KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Transkriptio

1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä Taltionumero 2663 Diaarinumero 2706/3/10 1 (13) Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus R Oy Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely Markkinaoikeuden ratkaisu Markkinaoikeus nro 281/2010 Asunto Oy E on pyytänyt päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia hissitornien ja hissien rakentamista sekä porrashuoneiden muutostöitä koskevasta rakennusurakasta. Asunto Oy E on julkaissut hankinnasta rajoitettua menettelyä koskevan hankintailmoituksen. Asunto Oy E:n hallitus on valinnut rakennusurakan suorittajaksi P Oy:n. Asunto Oy E on tehnyt urakkasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa. Markkinaoikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt tutkimatta R Oy hankintapäätöksestä tekemän hakemuksen. Markkinaoikeus on velvoittanut R Oy:n korvaamaan Asunto Oy E:n oikeudenkäyntikulut eurolla korkoineen. Markkinaoikeus on lausunut ratkaisunsa perusteluina seuraavaa:

2 2 (13) Hakemuksen tutkiminen Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 :n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin tässä laissa säädetään. Hankintalain 6 :n 1 momentin mukaan tämän lain mukaisia hankintayksiköitä ovat: 1) valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset; 2) evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset; 3) valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) mukaiset liikelaitokset; 4) julkisoikeudelliset laitokset; julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja: a) jota rahoittaa pääasiallisesti 1 4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö; b) jonka johto on 1 4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnan alainen; taikka c) jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 1 4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet; sekä 5) mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1 4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Asunto Oy E on yhteensä kolmentoista yksityishenkilön ja yksityisen yhteisön omistama asunto-osakeyhtiö. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on ympäristöministeriön tulosohjauksessa oleva virasto, jonka tehtävänä on muun muassa vastata valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. Asunto Oy E on saanut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta avustuspäätöksen kysymyksessä olevaan rakennushankkeeseen. Markkinaoikeus katsoo esitetyn perusteella, ettei Asunto Oy E ole yksityisessä omistuksessa olevana asunto-osakeyhtiönä hankintalain 6 :n 1 momentin 1 4 kohdissa tarkoitettu hankintayksikkö. Asiassa jää siten vielä arvioitavaksi, onko Asunto Oy E:ta pidettävä hankintayksikkönä hankintalain 6 :n 1 momentin 5 kohdan perusteella.

3 3 (13) Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 56) on lain 6 :n 1 momentin 5 kohdan perusteluissa todettu mainitun säännöksen osalta, että lain soveltamisalassa olisi mikä tahansa taho silloin, kun se saa hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1 4 kohdissa tarkoitetulta hankintayksiköltä. Perusteluissa on todettu mainitun säännöksen omalta osaltaan rajoittavan hankintalain velvoitteiden laiminlyöntiä julkista tukea myöntämällä ja säännöksen tehostavan myös avustusten käyttöä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on antamassaan avustuspäätöksessä ilmoittanut avustuksen suuruudeksi enintään euroa, kuten jo aiemminkin alustavasti siten, että avustus on enintään viisikymmentä prosenttia hyväksytyistä toteutuneista kustannuksista. Markkinaoikeus katsoo, että hissien rakentamiselle avustuksena myönnetty tuki on joka tapauksessa tullut muodostamaan korkeintaan puolet hankkeen toteutuvista kustannuksista. Avustuksen maksaminen on edellyttänyt urakan valmistumista ja lopullisten rakentamiskustannusten selvittämistä. Esitetyn selvityksen perusteella E:n kaupunki eikä muukaan julkisyhteisö ole osallistunut hankkeen rahoittamiseen. Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että käsiteltävänä olevassa asiassa Asunto Oy E:ta ei ole pidettävä hankintalain 6 :ssä tarkoitettuna hankintayksikkönä. Näin ollen markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa tutkia hakemusta. Oikeudenkäyntikulut Hallintolainkäyttölain 74 :n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asian lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Asunto Oy E joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. R Oy on siten velvoitettava korvaamaan Asunto Oy E:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

