ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Hakakalliontie (Beckhoff Automation Oy), asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Hakakalliontie (Beckhoff Automation Oy), asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 24. kaupunginosan korttelin 2301 tontteja 10 ja 11 koskeva asemakaavamuutos () HYVINKÄÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 27.6.2018, tarkistettu 19.9.2918

ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 27.6.2018 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan nimi, tunnistetiedot ja tarkoitus Kaavan nimi: Beckhoff Automation Oy Kaavan tunnusnumero: Diaarinro: TEKLA 1417/2013 Asemakaavamuutos koskee: 24. kaupunginosan korttelin 2301 osaa (tontit 10 ja 11) Asemakaavamuutoksella muodostuu: Kaavan laatija: Yhteyshenkilöt, valmistelijat 24. kaupunginosan korttelin 2301 osa Hyvinkään kaupunki Kaavoitus Kankurinkatu 4-6, PL 86 05801 Hyvinkää kaavasuunnittelija Veera Seppälä (30.11.2017 saakka) kaavasuunnittelija Mirka Karttunen (1.5.2018 alkaen) kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen kaava-avustaja Virpi Sotka etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi Asemakaavan muutoksella on tarkoitus tutkia mahdollisuus nykyistä hieman korkeampaan rakentamiseen ja kaksitasoiseen pysäköintiin toimitilarakennusten korttelialueella. Asemakaavan korttelialueille on laadittava erillinen sitova tonttijako. Maankäyttösopimuksen laatimiseen ei ole tarvetta, sillä asemakaavamuutoksella ei nosteta alueen rakennusoikeutta. Käsittelyvaiheet Vireilletulokuulutus ja 18.05.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) 19.05.2016 Asemakaavan valmisteluaineisto nähtävillä 15.12.2017 19.01.2018 (MRL 62 ja MRA 30 ) Kaupunginhallitus 02.07.2018 181 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävillä 03.08. 03.09.2018 (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunginhallitus hyväksynyt 24.09.2018 244 2

1.2 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Kaavan nimi, tunnistetiedot ja tarkoitus... 2 1.2 Sisällysluettelo... 3 1.3 Liitteet... 4 1.4 Selvitykset ja tausta-aineistot... 4 1.5 Kaava-alueen sijainti ja rajaus... 5 1.6 Tiivistelmä... 5 2 OSALLISET, VUOROVAIKUTUSMENETTELYT JA YHTEISTYÖ... 6 3 LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE... 8 3.1 Suunnittelun tarve, tavoite, käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset... 8 3.2 Selvitys suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä... 8 3.2.1 Alueen yleiskuvaus, yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva... 8 3.2.2 Luonnonympäristö, virkistys, maaperä ja hulevedet... 9 3.2.3 Rakennettu ympäristö, asuminen, palvelut ja liikenne kulttuuriympäristö... 10 3.2.4 Kaavatilanne... 12 3.2.5 Maanomistustilanne... 14 3.2.6 Pohjakartta, tonttijako, rakennusjärjestys ja mahdolliset rakennuskiellot... 14 4 SUUNNITTELUN VAIHEET... 15 4.1 Aloitusvaihe... 15 4.2 Valmisteluvaihe... 15 4.2.1 Suunnittelun vaihtoehtojen kuvaus ja vertailu... 15 4.2.2 Suunnitteluratkaisun valinta, kuvaus ja perustelut... 16 4.3 Ehdotusvaihe... 16 4.3.1 Hallinnollinen käsittely... 17 4.4 Hyväksymisvaihe... 17 4.4.1 Hallinnollinen käsittely... 17 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 17 5.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset... 17 5.2 Mitoitus ja nimistö... 18 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 18 6.1 Rakennettuun ympäristöön... 18 6.1.1 Yhdyskuntarakenne, kaupunkikuva ja rakennettu ympäristö... 18 6.1.2 Väestöön, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja virkistykseen... 18 6.1.3 Asumiseen, palveluihin, työpaikkoihin ja talouteen... 18 3

6.1.4 Liikenteeseen... 18 6.2 Luontoon ja luonnonympäristöön... 19 6.2.1 Maisema... 19 6.2.2 Luonnonolot... 19 6.3 Ympäristön häiriötekijät ja laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 19 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19 7.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat... 19 7.2 Toteutuksen ajoitus ja seuranta... 21 1.3 Liitteet Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3 Valmisteluvaiheen asemakaavamuutoksen luonnos, pienennös Liite 4 Tiivistelmä luonnoksesta saaduista mielipiteistä ja lausunnoista sekä kaupungin niihin antamat vastineet Liite 5 Asemakaavamuutosehdotus, pienennös Liite 6 Tiivistelmä ehdotuksesta saaduista lausunnoista ja kaupungin niihin antamat vastineet 1.4 Selvitykset ja tausta-aineistot Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (KV17.6.2013) Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestys (KV 27.2.2017) Hyvinkään kaupungin kaavoituskatsaus 2017 (KV tiedoksisaanti 11.9.2017) Hyvinkään kaupungin kaavoitusohjelma 2017-2019 (KV 27.2.2017) Hyvinkään kaupungin maankäytön toteuttamisohjelma 2016-2025 Hyvinkään kaupungin pelikirja, Kaupunkistrategia vuosille 2017-2027 Hyvinkään kaupungin viheralueohjelma 2011-2020 (TEKLA 14.12.2010) Hyvinkään kaupungin hulevesiohjelma kaudelle 2013-2020 (KH18.11.2013) Hyvinkään kaupungin Oili-tietopalvelusta: Meluselvitys 2003 ja 2012, Sadevedet, Hyvinkään kaupunki, ympäristöpalvelut 2009 Pohjavesialueet, SYKE:n OIVA-aineisto 2014 4

1.5 Kaava-alueen sijainti ja rajaus Suunnittelualue sijaitsee Hakakallion kaupunginosassa noin 2,5 km etäisyydellä kaupungin keskustasta etelään Hakakalliontien ja Kalevankadun muodostamassa kulmauksessa. Asemakaavan muutos koskee Hakakallion kaupunginosan korttelin 2301 tontteja 10 ja 11. Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisessa virkistysalue, etelässä korttelin 2301 tontit 5, 7 ja 8 sekä etelässä ja lännessä katualueet. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,4 ha. Suunnittelualueen sijainti. 1.6 Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella on tarkoitus tutkia mahdollisuus nykyistä hieman korkeampaan rakentamiseen ja kaksitasoiseen pysäköintiin toimitilarakennusten korttelialueella. Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaavoitus on tullut vireille kuulutuksella 18.5.2016, jonka yhteydessä julkaistiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnittelualueen rajausta on tarkennettu kaavateknisistä syistä asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheessa, ja suunnittelualueeseen sisällytettiin myös kaupungin omistama korttelin 2301 tontti 11. Asemakaavan hyväksyy kaupunginhallitus asemakaavamuutosehdotuksen julkisen nähtävilläolon jälkeen. Kaava on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman. 5

