Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava

KAAVALUONNOKSEN SELOSTUS 8.11.2013 Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava LAPIN LIITTO

Yhteystiedot Lapin liitto, PL 8056, 96101 Rovaniemi, Hallituskatu 20 B, puh. 040-359 1000, fax (016) 318 705, E-mail: juha.piisila@lapinliitto.fi Pöyry Finland Oy, PL 50, 01621 Vantaa, Jaakonkatu 3, puh. 010 33 11, fax 010 33 26 600, sähköposti: pasi.rajala@poyry.com Gold Fields Arctic Platinum Oy (www.goldfields.co.za), Ahjotie 7, 96320 Rovaniemi, puh. 020-7511200, fax 020-7511201, sähköposti: erkki.kantola@gfexpl.com

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 1.1 Maakuntakaavan lakiperusta 6 1.2 Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan suunnittelualue 9 1.3 Vaihemaakuntakaavan laatimisorganisaatio 11 1.4 Vaihemaakuntakaavan laatimisen tarkoitus 11 1.5 Työn kulku, vuorovaikutus ja hallinnollinen käsittely 12 2 SUHANGON KAIVOSHANKKEEN KUVAUS 13 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 16 3.1 Alueidenkäytön suunnittelutilanne 16 3.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 16 3.1.2 Maankäyttö ja kaavoitus 19 3.2 Ilmasto ja ilmanlaatu 26 3.3 Vesistöt ja veden laatu 27 3.4 Kalasto ja kalatalous 27 3.5 Maa- ja kallioperä 27 3.6 Pohjavedet 28 3.7 Suojelualueet ja Natura 2000-verkoston alueet 28 3.8 Kasvillisuus 30 3.9 Eläimistö 31 3.10 Maisema ja kulttuuriympäristö 32 3.11 Elinkeinot ja virkistyskäyttö 33 3.12 Liikenne 35 4 MAAKUNTAKAAVAN LAATIMISEN VAIHEET 35 4.1 Aloitusvaihe 35 4.2 Valmisteluvaihe 35 4.3 Ehdotusvaihe 36 4.4 Hyväksymis- ja vahvistamiskäsittely 36 4.5 Osallistuminen 37 4.5.1 Kaavoitus 37 4.5.2 Tiedottaminen ja vuorovaikutus 37 4.5.3 Osalliset 39 Lapin liitto Hallituskatu 20 B, PL 8056 Puhelin 040-359 1000 info@lapinliitto.fi Regional Council of Lapland 96101 Rovaniemi Faksi 016-318 705 etunimi.sukunimi@lapinliitto.fi

5 VAIHEMAAKUNTAKAAVALUONNOKSEN SISÄLTÖ 41 5.1 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö 41 5.2 Kaavamääräykset 41 6 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 43 6.1 Kaivosalue 43 6.1.1 Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen kohdistuvat vaikutukset 43 6.1.2 Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset 47 6.1.3 Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin kohdistuvat vaikutukset 51 6.1.4 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset 55 6.1.5 Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset 57 6.2 Sähkölinja 58 6.2.1 Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset 58 6.2.2 Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset 59 6.2.3 Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin kohdistuvat vaikutukset 59 6.2.4 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset 60 6.2.5 Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset 60 6.3 Merkittävästi parannettava tie 60 6.4 Yhteenveto vaikutuksista 60 7 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SUHDE MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSIIN JA VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN 64 7.1 Vaihemaakuntakaavan suhde maakuntakaavan sisältövaatimuksiin 64 7.2 Vaihemaakuntakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 65 8 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SUHDE MAAKUNTAKAAVOIHIN 69 8.1 Kaivosalue 69 8.2 Maa- ja metsätalousvaltainen alue 71 8.3 Merkittävästi parannettava yhdystie 72 8.4 Sähkölinja 72 9 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET 73 9.1 Kuntakaavoitus 73 9.2 Viranomaistoiminta 73 9.3 Maakuntakaavan rakentamisrajoitus 74 2

10 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN, AJOITUS JA SEURANTA 74 10.1 Kuntakaavat 74 10.2 Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset 75 10.2.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 75 10.2.2 Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja asetus (160/1997) 78 10.2.3 Muinaismuistolaki (295/1963) 78 10.2.4 Maa-aineslaki (555/1981) 79 10.2.5 Kaivoslaki (621/2011) 80 10.2.6 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja asetus (169/2000) 80 10.2.7 Vesilaki (587/2011) ja asetus vesitalousasioista (1560/2011) 81 10.2.8 Maantielaki (503/2005) 81 10.2.9 Poronhoitolaki (848/1990) 82 10.2.10 Ydinenergialaki (990/1987) ja säteilylaki (592/1991) 82 10.2.11 Laki (468/1994) ja asetus (268/1999) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 82 10.2.12 Ympäristölupa 83 10.2.13 Muut luvat 83 10.3 Toteuttamistaikataulu ja vastuutahot 84 10.4 Seuranta 84 KIRJALLISUUS- JA LÄHDELUETTELO 85 3

LIITTEET: o Liite 1. Kaavaehdotuksesta esitetyt lausunnot ja muistutukset sekä niihin annetut vastineet xx.xx.2014 o Liite 2. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio xx.xx.2014 ERILLISET LIITEASIAKIRJAT: o Suhangon kaivoshankkeen laajennuksen sekä Suhangon 220 kv voimajohtohankkeen YVA-selostukset erillisselvityksineen ja yhteysviranomaisen (Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) lausuntoineen xx.xx.2014 o Suhangon kaivoshankkeen Simojoen Natura-arviointi lausuntoineen (Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) xx.xx.xxxx 4