4 4 (13) Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa R Oy on valituksessaan ensisijaisesti vaatinut, että korkein hallintooikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen kokonaisuudessaan, vahvistaa, että Asunto Oy E:ta on pidettävä tässä asiassa hankintalain 6 :n 1 momentin 5 kohdan perusteella hankintayksikkönä ja että Asunto Oy E on menetellyt kyseessä olevan hankinnan osalta hankintalain vastaisesti, määrää Asunto Oy E:n maksamaan yhtiölle hyvitysmaksuna ,15 euroa sekä velvoittaa Asunto Oy E:n korvaamaan yhtiön asianosais- ja oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa korkoineen. R Oy on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan kokonaisuudessaan markkinaoikeuden uudelleen käsiteltäväksi. R Oy on perusteluina vaatimuksilleen uudistanut asiassa aiemmin esittämänsä ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa: Asunto Oy E on saanut hankkeeseensa tukea yli puolet hankinnan arvosta hankintalain 6 :n 1 momentin 1 4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä. Markkinaoikeuden olisi tullut pitää Asunto Oy E:ta tässä hankintamenettelyssä hankintalaissa tarkoitettuna hankintayksikkönä. Hankintamenettelyn kohteena olleen hankinnan arvonlisäveroton arvo on ollut euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on tekemällään päätöksellä myöntänyt Asunto Oy E:lle avustusta hissin rakentamista varten enintään euroa, joka vastaa noin 52,5 prosenttia hankinnan arvosta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on huomioinut tuessa myös rakennuskustannuksiin sisällytettyjä suunnitteluja yleiskustannuksia, jonka johdosta tuen osuus on yli 50 prosenttia hankinnan arvosta. E:n kaupunki on tekemällään päätöksellä myöntänyt Asunto Oy E:lle samassa asiassa avustusta euroa. Markkinaoikeuden antama päätös on perustunut virheelliseen tietoon siitä, ettei E:n kaupunki tai mikään muukaan julkisyhteisö ole osallistunut hankkeen rahoittamiseen.

5 5 (13) Asunto Oy E on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus jätetään tutkimatta tai hylätään. Asunto Oy E on lisäksi vaatinut, että R Oy velvoitetaan korvaamaan Asunto Oy E:n arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallintooikeudessa eurolla lisättynä arvonlisäveron määrällä korkoineen. Asunto Oy E on perusteluina vaatimuksilleen uudistanut asiassa aiemmin esittämänsä ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa: Asunto Oy E on saanut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta alustavan rahoituspäätöksen määrältään euroa. Määrä on ollut varaus ja tuen määräksi on ilmoitettu alle puolet rakentamiskustannuksista. Rakentamiskustannukset sisältävät hissitoimituksen, rakennustekniset työt, LVIS-työt, muut työt, suunnittelun ja valvonnan. Hankintailmoitus on jätetty ja tarjouspyynnöt on lähetetty Hankintapäätös on tehty (oikeastaan ). Hakemus avustuksesta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle on tehty Avustusta on saatu tehdyllä päätöksellä euroa. Päätöksen perusteena olleet rakennuskustannukset ovat olleet euroa, josta 50 prosenttia on euroa. Avustus on siis alle puolet kustannuksista. Hissien rakentamisen kustannus on ollut euroa, minkä lisäksi on aiheutunut suunnitteluja yleiskustannuksia euroa. Yhteensä kustannukset ovat olleet euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen avustuspäätöksen mukaan sen avustus on euroa, joka on alle puolet kokonaiskustannuksista. Hankinta on kohdistunut pelkästään hissiurakkaan, jolloin huomioitavaksi tulee vain Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hissiurakkaan kohdistuva avustus. Jos avustussumma jaetaan suhteellisesti kumpaankin kustannuserään, jää avustus silloin alle puoleen kustannuksista. Myönnettyä euron avustusta tulee verrata koko hankkeen kustannuksiin eikä pelkästään hissin rakentamiskustannuksiin. Asunto Oy E on hakenut muutosta avustukseen arvonlisäveron osuuden lisäämiseksi. Kaikki kulut ovat olleet tuossa vaiheessa euroa.

