KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 15.1.2013 Taltionumero 152 Diaarinumero 2533/3/11 1 (19) Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus T Oyj, Helsinki Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely Markkinaoikeuden ratkaisu Markkinaoikeus 5.7.2011 nro 329/2011 H Oy on pyytänyt 1.4.2010 julkaistulla neuvottelumenettelyä koskevalla EU-hankintailmoituksella osallistumishakemuksia puheratkaisujen puitejärjestelyä koskevaan tarjouskilpailuun. Hankintailmoituksessa on ilmoitettu puitejärjestelyn kestoksi 48 kuukautta ja hankintasopimuksen kestoksi 48 kuukautta sopimuksen tekemisestä. H Oy on hyväksynyt hankintailmoituksen perusteella jätettyjen osallistumishakemusten perusteella neuvottelumenettelyyn kolme ehdokasta. Neuvottelukutsu ja neuvotteluja varten tehty tarjouspyyntö on lähetetty valituille ehdokkaille 10.6.2010. H Oy on toteuttanut neuvottelumenettelyn tarjouksen jättäneiden T Oyj:n ja E Oyj:n kanssa, jotka ovat jättäneet neuvottelumenettelyn perusteella laaditun ja 22.12.2010 päivätyn lopullisen tarjouspyynnön perusteella tarjouksensa. H Oy on 1.3.2011 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut puitesopimustoimittajaksi E Oyj:n. Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään T Oyj:n valituksesta kumonnut H Oy:n puheratkaisujen puitejärjestelystä 1.3.2011 tekemän hankintapäätöksen ja kieltänyt hankintayksikköä tekemästä sanotun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai

2 (19) panemasta päätöstä muutoinkaan täytäntöön 500 000 euron sakon uhalla. Markkinaoikeus on velvoittanut H Oy:n korvaamaan T Oyj:n oikeudenkäyntikulut 15 000 eurolla korkoineen. Markkinaoikeus on hylännyt muut asiassa esitetyt vaatimukset. Markkinaoikeus on perustellut päätöstään siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys seuraavasti: Hankintamenettely Hankintalain 2 :n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Hankintamenettelyn kulusta H:n kilpailuttaman hankinnan kohteena on ollut puheratkaisujen puitejärjestely, joka on 1.4.2010 julkaistussa neuvottelumenettelyä koskevassa EU-hankintailmoituksessa tarkemmin yksilöidyin tavoin sisältänyt muun muassa valtion yhteisen puhelinnumeroinnin, muut kiinteän verkon ja matkapuhelinverkkojen numerointiratkaisut sekä vaihde- ja asiakaspalveluratkaisut. Hankintailmoituksessa on ilmoitettu puitejärjestelyn kestoksi 48 kuukautta ja hankintasopimuksen kestoksi 48 kuukautta sopimuksen tekemisestä. Hankintailmoituksesta on lisäksi ilmennyt, että neuvottelumenettelyyn hyväksyttävien toimijoiden suunniteltu lukumäärä on kolme ja että puitejärjestelyyn tullaan valitsemaan yksi toimittaja. H on hyväksynyt jätettyjen osallistumishakemusten perusteella neuvottelumenettelyyn kolme ehdokasta. Neuvottelukutsu ja neuvotteluja varten tehty alustava tarjouspyyntö on lähetetty valituille ehdokkaille 10.6.2010. Hankintayksikkö on ilmoittanut perusteeksi sille, että se on valinnut hankintamenettelyksi neuvottelumenettelyn sen, että hankinnan luonne ei poikkeuksellisesti mahdollista etukäteistä kokonaishinnoittelua. H on saanut alustavan tarjouspyynnön perusteella tarjoukset E:ltä ja T:ltä. H on käynyt molempien tarjoajien kanssa neljä neuvottelukierrosta. Ensimmäinen neuvottelukierros on koskenut hankinnan kohdetta, hinnoittelua ja sopimusehtoja, toinen neuvottelukierros vaatimusmäärittelyjä, palvelutasoehtoja ja tietoturvavaatimuksia, kolmas neuvottelukierros edellisistä neuvottelukierroksista avoimeksi jääneitä

3 (19) tai tarkennusta vaativia kysymyksiä sekä neljäs neuvottelukierros T:n ja E:n kommentteja tarjouspyyntöasiakirjaluonnoksiin. Lopullinen tarjouspyyntö on lähetetty 22.12.2010 T:lle ja E:lle, jotka ovat antaneet kyseisen tarjouspyynnön perusteella lopulliset tarjouksensa. H on 1.3.2011 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut puitesopimustoimittajaksi E:n. Hankintapäätöksen liitteenä olleen tarjousvertailun pistetaulukon mukaan E on saanut tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa yhteensä 95,99 pistettä ja T 91,97 pistettä. (- - -) Tarjouspyyntö Valittaja on esittänyt, että tarjousten laadullisina vertailuperusteina on käytetty sellaisia vertailuperusteita, jotka ovat yleisyytensä ja yksilöimättömyytensä vuoksi olleet hankintasäännösten vastaisia. Lisäksi valittaja on pitänyt tarjouspyynnön hankittavia palveluja koskevaa yleiskuvausta tulkinnanvaraisena. Hankintalain 40 :n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintalain 41 :n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on edellä todetun mukaisesti oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely, tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee tarjouspyynnössä hankinnan kohteen ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat. Tarjouspyyntöä ei saa kuitenkaan laatia siten, että se kohtelisi tarjoajia syrjivästi tai epätasapuolisesti. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus

4 (19) edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailussa. Tarjouspyynnön kohdan 2.1 Puitejärjestelyn kohde mukaan kysymyksessä olevan puitejärjestelyn kohteena on ollut puheratkaisujen toimittaminen asiakkaille tarjouspyynnössä ja sen liitteissä määritellyillä ehdoilla. Tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaan puheratkaisuilla on tarkoitettu asiakkaiden vastaanottamien ja soittamien puheluiden kokonaisratkaisuja, jotka muodostuvat useista eri teknisistä ratkaisuista. Tarjouspyynnön on ilmoitettu koskevan puheratkaisujen ostamista toimittajan kokonaan tuottamana palveluna. Hankinnan kohteena olevilla puheratkaisuilla on tarjouspyynnön edellä mainitun kohdan mukaan tarkoitettu ylätasolla muun muassa seuraavia tyypillisesti myös erillisenä hankittavissa oltavia palveluita: numeroratkaisut; vaihde-, välitys-, vaihteenhoitotyö- ja asiakaspalveluratkaisut; liittymät ja liikenne; muut palvelut sekä asiantuntijapalvelut. Tarjouspyynnön rakenteen on ilmoitettu olevan sellainen, että edellä mainitut palvelut on kuvattu samassa järjestyksessä tarjouspyynnön liitteessä 2 Yleiskuvaus hankittavista palveluista, liitteessä 3 Palveluiden vähimmäisvaatimukset ja tavoiteltavat ominaisuudet, liitteessä 7 Palvelutasoehdot sekä liitteessä 10 Hintalomake. Tarjouspyynnössä on edelleen ilmoitettu, että palveluiden sisällön, vaatimusten ja hinnoittelun hahmottamiseksi on suositeltavaa käsitellä edellä mainittuja neljää asiakirjaa palvelukohtaisesti rinnakkain ja että, jos liitteiden 2 ja 3 välillä on ristiriitaa, noudatetaan liitteessä 3 esitettyä. Tarjouspyynnön liitteenä on edellä mainittujen liitteiden lisäksi ollut yhteenveto hankintamenettelystä, tarjouslomake, tietoturvavaatimukset, sopimusehdot, palvelutasoehdot, asiakaskohtainen sopimus-, toimitussopimus- ja turvallisuussopimusmalli, luettelo H:n asiakkaista sekä pisteytystaulukko. Tarjoajan on tullut liittää tarjoukseensa täytetty tarjouslomakeliite sekä tarjouslomakkeessa ilmoitetut muut tarjouksen liitteet. Hankittavien palveluiden yleiskuvausta koskevan tarjouspyynnön liitteen 2 kohdassa 2.2 Hankittava kokonaisratkaisu on todettu, että puitejärjestelyn asiakasorganisaation on voitava muodostaa puitejärjestelyn erillisistä osista itselleen soveltuva kokonaisuus ja että muodostettavan

5 (19) puitejärjestelyn avulla asiakasorganisaatioiden on voitava hankkia puheratkaisu joko kokonaisuudessaan tai asiakasorganisaatiolle soveltuvina osina valittavalta toimittajalta. Lisäksi on ilmoitettu, että asiakasorganisaation tulee voida ostaa vain tarvitsemiaan palveluita ja/tai niiden ominaisuuksia ja että asiakasorganisaation tulee voida määrittää hankittavan palvelun osat oman tarpeensa ja tilanteensa mukaan ottaen huomioon palvelujen mahdolliset tekniset ja kaupalliset rajaukset, joiden vuoksi palvelun eri osat voivat olla riippuvia toisistaan. Tarjouspyynnön kohdan 8 Tarjousten valinta- ja vertailuperusteet mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että sekä hinnan että laadullisten tekijöiden painoarvo on ollut 50 prosenttia. Tarjousten laatuvertailu on tarjouspyynnössä ilmoitettu suoritettavan seuraavien vertailuperusteiden ja painoarvojen mukaisesti: * 3.1 Numerointiratkaisut (7 %) o Ei ole erikseen laadullisia alatekijöitä, vaan kaikki tämän laadullisen tekijän pisteet lasketaan yhteen. * 3.2 Vaihde-, välitys- ja asiakaspalveluratkaisut (45 %) o 3.2.1 Vaihderatkaisu (40 %) o 3.2.2 Välitys- ja vaihteenhoitotyöratkaisut (20 %) o 3.2.3 Asiakaspalvelukeskusratkaisut (40 %) * 3.3 Liittymät ja liikenne (20 %) o 3.3.1 Kiinteän verkon palvelut (10 %) o 3.3.2 Matkapuhelinverkkojen palvelut (90 %) * 3.4 Muut palvelut (13 %) o 3.4.1 Tekstiviestien massalähetyspalvelut (5 %) o 3.4.2 Tunnistautumispalvelu (5 %) o 3.4.3 IVR (35 %) o 3.4.4 Neuvottelupalvelut (15 %) o 3.4.5 Faksipalvelu (10 %) o 3.4.6 Tallennuspalvelu (25 %) o 3.4.7 Päätelaitteet (5 %) * 3.5 Asiantuntijapalvelut (5 %) o Ei ole erikseen laadullisia alatekijöitä, vaan kaikki tämän laadullisen tekijän pisteet lasketaan yhteen. * 3.6 Asiakaspalvelut (10 %) o 3.6.1 Asiakasorganisaatioiden pääkäyttäjien asiakaspalvelu (50 %) o 3.6.2 Asiakasorganisaatioiden loppukäyttäjien asiakaspalvelu (50 %) Laadullisten vertailuperusteiden alatekijät on jaettu tarjouspyynnön liitteestä 3 Palveluiden vähimmäisvaatimukset ja tavoiteltavat ominaisuudet ilmenevin tavoin pakollisiin vähimmäisvaatimuksiin sekä tavoiteltaviin ominaisuuksiin. Pakollisen vaatimuksen täyttymättä jäämisen on