2 OSALLISET, VUOROVAIKUTUSMENETTELYT JA YHTEISTYÖ Kaava-alueen maanomistajat ja naapurit Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttäjät Viranomaiset o Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus o Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkään kaupungin toimialat o Tekninen keskus (viheralueet, suunnittelu, liikenne) o Ympäristökeskus (rakennusvalvonta, ympäristöpalvelu, ympäristöterveydenhuolto) o Tonttipalvelut o Hyvinkään vesi Asiantuntija viranomaiset o Hyvinkään lämpövoima Oy o Caruna Oy o Fingrid Oyj o TeliaSonera Finland Oyj o Elisa Oyj o DNA Muut yhteisöt o Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys Muut tahot, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa. 6

Alla on esitetty kaavaprosessi alustavine aikatauluineen sekä milloin ja miten voi osallistua. Osallistumisesta on kerrottu myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Toivomme sähköistä osallistumista osoitteeseen kirjaamo@hyvinkaa.fi Kaavan vaihe Suunnitteluprosessi Osallistumismahdollisuus Aloitusvaihe 5/2016 Kaupunginhallitus päättää kaavan valmistelun aloittamisesta ja kaava kuulutetaan vireille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistiin vireilletulon yhteydessä. Osallisilla mahdollisuus antaa palautetta suunnittelun lähtötiedoista (MRL 63 ) Valmisteluvaihe 12/2017 Kaavaluonnos (valmisteluaineisto) asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallisilla mahdollisuus antaa mielipide kaavaluonnoksesta (MRL 62 ja MRA 30 ) Ehdotusvaihe kesä 2018 Kaupunginhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallisilla mahdollisuus jättää muistutus kaavaehdotuksesta. Tarvittavat lausunnot pyydetään (MRL 65 ja MRA 27 ) Hyväksymisvaihe syksy 2018 Kaupunginhallitus hyväksyy kaavan Valitusmahdollisuus on 30 pv kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen (MRL 188 ) Vuorovaikutuksen ja yhteistyön järjestämisestä on kerrottu tarkemmin jokaisen suunnitteluvaiheen yhteydessä. 7

3 LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE 3.1 Suunnittelun tarve, tavoite, käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Korttelin 2301 tontin 10 omistaja on hakenut asemakaavamuutosta 5.2.2016 päivätyllä hakemuksella. Hanke sisältyy kaupunginvaltuuston 27.2.2017 hyväksymään kaavoitusohjelmaan 2017-2019 ja mainitaan vuosien 2017 ja 2018 kaavoituskatsauksissa. Kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 2.5.2016 / 91 käynnistää asemakaavamuutostyön. Asemakaavamuutos on kuulutettu vireille 18.5.2016. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuudet sijoittaa tontille pysäköintiä kahdessa tasossa ja kasvattaa suurinta sallittua rakennusten enimmäiskorkeutta. Rakennusoikeutta ei ole tarpeen muuttaa. Hakijan tavoitteena on laajentaa olemassa olevaa rakennusta kerroksia korottamalla ja toteuttaa lisää pysäköintitilaa olemassa olevan toiminnan laajentuessa. Kaupungin tavoitteena on tukea olemassa olevaa yritystoimintaa ja mahdollistaa näyttävää rakentamista kaupungin sisääntuloväylän varteen. Hyvinkään kaupunkistrategian (Hyvinkään Pelikirja 2017-2027) ja elinkeino-ohjelman 2015-2017 toteuttaminen edellyttää yritysalueiden riittävästä ja monipuolisesta tonttitarjonnasta huolehtimista. Tavoitteena on korkeatasoinen rakentaminen alueen toimiessa porttina Hyvinkään kaupungille ja sisääntulona Metsäkaltevan alueelle. 3.2 Selvitys suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä 3.2.1 Alueen yleiskuvaus, yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Ilmakuva suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä (2017). 8

Suunnittelualue sijaitsee Hakakallion teollisuusalueella, Kalevankadun ja Hakakalliontien kulmauksessa noin 2,5 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta etelään. Alue sijoittuu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään kaupungin pääväylien läheisyyteen. Lyhin etäisyys suunnittelualueelta lähimpään asutukseen, Hakalan pientaloalueeseen, on noin 80 metriä. Lähiympäristön rakentaminen on enimmäkseen teollisuusrakentamista. Suunnittelualueen ympäristöön on rakennettu katuverkkoa, puistoväyliä ja kunnallistekniikkaa. Suunnittelualueen eteläpuolisia Kravunarkunkadun varren paljon tilaa vaativan erikoiskaupan, toimistojen sekä teollisuus- ja varastorakennusten tontteja on esirakennettu. Hakakalliontien varrelle on rakennettu lisäksi teollisuus- ja varastorakennuksia sekä toimistoja. Suunnittelualueen lounaispuolella Metsämutilassa on teollisuus- ja varastorakennuksia sekä teknistä kauppaa ja toimistotiloja. Kalevankadun ja Valtatie 25:n kulmauksessa on lisäksi polttoaineen jakeluasema ja Hesburger. 3.2.2 Luonnonympäristö, virkistys, maaperä ja hulevedet Suunnittelualueella on runsaasti puustoa, etenkin pohjois- ja itäosissa, jotka ovat pääosin havu- ja sekametsää. Tontin 10 pohjoisosassa sijaitsee noin 20 metriä pitkä avokallio. Suunnittelualueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee metsäinen Hakapuisto ja Hiidenkiukaanpuisto. Puistovyöhyke yhdistyy pohjoisemmassa Hakalan pientaloalueeseen. Suunnittelualueen maaperä on suunnittelualueen länsiosissa kalliomaata ja itäosissa hiekkamoreenia (GTK maaperäkartta 1:20 000). Mahdolliset tarkemmat pohjatutkimukset rakentamista varten ovat tontinhaltijan vastuulla. Ote alueen maaperäkartasta. GTK:n Maankamara-tietokanta, 1:20 000, 2018. Punainen alue on kalliota ja ruskea alue hiekkamoreenia. Maaston korkeuserot ovat suunnittelualueen lähiympäristössä vaihtelevia. Kalevankadulta tarkasteltuna suunnittelualueen maanpinta sijaitsee noin kolme metriä tien pintaa korkeammalla. Suunnittelualueen ja tiestön välinen korkeusero tasoittuu siirryttäessä Hakakalliontietä pitkin itään. Suunnittelualue sijaitsee N2000 korkeusjärjestelmän mukaan alimmillaan Hakakalliontien puolella korkeuskäyrän +109 m tasolla. Suunnittelualue kohoaa pohjoiseen noin korkeuskäyrän +119 m tasolle ja suunnittelualueen ulkopuolella pohjoisessa puistossa rinne kohoaa korkeimmillaan tasoon +122 m eli paikoitellen jopa noin 12 metriä suunnittelualueen maanpintaa korkeammalle. Suunnittelualue sijaitsee sadeveden valuma-alueella. Hulevedet on käsiteltävä pääosin tontilla ja johdettava tarkoituksenmukaisesti hulevesijärjestelmään. 9