ESIPUHE Lapin liiton hallitus on 22.10.2012 päättänyt Suhangon kaivosalueen vaihemaakuntakaavan laatimisesta. Suhangon vaihemaakuntakaava koskee Suhangon kaivoshankkeen vaatimia muutoksia maakuntakaavoihin Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen kuntien alueella. Maakuntakaava laaditaan vaihekaavana eli kaavassa käsitellään lähtökohtaisesti vain Suhangon kaivoshankkeeseen liittyvät asiat. Maakuntakaava kumoaa Länsi-Lapin maakuntakaavan, Rovaniemen maakuntakaavan ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan niiltä osin kuin uudessa kaavassa muutoksia osoitetaan. Tämä asiakirja on Suhangon vaihemaakuntakaavan luonnosvaiheen kaavaselostus. Gold Fields Arctic Platinum Oy (myöhemmin GFAP) suunnittelee Suhangon kaivoksen avaamista pääosin Ranuan kunnan alueelle. Suhangon kaivoshankkeen suunniteltu toiminta käsittää pääasiallisesti Suhangon malmeissa esiintyvien palladiumin, platinan, kuparin ja nikkelin sekä kullan hyödyntämisen. Kaivos tarvitsee käyttöönsä uuden voimajohtoyhteyden ja edellyttää tien parantamista. Suhangon kaivoksen avaamisen arvioidaan olevan yli miljardin euron hanke, jossa suoraan tuotantoon liittyviä työpaikkoja syntyisi noin 800. Lisätyöpaikkoja syntyisi kaivoksen rakennusvaiheen aikana sekä kaivoksen tarvitsemissa apu- ja oheistoiminnoissa. Kaivoksen rakentamisen tavoiteajankohta on 2015-2017 ja tuotannon suunniteltu alkamisajankohta v. 2017. Suhangon kaivokselle on voimassa oleva ympäristö- ja vesitalouslupa vuodelta 2005, mutta toimintaa ei ole sen mukaisesti aloitettu. GFAP suunnittelee prosessimuutoksia ja kaivospiirin laajentamista aikaisempien suunnitelmien mukaiseen toimintaan nähden, jolloin myös alueen uudelleen kaavoitus on tarpeen. Suhangon kaivoshankkeeseen liittyviä kaivoksen ja voimajohtoyhteyden teknisiä suunnitelmia sekä YVA-lain mukaisia ympäristövaikutusten arviointeja käytetään hyväksi maakuntakaavoituksessa. Kaivoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistynyt ja sen on arvioitu valmistuvan vuodenvaihteessa 2013/2014. Osana YVA-menettelyä etenee sosiaalisten vaikutusten arviointi. Lisäksi hankkeeseen liittyy voimajohtoyhteyden ympäristövaikutusten arviointimenettely, joka etenee samalla aikataululla. Suhankoon on laadittu asemakaava ja yleiskaavan muutos on aloitettu, mutta keskeytetty toistaiseksi. Lapin liitossa työstä vastaavat suunnittelujohtaja Riitta Lönnström, maakunta-arkkitehti Tiina Elo sekä maakuntainsinöörit Juha Piisilä ja Hanne Junnilainen. Kaavaa laatii Pöyry Finland Oy, jossa työhön osallistuvat mm. DI Pasi Rajala ja DI Saija Miettinen-Tuoma. Kaivoksen suunnittelusta vastaa Gold Fields Arctic Platinum Oy, jossa yhteyshenkilönä toimii ympäristöpäällikkö Erkki Kantola. Kaavaa tehdään yhteistyössä niiden tahojen kanssa, joita kaava koskee. Laadittaessa maakuntakaavaa vaiheittain tai osa-alueittain tulee kaavan valmistelua ohjaamaan asettaa maakunnan liiton toimielin, jossa on asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä. Lapin liiton hallitus on nimennyt ohjausryhmän tahot kokouksessaan 17.12.2012. 5

1 JOHDANTO 1.1 Maakuntakaavan lakiperusta Maakuntakaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki sekä asetus (MRL 5.2.1999/132, MRA 10.9.1999/895). Seuraavassa on esitetty keskeisiä MRL:n säädöksiä maakuntakaavoitusta koskien. Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevista asioista. (MRL 1, Lain yleinen tavoite) Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. (MRL 5 I mom., Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet) Maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 ): Maakuntakaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja - päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä tässä pykälässä mainitut seikat on otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. 6

Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma eli maakuntaohjelma. Alueellisesta kehittämisohjelmasta säädetään erikseen aluekehityslaissa. Lapin maakunnan suunnittelusta huolehtii Lapin liitto. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaava konkretisoi valtakunnalliset tavoitteet ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia, mutta se on lähtökohtana muulle maakunnan suunnittelulle. Kuva 1. Maakuntasuunnittelun prosessikuvaus. Maakuntakaavoitus on yleispiirteistä ylikunnallista alueidenkäytön suunnittelua, jolla on pitkä aikatähtäys. Sitä ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntasuunnitelma. Maakuntakaava taas ohjaa kuntakaavoitusta niissä asioissa, joilla on valtakunnallista, maakunnallista tai seudullista merkitystä. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntasuunnitelma on hyvin yleispiirteinen pitkän tähtäyksen visio- ja strategiasuunnitelma, joka sisältää sekä toiminnallisen aluekehityksen että alueiden käytön periaatteet. Lapin maakuntasuunnitelma 2030 hyväksyttiin Lapin liiton valtuustossa 25.11.2009. Maakuntasuunnitelma antaa maakunnalliset tavoitekehykset osa-alueittain tehtäville maakuntakaavoille. Lapin maakuntaohjelma 2011-2014:ssa kuvataan yksityiskohtaisemmin, kuinka ja millä kärkihankkeilla maakuntasuunnitelman strategiaa toteutetaan. 7

Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. (MRL 25 4. mom.) Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. (MRL 29, Maakuntakaavan esitystapa) Maakuntakaava voidaan laatia myös tiettyä alueidenkäyttömuotoa tai -muotoja, kuten Suhangon kaivoshankkeen tapauksessa kaivosaluetta ja siihen liittyviä yhteystarpeita ja voimajohtoa koskevana ns. vaihemaakuntakaavana. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32 ). Kaavaselostus (MRA 10 ): Maakuntakaavan selostuksessa esitetään: 1) selvitys alueen oloista, ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta; 2) suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot; 3) yhteenveto kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä; 4) kaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin sekä muut kaavan merkittävät vaikutukset; 5) selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntasuunnitelmaan ja alueellisiin kehittämisohjelmiin, voimassa olevaan maakuntakaavaan ja kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoitukseen sekä kuntien suunnitteluun; 6) suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenveto kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä; 7) valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja perusteet kaavaratkaisun valinnalle, selvitys siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia; (19.5.2005/348) 8) kaavan toteutuksen ajoitus ja seuranta; 9) tarpeen mukaan kaavan toteutusta ohjaavia suunnitelmia. Edellä 1 momentissa tarkoitetut seikat on esitettävä kaavaselostuksessa sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää ja niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa. Kaavaselostukseen on liitettävä yhteenveto kaavaselostuksen keskeisestä sisällöstä. (19.5.2005/348) 8

