Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016
Maailman satoennuste on hyvä, vaikka jäädäänkin ennätyksestä 2012/13 2013/14 2014/15 2015/16 Milj. tonnia Ennuste Tuotanto 1797 2006 2030 1996 Kulutus 1812 1932 1989 1992 Varastot 336 409 450 454 Varastojen muutos Suurimmat viejät -23 +74 +40 +4 98 120 145 149 Maailman viljatase 15/16; lähde 19.11.2015 KV Viljaneuvoston IGC:n arvio Maailman viljantuotanto 2015/16 huomattavan suuri, jää 1 % ennätyksestä 2014/15 Varastot kasvavat, suurimmat 29 vuoteen Viljaa on paljon maailmassa ja EU:ssa, joka hillitsee hintapaineita Suurimpien viejien varastot korkeat Kasvava kulutus jatkuu myös 2016/17
El Ninon vaikutukset 2016 satoon Australia kuivuu, sato pienenee Argentiina & USA saavat sadetta, sato kasvaa Paitsi jos on liikaa kuivaa/märkää Markkinat spekuloivat tällä loppukauden
EU:ssa 3. runsas sato peräkkäin Vehnä Ohra Maissi EU:n viljasato 308 MT (-19 milj. tonnia 2014) 3. kerta yli 300 MT peräkkäin Vehnää lähes puolet sadosta, laatu hyvä mm. Ranska Hintakilpailu kovaa etenkin Venäjä ja Ukraina Maissilla sato -25 % Euron heikkeneminen tukee EU:n hintakilpailukykyä Ensi kausi 2016/17 arvioissa yhtä suuri sato n. 310 MT
Vehnäsato tn/ha Euroopan sadot 2015 Ohrasato tn/ha
EU:n vilja-ala 57,5 Mha/310 MTn
Euroopan sää sadon 2016 kannalta Lähde: EU Commission, Joint Research Centre (MARS) ja Horizon -Myös syksyllä 2014 oli kuivaa Mustameri, mutta Rus&Ukr hyvä syysvehnä!
Viljantuotanto 2007-2015 Suomi vs. Baltia Kehitys eriytynyt 2011 lähtien Baltia viljelee vientiin Jo 20 % EU:n ulkopuolisesta vehnänviennistä Baltia myy etukäteen 1 MT x 150 /tn = 150 milj. Lähde: Baltia Coceral, Fin: Tike/Luke Suomen vientisatamat OK
Suomen vuosittainen viljamarkkina (3,6-4,1 Mt) Kaupallinen vilja. Markkinoille tuleva käsittelyvolyymi. Tilakäyttö 1.8 Mt Teollisuuden käyttö 1.3 Mt (josta 0.1 Mt tuontia) Viljan vienti 0.6 Mt - 1.0 MT Vähenee Vähenee Tasainen viljavirta Kasvaa Vuosittainen vaihtelu Lähde: Suomen Viljava 2015
Viljan vienti on kasvubisnestä Lähde: Suomen Viljava 2015
Vientilaivausten vaihtelu suurta Lähde: Suomen Viljava 2015
Kotieläintalous Suomessa 2014 50 % maito ja naudanliha 30 % sika 30 % siipikarja, 15 % maito ja naudanliha 40 % sika, 50 % siipikarja, 5 % maito ja naudanliha Lähde: Suomen Viljava 2015
Viljan teollisuuden käyttö Suomessa 2014/15 Lähde: Suomen Viljava 2015 Kokonaiskäyttö teollisuudessa n. 1.35 MT Vienti n. 1.0 MT 100 kt 500 kt 250 kt 350 kt
Viljanvienti Suomesta 1.7.2014-30.6.2015 ja edellinen satokausi Kauran vienti 354 000 tn 2013/14: 382 000 tn Vehnän vienti 306 000 tn 2013/14: 133 000 tn Ohran vienti 331 000 tn 2013/14: 273 000 tn Kokonaisvienti 990 000 tn 2013/14: 788 000 tn 30-45 % kauppaviljasta: 1,8-2,2 miljoonaa tonnia Viljan vienti jäänee 2015/16 n. 700 000 tn
Viljan vienti pitkäjänteistä työtä Vientikauppoja tehdään pitkäjänteisesti kuukausien päähän Viljan hintavaihteluiden hyödyntäminen Hinta- ja laaturiskin jakaminen ja suunnitelmallisuus Nopeat kaupat ovat yleistyneet mm. tenderit Fyysisen viljan saaminen kasaan sovitusti; 20 000 tn = 500 rekkaa Elintarvikekaura Suomen tärkein artikkeli, vakiintuneimmat asiakkaat Keskon 1. oma vienti 1995 heti, kun se oli mahdollista! Muu vienti vaihtelee sadon ja markkinatilanteen mukaan Markkinoiden jatkuva seuranta, mutta: kuka puhuu, kenelle ja miksi absoluuttisia totuuksia on vähän! Kauppaan tarvitaan 4 tekijää: myyjä, ostaja, tuote ja oikea hinta Ei ole hintaa jos ei ole kauppaa!