6 (19) ilmoitettu johtavan tarjouksen hylkäämiseen. Tavoiteltavien ominaisuuksien osalta on ilmoitettu kunkin ominaisuuden osalta saavutettavissa olevat enimmäispisteet sekä seikat, jotka tarjoajan tulee ilmoittaa ja joita tarjousten vertailussa arvostetaan. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet hankintaan sisältyvien palveluiden kuvauksen osalta hyvin yksityiskohtaisia. Tarjoajilla on siten katsottava olleen neuvottelumenettelyn ja tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella tarjousten antamista varten riittävät tiedot hankinnan kohteena olevien palveluiden sisällöstä ja vähimmäisvaatimuksista, jotta hankintamenettely on ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä ilmoitetut tarjousten vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja niiden avulla on ollut mahdollista selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikölle kokonaistaloudellisesti edullisin. Kun otetaan huomioon hankinnan kohteena olevien palveluiden riittävänä pidettävä yksilöinti sekä kyseessä olevan neuvottelumenettelyn luonne ja se, että myös tarjoajat ovat osallistuneet tarjouspyynnön laatimiseen, myöskään ne valittajan viittaamat vertailuperusteet, joiden kohdalla tarjousten vertailussa on ilmoitettu arvostettavan mahdollisimman kattavia ja asiakasorganisaatioille hyödyllisiä tai niitä hyödyttäviä ominaisuuksia, eivät ole merkinneet tarjoajien kannalta sitä, että hankintayksiköllä olisi tältä osin ollut tarjousten vertailussa rajoittamaton vapaus arvioida tarjousten keskinäistä paremmuutta. Tarjouspyyntö on siten ollut myös vertailuperusteiden asettamisen osalta riittävän yksiselitteinen. Hankintayksikkö ei edellä lausuttu huomioon ottaen ole menetellyt tarjouspyynnön laatimisessa hankintasäännösten vastaisesti. E:n tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus Valittaja on esittänyt, että E:n tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen tallennuspalvelun, yksityiskäytön ja numeroiden siirrettävyyden osalta. Hankintalain 46 :n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta. Tallennuspalvelu Valittajan mukaan E:n tarjouksessa on ollut tallennuspalvelun osalta tarjouspyynnön yleiskuvauksen vastainen riippuvuussuhde.

7 (19) Hankittavien palveluiden yleiskuvausta koskevan tarjouspyynnön liitteen 2 kohdassa 2.2 Hankittava kokonaisratkaisu on edellä todetun mukaisesti ilmoitettu, että asiakasorganisaation tulee voida ostaa vain tarvitsemiaan palveluita ja/tai niiden ominaisuuksia ja että asiakkaan tulee voida määrittää hankittavan palvelun osat oman tarpeensa ja tilanteensa mukaan ottaen kuitenkin huomioon palvelujen mahdolliset tekniset tai kaupalliset rajaukset, joiden vuoksi palvelun eri osat voivat olla riippuvia toisistaan. E on vastannut tarjouksessaan kaikkiin pakollisiin vähimmäisvaatimuksiin Kyllä. E on siten tarjouksessaan sitoutunut muun muassa siihen, että asiakasorganisaatio voi valita toimittajalta palveluita huomioiden valitsemiensa palveluiden yhteensopivuuden muiden valittujen palveluiden kanssa (vaatimusmäärittelyn kohta 0.5) ja että asiakasorganisaatio voi valita vain osan puitejärjestelyyn kuuluvista palveluista huomioiden kuitenkin valitsemiensa palveluiden yhteensopivuuden muiden valittujen palveluiden kanssa (vaatimusmäärittelyn kohta 0.6). Markkinaoikeus katsoo ottaen huomioon, että E on tarjouksessaan sitoutunut täyttämään hankintayksikön tallennuspalvelulle tarjouspyyntöasiakirjassa Palveluiden vähimmäisvaatimukset ja tavoiteltavat ominaisuudet asettamat pakolliset vähimmäisvaatimukset, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut E:n tarjousta tallennuspalveluun liittyvistä syistä tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta. (-) Numeroiden siirrettävyys Valittajan mukaan E:n tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimusta, jonka mukaan numerot on voitava siirtää myös yksittäin. E:n tarjouksesta on ilmennyt, että numeroita on mahdollista siirtää erityistapauksissa jopa yksittäin. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole tälläkään perusteella sulkenut E:n tarjousta tarjouspyynnön vastaisena tarjousten vertailusta. Tarjousten vertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen Valittajan mukaan tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti ja hankintapäätös on ollut puutteellisesti perusteltu.