3.2.3 Rakennettu ympäristö, asuminen, palvelut ja liikenne kulttuuriympäristö Suunnittelualueella sijaitseva toimistorakennus etelästä kuvattuna. Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 2014 valmistunut noin 1924 k-m 2 suuruinen kaksikerroksinen toimistorakennus, jonka julkisivut ovat pääasiallisesti kiviainesta. Hakijan antamien tietojen mukaan nykyinen rakennus on suunniteltu kestämään lisäkuormitusta. Rakennuksen ympärillä on pysäköintialuetta noin 50 autopaikan verran. Suunnittelualueella ei ole muita rakennuksia. Suunnittelualue ei sisälly kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan eikä alueella ole muita suojeltavia kohteita. Suunnittelualue on liitetty kunnallistekniseen verkostoon. Suunnittelualueen eteläreunassa kulkee maanalaisia kaapeleita ja putkia. Suunnittelualue on osa Hakakallion yritysaluetta ja lähiympäristössä sijaitsee teollisuus-, varasto- ja toimistorakennuksia. Suunnittelualueen lähiympäristön palvelut ovat pääosin teknistä ja autokauppaa tai niitä palvelevia yrityksiä. Suunnittelualuetta lähin asutus sijaitsee noin 80 metrin etäisyydellä suunnittelualueelta pohjoiseen ja alueita erottaa puistovyöhyke. Suunnittelualueen länsipuolella oleva Kalevankatu on yksi kaupungin pääväylistä, jolla autoliikenteen on ennustettu kasvavan. Kalevankadun autoliikenteen arvioitu kasvu johtuu erityisesti suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan Metsäkaltevan maankäytön kehittymisestä. 10

Näkymä suunnittelualueelle Hakakalliontien ja Kalevankadun risteyksestä. Suunnittelualueelle kantautuu melua pääosin Kalevankadulta ja Valtatie 25:lta. Suunnittelualueen länsiosaan osuu 55 db melukäyrä. Raideliikenteestä johtuva päivämelu (LAeq) on suunnittelualueella alle 45 db. Valtioneuvoston melutason ohjearvoja koskevan päätöksen 993/1992 mukaan on ohjeena, että opetus- ja kokoontumistiloissa ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvon (klo 7-22) 35 db sekä liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvon 45 db. Melukäyrät 55 db (tummempi) ja 45 db (vaaleampi). 11

3.2.4 Kaavatilanne 3.2.4.1 Maakuntakaavatilanne Ote Uudenmaan vaihemaakuntakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti valkoisella ympyröitynä. Suunnittelualue sijaitsee hyväksytyissä maakuntakaavoissa taajamatoimintojen alueella. Aluetta suunnitellaan asumisen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin. 3.2.4.2 Yleiskaavatilanne Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 16.4.2012 hyväksymä ja 26.11.2014 voimaan tullut keskustaajaman osayleiskaava 2030. Asemakaavan muutos on yleiskaavan periaatteiden mukainen. Suunnittelualue on pääosin yleiskaavan mukaista työpaikka-aluetta (TP), joka varataan toimistoja, palveluja ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta sekä siihen liittyvää myymälätilaa ja varastointia varten. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,3-0,5. Suunnittelualueen itäreuna on osayleiskaavassa teollisuusaluetta (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alue varataan ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia varten. Alueelle saa sijoittaa pääkäyttötarkoitukseen liittyviä toimisto- ja myymälätiloja. Tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,3-0,5. 12

Ote keskustaajaman osayleiskaavasta, jossa suunnittelualue rajattu punaisella. 3.2.4.3 Ajantasa-asemakaava Alueen asemakaava 24:010 on tullut voimaan 10.8.2011, jossa suunnittelualue on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-8). Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä liikunta- ja urheilutoimintaan liittyviä urheilu- ja palloiluhalleja tai niihin rinnastettavia toimitiloja, sekä lisäksi näihin liittyviä huolto-, myymälä- ja kahvilapalveluja. Tontin pääasialliseen toimintaan liittyvän myymälätilan huoneistoala saa olla enintään 100 k- m2. Myymälätiloja ei saa rakentaa elintarvikkeiden myyntiä varten. Tonttitehokkuus on e=0,40 ja suurin sallittu rakennuksen korkeus on 10 m. Rakennusten etäisyys tontin rajasta on oltava vähintään 4 m. Korttelialueilla on luonnollista kasvillisuutta suojeltava ja säilytettävä ja rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai autojen pysäköintipaikkoina, on istutettava. Tontin kaikkiin osiin on oltava kadulta vähintään kolme metriä leveä kulkuaukko. Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalin sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä käytäntöä noudattaen. Kaava-alueen rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. 13

Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöön tärinää, ilman pilaantumista tai melua, joka asumiseen varatun korttelialueen rajalla ylittää päivällä 55 db(a) ja yöllä (22-07) 45 db(a). Korttelialueelle saadaan sijoittaa sähkönjakeluun liittyvä muuntamo. Kaavan kortteleiden tonttijako tulee laatia sitovana. Autopaikkoja on varattava 1 autopaikka / 100 m2 kerrosalaa. Kaavamerkinnöin on osoitettu istutettava alueenosa ja puin ja pensain istutettava alueen osa sekä katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa suunnittelualue rajattu punaisella 3.2.5 Maanomistustilanne Suunnittelualue muodostuu korttelin 2301 yksityisessä omistuksessa olevasta tontista 10 sekä kaupungin omistamista tontista 11. 3.2.6 Pohjakartta, tonttijako, rakennusjärjestys ja mahdolliset rakennuskiellot Pohjakartasta ja sen tuottamisesta vastaa Hyvinkään kaupungin tonttipalvelut. Suunnittelualueella on 19.12.2013 voimaan tullut sitova tonttijako. Hyvinkään kaupungissa noudatetaan kaupungin valtuuston 27.2.2017 hyväksymää rakennusjärjestystä. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. 14