1.2 Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan suunnittelualue Kuva 2. Lapin maakuntakaavatilanne seutukunnittain. Suunnittelualue, jolle myös hankkeen suorat vaikutukset pääasiassa kohdistuvat, on rajattu likimääräisesti kartalle. Lapin maakuntakaavoitus etenee seutukunnittain (ks. kuva 2). Länsi-Lapin maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se tulee voimaan tullessaan kumoamaan voimassa olevat Länsi-Lapin maakuntakaavan (ent. seutukaava) ja Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan. Rovaniemen, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin ja Tunturi-Lapin maakuntakaavat, sekä Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava, Rovaniemen vaihemaakuntakaava ja Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava ovat voimassa. Suhangon vaihemaakuntakaava ulottuu Rovaniemen, Tervolan ja Ranuan kuntien alueelle. Suhangon kaivoshanke sijaitsee Ranuan kunnan luoteisosassa, ulottuen pieniltä osin myös Tervolan kunnan itäosaan sekä Rovaniemen kaupungin eteläosaan. Linnuntietä etäisyys Ranuan keskustaajamaan on noin 20 km ja Rovaniemelle noin 40 km. Lähimmälle 9

lentoasemalle Rovaniemellä on ajoteitse matkaa noin 65 km ja Rovaniemen juna-asemalle noin 55 km (kuva 3). Alue on syrjässä asutuskeskittymistä ja on pääosin rakentamatonta. Lähimmät kylämäiset alueet ovat luoteispuolella sijaitsevat Välijoki (n. 12 km nykyisestä kaivospiiristä) ja Haukitaipale (n. 15 km), pohjoispuolella oleva Narkaus (n. 18 km), itäpuolella oleva Portimo (n. 13 km), kaakkoispuolella oleva Peurajärvi (n. 9 km) sekä eteläpuolella oleva Mauru (n. 12 km). Kaivoksen koillispuolella sijaitseviin suurempiin keskittymiin Rovaniemen Kilvenaapaan on matkaa n. 14 km ja Saukkojärvelle n. 11 km. Nykyistä kaivospiiriä lähinnä olevat asuinrakennukset sijoittuvat sen pohjoispuolella sijaitsevaan Palovaaran kylään. Suunnitellulla kaivosalueen laajennusalueella sijaitsee muutama asuinrakennus Yli-Portimojärven ympäristössä. Maakuntakaavan alueellinen laajuus tarkentuu suunnittelun edetessä. Todennäköisesti vaihemaakuntakaava tulee käsittämään varsinaisen kaivosalueen lisäksi lähinnä tarvittavia tietai voimajohtoyhteyksiä. Kuva 3. Suunnittelualueen alustava rajaus keltaisella 10

1.3 Vaihemaakuntakaavan laatimisorganisaatio Maakuntakaavan laadinnasta vastaa Lapin liitto, jossa yhteyshenkilöinä toimivat Riitta Lönnström, suunnittelujohtaja Tiina Elo, maakunta-arkkitehti Juha Piisilä, maakuntainsinööri Hanne Junnilainen, maakuntainsinööri Maakuntakaavaa laatii Pöyry Finland Oy, jossa työhön osallistuvat mm. Pasi Rajala, operatiivinen johtaja Saija Miettinen-Tuoma, projektipäällikkö Kaavoitustyötä ohjaa ohjausryhmä, jonka jäsenet ovat (varajäsenet suluissa): Ranuan kunta, Veli Saarijärvi (Risto Niemelä) Ranuan kunta, Veijo Illikainen (Paula Haarahiltunen) Ranuan kunta, Sirpa Hakala (Keijo Ruonala) Rovaniemen kaupunki, Esko Lotvonen (Erkki Lehtoniemi) Rovaniemen kaupunki, Maarit Simoska (Liisa Mariapori) Rovaniemen kaupunki, Juhani Juuruspolvi (Mikko Rapo) Tervolan kunta, Maire Kössö (Heikki Hepoaho) Tervolan kunta, Mika Simoska (Marjatta Vaajoensuu) Tervolan kunta, Virpi Mäki-Iso (Ari Kurth) Lapin ELY / liikenne- ja infrastruktuuri, Jorma Leskinen (Ulla Alapeteri) Lapin ELY / elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, Eija Virtasalo (Keijo Alanko) Lapin ELY / ympäristö ja luonnonvarat, Kaija Pekkala (Timo Jokelainen) Lapin Pelastuslaitos, Jouko Erkkilä (Timo Rantala) Paliskuntain yhdistys, Marja Anttonen (Anna-Leena Jänkälä) Isosydänmaan paliskunta, Markus Haapaniemi Narkauksen paliskunta Suomen metsäkeskus Lappi, Anssi Juujärvi (Ulla Huusko) Metsähallitus, Kristiina Hoikka 1.9.2013 lähtien, Liinu Törvi 31.8.2013 saakka (Erkki Luukkonen) Lapin yrittäjät ry, Jari Kelahaara (Pirjo Lappalainen) Fingrid, Mika Penttilä (Aki Laurila) Asiantuntijat: Rovaniemen kaupunki, Tarja Outila Gold Fields Arctic Platinum Oy, Erkki Kantola 1.4 Vaihemaakuntakaavan laatimisen tarkoitus Vaihemaakuntakaava tarvitaan, koska hanke sijoittuu usean kunnan alueelle ja siinä käsitellään maakunnallisesti merkittäviä alueidenkäyttökysymyksiä. Voimassa olevassa Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa ja hyväksytyssä Länsi-Lapin maakuntakaavassa on kaivosalue osoitettu. Lainvoimaisissa maakuntakaavoissa ja yleiskaavoissa ei ole kuitenkaan varauduttu siihen kaivosalueen laajentamiseen, jota kaivosyhtiö nyt suunnittelee. Suhangon vaihemaakuntakaavassa voidaan mm. tarkentaa ja laajentaa em. kaavojen varauksia. 11