8 (19) Hankintalain 62 :n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Hankintalain 73 :n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Säännöksen 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat muun ohella perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Säännöksen esitöiden mukaan (HE 190/2009 vp s. 47) tarjousvertailun osalta perustelut tulee esittää sellaisella tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksen sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin. Tarjousvertailusta tulee selkeästi ilmetä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Tarjousvertailusta tulee esimerkiksi käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on edellä todettujen oikeusohjeiden perusteella harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden soveltamisessa. Tarjousten vertailu tulee kuitenkin suorittaa etukäteen ilmoitettujen seikkojen perusteella ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti. Hankintapäätöksessä on perusteltava se, mihin seikkoihin tarjousten vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut. Tarjouksen valintaperusteena on edellä todetun mukaisesti ollut kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että sekä hinnan että laadullisten tekijöiden painoarvo on ollut 50 prosenttia. Hinnat on tarjouspyynnön kohdassa 8 Tarjousten valinta- ja vertailuperusteet ilmoitettu arvioitavan tarjouspyynnön liitteenä 10 olevan hintalomakkeen vertailuhinnan mukaisesti kaavalla halvin vertailuhinta / tarjouksen vertailuhinta x 50. Laadullisten vertailuperusteiden alatekijät on tarjouspyynnössä ilmoitettu arvioitavan jokaisen laadullisen alatekijän (esimerkiksi vaihderatkaisu, kiinteän verkon palvelut, tallennuspalvelu) osalta kaavalla tarjoajan yhteenlasketut pisteet / parhaan tarjouksen yhteenlasketut pisteet x painoarvo. Laadulliset tekijät on ilmoitettu arvioitavan jokaisen laadullisen tekijän (esimerkiksi liittymät ja liikenne, muut palvelut) osalta kaavalla tarjoajan kaikkien kyseisen laadullisen tekijän alatekijöiden pisteet yhteensä / parhaan tarjoajan kyseisen laadullisen tekijän alatekijöiden pisteet yhteensä x painoarvo. Laadullisten tekijöiden

9 (19) loppupisteet on ilmoitettu laskettavan kaavalla tarjoajan kaikkien laadullisten tekijöiden pisteet yhteensä / parhaan tarjouksen kaikkien laadullisten tekijöiden pisteet yhteensä x 50. H on lisäksi ennen lopullisten tarjousten antamista ilmoittanut tarjoajille 21.1.2011 päivätyllä tarjouspyynnön lisäkirjeellä seuraavaa: Hankintayksikkö selventää liitteen 3 tavoiteltavien ominaisuuksien arviointiin liittyvää laskentakaavaa. Niissä kohdissa missä liitteessä 3 on esitetty esimerkiksi parhaan ratkaisun esittävä toimittaja saa x pistettä ja toiseksi tullut suhteessa parhaimmaksi arvioituun ratkaisuun lasketaan pisteet parhaimman ja toiseksi tulleen ratkaisun välillä seuraavasti: Vertailun perusteella annetut laatupisteet skaalataan siten, että kohdasta parhaat laadulliset pisteet saanut tarjoaja saa tarjouksestaan kyseisen kohdan enimmäispisteet (esimerkiksi 3 pistettä). Toiseksi tulleen tarjoajan pisteet suhteutetaan parhaat pisteet saaneen tarjoajan ratkaisuun kaavalla: (tarjoajan pisteet / parhaan tarjoajan saamat pisteet) x kunkin kohdan enimmäispistemäärä. H:n on tullut tehdä tarjousten vertailu etukäteen ilmoittamiensa pisteytysperusteiden mukaisesti. Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainittua tarjouspyynnön 21.1.2011 päivätyn lisäkirjeen sisältöä ei voida perustellusti tulkita siten, että siinä ilmoitettu pistelaskukaava ei koskisi myös tavoiteltavien ominaisuuksien osalta annettavia pisteitä. H ei tarjousten pisteytyksestä esitetyn selvityksen perusteella ole skaalannut eli suhteuttanut tarjousten laatupisteitä toisiinsa kaikkien pisteytettävinä olleiden tavoiteltavien ominaisuuksien osalta niin, että paremman pistemäärän saanut tarjoaja olisi saanut kohdan enimmäispisteet. Tarjousten vertailu on näin ollen ollut tältä osin virheellistä. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että hankintapäätökseen liittyvästä tarjousten vertailusta ilmenee kaikkien vertailuperusteiden osalta, mihin konkreettisiin seikkoihin tarjousten vertailu ja annetut pisteet ovat perustuneet. Täysien tai samojen pisteiden antaminen tarjoajille ei poista hankintayksiköltä tarjousvertailun perusteluvelvollisuutta. Tarjousten laatuvertailussa on ollut useita pisteytyskohtia, joissa on annettu molemmille tarjouksille täydet pisteet esittämättä tarjousten vertailulle käytännössä muuta perustelua kuin sen, että tarjouksissa ei ole