4 SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuudet sijoittaa tontille pysäköintiä kahdessa tasossa ja kasvattaa suurinta sallittua rakennusten enimmäiskorkeutta noin 10-15 metriä voimassaolevan asemakaavan määräyksistä. Rakennusoikeutta ei ole tarpeen muuttaa asemakaavamuutoksen yhteydessä. Hakijan tavoitteena on laajentaa olemassa olevaa rakennusta kerroksia korottamalla. Lisätilaa tarvitaan olemassa olevan toiminnan laajentuessa. Toiminnan luonteen vuoksi myös pysäköintitarve kasvaa ja tavoitteena on järjestää pysäköintiä tehokkaasti kaksikerroksisessa rinteeseen sijoitetussa pysäköintihallissa. Tavoitteena on lisäksi säilyttää tontin pohjoisosassa sijaitseva kallio. Kaupungin tavoitteena on tukea olemassa olevaa yritystoimintaa. Toteutuessaan asemakaava vahvistaa ja monipuolistaa yritysaluetta. Hyvinkään kaupunkistrategian (Hyvinkään Pelikirja 2017-2027) ja elinkeino-ohjelman 2015-2017 toteuttaminen edellyttää yritysalueiden riittävästä ja monipuolisesta tonttitarjonnasta huolehtimista. Asemakaavamuutoksella voidaan mahdollistaa näyttävä rakentaminen kaupungin sisääntuloväylän varteen. Yritysalueen sijainnin vuoksi rakentaminen myös suojaa mm. läheisiä asuinalueita valtatieltä kantautuvalta melulta. Tavoitteena on korkeatasoinen rakentaminen alueen toimiessa porttina Hyvinkään kaupungille ja sisääntulona myös Metsäkaltevan alueelle. Kompakti kaksitasoinen pysäköinti mahdollistaa kasvaneeseen pysäköintitarpeeseen vastaamisen maapinta-alaa säästäen. Kaavoitus on tullut kuulutuksella vireille 18.5.2016 (MRL 63 ). Vireilletulosta on tiedotettu suunnittelualueen lähinaapureita ja osallisia kirjeitse tai sähköpostitse. Kaavan vireilletulon yhteydessä julkaistiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta on voinut antaa palautetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 18.5.2016-17.6.2016 kaavoitusyksikössä ja kaupungin internetsivuilla, jossa se on saatavilla koko kaavoitusprosessin ajan. 4.2 Valmisteluvaihe 4.2.1 Suunnittelun vaihtoehtojen kuvaus ja vertailu Hakija on kuvannut näkemystään mahdollisesta tulevasta tontin käytöstä mm. oheisella tontinkäyttösuunnitelmalla. 15

Asemakaavamuutoksen laadintaa varten on tutkittu rakentamisen vaihtoehtoja. Vaihtoehto A: Asemakaavaa ei muuteta Yhtenä vaihtoehtona voidaan pitää ratkaisua, jossa asemakaavaa ei muuteta. Tällöin rakennusoikeuden hyödyntäminen tarkoittaa rakentamisen levittäytymistä maapinta-alan suhteen. Myöskään kaksitasoista pysäköintiä ei ole mahdollista järjestää kaava-alueella, mikä johtaa sekä rakennetun pinta-alan kasvuun, että tehottomampaan pysäköintiratkaisuun alueella. Vaihtoehto B: Enimmäiskorkeuden kasvattaminen tai kaksikerroksinen pysäköinti, ei molempia Yhtenä vaihtoehtona voidaan pitää ratkaisua, jossa sallitaan rakennuksen enimmäiskorkeuden kasvattaminen tai kaksikerroksinen pysäköinti, mutta ei molempia samanaikaisesti. Tällöin maapinta-alaa joudutaan käyttämään enemmän rakentamiseen tai pysäköintipaikkoihin, kuin jos rakennusoikeus voitaisiin käyttää nykyisiä määräyksiä korkeampaan rakentamiseen tai järjestää pysäköinti kahdessa tasossa. Ratkaisu johtaa rakennetun pinta-alan määrän kasvuun, joka lisää esimerkiksi tulvariskiä ja on maankäytöllisesti rakennuksen korottamista ja kaksitasoista pysäköintiä tehottomampi vaihtoehto. Vaihtoehto C: Enimmäiskorkeuden kasvattaminen ja kaksikerroksinen pysäköinti Vaihtoehto, joka mahdollistaa sekä rakennuksen korottamisen että kaksitasoisen pysäköinnin, on maankäytöllisesti tehokkain. Näin ratkaisu vastaa hakijan kannalta tarpeelliseen rakennuksen laajentamiseen ja kasvaneeseen autopaikkojen tarpeeseen luoden samalla mahdollisuudet säilyttää suunnittelualueella myös olemassa olevaa puustoa. Rakennuksen enimmäiskorkeuden muutosta voidaan mahdollistaa karkeasti joko osalle suunnittelualuetta tai koko suunnittelualueen osalta: I. Rakennuksen enimmäiskorkeus voitaisiin sallia nykyistä korkeammaksi vain osassa suunnittelualuetta. Tämä mahdollistaa pistemäisen korkeamman kohteen Hakakallion teollisuusalueelle. II. Rakennuksen enimmäiskorkeuden porrastaminen Hakakalliontien suuntaisesti mahdollistaa näyttävän rakentamisen kaupungin sisääntuloväylän varteen ja samalla sen rytmittymisen ympäröivään rakentamiseen muodostaen risteysalueen tuntumaan alueen maamerkin. 4.2.2 Suunnitteluratkaisun valinta, kuvaus ja perustelut Asemakaavaluonnoksen pohjaksi valittiin vaihtoehto, joka mahdollistaa sekä nykyistä korkeamman rakentamisen että pysäköinnin järjestämisen kahdessa tasossa. Lisäksi suunnittelualueen rajausta laajennettiin kaavateknisistä syistä koskemaan myös kaupungin omistamaa korttelin 2301 tonttia 11. Tämän yhteydessä osalliset tarkistettiin eikä se johtanut toimenpiteisiin. Caruna Oy:ltä pyydettiin valmisteluvaiheessa tietoa mahdollisesti sallittavasta muuntamopaikasta, joka oli mainittu alueella voimassaolevassa kaavassa. Kaavaan lisättiin maininta muuntamosta. Asemakaavamuutosluonnos on esitetty liitteessä 3. Luonnoksessa esitetyllä tavalla mahdollistetaan tehokas tontin käyttö ja alueen toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen rakentaminen. Toisaalta ratkaisu mahdollistaa myös esimerkiksi puuston ja alueen pohjoisosien kallion säilyttämisen rakentamattomana. Lisäksi se vastaa hakijan tulevaisuudessa kasvavaan pysäköintitarpeeseen. Valittu suunnitteluratkaisu tukee kaupungin tavoitetta vahvistaa yritysaluetta. Kaavalliset rakennusten enimmäiskorkeudet on esitetty porrastettuna jäsentämään kaupunkikuvaa. Korkein rakentaminen mahdollistetaan risteysalueen tuntumaan, jossa sen voidaan arvioida vaikuttavan vähiten naapurirakennuksiin kuten niitä varjostaen. Alue sopii myös maamerkiksi risteysalueen näkymien vuoksi. Rakentamisella voidaan myös suojata lähialueita liikenteen melulta. 4.3 Ehdotusvaihe Asemakaavamuutosluonnos oli nähtävillä 15.12.2017 19.1.2018. Osallisilla oli mahdollista jättää mielipide kaavaluonnoksesta nähtävillä olon aikana. Luonnoksesta pyydettiin tarvittavat lausunnot. 16

