunnon rakennuspaikkoja 6 kpl Omarantainen erillispientalojen rakennuspaikkoja 1 kpl Korttelialueiden pinta-ala yht. 2,3 ha Rakennusoikeus yht. 1220 krs-m² Vaihtoehtojen vaikutusten vertailu: VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 plussat Mantereen puolelle jää yksi yhtenäinen rannan osa virkistysalueeksi Korttelialueiden pinta-ala on pienempi Uusien tonttiteiden pituus on pienempi Manninsaaren korkein kohta jää rakentamisen ulkopuolelle Muinaismuistoalueen läheisyyteen sijoittuu vain yksi loma-asunnon rakennuspaikka Rakennusoikeuden määrä on pienempi miinukset Muinaismuistoalueen läheisyyteen sijoittuu kaksi uutta rakennuspaikkaa Manninsaaren korkein kohta on osoitettu rakennuspaikaksi, millä saattaa olla maisemallisia vaikutuksia Rakennusoikeuden määrä on suurempi Mantereen puolelle osoitettu erillispientalon rakennuspaikka pienentää virkistysalueen rantaviivan pituutta ja sijoittuu pohjavesialueelle Korttelialueiden pinta-ala on suurempi Uusien tonttiteiden pituus on suurempi 3.5 Muutokset kaavaehdotukseen Täydentyy kaavatyön edetessä. 13

4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne ja mitoitus 4.1.1 Kaavan rakenne Molemmissa kaavaluonnoksissa lomarakennuspaikan enimmäiskerrosala on 160 m² ja erillispientalon rakennuspaikan 260 m². Ranta-asemakaavalla muodostetaan luonnoksessa I 5 omarantaista lomarakennuspaikkaa (RA) ja kaksi erillispientalon rakennuspaikkaa (AO), joista toinen on omarantainen. Rakennuspaikat sijaitsevat Manninsaaressa. Uusien lomarakennuspaikkojen koko on keskimäärin 2450 m² ja erillispientalon rakennuspaikkojen 2850 m². RA -alueen rakennusoikeus on yhteensä 800 krs-m² ja AO -alueiden rakennusoikeus yhteensä 520 krs-m². Luonnoksessa II muodostetaan Manninsaareen 6 lomarakennuspaikkaa (RA) ja mantereelle yksi erillispientalon rakennuspaikka (AO). Kaikki rakennuspaikat ovat omarantaisia. Uusien lomarakennuspaikkojen koko on itärannalla keskimäärin 2450 m² ja pohjoisrannan lisärakennuspaikan n. 3380 m². Erillispientalon rakennuspaikan koko on n. 3660 m². RA -alueiden rakennusoikeus on yhteensä 960 krs-m² ja AO -alueen rakennusoikeus 260 krs-m². Kummassakin vaihtoehdossa on Manninsaaren kaakkoisrannalle osoitettu muinaismuistoalue (SM) ja muu rakennuspaikkojen ulkopuolinen alue on saaressa jätetty maa- ja metsätalousalueeksi. Mantereella suunnittelualueen pohjoisosaan on osoitettu venevalkama (LV) ja muu osa on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL) lukuun ottamatta 2. luonnoksen AO -rakennuspaikkaa. KAAVAMERKINTÄ LUONNOS I LUONNOS II ha % ha % AO 0,57 4 0,37 2 RA 1,59 10 1,93 13 VL 8,14 53 7,77 50 LV 0,36 2 0,36 2 SM 0,52 3 0,52 4 M 4,32 28 4,55 29 Yhteensä 15,50 100 15,50 100 4.1.2 Kaavan mitoitus Ranta-asemakaava-alueesta on laadittu emätilatarkastelu (Liite 3). Emätilatarkastelussa rakennusoikeudet on laskettu nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia edeltäneen rakennuslain voimaanastumisajan (1.7.1959) kiinteistöjaotuksen mukaisille tiloille. Rakennusoikeus on jaettu emätilan ja lohkotilojen kesken rakennusoikeuksien mukaisessa suhteessa. Emätilojen Eloranta 1:11, Jutila 1:40 ja Iso-Manninsaari 1:16 rakennusoikeudeksi muodostuu yhteensä 6,0 rakennuspaikkaa, josta on käyttämättä 5,03. Emätilan Heiskala 2:104 rakennusoikeudeksi muodostuu 2,91 rakennuspaikkaa, josta on käyttämättä 1,91. Ranta-asemakaavan rakennustehokkuudeksi muodostuu 6,1 las/rantakm ja 6,8 las/mitoitus-rantakm. 14