Suhangon vaihemaakuntakaava koskee Suhangon kaivoshankkeen vaatimia muutoksia maakuntakaavoihin Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen kuntien alueella. Maakuntakaava laaditaan vaihekaavana eli kaavassa käsitellään lähtökohtaisesti vain Suhangon kaivoshankkeeseen liittyvät asiat. Maakuntakaava kumoaa Länsi-Lapin maakuntakaavan, Rovaniemen maakuntakaavan ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan niiltä osin kuin uudessa kaavassa muutoksia osoitetaan. Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan tehtävänä on: osoittaa yleispiirteisesti kaivoksen sekä siihen liittyvien laitosten ja muiden toimintojen sijoittuminen alueelle osoittaa yleispiirteisesti kaivoksen edellyttämät tieyhteydet ja tarvittaessa kytkennät teknisiin verkostoihin tarvittaessa ratkaista alueen muu maankäyttö yhdyskuntarakenteen sekä luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla tulkita aluetta ja hanketta koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ohjata alueen yleis- ja asemakaavoitusta 1.5 Työn kulku, vuorovaikutus ja hallinnollinen käsittely YVA-menettelyt ja tekninen suunnittelu Kaivosta ja voimajohtoa koskevat ympäristövaikutusten arviointimenettelyt (YVA-menettelyt) on käynnistetty vuonna 2012 ja niiden on arvioitu valmistuvan vuodenvaihteessa 2013/2014. Menettelyt päättyvät yhteysviranomaisena toimivan Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen annettua lausuntonsa YVA-selostuksista. Simojoen Natura-aluetta koskien on laadittu Natura-arviointi osana kaivoksen YVA-menettelyä. Kaivoksen tulotien (Palovaarantie) tiesuunnitelma on valmistunut vuonna 2004 ja rakennussuunnitelma vuonna 2005. Tiesuunnitelma on lainvoimainen vuoden 2013 loppuun asti. Rakennussuunnitelma ja Ylijoen siltasuunnitelma päivitetään ja sillalle haetaan uusi ympäristölupa. YVA-menettelyjen tuloksia, muiden kaavojen selvityksiä sekä liikenneyhteyksiä ja kaivosta koskevia suunnitelmia hyödynnetään maakuntakaavaa laadittaessa. Suhangon kaivoshankkeen sekä siihen liittyvän voimajohtohankkeen YVA-menettelyt ja maakuntakaavoitus vuorovaikutusmenettelyineen sovitetaan mahdollisuuksien mukaan yhteen. Vuorovaikutusta on kuvattu luvussa 4.5.2. Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan eteneminen Lapin liiton hallitus päätti 22.10.2012 Suhangon kaivosalueen vaihemaakuntakaavan laatimisesta Aloituskokous 30.11.2012 Rovaniemellä Ohjausryhmän 1. kokous 21.2.2013 Ranualla (alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos) Lapin liiton hallitus 11.3.2013 (vaihemaakuntakaavoituksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettaminen) Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 9.4.2013 Rovaniemellä Kaavaneuvottelu 12.8.2013 Rovaniemellä (valmisteluaineisto) Poronhoitolain 53 mukainen neuvottelu 12.8.2013 Rovaniemellä (valmisteluaineisto) Ohjausryhmän 2. kokous 9.10.2013 Ranualla 12

Lapin liiton hallitus 18.11 (valmisteluaineisto nähtäville) Maakuntakaavan laatimisen vaiheet on kuvattu tarkemmin luvussa 4. 2 SUHANGON KAIVOSHANKKEEN KUVAUS Toiminnan alettua merkittävimmät kaivostoiminnot Suhangossa tulevat olemaan avolouhokset, malmin kuljetus sekä useat kiviaineksen rikastusprosessit. Toimintoihin kuuluvat myös kaivannaisjätteiden eli sivukiven ja rikastushiekan sijoittaminen sekä vesien hallinta. Suhangon malmeissa esiintyy palladiumia, platinaa, kuparia, nikkeliä ja kultaa. Kaivoksen ja rikastamon toiminta-ajaksi on arvioitu 26-33 vuotta, minä aikana malmin kokonaislouhinta tulee olemaan n. 250-310 miljoonaa tonnia ja sivukiven kokonaislouhinta n. 990-1250 miljoonaa tonnia. Suhangon kaivokselle on vuonna 2005 myönnetty ympäristölupa ja vuonna 2006 kaivoskirja (ks. Kaivospiiri, kuva 4). Vuonna 2011 on jätetty Suhanko II kaivospiirihakemus (ks. Kaivospiirin laajennus Suhanko II). Lisäksi olemassa olevaan ympäristölupaan haetaan muutosta malmin rikastusprosessin muutoksen ja toiminnan laajennuksen osalta. GFAP:n valtaus- ja valtaushakemusalueella (ks. Valtausalue) on tehty kairauksia ja kaivoksen laajentamista ko. alueelle tutkitaan. Näiden lisäksi yhtiö on jättänyt uuden kaivoslain mukaisen malminetsintälupahakemuksen (ks. Malminetsintälupahakemus). Lisäksi yhtiöllä on Tukesin myöntämä Iso-Suhanko niminen varausalue (ks. Varausalue), joka kattaa alueita voimassaolevan kaivospiirin ja valtausten pohjois- ja itäpuolilta. Varauksella varmistetaan riittävän laaja alue kaivostoiminnan suunnittelua varten. 13