Asemakaavanmuutosluonnoksesta pyydettiin lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Uudenmaanliitolta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Hyvinkään Lämpövoima Oy:ltä, Caruna Oy:ltä, Telia Sonera Oy:ltä, DNA Palvelut Oy:ltä, Elisa Oyj:ltä, Fingrid Oy:ltä, Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistykseltä sekä Hyvinkään kaupungin toimialoilta (kuntatekniikka, liikennesuunnittelu, puistoyksikkö, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelu, ympäristöterveydenhuolto, tonttipalvelut ja Hyvinkään vesi). Luonnoksen nähtävilläoloaikana siitä saatiin lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Caruna Oy:ltä, Fingrid Oy:ltä ja puistoyksiköltä. Lisäksi Uudenmaanliitto ilmoitti, ettei anna asemakaavasta lausuntoa. Uudenmaan ELY-keskus totesi lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa kaavasta mutta ilmoitti tiedoksi, että valtatie 25 välillä Hyvinkää Nurmijärvi on käynnistynyt aluevaraussuunnitelman laatiminen. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos totesi, ettei sillä ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Caruna Oy totesi, että kaava-alueella on sähkönjakeluverkkoa. Kaavamuutoksella on vaikutusta sähkönjakeluun ja alueella tarvitaan mahdollisesti uusia maakaapelointeja. Kaavassa on huomioitu puistomuuntamon sijoittaminen alueelle. Lisäksi toivotaan mahdollisuutta antaa lausunto myös ehdotusvaiheessa. Lausunto merkitään tiedoksi ja Caruna Oy:ltä pyydetään lausunto myös ehdotusvaiheessa. Fingrid Oyj toteaa, ettei sillä sijaitse voimajohtoja kaavaalueella, eikä sillä näin ollen ole tarvetta ottaa kantaa kaavan sisältöön. Hyvinkään kaupungin puistoyksikkö toteaa, ettei kaavassa ole otettu kantaa hulevesiin ja niiden käsittelyyn. Puistoyksikkö huomauttaa myös, että toisen tontin kohdalle rakennettu kivimuuri sijaitsee pääosin kaupungin puolella ja vaikeuttaa lumien auraamista. Muuri tulisi siirtää tontin puolelle. Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty määräykset hulevesien käsittelystä sekä viherkattojen sallimisesta kaikissa rakennuksissa. Tiivistelmä saaduista lausunnoista ja kaupungin vastine niihin on selostuksen liitteenä (liite 4). 4.3.1 Hallinnollinen käsittely Asemakaavamuutosehdotus on valmisteltu kaupunginhallituksen käsittelyyn. Asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vrk ajaksi kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus nähtävilläolon aikana. Ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. 4.4 Hyväksymisvaihe 4.4.1 Hallinnollinen käsittely Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 3.8. 3.9.2018 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot Uudenmaan ELY-keskukselta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Hyvinkään kaupungin tonttipalveluilta, kunnallistekniikalta, puistoyksiköltä, rakennusvalvonnalta sekä ympäristöpalveluilta, Hyvinkään Vedeltä, Hyvinkään Lämpövoimalta ja Caruna Oy:ltä. Caruna Oy antoi lausunnon, jossa käsiteltiin johtojen siirtoja ja niiden kustannuksia. Lisäksi Uudenmaan ELY-keskus ilmoitti, ettei sillä ole huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta. Tiivistelmä ehdotusvaiheen lausunnoista ja niihin laaditut vastineet löytyvät liitteestä 6. Asemakaavaehdotuksesta ei saatu yhtään muistutusta. Maankäyttösopimuksen laatimiseen ei synny tarvetta, sillä rakennusoikeus ei lisäänny asemakaavamuutoksen myötä. Asemakaavamuutos on valmisteltu kaupunginhallituksen hyväksymiskäsittelyyn syyskuussa 2018. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset Alue on asemakaavassa määritelty toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-8). Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä liikunta ja urheilutoimintaan liittyviä urheilu- ja palloiluhalleja tai niihin rinnastettavia toimitiloja sekä lisäksi näihin liittyviä huolto-, myymälä- ja kahvilapalveluja. Tontin pääasialliseen toimintaan 17

liittyvän myymälätilan huoneistoala saa olla enintään 100 k-m 2. Myymälätiloja ei saa rakentaa elintarvikkeiden myyntiä varten. Rakennuksille on osoitettu enimmäiskorkeus metreinä (15 m ja 25 m). Autojen kaksitasoista säilytystä varten on osoitettu autojen säilytyspaikan rakennusala, jolle saa sijoittaa pysäköintitiloja kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Pysäköintitasoja tai niiden osia voidaan sijoittaa myös maan alle ja rakentaa niille tarvittavat ajo- ja kulkuyhteydet. Roomalaiselle luvulla II on ilmoitettu päällekkäisten pysäköintitasojen yhteenlaskettu enimmäismäärä. Lisäksi em. rakennusalalle on osoitettu rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema. Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä käytäntöä noudattaen. Pysäköintirakennuksen julkisivujen materiaalien tulee olla korkealaatuisia ja ympäristöön sopivia. Kortteliin on osoitettu istutettavat alueet, maanalaista johtoa varten varatut alueet sekä katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Korttelialueelle saadaan sijoittaa sähkönjakeluun liittyvä muuntamo. Ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutason ei saa sisällä ylittää opetus- ja kokoontumistiloissa päiväohjearvoa (klo 7-22) 35 db eikä liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvoa 45 db. 5.2 Mitoitus ja nimistö Rakennusoikeus ei muutu asemakaavamuutoksen yhteydessä, ja on e=0,40. Autopaikkoja on varattava 1 autopaikka / 100 m 2 kerrosalaa. Alueen nimistö ei muutu asemakaavamuutoksen yhteydessä. 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Kaavamuutoksen vaikutuksia on arvioitu kaavatyön yhteydessä asiantuntija-arvioin pääasiassa kaupungin omana työnä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettuihin maastokäynteihin ja aluetta koskeviin selvityksiin. Vaikutuksia on selvitetty myös yleiskaavatyön yhteydessä. 6.1 Rakennettuun ympäristöön 6.1.1 Yhdyskuntarakenne, kaupunkikuva ja rakennettu ympäristö Asemakaavan muutosalue sijaitsee olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä, sitä eheyttäen ja täydentäen. Kaavalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikuvaan arvioidaan olevan vähäisiä. Vaikutukset keskittyvät pääosin kaava-alueen lähiympäristöön. 6.1.2 Väestöön, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja virkistykseen Asemakaavan vaikutukset väestöön, sosiaalisiin oloihin ja virkistykseen arvioidaan olevan vähäisiä. Asemakaavalla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Kaava-alueen sijaitessa risteysalueen tuntumassa ja viheralueen rajatessa sitä lähimpään asutukseen, voidaan vaikutusten arvioida kohdistuvan lähinnä alueella työskenteleviin. 6.1.3 Asumiseen, palveluihin, työpaikkoihin ja talouteen Asemakaavalla tuetaan alueen työpaikkatarjontaa ja taloutta. Vaikutukset asumiseen ja palveluihin voidaan arvioida olevan vähäisiä. 6.1.4 Liikenteeseen 18