6 6 (13) Urakka on päättynyt syyskuussa Asunto Oy E on hakenut tämän jälkeen tukea E:n kaupungilta. Tukea ei ole voitu hakea aiemmin, koska kustannukset eivät ole olleet selvillä. Tuen saaminen on riippunut E:n kaupungin määrärahojen riittävyydestä. Rakentamiskustannusten määräksi on merkitty euroa. E:n kaupunki on päätöksellään myöntänyt ja maksanut euroa avustusta yhtiön ilmoittamista ja kaupungin hyväksymistä arvonlisäverollisista kokonaiskustannuksista euroa. Lopullisiksi arvonlisäverollisiksi kuluiksi on tarkentunut euroa. Tämä on koostunut pääurakan kustannuksista euroa, LV-töistä euroa, muista kuluista euroa ja konsulttipalkkiosta ,45 euroa. Asunto Oy E on saanut hankkeelle tukea yhteensä euroa. Ratkaisu hankintayksikön asemasta on tehtävä siinä vaiheessa, kun kilpailuttamiseen ryhtymisestä päätetään ja kilpailuttamisvelvollisuutta arvioidaan. Myöhemmin haettava tuki ei voi vaikuttaa tähän arviointiin. Kun Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on ilmoittanut alustavassa päätöksessään tukevansa hankintaa enintään puolella hankintakustannuksista, asunto-osakeyhtiön hissien rakentaminen on jäänyt hankintalain ulkopuolelle kustannusten määrästä riippumatta. Alustavassa päätöksessä mainittu varaus ei ole ollut myöhemmin mahdollisesti myönnettävän tuen määrä, vaan ainoastaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen oman budjetin rahoitusvaraus. Alustavan päätöksen mukaan varaus on ollut voimassa vain kuusi kuukautta ja lopullinen määrä on sidottu myöntämishetken valtion määrärahoihin. Hankintayksikön asema voi muuttua hankinnan eri vaiheissa siten, että se vaikuttaa hankintalain soveltamiseen. Erilaisissa hankinnoissa voidaan perustella eri ajankohtien valitsemista arviointihetkeksi. Arviointi on tapauskohtaista riippuen hankinnan luonteesta. Kysymyksessä olevassa asiassa asiaa tulisi arvioida hankintapäätöksen tekohetken mukaan, koska vasta tuolloin asunto-osakeyhtiöllä on ollut hankinnan kustannukset tiedossa ja hankinnasta on voitu tehdä sitova päätös. Hankintapäätöksen tekohetkellä asunto-osakeyhtiöllä on ollut tiedossa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen alustava rahoituspäätös. Avustuksen tarkemmasta määrästä ei ole tuossa vaiheessa ollut tarkkaa tietoa. Asunto-osakeyhtiö on ollut hankintapäätöstä tehdessään tietoinen myös E:n kaupungin rahoituksesta, joka ei ole ollut kuitenkaan haettavissa ennen urakan valmistumista. Viimeksi mainitun rahoituksen saaminen on riippunut hakuajankohdasta ja kaupungin budjettimäärärahojen riittävyydestä hissiavustuksiin.

7 7 (13) Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Hankintamenettelyn aikana haussa olevat tuet tai hankintamenettelyn jälkeiset tuet eivät voi vaikuttaa asian arviointiin. Myöskään tuet, joista ei ole sitovaa päätöstä, eivät voi tulla huomioon otettaviksi. R Oy on antanut Asunto Oy E:n selityksen johdosta vastaselityksen, jossa yhtiö on todennut muun ohella seuraavaa: Asunto Oy E:n selityksessään mainitsemat summat sisältävät sellaisia kustannuksia, jotka eivät ole sisältyneet tarjouspyyntöön ja hankintapäätökseen. Asunto Oy E on todennut tienneensä hankintapäätöksen tekohetkellä sen, että se voi saada tukea myös E:n kaupungilta, joka on lähes 10 vuoden ajan myöntänyt hissiavustuksia taloyhtiöille. Asunto Oy E on siten hankintapäätöstä tehdessään tiennyt tuen kaikella todennäköisyydellä ylittävän 50 prosenttia hankinnan arvosta. 1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut valituksen. Korkein hallintooikeus hylkää valituksen. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. 2. Korkein hallinto-oikeus hylkää R Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta korkeimmassa hallintooikeudessa. 3. Korkein hallinto-oikeus määrää R Oy:n korvaamaan Asunto Oy E:n kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina korkeimmassa hallinto-oikeudessa euroa viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta. Perustelut 1. 1 Hissitornien ja hissien rakentamista sekä porrashuoneiden muutostöitä koskeva rakennusurakka ja sen rahoittaminen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on ilmoittanut Asunto Oy E:lle varanneensa tälle alustavasti hissien rakentamiseen