Kuva 4. Suhangon alueen valtaukset, voimassa oleva kaivospiiri, kaivospiirihakemuksen alue ja varausalue. Suunnitellut louhokset on merkitty kuvaan harmaalla. Suhanko-hankkeessa on meneillään ympäristövaikutusten arviointimenettely, jossa tutkitaan eri toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksia. YVA-menettelyssä arvioitavat päävaihtoehdot ovat: Vaihtoehto 0: Alueen nykytila Vaihtoehto 0+: Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset, malmia yhteensä 103 Mt, louhosten kokonaispinta-ala 189 ha Toiminta-aika 11 12 vuotta Vaahdotuksen rikastushiekka-allas 415 ha (vain tavanomainen sijoitus) Sivukivialueet 570 ha Vaihtoehto 1 Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset laajempina sekä Suhanko Pohjoinen, malmia yhteensä 250 Mt, louhosten kokonaispinta-ala 386 ha Toiminta-aika noin 26 vuotta Vaahdotuksen rikastushiekka-allas 570 ha (Konttijärven louhos mukana) tai 770 ha (louhos ei mukana) Sivukivialueet 1 110 ha Pintamaan läjitysalueet 324 ha Hydrometallurginen jäännössakka-allas 102 ha Ylijoen ja Kotiojan siirto Vaihtoehto 2 Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset laajempina sekä Suhanko Pohjoinen, Vaaralampi ja Tuumasuo, malmia yhteensä 304 Mt, louhosten kokonaispinta-ala 543 ha Toiminta-aika noin 32 vuotta Vaahdotuksen rikastushiekka-allas 845 ha (Konttijärven louhos mukana) tai 870 ha (louhos ei mukana) Sivukivialueet 1 510 ha Pintamaan läjitysalueet 433 ha Hydrometallurginen jäännössakka-allas 140 ha Ylijoen ja Kotiojan siirto Vaaralammen kuivatus, Suhankojärven pohjoisosan kuivatus 14

Vaihtoehto 2+ Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset laajempina sekä Suhanko Pohjoinen, Vaaralampi, Tuumasuo ja Pikku-Suhanko, malmia yhteensä 309 Mt, louhosten kokonaispinta-ala 616 ha Toiminta-aika noin 33 vuotta Vaahdotuksen rikastushiekka-allas 845 ha (Konttijärven louhos mukana) tai 900 ha (louhos ei mukana) Sivukivialueet 1 627 ha Pintamaan läjitysalueet 450 ha Hydrometallurginen jäännössakka-allas 140 ha Ylijoen ja Kotiojan siirto Vaaralammen kuivatus, Suhankojärven pohjoisosan kuivatus Kaikissa vaihtoehdoissa louhinta on suunniteltu tehtäväksi avolouhintana. Kaikissa vaihtoehdoissa 0-vaihtoehtoa lukuun ottamatta malmin louhintamäärä on 10 miljoonaa tonnia vuodessa. Vaihtoehdoissa 1, 2 ja 2+ tarkastellaan vaahdotuksen rikastushiekan sijoittaminen Konttijärven louhokseen ja maan päällisiin altaisiin tai pelkästään maanpäällisiin altaisiin. Vaahdotuksen rikastushiekka-altaan sijainnille ei käsitellä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Vaihtoehdot alavaihtoehtoineen on kuvattu tarkemmin YVA-selostuksessa. Kaivoksen investointipäätös tehdään keväällä 2013 valmistuneen alustavan toteutettavuusselvityksen ja varsinaisen toteutettavuusselvityksen jälkeen arviolta vuonna 2014. Kaivoksen rakentamisen tavoiteajankohta on 2015-2017 ja tuotannon suunniteltu alkamisajankohta v. 2017. Arvion mukaan kaivoksen ja rikastamon toiminta-aika on 26-33 vuotta. Kaivoksen rakennustöiden aikana (n. vuodet 2015-2017) työvoiman tarve on suurimmillaan, noin 1600 henkilöä + epäsuorat työllisyysvaikutukset. Kaivoksen toiminnan aikana (n. vuodet 2018 2039...2048) työvoiman tarpeen on arvioitu olevan noin 805 työntekijää + epäsuorat työllisyysvaikutukset, tasaisesti louhintatoiminnan loppuun saakka. Louhoksia on tarkoitus louhia sarjassa eli ei kaikkia samanaikaisesti, minkä vuoksi työllistämisvaikutus ei juuri vaihtele. Kaivos edellyttää myös 220 kv voimajohtoyhteyden rakentamista noin 46 km matkalle Petäjäskoskelta Konttijärvelle (kuva 5). Voimajohtohankkeesta suoritetaan erillinen ympäristövaikutusten arviointimenettely. 15

Kuva 5. Suunnitellun voimajohtolinjauksen YVA:ssa arvioitavat vaihtoehdot kaivokselta Petäjäskoskelle, jossa se yhdistyisi valtakunnan verkkoon. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Tämän luvun kappaleet 3.2-3.12 perustuvat kaivos- ja voimajohtohankkeiden YVA-selostusten nykytilan kuvauksiin. Täydelliset kuvaukset löytyvät YVA-selostuksista. 3.1 Alueidenkäytön suunnittelutilanne 3.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: Aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys; Merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön; tai Valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. Valtion viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. 16

Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa on korostettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen. 1. Toimiva aluerakenne; 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; ja 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Suhangon kaivoshankkeen kannalta korostuvat kaivostoiminnan ja infrastruktuurin tarpeet, poronhoidon alueidenkäytöllisten edellytysten turvaaminen sekä luontoon ja maisemaan kohdistuvien haittojen minimointi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, minkälaisia alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Suuri osa erityistavoitteista koskee maakuntakaavoitusta. Suhangon kaivoshanketta koskevat seuraavat tavoitteet: Yleistavoitteet: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. 17

Edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Saamelaisten kotiseutualueen alueidenkäytössä otetaan huomioon saamelaisille alkuperäiskansana kuuluva oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan saamelaisten perinteisten elinkeinojen kehittämisedellytysten turvaamiseksi. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Erityistavoitteet: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Otetaan huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Otetaan huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Huomioidaan sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. 18