Asemakaavan vaikutukset liikenteeseen koostuvat pääosin alueelle suuntautuvasta työmatkaliikenteestä. Toiminnan luonteen vuoksi alueelle suuntautuva liikenne saattaa muodostaa ajoittaista liikennemäärän kasvua, mutta vaikutusten liikenteeseen ei arvioida kuitenkaan olevan erityisen merkittäviä. 6.2 Luontoon ja luonnonympäristöön 6.2.1 Maisema Vaikutukset maisemaan rajoittuvat suunnittelualueen lähialueille. Korkean rakentaminen muuttaa maisemaa naapuritonteilta, läheiseltä virkistysalueelta, Hakakalliontieltä, Kalevankadulta ja Kravunarkunkaarelta tarkasteltuna. Maisemalliset vaikutukset lähimmältä asutukselta voidaan arvioida erittäin vähäisiksi. 6.2.2 Luonnonolot Asemakaavan vaikutukset luontoon, luonnonoloihin tai ympäristöön eivät ole merkittäviä. 6.3 Ympäristön häiriötekijät ja laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavalla ei ole merkittäviä ympäristöön haitallisesti vaikuttavia tekijöitä. Ympäristön laatua koskevia tavoitteita on pyritty edistämään määräyksellä, jonka mukaan korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöön tärinää, ilman pilaantumista ja melua, joka asumiseen varatun korttelialueen rajalla ylittää päivällä 55 db(a) ja yöllä 45 db(a). Laatua koskevia tavoitteita on pyritty edistämään rakennusten julkisivua ja materiaaleja koskevilla määräyksillä. Kaavassa on annettu määräys hulevesien käsittelystä ja noin kolmasosa alueen pintamateriaaleista tulee olla vettäläpäiseviä. Lisäksi kaavamääräyksissä sallitaan viherkaton käyttäminen kaikkien rakennusten kattomateriaalina. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat Hakija on kuvannut mahdollista olemassa olevan rakennuksen korottamista ja kaksikerroksisen pysäköinnin järjestämistä alla olevin leikkaus- ja havainnekuvin. 19

Havainnekuvat mahdollisesta kaavan toteuttamisesta (Ark.tsto Petteri Patolinna) 20

Leikkauskuva mahdollisesta pysäköintihallin toteutuksesta (Ark.tsto. Petteri Patolinna) 7.2 Toteutuksen ajoitus ja seuranta Asemakaavamuutoksen toteutus on mahdollista, kun kaikki tarvittavat kiinteistötekniset toimenpiteet on tehty, asemakaava saa lainvoiman ja kuulutetaan voimaan tulevaksi. Hyvinkäällä 27.6.2018, tarkistettu 19.9.2018 Anitta Ojanen kaavoituspäällikkö Mirka Karttunen kaavasuunnittelija (1.5.2018 alkaen) 21

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 106 Hyvinkää Täyttämispvm 27.02.2018 Kaavan nimi Hakakalliontie 2 asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 17.05.2016 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 106 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,4063 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,4063 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,4063 100,0 9625 0,40 0,0000 0 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 2,4063 100,0 9625 0,40 0,0000 0 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,4063 100,0 9625 0,40 0,0000 0 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 2,4063 100,0 9625 0,40 0,0000 0 KTY 2,4063 100,0 9625 0,40 0,0000 0 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hakakalliontie (Beckhoff Automation Oy) Hyvinkään kaupungin 24. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelin 2301 tonteilla 10 ja 11 Päivitetty 15.12.2017 HYVINKÄÄN KAUPUNKI ELINVOIMAPALVELUT KAAVOITUS 30.03.2016

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutoksen laatiminen Hyvinkään kaupungin 24. kaupunginosan korttelin 2301 tonteille 10 ja 11. Kyseessä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavatyön edetessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 19.5.-17.6.2016 ja sitä on tarkennettu 15.12.2017. 1 SUUNNITTELUALUE / SIJAINTI Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kalevankadun ja Hakakallionkadun muodostamassa kulmauksessa kaupungin keskustasta n. 2,5 km etelään osoitteessa Hakakalliontie 2. Suunnittelualue käsittää korttelin 2301 tontit 10 ja 11. Kaava-aluetta on laajennettu aiemmasta kaavateknisistä syistä koskettamaan tontin 10 lisäksi myös samassa korttelissa sijaitsevaa kaupungin omistamaa tonttia 11. Kuva 1. Sijaintikartta, jossa suunnittelualue ympyröity. 2 TAVOITTEET JA PERUSTEET ASEMAKAAVAN LAATIMISELLE Asemakaavan muutoksen laatimisen tarkoituksena on muuttaa suunnittelualueelle asemakaavassa osoitetun rakennuksen 10 metrin enimmäiskorkeus 25 metriksi osassa tonttia 10 ja 15 metriksi muualla suunnittelualueella. Tontilla 10 on runsaasti käyttämätöntä rakennusoikeutta ja olemassa olevan toiminnan laajentuessa tarvitaan lisätilaa. Lisärakentaminen on tarkoitus toteuttaa kerroksia lisäämällä, jolloin tontilla oleva kallio voitaisiin säilyttää. Lisäksi asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa tontin autopaikkojen toteutus osittain kansi-/kellaripaikoituksena. Asemakaavan muutos on käynnistynyt Beckhoff Automation Oy:n hakemuksesta. Suunnittelualue sijaitsee kaupunkiin johtavan pääväylän varrella näkyvällä paikalla hyvien liikenneyhteyksien äärellä, johon on osoitettu toimitila- ja liikerakennusten korttelialuetta. Alue toimii porttina kaupunkiin tulijoille ja sisääntulona myös kehittymässä olevalle Metsäkaltevan alueelle, joten toteutuksessa on pyrittävä korkealaatuiseen rakentamiseen. Alueen kerrosluvun nostaminen soveltuu tavoitteeseen saada kaupunkiin sisääntuloväylien varteen kaupunkikuvallisesti näyttävää rakentamista. 1