10 (19) arvioitu olevan eroa. Laatuvertailusta ei näin ollen ole kaikilta osin riittävästi ilmennyt, miten ilmoitettuja pisteytysperusteita on vertailussa sovellettu ja millaisten konkreettisten seikkojen perusteella tarjousten paremmuutta on arvioitu. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole edellä mainittujen tarjousvertailun puutteiden vuoksi mahdollista varmistua tarjousvertailun ja hankintapäätöksen oikeellisuudesta. Kun otetaan huomioon edellä hankintamenettelyn virheellisyydestä ja jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu, asiassa ei ole tarpeen lausua valittajan muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä. Johtopäätös Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 :n 1 momentissa säädettyjen seuraamusten määräämistä. Seuraamus Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää. Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleenkin toteuttaa kyseisen puheratkaisujen puitejärjestelyä koskevan hankinnan julkisena hankintana kysymyksessä olevan tarjouspyynnön perusteella, hankintayksikön tulee tehdä asiassa uusi tarjousten vertailu ja uusi asianmukaisesti perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat. (- - -) Oikeudenkäyntikulut Hallintolainkäyttölain 74 :n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

11 (19) Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö tulee näin ollen velvoittaa korvaamaan valittajalle oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi katsomalla määrällä. Vastaavasti hankintayksikkö ja asiassa lausunnon antanut E saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. T Oyj on valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin markkinaoikeus on katsonut, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyynnön laatimisessa ja kun E Oyj:n tarjousta ei ole suljettu tarjouskilpailusta tallennuspalveluun liittyvistä ja numeroiden siirrettävyyteen liittyvistä syistä. T Oyj on vaatinut markkinaoikeuden päätöksen kumoamista myös siltä osin kun markkinaoikeus on hylännyt valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen 15 000 euroa ylittävältä osalta. T Oyj on vielä vaatinut että, H Oy velvoitetaan korjaamaan virheellinen menettelynsä edellä mainituin osin. T Oyj on vaatinut toissijaisesti, että H Oy velvoitetaan maksamaan sille hyvitysmaksuna 30 000 000 euroa. T Oyj on vaatinut lisäksi, että H Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkoineen. T Oyj on perusteluina vaatimuksilleen esittänyt muun ohella seuraavaa: Tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ovat olleet yleisiä ja yksilöimättömiä ja siten hankintalain vastaisia. Tarjoajien ei ole ollut mahdollista tarjouksia tehdessään tietää, mitä seikkoja tarjousvertailussa tullaan arvostamaan. Vertailuperusteet ovat antaneet hankintayksikölle rajoittamattoman vapauden arvioida tarjouksia. Hankintayksikkö on soveltanut yhteensä 24 tarjousten vertailuperustetta, jotka on määritelty siten, että niitä koskevissa palveluissa on kattavasti muita hyödyttäviä ominaisuuksia ja että niiden osalta tarjousten arvioinnissa arvostetaan mahdollisimman kattavia ja hyödyllisiä ominaisuuksia. Hankintayksikkö on soveltanut viittä tarjousten vertailuperustetta, jotka on määritelty siten, että niitä koskevat palvelut ovat hyödyllisiä ja mahdollisimman kattavia ja että niiden osalta tarjousten arvioinnissa arvostetaan mahdollisimman kattavia ja hyödyllisiä ominaisuuksia. Lisäksi hankintayksikkö on soveltanut vertailuperustetta, joka on määritelty siten, että perustamismaksun sisältämä koulutus on mahdollisimman kattava ja että tarjousten arvioinnissa arvostetaan kattavaa koulutusta.