Luvussa 7.2 on arvioitu sitä, miten Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavaan liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat. 3.1.2 Maankäyttö ja kaavoitus Suhangon suunniteltu kaivosalue on syrjässä asutuskeskittymistä ja se on pääosin rakentamatonta. Suunnitellulla kaivosalueen laajennusalueella sijaitsee viisi asuinrakennusta Yli-Portimojärven ympäristössä. Lomarakennuksia laajennusalueella on noin 25 sijoittuen lähinnä Yli-Portimojärven ja Suhankojärven ympäristöihin. Kuva 6. Asuin- ja lomarakennukset Alueen tärkeimmät maankäyttömuodot ovat poronhoito ja metsänhoito. Suhangon voimassaolevan kaivospiirin alue on muutamaa yksityisten maanomistajien omistamaa tilaa lukuun ottamatta GFAP:n omistuksessa. Rikastamon alue kuuluu GFAP:lle. Kaivoksen suunnitellun laajennusalueen omistavat lähes kokonaan yksityiset maanomistajat. Alueella on myös Metsähallituksen hallinnassa olevia alueita sekä yhteismetsiä. Ylijoki, Yli- Portimojärvi sekä Konttijärvi-Konttijoki-Vähäjoki ovat osittain Metsähallituksen hallinnassa. Muutama tila laajennusalueella kuuluu yrityksille. GFAP ei omista lainkaan maata laajennusalueella, mutta kaivostoimintojen alueella sillä on ensisijaisesti tarkoitus hankkia sitä itselleen. Suhangon kaivoksen suunniteltu toiminta-alue kuuluu Rovaniemen ja Länsi-Lapin maakuntakaava-alueisiin. Rovaniemen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.11.2001. Rovaniemen maakuntakaavaa on täsmennetty Rovaniemen vaihemaakuntakaavalla, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 26.5.2010. Vireillä on 19

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laadinta. Länsi-Lapin maakuntakaava on hyväksytty 26.11.2012 maakuntavaltuustossa. Alueella on voimassa 25.2.2003 seutukaavana vahvistettu Länsi-Lapin maakuntakaava. Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaava on hyväksytty Ranuan kunnanvaltuustossa 14.11.2003 ja Tervolan kunnanvaltuustossa 30.12.2003. Osayleiskaavan muutos on hyväksytty Ranuan kunnanvaltuustossa 2009. Suhangon kaivosalueen osayleiskaavan muutos- ja laajennustyö on ollut vireillä, mutta työ on keskeytetty toistaiseksi. Ranuan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Suhangon kaivosalueen asemakaavan 10.6.2013 ja kaava on lainvoimainen. Kaivoksen suunnitellulla laajennusalueella on voimassa oleva Yli- Portimojärven rantakaava, joka tulee kumottavaksi laajennuksen toteutuessa. Alueen voimassa ja vireillä olevien kaavojen tilanteesta on taulukkoesitys luvussa 10.2.1 (taulukko 6). Maakuntakaavat Rovaniemen maakuntakaava ja Rovaniemen vaihemaakuntakaava Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa Suhangon kaivosalue (lukuun ottamatta kaivosyrityksen suunnittelemaa kaivosalueen laajennusta) on merkitty kaivosalueeksi (EK) (kuva 7). EKmerkinnällä osoitetaan alueita, joilla jo on kaivostoimintaa tai joilla on todettu, arvioitu tai inventoitu sellaisia malmi- ja mineraaliesiintymiä, että kaivostoiminta on todennäköistä. Alueet halutaan suojata sellaisilta rakentamisen, suojelun ja muun maankäytön pysyviltä muutoksilta, jotka vaarantavat kaivostoiminnan harjoittamisen. Alueet sisältävät myös kaivostoiminnan kannalta tarpeelliset rikastuslaitokset, läjitys- ja rikastushiekka-alueet sekä liikenneväylät ja - alueet. Suunnitellun kaivosalueen laajennuksen halki lounais-koillissuunnassa on merkitty Suhangon kaivoksen merkittävästi parannettava yhdystie (yt). 20

Kuva 7. Ote Rovaniemen vaihemaakuntakaavasta. Suhangon kaivosalueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle rajauksella. 21

Muilta osin on voimassa Rovaniemen maakuntakaava, jossa hankealue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi MT (kuva 8). Hankealueen pohjoispuolella on osoitettu kolme maankamaran ainestenottoaluetta (EO). Noin 3 km hankealueesta kaakkoon on osoitettu Simojoen luonnonsuojelualue merkinnällä SL 4146. Lähimmät kyläalueet on osoitettu noin 5 km hankealueesta itään (AT 408 eli Portimo) sekä etelään (AT 411 eli Peurajärvi). Noin 5 km hankealueesta etelään on osoitettu pohjavesien suojelualue sp. Kuva 8. Ote Rovaniemen maakuntakaavasta. Suhangon kaivosalueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle rajauksella. Lapin liitto on käynnistänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laatimisen. Alustavan aikataulun mukaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava olisi hyväksyttävänä vuoden 2015 lopussa. 22

Länsi-Lapin maakuntakaava Tervolan kunnassa hankealue kuuluu Länsi-Lapin seutukaavaan (nyk. maakuntakaava), jossa alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (kuva 9). Kuva 9. Ote voimassa olevasta Länsi-Lapin maakuntakaavasta. Suhangon kaivosalueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle rajauksella. Länsi-Lapin maakuntakaavaa ollaan uusimassa. Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä kesäkuussa 2012 ja Lapin maakuntavaltuusto on hyväksynyt kaavan 26.11.2012. Maakuntakaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Vahvistuessaan Länsi-Lapin maakuntakaava kumoaa Länsi-Lapin seutukaavan. Hyväksytyssä maakuntakaavassa kaivosalue on pääosin osoitettu kaivosalueen merkinnällä EK (kuva 10). EK-alueilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. EK-alueelle on lännestä osoitettu voimajohdon yhteystarvemerkintä sekä yhdystien yhteystarvemerkintä valtatieltä nro 4. Pieneltä osin alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisen alueen merkinnällä M. Lisäksi alue kuuluu kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeeseen. Hankealueen halki on Länsi-Lapin maakuntakaavassa osoitettu viivamerkintä paliskunnan raja / esteaita. Merkinnällä osoitetaan paliskuntien välinen raja tai esteaita. Merkintää koskee määräys: Moottorikelkkailu- ja ulkoilureitit tulee suunnitella niin, että ne risteävät mahdollisimman harvoissa kohdissa paliskunnan esteaidan tai muun pysyvän 23

poroaidan kuten työ- ja laidunkiertoaidan ja että porojen kulku aidan läpi reitin kohdalla pyritään estämään. Noin 3 km hankealueesta pohjoiseen on osoitettu Perämaan vanhojen metsien luonnonsuojelualue merkinnällä SL, sekä Poroharjun poroerotuspaikka merkinnällä ph. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä todetaan: Malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet on turvattava, kuitenkin huomioon ottaen alueen erityispiirteet. Lisäksi: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. Kuva 10. Ote maakuntavaltuuston 26.11.2012 hyväksymästä Länsi-Lapin maakuntakaavasta. Suhangon kaivosalueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle rajauksella. Yleiskaava Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaavassa on osoitettu kaivosalue merkinnällä EK. Osa nyt suunnitellun laajennuksen alueesta on Palolammen ympäristössä merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Osayleiskaava-alue kattaa vain osan suunnitellusta kaivosalueesta. 24