8 8 (13) tarkoitettua avustusta euroa. Ilmoituksessa on todettu, että lopullinen avustus tulee olemaan enintään 50 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, kuitenkin pääsääntöisesti enintään varauksen yhteydessä osoitettu määrärahaosuus. Asunto Oy E on julkaissut hankinnasta hankintailmoituksen ja pyytänyt päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia hissitornien ja hissien rakentamista sekä porrashuoneiden muutostöitä koskevasta rakennusurakasta. Asunto Oy E on hankintapäätöksellään hyväksynyt P Oy:n tarjouksen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on päätöksellään myöntänyt Asunto Oy E:lle avustusta hissien rakentamisen rahoittamista varten enintään euroa, kuitenkin enintään 50 prosenttia hyväksytyistä toteutuneista kustannuksista. Rakentamiskustannuksiksi on hyväksytty päätöksessä euroa. Päätöksen esityslistan mukaan rakennuskustannuksiksi on laskettu myös suunnitteluja yleiskustannukset euroa. Esityslistan mukaan hankkeen rahoitus järjestetään euron avustuksella, euron lainalla ja eurolla omia varoja. Asiassa saadun selvityksen mukaan hissien rakentamista koskeva urakka on toteutettu syyskuuhun 2009 mennessä ja Asunto Oy E on hakenut tämän jälkeen tukea hissien rakentamisen rahoitukseen E:n kaupungilta. E:n kaupunki on päätöksellään myöntänyt Asunto Oy E:lle avustusta hissien rakentamiseen euroa. Päätöksessä on mainittu hissien rakentamiskustannuksiksi euroa. 1.2 Sovellettavat säännökset Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki, 348/2007) 6 :n 1 momentin mukaan tämän lain mukaisia hankintayksiköitä ovat: 1) valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset; 2) evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset; 3) valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) mukaiset liikelaitokset; 4) julkisoikeudelliset laitokset; julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja:

9 9 (13) a) jota rahoittaa pääasiallisesti 1 4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö; b) jonka johto on 1 4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnan alainen; taikka c) jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 1 4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet; sekä 5) mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1 4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä. 1.3 Ratkaistava kysymys Markkinaoikeuden ratkaisusta ilmenevin tavoin asiassa on arvioitava se, onko Asunto Oy E:ta pidettävä hankintalain 6 :n 1 momentin 5 kohdan perusteella hankintalain 6 :n 1 momentin tarkoittamana hankintayksikkönä. Näin ollen asiassa on selvitettävä se, onko Asunto Oy E saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta saman momentin 1 4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä. 1.4 Oikeudellinen arviointi Hankintalaissa ei ole säännöksiä siitä, mitä ajankohtaa on pidettävä ratkaisevana arvioitaessa hankintalain 6 :n 1 momentin 5 kohdan edellytystä siitä, onko hankkeen tekijä saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta saman momentin 1 4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä. Unionin tuomioistuin on ratkaisussaan (asia C-380/98, University of Cambridge, tuomio , Kok. 2000, s. I-8035) todennut, että vaikka direktiiveissä 92/50/ETY, 93/36/ETY ja 93/37/ETY ei annetakaan vastausta siihen kysymykseen, mikä ajanjakso on otettava huomioon laitoksen luokittelemiseksi hankintaviranomaiseksi, ne sisältävät kuitenkin tietyt ennakkoilmoituksen säännöllistä julkaisemista koskevat säännökset, joista voidaan saada kyseessä olevan kysymyksen ratkaisemiseksi hyödyllisiä viitteitä. Unionin tuomioistuin on tähän perustuen katsonut, että yliopiston kaltainen laitos, jonka rahoitus voi vaihdella vuodesta toiseen, oli luokiteltava hankintaviranomaiseksi vuosittaisella perusteella, ja varainhoitovuotta, jonka aikana tietty sopimuksentekomenettely on aloitettu, oli pidettävä asianmukaisimpana ajanjaksona tämän laitoksen rahoitustavan laskemista varten. Unionin tuomioistuin on lisäksi katsonut oikeusvarmuuden ja avoimuuden vaatimuksista seuraavan, että kyseessä oleva laskelma oli tehtävä varainhoitovuoden alussa käytettävissä olleiden lukujen perusteella, vaikka ne olisivatkin vain arvioita. Unionin