12 (19) Se, että hankintayksikkö on esittänyt tavoitellun ominaisuuden olevan aina yhteydessä samaan asiaan liittyviin vähimmäisvaatimuksiin ja toisiin tavoiteltaviin ominaisuuksiin, ei poista sitä, että hankintayksikölle on jäänyt rajoittamaton vapaus pisteyttää tarjoukset. Samaan asiaan liittyvät vähimmäisvaatimukset ja toiset tavoiteltavat ominaisuudet ovat voineet teoriassakin ainoastaan jättää kyseiset tekijät pois pisteytettävistä tavoiteltavista ominaisuuksista. Vaatimusten ja muiden tavoiteltavien ominaisuuksien ulkopuolelta tarjoajat ovat voineet esittää ja hankintayksikkö pisteyttää mitä tahansa ominaisuuksia. Myöskään se, että hankinta on toteutettu neuvottelumenettelynä, ei oikeuta epätäsmällisten vertailuperusteiden käyttämistä. Valittaja ei ole myöskään osallistunut vertailuperusteiden määrittämiseen. Tarjousvertailussa hankintayksikkö on sattumanvaraisesti arvioinut välillä pelkästään tarjottujen palveluiden lukumäärää ja välillä puolestaan palvelujen sisältöä. Palvelujen sisällön osalta tarjoajat eivät ole voineet tietää, mitä tekijöitä hankintayksikkö tällöin arvioi. Hankintayksikkö on ilmoittanut ominaisuuksien alakohtien lukumäärän vaikuttaneen pisteisiin silloin, kun tarjoajan ilmoittamat tavoiteltavan ominaisuuden alakohdat ovat kattaneet koko tavoiteltavan ominaisuuden. Silloin kun tarjoajan ilmoittamat tavoiteltavan ominaisuuden alakohdat eivät ole kattaneet koko tavoiteltavaa ominaisuutta, on hankintayksikkö ilmoittanut huomioineensa arvioinnissa myös kattavuuden puutteet. Sovellettua tarjousten vertailutapaa ei ole kuitenkaan ilmoitettu tarjoajille tarjouspyyntövaiheessa eikä tavoiteltavaa ominaisuutta ole määritelty vertailuperusteissa. Tarjouspyynnön perusteella on ollut selvää, että yleiskuvauksessa esitetyt selvät vaatimukset ovat olleet tarjouspyynnön ehdottomia vähimmäisvaatimuksia. Valittaja on tehnyt tarjouksensa tämän mukaisesti. Kuitenkin hankintayksikkö on myöhemmin esittänyt, ettei tarjouspyynnön yleiskuvaus olekaan sisältänyt vähimmäisvaatimuksia. Voittanut tarjoaja on mitä ilmeisimmin tehnyt tarjouksensa siitä lähtökohdasta, ettei yleiskuvauksessa ole esitetty vähimmäisvaatimuksia. Valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset eivät siten ole olleet yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Yleiskuvauksessa on kielletty palvelujen sitominen toisiinsa. Mikäli tätä ei tulkita vähimmäisvaatimukseksi, on tarjoaja voinut sitoa eri palvelut toisiinsa vapaasti, eli edellyttää, että tietty palvelu edellyttää myös tiettyjen muiden palvelujen hankintaa. Näin hintaa tai osaa siitä voidaan siirtää toiselle hintakomponentille, jonka painoarvo on pienempi. Näin menetellen on mahdollista laskea merkittävästi tarjouksen vertailuhintaa todellisen ansainnan siitä kärsimättä.

13 (19) Tarjouspyynnön liitteessä 2 on edellytetty, että yksittäisen puhelinnumeron siirtäminen on mahdollista. Voittaneen tarjoajan tarjous on tältä osin vastannut tarjouspyyntöä osittain ollen varauksellinen. Ainoa sallittu varaus on ollut riippuvuus muiden tahojen asettamista ehdoista tai rajauksista, joita ei ole olemassa. Voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan yksittäisen numeron siirtäminen on ollut vain tietyissä tapauksissa mahdollista ja tarjous on ollut siten tarjouspyynnön vastainen. Valittajan tarjous on tallennuspalvelun osalta tarjouspyynnön vastainen. Vaatimusmäärittelyn kohdat 0.5 ja 0.6 eivät miltään osin rajaa tarjoajan mahdollisuutta sitoa yksittäisiä palveluita toisiinsa. Yleiskuvauksessa on sallittu ainoastaan se, että yksittäisen palvelun osat voivat olla riippuvia toisistaan. Yleiskuvauksen vaatimuksessa ei ole kyse samasta asiasta kuin vaatimusmäärittelyn edellä mainituissa kohdissa. Yleiskuvaus ei salli eri palveluiden riippuvuussuhteita, vaan ainoastaan tietyn palvelun sisäiset, eli käytännössä kyseisen palvelun ominaisuuksien väliset riippuvuussuhteet. Valittaja on tehnyt tarjouksensa tämän vaatimuksen mukaisesti ja tämä on vaikuttanut merkittävästi valittajan tarjouksen hinnoitteluun. H Oy on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään ja T Oyj velvoitetaan korvaamaan H Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 5 453 eurolla korkoineen. H Oy on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa: Neuvottelumenettelyn aikana tarjouspyyntöä ja vertailuperusteita on käsitelty lukuisia kertoja. Valittaja on voinut ehdottaa vertailuperusteisiin muutoksia useaan otteeseen. Valittajalla ei ole ollut kuitenkaan mitään kommentoitavaa vertailuperusteiden kysymyksessä oleviin muotoiluihin hankintamenettelyn aikana, vaan se on itsekin ehdottanut vastaavalla tavalla muotoiltua vertailuperustetta. Vertailuperusteiden alakohtia on ollut yli 200 kappaletta ja ne on ilmoitettu vaatimusmäärittelyssä 0,77 0,08 prosentin tarkkuudella. Tarjoajilla on ollut yksityiskohtaisen vaatimusmäärittelyn perusteella tarkka tieto siitä, mikä tavoiteltava ominaisuus on kyseessä ja mitä asioita siinä arvostetaan. Hankintalainsäädäntö, hankintadirektiivit tai oikeuskäytäntö eivät edellytä vertailuperusteiden ilmoittamista läheskään sillä tarkkuudella kuin on tässä tehty.