Kuva 11. Ranuan kunnan puoleinen, vuonna 2003 hyväksytty Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaava, ja vuonna 2009 hyväksytty osayleiskaavan muutos Kuva 12. Tervolan kunnan puoleinen, vuonna 2003 hyväksytty Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaava 25

Suhanko -kaivoshankkeen osayleiskaavaan on ollut vireillä kaavamuutokset Ranuan ja Tervolan kunnissa. Osayleiskaavoitus on päätetty keskeyttää toistaiseksi. Osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen tavoitteena oli osoittaa Suhangon kaivoksen alue yleiskaavaan 21.12.2006 annetun kaivoskirjan kaivospiirin rajauksen mukaisena. Asemakaava Ranuan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Suhangon kaivosalueen asemakaavan 10.6.2013 ja se on lainvoimainen. Asemakaavalla osoitetaan kaivoksen rikastamon ja siihen liittyvien rakennusten sijoittuminen ja määrä. Koko asemakaavan alue on merkinnällä T-kaiv: Teollisuusja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa kaivostoimintaan liittyviä toimisto-, rikastamo-, konepaja- ja varastorakennuksia sekä kaivostoiminnan vuoksi tarpeellisia muita rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Kuva 13. Suhangon kaivoksen asemakaava (Ranuan kunnanvaltuusto 10.6.2013). Vaihemaakuntakaavan alueella on voimassa 20.10.1994 vahvistettu Yli-Portimojärven rantakaava. Voimajohtoreitin alue Voimajohtoreitillä ei ole muita voimassa olevia kaavoja. 3.2 Ilmasto ja ilmanlaatu Suhangon kaivosalue sijoittuu lauhkean havumetsäilmaston vyöhykkeeseen. Talvet ovat kylmiä ja kesät lauhkean lämpimiä. Vuoden keskilämpötila on noin 1 C ja alueen keskimääräinen vuosisadanta 622 mm. Maa on lumen peitossa lokakuun puolivälistä huhtikuun puoleen väliin. Hankealueen vallitsevin tuulen suunta on lounaasta. Ilmanlaatu alueella on pääosin hyvä. Ranuan kunnan alueella ei sijaitse ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavaa teollisuutta. Eniten hankealueen ilmanlaatuun vaikuttaa liikenne ja turvetuotanto. Lisäksi alueelle tulee kaukokulkeumaa. 26

3.3 Vesistöt ja veden laatu Kaivoshanke sijaitsee vedenjakajalla Simo- ja Kemijoen vesistöalueiden rajalla. Alue sijoittuu pääosin Simojoen vesistöalueelle Ruonajoen valuma-alueen yläosalle. Osia kaivosalueesta on myös Ylijoen, Väliojan, Suhankojoen, Portimojärven - Toljanjärven ja Ali Konttijoen valumaalueilla. Hankealueella sijaitsevia järviä tai lampia ovat Palolampi, Yli-Portimojärvi, Ahmalampi, Niittylampi, Suhankojärvi, Särkilampi, Vaaralampi, Takalampi, Konttijärvi ja Piilolampi. Hankealueen ulkopuolelle jäävät Saukkojärvi, Pitkälampi, Tainijärvi, Portimojärvi ja Suhankolampi. Hankkeen vaikutusalueen suurimmat virtavedet ovat Kemijoki, Simojoki, Ylijoki, Ruonajoki ja Suhankojoki. Lisäksi alueella on pienempiä virtavesiä, kuten Ylijokeen laskeva Kotioja ja Ruonajokeen laskevat Välioja ja Saukko-oja. Kaivosalueen lähivesien metallipitoisuudet olivat suoritetun näytteenoton perusteella pääsääntöisesti alhaisia, mutta monin paikoin tavattiin luontaisesti kohonneita kupari-, nikkeli-, koboltti ja sinkkipitoisuuksia. Vähäjoesta, Ruonajoesta ja Suhankojoesta mitattiin kohonneita kadmiumpitoisuuksia ja Takalammesta kohonneita lyijy- ja arseenipitoisuuksia. 3.4 Kalasto ja kalatalous Suhangon kaivosalueen jokien koskikalasto on pääosin niukka. Lajistoon kuuluvat taimen, harjus, lohi, hauki, ahven, made, mutu, kivennuoliainen ja kivisimppu. Kalastoltaan monipuolisin on Konttijoen ylin alue Konttijärven alapuolella. Ruonajoen yläosalla oli 2000- luvun alussa elinvoimainen, omaleimainen ja eristynyt taimenpopulaatio, joka on sittemmin taantunut. Taimen kuitenkin lisääntyy edelleen luontaisesti Ruonajokeen laskevassa Kuorinkilamminojassa. Kaivosalueen järvien ja lampien yksikkösaaliit olivat verkkokoekalastuksissa pääasiassa korkeita. Kaikilla alueilla kalasto koostuu pääasiassa ahvenesta. Siikaa saadaan vain satunnaisesti Niittylammesta. Ruonajokisuun alapuolisen Simojoen keskiosan rakennetuista kiinteistöistä 44 % kalastaa Simojoella. Kalastus on pääasiassa vapa- ja katiska-kalastusta. Talouskohtainen keskimääräinen saalis vuonna 2010 oli 18 kg. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin Simojoella turvetuotannon kuormitusta, veden heikkoa laatua ja vesistön liettymistä. Simojoen rapukanta on taantunut v. 2008 puhjenneen rapuruton vuoksi. 3.5 Maa- ja kallioperä Kaivosalueen maaperä koostuu pääosin viime jääkauden aikana kerrostuneesta pohjamoreenista, joka verhoaa laaksoja ja vaara-alueita, sekä post-glasiaalisista turpeista. Pohjoisemmassa osassa maaperä koostuu pääasiassa moreenista ja alavammilla alueilla turpeesta. Eteläosassa on pääasiassa eloperäisiä maalajeja paksuine turvekerroksineen. Soiden välissä kulkee matalia moreeniselänteitä. Muutama kalliopaljastuma löytyy alueen kaakkoisosasta. Kallioperän osalta Suhanko on osa Portimon kerrosintruusiota, joka sijaitsee arkeeisen gneissikompleksin ja proterotsooisen peräpohjan liuskealueen kontaktilla. Portimon kerrosintruusio kuuluu laajaan Tornio-Näränkävaaran mafiseen - ultramafiseen vyöhykkeeseen, joka ulottuu Koillis-Ruotsista aina Kuolan niemimaalle asti. Suhangon intruusio on noin 1 000 m paksu ja koostuu (alhaalta ylös) ns. Portimon juonista arkeeisellä pohjalla, jonka päällä ovat marginaalinen ja kerroksellinen sarja. Konttijärven intruusio on ohuempi (noin 150 m) ja sisältää marginaali- ja kerroksellisen sarjan. Pohjan kivilajit ovat pääosin raitaisia gneissejä ja myöhäisarkeeisia granitoideja. Suhanko-Konttijärvi -intruusion kattopuolen kivet ovat pääosin arkeeisia granitoideja. Säteilyturvakeskus on laatimassa alueelle radiologisen perustilaselvityksen. 27