10 10 (13) tuomioistuin on vielä katsonut, että oikeusvarmuuden ja tarjoajien etujen suojeluun liittyvistä vaatimuksista johtuu, että laitokseen, joka sopimuksentekomenettelyn aloittamispäivänä on edellä mainituissa direktiiveissä tarkoitettu hankintaviranomainen, sovelletaan kyseisen sopimuksen osalta näiden direktiivien mukaisia edellytyksiä kyseessä olevan menettelyn päättämiseen asti. Hankintalaissa tarkoitettujen hankintayksiköiden on hankinnoissaan noudatettava sanotun lain säännöksiä. Näin ollen sen arvioinnin, onko kyseessä hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö, on lähtökohtaisesti tapahduttava ennen hankinnan tekemistä, jotta hankinnan tekijä ja kolmannet tietäisivät, tuleeko hankintamenettelyyn soveltaa hankintalain säännöksiä. Vaikkakaan nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei ole kyseessä yliopiston kaltainen laitos, jonka rahoitus voi vaihdella vuodesta toiseen, on edellä mainitusta unionin tuomioistuimen tuomiosta asiassa C-380/98 saatavissa viitteitä sille, että toiminnan rahoitustapaa laskettaessa on otettava huomioon hankintamenettelyä aloitettaessa käytettävissä olevat luvut, olkoonkin, että ne ovat arvioita. Edellä lausutun perusteella ratkaisevana tässä asiassa on pidettävä hankinnan tekijän arviota hankinnan kokonaiskustannuksista ja siitä laskettua tuen osuutta hankintamenettelyn aloittamishetkellä. Tätä voidaan perustella myös sillä, että ratkaisu hankintayksikön asemasta on tehtävä siinä vaiheessa, kun kilpailuttamisvelvollisuutta arvioidaan ja kilpailuttamiseen ryhtymisestä päätetään. Edellä todettu selvitys osoittaa, että hankintamenettelyn aloittamishetkellä Asunto Oy E:n tiedossa ollut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hankinnan tekemistä varten varaaman tuen määrä on ollut alle puolet hankinnan arvioiduista kokonaiskustannuksista. Myös hankintapäätöksen tekemisen jälkeen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämän avustuksen määrä on ollut alle puolet hyväksytyistä rakentamiskustannuksista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen päätöksessä on otettu huomioon rakentamiskustannuksina suunnitteluja yleiskustannuksia. Suunnitteluja yleiskustannukset ovat olleet hissien rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia ja siten laskettavissa hankkeen kokonaisarvoon siitä huolimatta, etteivät niihin liittyvät työt ole olleet käsillä olevan tarjouskilpailun kohteena.

11 11 (13) Asiassa saadun selvityksen mukaan Asunto Oy E:llä on ollut hankintamenettelyä aloittaessaan tieto siitä, että yhtiö voi rakentamiskustannusten määrän varmistuttua ja hankkeen valmistuttua hakea tukea hissien rakentamiseen E:n kaupungilta. Kyseisen tuen saamisesta ei ole ollut tuolloin varmuutta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen päätöksen esityslistan mukaan hankkeen rahoitus koostuu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen avustuksesta euroa, lainasta euroa sekä omista varoista euroa. Näin ollen vielä hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankkeen rahoituksesta yli puolet on arvioitu muodostuvan Asunto Oy E:n omasta rahoituksesta sekä lainaosuudesta. Esitettyyn selvitykseen nähden korkein hallinto-oikeus katsoo, että Asunto Oy E on voinut arvioida hankintamenettelyä aloittaessaan, ettei se saa tukea hankkeeseensa yli puolta hankintalain 6 :n 1 momentin 1 4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä. Asunto Oy E ei näin ollen ole ollut hankintalain 6 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö kyseisessä hankintamenettelyssä. Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita. 2. Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74, R Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 3. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Asunto Oy E joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Tämän vuoksi R Oy on hallintolainkäyttölain 74 :n nojalla velvoitettava korvaamaan Asunto Oy E:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

12 12 (13) Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Korkein hallinto-oikeus: Irma Telivuo Anne E. Niemi Eija Siitari-Vanne (t) Alice Guimaraes-Purokoski Tuomas Lehtonen Asian esittelijä, oikeussihteeri Saija Laitinen

13 13 (13) Jakelu Päätös Jäljennös Asiakirjat R Oy, oikeudenkäyntimaksu 223 euroa Asunto Oy E Markkinaoikeus Työ- ja elinkeinoministeriö Korkein hallinto-oikeus