Painoarvojen ja erilaisten laskukaavojen käyttäminen tarjousten vertailussa Ilkka Sihvola

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Painoarvojen ja erilaisten laskukaavojen käyttäminen tarjousten vertailussa Ilkka Sihvola"

Saija Hakala
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Painoarvojen ja erilaisten laskukaavojen käyttäminen tarjousten vertailussa 1

2 Helsingin Sanomat..pikku uutinen muutaman vuoden takaa 2

3 Esimerkki tältä aamulta ( , klo 9:08) Viimeisin Hilmassa julkaistu hankintailmoitus, vertailuperusteet: 3

4 Painoarvon asettamisen epätieteellisyydestä.. Julkisissa hankinnoissa hinnan ja laadun välisen painoarvon asettaminen (esim. hinta 60%, laatu 40%) ei usein perustu oikein mihinkään Meille laatu on kaikkein tärkeintä ja annamme sille siksi ison painoarvon! Laadun painoarvoprosentti ei välttämättä kerro mitään hankintayksikön tavoittelemasta laadusta, vaikka näin virheellisesti usein ajatellaan Laatu määritellään ensisijaisesti hankinnan kohteen kuvauksessa tuotteelle ja palvelulle asetettujen pakollisten vaatimusten kautta 4

5 100% hintakilpailu ei tarkoita huonoa laatua On varsin helppoa toteuttaa julkinen kilpailutus käyttäen hintaa ainoana vertailuperusteena ja saada parasta laatua, mitä markkinoilta on saatavissa 5

6 Nykyisen hankintalain muotoilu..koskien tarjousten vertailua Tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras Jos hankintayksikkö käyttää muissa kuin tavarahankinnoissa kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena ainoastaan halvinta hintaa, sen on esitettävä tätä koskevat perustelut hankinta-asiakirjoissa 6

7 Painoarvon asettaminen: hinta vs. laatu Hinnan ja laadun välisiä painoarvoja asettaessaan hankintayksikkö ottaa kantaa seuraavaan kysymykseen: Miten paljon enemmän olemme valmiit maksamaan täydet laatupisteet saavasta tuotteesta verrattuna nolla laatupistettä saavaan tuotteeseen? Esim. Kilpailutuksessa hinnan painoarvo on 70% ja laadun 30% Tarjoaja 1 saa laadusta täydet pisteet (30). Tarjoaja 2 saa täydet hintapisteet (70), mutta ei lainkaan laatupisteitä. Jos tarjousten vertailussa käytetään yleisintä julkisissa hankinnoissa käytettyä kaavaa, niin Tarjoajan 1 tarjotessa tuotetta hintaan 175 ja tarjoajan 2 tarjotessa tuotetta hintaan 100, on ostajalle samantekevään kumpaan hän lopulta päätyy Molemmat saavat vertailussa 70 pistettä 7

8 Painoarvot tarjoajien näkökulmasta Tarjoajien yleisin palaute valmisteluvaiheessa on, että Laadun painoarvon tulisi olla ehdotettua suurempi Joku saattaa uhota, että ei tarjoa lainkaan, mikäli hinnalla on liian suuri painoarvo Miksi? -> Eikö hinnan ja laadun pitänyt kulkea käsi kädessä? Kokevatko kaikki tarjoajat olevansa ehkä kilpailijoitaan laadukkaampia? Kokenut toimittaja osaa ajatella, mitä laatukriteerit tarkoittavat euroina Parempi laatu ei oikeasti maksakaan aina niin paljoa kuin mitä hankintayksikkö on painoarvoja asettaessaan (tiedostamattaan) ajatellut Monissa tapauksissa laadun painoarvon kasvattaminen lähinnä mahdollistaa tarjoajalle paremman katteen Laadun suurempi painoarvo ei ts. takaa läheskään aina laadukkaampaa tuotetta/palvelua/lopputulosta 8

9 Vaihtoehtoiset hintakaavat 9

10 Vaihtoehtoiset laskentakaavat Tarjoajien vertailuhintaa laskettaessa hankintayksiköllä on käytössään lukuisia vaihtoehtoisia hintakaavoja, joilla tarjoajien hintapisteet voidaan laskea Kaavan valinnalla voi olla ratkaiseva merkitys kilpailutuksen lopputulokselle Julkiset hankinnat ovat hyvin säädeltyjä, mutta kilpailutuksen lopputulokseen keskeisesti vaikuttavien, sovellettavien hintakaavojen suhteen hankintayksiköllä on varsin vapaat kädet Markkinaoikeus on sallinut hyvin erilaisten hintakaavojen käyttämisen. Sovellettava hintakaava tulee kuitenkin esittää jo tarjouspyynnössä 10

11 Hintakaava 1: Halvin saa täydet hintapisteet muut suhteessa halvimman hintaan Kaava: Yleisin julkisissa hankinnoissa käytetty laskentakaava Tarjoajan hintapisteisiin vaikuttaa: a) edullisin hinta b) miten kaukana edullisimmasta hinnasta tarjoajan hinta on 11