3.6 Pohjavedet Varsinaisella hankealueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Hankealueen läheisyydessä on yksi luokiteltu pohjavesialue, Palovaara, jota ei hyödynnetä talousveden ottoon. Lisäksi hankealueen luoteispuolella Porojärven-Joutsenlammen alueilla on useita luokiteltuja pohjavesialueita, lähimmillään noin 2,5 km päässä hankealueelta. Suhangon voimassa olevan kaivospiirin alueella, Konttijärven ja Ahmavaaran louhosten lähistöllä havaittu pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa. Laajennettava kaivosalue sijaitsee pääosin Simojoen valumaalueella, joten myös pohjavesien virtaus tapahtuu pääasiassa Simojen valuma-alueen vesistöjen suuntaan. Vuosien 2000 2002 analyysien ja vuoden 2013 selvitysten perusteella alueen kaivojen ja lähteiden vedenlaatu on pääasiassa hyvä verrattuna esimerkiksi juomaveden laatustandardeihin. Pääosaa analysoiduista metalleista havaittiin vain hyvin pieniä pitoisuuksia. Rautaa ja mangaania on paikoin runsaasti, mikä on tyypillistä Suomen pohjavesille. Veden ph on matalahko. Yksittäisissä pisteissä alumiinin ja nikkelin pitoisuudet ylittivät talousvesinormit. 3.7 Suojelualueet ja Natura 2000-verkoston alueet Suojelualueet Suhangon kaivostoimintojen pohjoisosassa sijaitsee yksityinen luonnonsuojelualue, Joenpolvenvitikon suojelualue, joka koostuu neljästä alueesta (YSA206540, YSA206541, YSA206647, YSA206652). Muita suojelualueita ei sijoitu välittömästi kaivostoimintojen alueelle. Hankealueen ympäristössä on myös muita yksityisiä luonnonsuojelualueita: Korvenkehto (YSA206633) sijaitsee Suhangon kaivosalueen pohjoispuolella alle 1 km etäisyydellä, noin 4 km etäisyydellä lounaaseen sijaitsee Puljunpalon aarnialue (YSA206825), noin 5 km lounaaseen Pahalehto (YSA206552) ja noin 7 km kaakkoon Koivulan luonnonmetsä (YSA206631) sekä Mutjunrannan aarnimetsä (YSA206557). Osittain alueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma Ahmalampien kumpumoreenialue (MOR-Y13-073) sekä Metsoohjelmaan sisältyvät Metsähallituksen hallinnassa olevat Konttikivalon ja Pitkälammen suojelumetsät. Suojelumetsät tullaan perustamaan luonnonsuojelulailla suojelualueeksi. Hankealueen länsipuolella sijaitsee Tainijärven ympäristön laaja luonnontilainen suoalue. Alueen suot on suojeltu Metsähallituksen omalla maankäyttöpäätöksellä, mutta alueella ei tällä hetkellä ole virallista suojelustatusta. 28

Kuva14. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat suojelualueet. Natura-alueet Natura 2000 verkostoon kuuluvista alueista lähimpänä hankealuetta sijaitsee Tuiskukivalon närheikkö (FI1301814, SCI) reilut 4 km hankealueelta luoteeseen. Natura-alueen suojeluperusteena ovat seuraavat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit (priorisoidut paksunnoksin): 7230 Letot 7 % 7310 Aapasuot 15 % 9010 Boreaaliset luonnonmetsät 37 % 91DO Puustoiset suot 40 % Natura-alueen suojeluperusteena on lisäksi luontodirektiivin liitteen II lajista mäntyhuppukuoriainen. Simojoen Natura-alue (FI1301613, SCI) kulkee hankealueen kaakkois- ja eteläpuolella lähimmillään noin 6 km etäisyydellä. Natura-alueen suojeluperusteena ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypeistä Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 100 % sekä liitteen II lajeista kirjojokikorento ja 1 uhanalainen laji. Noin 9,5 km hankealueelta lounaaseen sijaitsee Saariaapa - Hattuselkä (FI1301612, SCI) Natura-alue. Natura-alueen suojeluperusteena ovat seuraavat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit (priorisoidut paksunnoksin): 3160 Humuspitoiset lammet ja järvet 1 % 3260 Pikkujoet ja purot <1 % 7230 Letot 2 % 7310 Aapasuot 60 % 29