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan laatimisen tavoitteena on lisäksi huolehtia riittävästä yritystonttitarjonnasta sekä vahvistaa ja monipuolistaa yritysaluetta. Hyvinkään kaupunkistrategian, Pelikirjan 2017-2027 ja elinkeinopoliittisen tavoite- ja toimenpideohjelman 2011 2017 toteuttaminen edellyttää yritysalueiden tonttitarjonnasta huolehtimista. 3 LÄHTÖTIEDOT 3.1 Nykytilanne Rakennettu ympäristö Korttelin 2301 tontin 10 pinta-ala on noin 11834 m 2 ja tontilla sijaitsee noin 1924 k-m 2 suuruinen kaksikerroksinen toimistorakennus. Rakentamattoman tontin 11 pinta-ala on noin 12229 m 2. Alueen tonttitehokkuutena on e=0,4. Kuva 2. Suunnittelualue kevättalvella 2016. (Kuva: Kopposela) Suunnittelualueen lähiympäristö, Hakakallion teollisuusalue, on voimakkaasti muokattua. Alueelle on rakennettu katuverkkoa, puistoväyliä ja kunnallistekniikkaa. Suunnittelualueen eteläpuolisia Kravunarkunkadun varren paljon tilaa vaativan erikoiskaupan sekä teollisuus- ja varastorakennusten tontteja on esirakennettu. Hakakalliontien varrelle on rakennettu teollisuus- ja varastorakennuksia sekä toimistoja. Suunnittelualueen lounaispuolella Metsämutilassa on teollisuus- ja varastorakennuksia sekä jonkin verran teknistä kauppaa ja toimistotiloja. Kalevankadun varressa on lisäksi Hesburger ja polttoaineenjakeluasema. Suunnittelualueen pohjoispuolella, lähimmillään noin 80 metrin etäisyydellä, sijaitsee pientalovaltainen Hakalan asuinalue. Teollisuusalueen ja asuinalueen erottaa toisistaan metsäinen Hiidenkiukaanpuisto/Hakapuisto. Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualueella ihmisvaikutus on ollut voimakasta ja koko alueen kattavaa. Hakakallion teollisuusalue koostuu pääosin varasto- ja toimistorakentamisesta ja sen pohjoispuolella sijaitsee metsäinen puistovyöhyke, jonka pohjoispuolella on pientalovaltaista rakentamista. Maaston korkeuserot ovat suunnittelualueen lähiympäristössä vaihtelevia. Kalevankadulta tarkasteltuna sijaitsee suunnittelualueen maanpinta noin kolme metriä tiestöä korkeammalla. Suunnittelualueen ja tiestön välinen korkeusero tasoittuu siirryttäessä Hakakalliontietä pitkin itään. Suunnittelualue sijaitsee alimmillaan Hakakalliontien puolella korkeustasolla noin +110. Korttelin pohjoispuolen puistossa sen sijaan rinne kohoaa korkeimmillaan tasoon +122,40 eli paikoitellen jopa noin 12 metriä suunnittelualueen maanpintaa korkeammalle. 2

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maanomistus Tontti 10 on Beckhoff Automation Oy:n omistuksessa ja tontin 11 omistaa Hyvinkään kaupunki. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa 16.4.2012 hyväksytty ja 26.11.2014 voimaantullut keskustaajaman osayleiskaava 2030. Osayleiskaavassa suunnittelualue kuuluu pääosin työpaikka-alueeseen (TP). Alue varataan toimistoja, palveluja ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta sekä siihen liittyvää myymälätilaa ja varastointia varten. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,3-0,5. Suunnittelualueen itäreuna on osayleiskaavassa teollisuusaluetta (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alue varataan ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia varten. Alueelle saa sijoittaa pääkäyttötarkoitukseen liittyviä toimisto- ja myymälätiloja. Tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,3-0,5. Asemakaavan muutos on yleiskaavan periaatteiden mukainen. Kuva 3. Ote keskustaajaman osayleiskaavasta. Asemakaava Suunnittelualueen asemakaava 24:010 on tullut voimaan 10.8.2011. Asemakaavassa alue on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-8). Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä liikuntaja urheilutoimintaan liittyviä urheilu- ja palloiluhalleja tai niihin rinnastettavia toimitiloja, sekä lisäksi näihin liittyviä huolto-, myymälä- ja kahvilapalveluja. Tontin pääasialliseen toimintaan liittyvän myymälätilan huoneistoala saa olla enintään 100 k-m 2. Myymälätiloja ei saa rakentaa elintarvikkeiden myyntiä varten. Rakentamistehokkuus on e=0,40. Rakennuksen enimmäiskorkeus on 10 m. Kortteli- 3

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma alueilla on luonnollista kasvillisuutta suojeltava ja säilytettävä ja rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai autojen pysäköintipaikkoina, on istutettava. Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä käytäntöä noudattaen. Kaavaalueen rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöön tärinää, ilman pilaantumista tai melua, joka asumiseen varatun korttelialueen rajalla ylittää päivällä 55 db(a) ja yöllä (22-07) 45 db(a). Korttelialueelle saadaan sijoittaa sähkönjakeluun liittyvä muuntamo. Rakennusten etäisyys tontin rajasta on oltava vähintään 4 m. Tontin kaikkiin osiin on oltava kadulta vähintään kolme metriä leveä kulkuaukko. Kaavan kortteleiden tonttijako tulee laatia sitovana. Autopaikkoja on varattava 1 autopaikka / 100 m2 kerrosalaa. Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta ja suunnittelualueen rajaus. 4 VAIKUTUSTEN ARVIONTI Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Vaikutusten arvioinnilla tarkennetaan myös alueen suunnittelun tavoitteita. Arvioidaan mm. seuraavia vaikutuksia: Vaikutukset maisemaan Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Sosiaalisia ja yritysvaikutuksia tarkastellaan ja arvioidaan vaikutuksia työllisyyteen, viihtyvyyteen ja lähiasukkaisiin. 5 OSALLISET Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttäjät 4