12 Hintakaava 1: Esimerkki Painoarvot Tarjoaja 1 Tarjoaja 2 Tarjoaja 3 Hinta 1 000, , ,00 Painotetut pisteet 50,00 50,00 38,46 31,25 Tarjoajan 1 ja 2 välinen piste-ero (euromääräinen ero vertailuhinnassa 300 eur) on 11,54 Tarjoajan 2 ja 3 välinen piste-ero (euromääräinen ero vertailuhinnassa 300 eur) on 7,21 Tarjoajan hintapisteet ovat täysin riippuvaisia halvimman tarjoajan vertailuhinnasta siitä, miten kaukana tarjoajan vertailuhinta on halvimman tarjoajan vertailuhinnasta Kaava käyttäytyy siten, että hintapisteet eivät koskaan mene nollaan 12

13 Hintakaavan 1 käyttäytyminen 13 0,00 20,00 40,00 60,00 80,00 100,00 120, Pisteet Pisteet

14 Hintakaava 2: Halvin saa täydet hintapisteet, kallein nolla hintapistettä - Muiden tarjoajien hintapisteet lasketaan lineaarisesti näiden kahden pisteen välillä Kaava: Kaavaa 1 verrattuna hintapisteissä yleensä paljon suurempi hajonta - jos tarjouksia on vain muutama (esim. 3) ovat erot hintapisteissä huomattavan suuret Jos hintaerot ovat kovin pienet, niin onko oikein, että kallein saa nolla hintapistettä Tarjoajan hintapisteisiin vaikuttaa: a) edullisin hinta b) kallein hinta 14

15 Hintakaavan 2 käyttäytyminen 15 0,00 20,00 40,00 60,00 80,00 100,00 120, Pisteet Pisteet

16 Hintakaava 3 standardoitu kaava Halvin hinta saa täydet pisteet Muiden pisteet lasketaan käyttämällä kaavaa: tarjoajan hinta keskihinta hajonta painoarvo Tilastotiedettä..? Kyllä, mutta ei missään määrin monimutkaista Erään rakennusalalla teetetyn tutkimuksen mukaan voittaja olisi ollut 37%:ssa kilpailutuksista vaihtunut, mikäli hankintayksikkö olisi käyttänyt standardoitua kaavaa ns. peruskaavan sijaan 16

17 Hintakaava 4: Halvin saa täydet hintapisteet muiden hintapisteet 0, mikäli ne ovat halvinta tarjousta esim. kaksi tai kolme kertaa halvinta kalliimpia Kaava: Kaava katkaistaan siten, että kaikki miinus pisteitä saavat tarjoaja saavat 0-hintapistettä Kolme kertaa halvinta tarjousta kalliimpi tarjous saa samat hintapisteet kuin 4 tai 5 kertaa kalliimpi 17

18 Hintakaava 5: Huutokauppamalli - Laatupisteiden muuttaminen vertailuhinnan päälle hintasakoksi Paljonko hintaero saa korkeintaan olla, että hankintayksikkö on valmis hankkimaan täydet laatupisteet saavan tuotteen nolla laatupistettä saavaan tuotteeseen verrattuna? -> Esimerkissä 1000 euroa Laatutekijöiden painoarvot Tarjoaja 1 Tarjoaja 2 Tarjoaja 3 Hinta 1 400, , ,00 Laatu 1, pistettä 60,00 100,00 80,00 Painotetut pisteet 50,0 % 30,00 50,00 40,00 Laatu 2, pistettä 100,00 70,00 50,00 Painotetut pisteet 20,0 % 20,00 14,00 10,00 Laatu 3, pistettä 40,00 80,00 100,00 Painotetut pisteet 20,0 % 8,00 16,00 20,00 Laatu 4, pistettä 60,00 90,00 100,00 Painotetut pisteet 10,0 % 6,00 9,00 10,00 Painotetut laatupisteet yhteensä 100,0 % 64,00 89,00 80,00 Painotettujen laatupisteiden ero täysistä laatupisteistä (100) 36,00 11,00 20,00 Laatupisteiden puuttumisesta aiheutuva "hintasakko" 360,00 110,00 200,00 Kokonaistaloudellisen edullisuuden laskennallinen vertailuhinta yhteensä 1 760, , ,00 18

19 Hintakaava 6 Ranskalainen urakka Joissain hankinnoissa käytettävissä olevan rahamäärän (budjetin) kertominen avoimesti voi olla perusteltua Hankintayksiköllä esim. käytössään euroa. Kilpailu käydään siitä, kuka tarjoaja pystyy parasta/eniten laatua tuotteesta tai palvelusta maksettavalla euron hinnalla Hämmentävän harvoin käytetty malli 19

20 Kiitos! kilpailutusyksikön päällikkö Hansel Oy puh

Samankaltaiset tiedostot

Matemaattisten vertailukaavojen riskit

Matemaattisten vertailukaavojen riskit 21.11.2013 VT Tapio Lahtinen PTCServices Oy Peruskaava Yleensä hintojen pisteytys hoidetaan valtion hankintakäsikirjassakin esitetyllä kaavalla vertailuperusteen