14 (19) Tarjoajilla ei ole ollut oikeutta sitoa eri palveluja toisiinsa täysin vapaasti, vaan vaatimusmäärittelyn ehdot kohdissa 0.5 ja 0.6 ovat asettaneet tälle rajat. Yleiskuvaus on ollut nimensä mukaisesti yhteenveto hankinnan kohteesta. Tarjouspyynnössä on tämän vuoksi myös ilmoitettu, että mikäli hankinnan kohteen yleiskuvaus, liite 2, ja hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset, liite 3, ovat ristiriidassa, noudatetaan liitettä 3. Voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan sen tallennuspalvelun voi ostaa myös erillisenä. Tarjous on ollut siten yleiskuvauksen että vaatimusmäärittelyn mukainen. Vaatimusmäärittelyssä ei ole ollut sellaista ehtoa, että yksikin valtion yhteiseen numerointiin kuuluva numero olisi siirrettävä. Kaikkien numeroiden siirrettävyys 100 numeroa pienempinä kokonaisuuksina on ollut tavoiteltava ominaisuus. Tähän nähden yhden numeron siirtämistä ei ole vaadittu pakollisena ominaisuutena. Tavoiteltavan vaatimuksen tarjoaja on voinut täyttää myös osittain. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut siten numeron siirrettävyyden osalta tarjouspyynnön ehtojen mukainen. Hyvitysmaksuvaatimus on perusteeton ottaen huomioon, ettei hankintasopimusta ole tehty ja että sopimuskausi alkaa kulua vasta, kun hankintasopimus on allekirjoitettu hankintapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Markkinaoikeus on velvoittanut hankintayksikön korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut 15 000 eurolla, mikä on poikkeuksellisen suuri korvaus ottaen huomioon asian laatu ja laajuus. Korvaus on lisäksi kohtuuton ottaen huomioon valittajan tarkoitus pitkittää toimittajan vaihtumista. E Oyj on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään ja T Oyj velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 3 745 eurolla korkoineen. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet täyttävät kaikilta osin hankintalainsäädännössä asetetut vaatimukset. Vertailuperusteiden osatekijöitä on tullut tarkastella kokonaisuutena suhteessa samaan asiaan liittyviin vähimmäisvaatimuksiin ja muihin tavoiteltaviin ominaisuuksiin. Kun muut samassa yhteydessä esitetyt tiedot otetaan huomioon saavat vertailuperusteet selvän sisällön ja tavoiteltavien ominaisuuksien sisältö on tullut tarjoajille selväksi. Vertailuperusteet eivät ole jättäneet hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta vertailun suorittamiseen. Valittajan epäselviksi esittämät kohdat ovat lukuisilta osin taulukon viimeinen tavoiteltava ominaisuus, eikä valittaja ole ottanut huomioon niitä edeltäviä vähimmäisvaatimuksia tai tavoiteltavia ominaisuuksia.

15 (19) Valittaja on lisäksi voinut itse myötävaikuttaa vertailuperusteiden muotoutumiseen neuvottelumenettelyn aikana. Yhtenä neuvotteluteemana on ollut vertailuperusteiden sisältö. Valittaja on lisäksi menestynyt tarjousten laatuvertailussa myös kritisoimiensa vertailuperusteiden osalta varsin hyvin saaden laatuvertailusta parhaat pisteet. Voittaneen tarjoajan tarjous on täyttänyt asetetut vähimmäisvaatimukset ja se on ollut tarjouspyynnön mukainen. Valittajan tarjouksessa ei ole tarjouspyynnön vastaista riippuvuussuhdetta tarjottujen palvelujen osalta. Tallennuspalvelu on ollut hankittavissa erikseen tarjouspyynnössä edellytetyin tavoin. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty yksittäisten numeroiden rajoituksetonta siirrettävyyttä. Voittaneen tarjoajan tarjous on täyttänyt kaikki numeroiden siirrettävyyteen liittyvät pakolliset vaatimukset. Valittajan tarjous on täyttänyt osittain tavoiteltavana ominaisuutena olleen 100 numeroa pienempien numerokokonaisuuksien siirtoa koskevan ominaisuuden. T Oyj on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa: Tarjouspyyntö on ollut epäselvä tarjouspyynnön liitteen 2 yleiskuvauksen osalta. Tarjouspyynnön kohdassa, missä on ilmoituksen mukaan määritelty palveluihin liittyvät vaatimukset ja selvitykset, on ilmoitettu, että tarjoajan tulee lisäksi huomioida, mitä tarjouspyynnön liitteessä 2 yleiskuvaus hankittavasta palvelusta on esitetty. Missään tarjouspyyntömateriaalissa ei ole ilmoitettu, että yleiskuvaus ei sisällä vähimmäisvaatimuksia. Tarjouspyynnön perusteella on jäänyt epäselväksi, mitä yleiskuvauksen huomioimisella tarkoitetaan, jos kysymyksessä ei ole ollut vähimmäisvaatimukset. Tarjouspyynnön epäselvyys on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Tarjoajat ovat tehneet tarjouksensa eri lähtökohdista eri vaatimuksiin perustuen eivätkä tarjoukset ole yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjouspyynnön liitteiden 2 ja 3 välillä ei ole ollut ristiriitaa vaan liitteessä 2 on esitetty joitakin vaatimuksia tarkemmin kuin liitteessä 3. Yleiskuvaus on ollut tarkempi esimerkiksi palvelujen toisiinsa sitomisen suhteen. Yleiskuvauksen mukaan tarjoajan on ollut hyväksyttävää sitoa ainoastaan saman palvelun eri osia toisiinsa.