4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaava laaditaan siten, että esitetyt laadulliset tavoitteet voidaan toteuttaa sekä uuden rakentamisen, naapuruussuhteiden että luonnonarvojen osalta. Jätevesijärjestelmää valittaessa tulee huomioida suunnittelualueen olosuhteet, sillä jokainen järjestelmä on suunniteltava kiinteistön maasto ja pohjavesiolosuhteisiin sopivaksi ja järjestelmä on valittava asiantuntijan avulla yhteistyössä Ylöjärven kaupungin ympäristösuojeluviranomaisen kanssa. 4.3 Aluevaraukset 4.3.1 Korttelialueet RA eli loma-asuntojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, talousrakennuksen ja erillisen saunarakennuksen. Loma-asunnon kerrosala saa olla enintään 100 m², talousrakennuksen kerrosala enintään 40 m² ja saunarakennuksen kerrosala enintään 20 m². Erillisen saunarakennuksen voi sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 10 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Molemmissa kaavaluonnoksissa korttelin 1 loma-asuntoalueen kerrosluku on ½ k I u ½. Kaavaluonnoksessa II korttelin 2 kerrosluku on I. AO eli Erillispientalojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, talousrakennuksen ja erillisen saunarakennuksen. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 220 m². Talous- ja saunarakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 40 m² ja sauna- rakennuksen enintään 20 m². Mikäli talousrakennusta ei rakenneta, asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 240 m². Erillisen saunarakennuksen voi sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 10 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Kaavaluonnoksessa I korttelin 1 AO -alueen kerrosluku on ½ k I u ½ ja korttelissa 2 I u ½. Kaavaluonnoksessa II mantereelle sijoittuvan AO -korttelialueen kerrosluku on I u ½. 4.3.2 Muut alueet VL eli Lähivirkistysalue. M eli Maa- ja metsätalousalue. Alueella ei ole rakennusoikeutta. Rakennusoikeus on kiinteistökohtaisesti osoitettu rakentamisen sallivalle alueelle (RA- ja AO -alueille). LV eli Venevalkama. SM eli Muinaismuistoalue. Alueella on muinaismuistolain mukainen (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tai siihen liittyvistä suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. pv eli Tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesialue. 15

4.4 Kaavan vaikutukset 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella muodostuva lisärakentaminen kohdistuu Manninsaaren pohjois- ja koillisosaan, missä on ennestään jo kaksi rakennettu niemenkärkeä. Uudet rakennuspaikat sijoittuvat nykyisten olemassa olevien rakennuspaikkojen viereen niin, että vapaata rantaa jää mahdollisimman paljon. Rakennetut lomamökit ovat tavanomaisia ja siten ne ei ole todettu olevan rakennetun ympäristön kannalta arvokkaita, joten vaikutukset rakennettuun ympäristöön eivät ole merkittäviä. Kaava-alueiden ajoneuvoliikennöinti hoidetaan olemassa olevien yksityisteiden ja uusien tonttiteiden kautta. Kaavan toteutumisen myötä nykyisen tiestön liikenteen määrä ei kasva merkittävästi eivätkä liikenteelliset vaikutukset siten ole merkittävät. Vaikutukset ovat väljän rakentamisen johdosta varsin vähäisiä ja tavanomaisia eikä niitä voida pitää merkittävinä. 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavoituksen johdosta on tehty luontoselvitys, jonka mukaan alueella ei ole sellaisia luonnonarvoja, jotka voisivat vaarantua kaavaratkaisun johdosta. Alueen maisemalliset olosuhteet eivät merkittävästi muutu ranta-asemakaavan muutoksen johdosta, sillä uusi rakentaminen sijoittuu jo rakennetuille rannan osille, olemassa olevan rakennuskannan viereen. Kaavamääräykset ohjaavat tulevaa rakentamista niin, että se sopeutuu sijoittelultaan, muodoltaan, väritykseltään ja materiaaleiltaan ympäröivään maisemaan. Rakentamattomat tontin osat tulee säilyttää luonnonmukaisina, jolloin ei synny suuria huomiota herättäviä aukkoja puustoon. Vain kaavaluonnoksen vaihtoehdossa 2 on osoitettu yksi uusi rakennuspaikka pohjavesialueelle, millä ei katsota olevan vaikutuksia pohjaveden laatuun tai määrään. Ranta-asemakaavan johdosta ei muodostu vesistöjen luontoarvoja huomattavasti häiritseviä tekijöitä eikä vesistöjä voimakkaasti kuormittavaa toimintaa, sillä uusien rakennusten rakentamisen yhteydessä tulee laatia jätevesiasetuksen vaatimukset täyttävä suunnitelma jätevesijärjestelmästä. 4.4.3 Sosiaaliset vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia, sillä kaavalla muodostuu pääosin loma-asutusta. Lähialueen asukkaiden määrä ei merkittävästi lisäänny. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole havaittu erityisiä häiriötekijöitä. 16

5 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavakartta ja sen kaavamerkinnät ja -määräykset sekä kaavaselostus toimivat arviointiperusteena lupa-asioista päätettäessä. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttamiseen voidaan ryhtyä sen saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Ylöjärven kaupunki tulee seuraamaan MRL:n mukaisesti seuraavia asioita: - rakentamisen toteutuminen kaavan ja rakennuslupaehtojen mukaisesti - rakennusten elinkaaren ja kunnon seuranta Tampereella 19.2.2014 Sini Suontausta Arkkit. SAFA, YKS 510 17