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaupungin toimialat: o tekniikka ja ympäristö: kunnallistekniikka (kadunsuunnittelu, liikennesuunnittelu, puistoyksikkö), kaupunkimittaus, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelu, ympäristöterveydenhuolto, Hyvinkään Vesi Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Verkonrakentajat: o Caruna Oy, Fingrid Oyj, Telia Finland Oyj, Elisa Oyj, DNA Palvelut Oy, TDC Oy, Hyvinkään Lämpövoima Oy Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys 6 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Vireilletulo (Huhtikuu 2016) Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 2.5.2016 / 91. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella Aamupostissa sekä kirjeitse naapuritonttien omistajille ja haltijoille sekä muille nimetyille osallisille. Kaupungin yhteistyötahoille sekä verkonrakentajille on ilmoitettu sähköpostitse. Vireilletulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 19.5.- 17.6.2016 ja siihen on voinut tutustua kaavoitusyksikössä sekä kaupungin www-sivuilla. Luonnosvaihe (Syksy 2017) Asemakaavaluonnos valmisteluaineistoineen laitetaan nähtäville 30 päivän ajaksi kaavoitusyksikön ilmoitustaululle (Suutarinkatu 2, 3. krs.) sekä kaupungin verkkosivuille. Luonnosvaiheen kuulemisesta tiedotetaan nimetyille osallisille ja yhteistyötahoille joko kirjeellä tai sähköpostin välityksellä. Lisäksi luonnosvaiheen kuulemisesta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kaupungin www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkennettiin kaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä mm. aluerajauksen laajentuessa käsittämään samaan kortteliin kuuluvan Hyvinkään kaupungin omistaman tontin 11. Lisäksi tarkennettiin suunnittelun tavoitteita ja aikataulua. Tässä vaiheessa osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaluonnosta koskevia mielipiteitä joko kirjallisesti tai suullisesti ilmoituksessa mainittuna ajankohtana. Mielipiteet tutkitaan kaavoitusyksikössä ja huomioidaan tavoitteiden puitteissa mahdollisuuksien mukaan. Mielipiteitä käsitellään tarvittaessa kaavakäsittelyn yhteydessä kaupunginhallituksessa ja sen kehittämisjaostossa. Ehdotusvaihe (Kevät 2018) Suunnitelma muokataan asemakaavaehdotukseksi, jonka kaupunginhallitus asettaa kehittämisjaoston käsittelyn jälkeen virallisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (kaavoitusyksikkö). Tässä vaiheessa nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kaavaehdotuksesta saa tarvittaessa jättää kirjallisen muistutuksen kuulutuksessa esitetyllä tavalla. Nähtävillä olon jälkeen mahdolliset muistutukset käsitellään kaupunginhallituksessa ja sen kehittämisjaostossa ja tutkitaan suunnitelman muuttamistarve. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen sen jälkeen, kun asia on käsitelty kehittämisjaostossa. Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo Asemakaavaehdotus hyväksytään kaupunginhallituksessa. Hyväksymisestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä nähtävilläoloaikana kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Hyväksymispäätöksestä voi edelleen valittaa 30 vrk kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle. Valitusajan päätyttyä kaavojen voimaantulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa sekä kaupungin internet-sivuilla www.hyvinkaa.fi. Koko kaavaprosessin ajan kaavoituksen kotisivuilta (www.hyvinkaa.fi) löytyy tietoja kaavasta ja sen etenemisestä. 5

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisesta määrätään MRL:n 63 :ssä. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa ja se on mahdollisine päivityksineen koko kaavaprosessin ajan nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla sekä saatavilla kaavayksiköstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavayksikköön asian valmistelijalle, kaavasuunnittelija Veera Seppälälle. VALMISTELIJA kaavasuunnittelija Veera Seppälä 30.11.2017 saakka. kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen Yhteystiedot: p. 040 155 4221 Postiosoite: email: anitta.ojanen@hyvinkaa.fi HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ Käyntiosoite: Kaavoitus Tekninen keskus/kaavoitus PL 21 Suutarinkatu 2 D, Hyvinkää (III kerros) 05801 Hyvinkää Hyvinkäällä 15.12. 2017 Anitta Ojanen kaavoituspäällikkö 6

Ras.alue Ras.alue 106 109 109 110 110 111 111 111 112 113 113 114 114 115 115 116 116 117 118 118 118 119 120 120 121 121 109 110 111 II I kt kt var var yr yr kt kt k Hakakalliontie idenkiukaantie 11 10 7 2 3 4 1766 1746 24-9903 2301 1275 110.0 118.9 107.9 112.9 111.9 106.0 105.6 107.9 109.0 109.4 108.8 107.4 108.9 108.2 108.2 111.2 106.6 108.3 116.3 122.4 109.4 110.0 110.7 112.3 111.6 111.1 110.0 112.3 108.8 113.7 110.0 18 101 27 40 24 11 22 23 12 25 10 18 20 21 19 723 400 3477 3889 3820 3479 3478 23 20 28 3 5 27 25 6 7 29 30 28 31 32 34 33 35 21 9 12 5 6 13 15 16 18 4 26 17 14 100 30 40 0 10 20 50 e =0.4 e =0.40 10m 10m e =0.25 I pp II e =0.35 e =0.40 15m 10 11 25m a II +111 6 25492730 6721850 2301 24 HAKAKALLIO KL-12 T-8 VL AO T-2 KTY-8 LUONNOS

ASEMAKAAVAN MUUTOS HAKAKALLIONTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 24. kaupunginosan, Hakakallio, korttelin 2301 osaa (tontit 10 ja 11). ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 24. kaupunginosan, Hakakallio, korttelin 2301 osa. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KTY-8 TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä liikunta- ja urheilutoimintaan liittyviä urheilu- ja palloiluhalleja tai niihin rinnastettavia toimitiloja sekä lisäksi näihin liittyviä huolto-, myymälä- ja kahvilapalveluja. Tontin pääasialliseen toimintaan liittyvän myymälätilan huoneistoala saa olla enintään 100 k-m2. Myymälätiloja ei saa rakentaa elintarvikkeiden myyntiä varten. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. 24 HAK 2301 11 Ohjeellinen tontin raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin numero. e =0.40 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. 15m a II +111 Rakennuksen enimmäiskorkeus metreinä. Autojen säilytyspaikan rakennusala, jolle saa sijoittaa pysäköintitiloja kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Pysäköintitasoja tai niiden osia voidaan sijoittaa myös maan alle ja rakentaa niille tarvittavat ajo- ja kulkuyhteydet. Roomalainen luku ilmoittaa päällekkäisten pysäköintitasojen yhteenlasketun enimmäismäärän. Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema. Rakennusala. Istutettava alueen osa. Puin ja pensain istutettava alueen osa. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET: Rakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava ainakin puolet rakennuksen korkeudesta, kuitenkin vähintään 4 metriä. Korttelialueella on luonnollista kasvillisuutta suojeltava ja säilytettävä ja rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai autojen pysäköintipaikkoina, on istutettava. Tontin kaikkiin osiin on oltava kadulta vähintään kolme metriä leveä kulkuaukko. Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä käytäntöä noudattaen. Pysäköintirakennuksen julkisivujen materiaalien tulee olla korkealaatuisia ja ympäristöön soveltuvia. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöön tärinää, ilman pilaantumista tai melua, joka asumiseen varatun korttelialueen rajalla ylittää päivällä 55 db(a) ja yöllä (22-07) 45 db(a). Ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä ei saa ylittää opetus- ja kokoontumistiloissa päiväohjearvoa (07-22) 35 db(a) eikä liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvoa 45 db(a). Korttelialueelle saadaan sijoittaa sähkönjakeluun liittyvä muuntamo. Autopaikkoja on varattava seuraavasti: -1 autopaikka / 100 m2 kerrosalaa Kaavan korttelialueelle on laadittava erillinen sitova tonttijako.