16 (19) Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Valittajan kanssa käydyissä neuvotteluissa ei ole neuvoteltu tarjousten vertailuperusteista tai laadittu niitä yhdessä. Neuvottelupöytäkirjoista käy ilmi, että neuvottelut ovat koskeneet kilpailutettavien palveluiden teknistä ratkaisua sekä hinnoittelurakennetta. Lopullinen tarjouspyyntö on julkaistu 22.12.2010 ja hankintayksikkö on 21.1.2011 tarkentanut tarjoajille sitä, miten tarjoukset tullaan arvioimaan. Hankintayksikölle itsellekään ei ole ollut selvillä vertailuperusteet ja niiden soveltaminen neuvottelumenettelyn päätyttyä. Vastaselitys on annettu tiedoksi H Oy:lle ja E Oyj:lle. H Oy on antanut lisäselityksen, joka on lähetetty tiedoksi T Oyj:lle ja E Oyj:lle. 1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. T Oyj:n valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta pääasian eikä oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta. 2. Korkein hallinto-oikeus hylkää T Oyj:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallintooikeudessa. 3. Korkein hallinto-oikeus velvoittaa T Oyj:n korvaamaan H Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 5 453 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta. 4. Korkein hallinto-oikeus velvoittaa T Oyj:n korvaamaan E Oyj:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 3 745 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta. Perustelut 1. Hankinnan kohteen yleiskuvaus on ollut tarjouspyynnön liitteessä 2. Hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset on esitetty tarjouspyynnön liitteessä 3. Tarjouspyynnössä on todettu, että mikäli liitteen 2 ja liitteen 3 välillä on ristiriitaa, noudatetaan liitteessä 3 esitettyä.

17 (19) Tarjouspyynnön liite 2 Yleiskuvaus hankittavasta ratkaisusta on koostunut kuvauksesta hankinnan taustasta, hankittavasta ratkaisusta ja sen osista sekä käyttötapauksista. Asiakirjassa on muu ohella selostettu, mitä hankittavan ratkaisun osilla ja niiden ominaisuuksilla tarkoitetaan sekä palveluiden ja niiden ominaisuuksien teknistä sisältöä ja vaatimuksia. Vaikka tarjouslomakkeella on todettu, että tarjoajan tulee huomioida tarjouspyynnön liitteessä 2 esitetty, tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ei ole ollut pääteltävissä, että tarjouspyynnön liitteellä 2 Yleiskuvaus hankittavasta ratkaisusta esitettyä olisi pidettävä ensisijaisena tarjouspyynnön liitteeseen 3 Palveluiden vähimmäisvaatimuksen ja tavoiteltavat ominaisuudet nähden, tai että liitteellä 2 olisi muutoinkaan tarkoitus esittää hankittavien palvelujen teknisiä ominaisuuksia koskevia yksityiskohtaisia vaatimuksia. Osassa hankittavien ratkaisujen osien kuvaamista on lisäksi nimenomaisesti viitattu tarjouspyynnön liitteeseen 3. Esimerkiksi valtion yhteistä numerointia koskevan kuvauksen lopuksi on ilmoitettu valtion yhteiselle numeroinnille asetetut vähimmäisvaatimukset ja ne ylittävät pisteytettävät ominaisuudet esitetyn tarkemmin tarjouspyynnön liitteessä 3. Näin ollen tarjouspyynnön ei voida katsoa olleen epäselvä tai tulkinnanvarainen hankittavien palvelujen ja niiden ominaisuuksien vähimmäisvaatimusten suhteen. Kun tarjoukset ovat täyttäneet tarjouspyynnön liitteellä 3 esitetyt pakolliset vähimmäisvaatimukset, ei asiassa ole ollut tarpeen enemmälti arvioida myöskään sitä, ovatko tarjoukset tarjouspyynnön liitteellä 2 esitetyn mukaisia. Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. 2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74, T Oyj:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 3. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos H Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon julkisista hankinnoista annetun lain 89 :n 2 momentti (321/2010), T Oyj on hallintolainkäyttölain 74 :n 1 momentin nojalla velvoitettava korvaamaan H Oy:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallintooikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

18 (19) 4. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos E Oyj joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi T Oyj on hallintolainkäyttölain 74 :n nojalla määrättävä korvaamaan E Oyj:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla. Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Korkein hallinto-oikeus: Irma Telivuo Eija Siitari-Vanne Alice Guimaraes-Purokoski Tuomas Lehtonen (t) Lauri Jääskeläinen Asian esittelijä, oikeussihteeri Saija Laitinen

19 (19) Jakelu Päätös Jäljennös Asiakirjat T Oyj, oikeudenkäyntimaksu 226 euroa H Oy E Oyj Markkinaoikeus Työ- ja elinkeinoministeriö Korkein hallinto-oikeus