Saksan kaurantuonti heinä-syyskuu 2015 -Suomen vienti on pudonnut alle puoleen kokonaismäärästä -Etenkin Ruotsi ottanut markkinaa, Puola kasvanee vauhdilla -Suomen puolittunut vientiarvio 2015 sadosta käänsi ostajat muualle -Lopulta Suomen sato oli arvioitua parempi, mutta ostajat olivat jo kattaneet valtaosan tarpeistaan -Tuotannonrajoitus ei avoimessa markkinassa toimi halutulla tavalla
Futuurien hintakehitys 1.7.2015 lähtien -Kaikki tärkeimmät vilja- ja öljykasvifutuurit ovat laskeneet 1.7.-31.12.2015 -Viljakaupan hinnoittelu enemmän tai vähemmän futuurinoteerauksiin -Ennusteissa ei ole luvassa suuria muutoksia ylöspäin
Myymättömän viljan hintakehitys 1.1. alkaen -10 vertailuvuodessa 1. tammikuuta hinta on noussut 3 kertaa, laskenut 7 kertaa -Hinta on noussut niinä vuosina kun: -Maailman viljavarastot ovat olleet niukat -Epäsuotuisa sää maailman päätuotantoalueilla uhkasi uutta satoa -Nyt 1.1.2016: -Maailman viljavarastot suurimmat 29 vuoteen -Sää voi olla tekijä: pakkaset, El Nino jne.
Futuurien hintaennuste 2016 Commerzbank (Euronext/Matif) vehnäfutuurien hintaennuste: Q1 2016: 180 /tn Q2 2016: 185 /tn Q3 2016: 185 /tn Q4 2016: 190 /tn Ennuste on kvartaalin hintojen keskiarvo Kuitenkin normaali hintaheilunta Hintoihin odotettavissa pientä piristystä syksyyn Joillakin analyytikoilla myös tasainen hintakehitys
Suomen viljataseen näkymät 2015/16 Vehnä Ruis Kaura Ohra Yhteensä Ala, ha 248 000 32 000 307 000 513 000 1 024 000 sato kg/ha 3 910 3 790 3 360 3 300 Alkuvarasto 1.7.2015 411 000 72 000 330 000 493 000 1 306 000 Kokonaissato, tn 969 000 120 000 1 032 000 1 695 000 3 880 000 Kotimaan käyttö*, tn 714 000 102 000 768 000 1 413 000 2 997 000 Myllykäyttö, tn 245 000 95 000 94 000 16 000 441 000 Rehukäyttö+teollinen, tn 457 000 3 000 204 000 522 000 1 216 000 Vientipotentiaali, tn 346 000 0 230 000 150 000 726 000 - Luke 26.11. ja TNS Gallup 18.11.2015 - Kesän satoarvio vain 3,3 MT, nyt 10 vuoden keskiarvosato 3,9 MT - *Sisältää maatilakäytöt, teollisuuden käytön ja siemenkäytön - Vehnän vienti painottuu jälleen kevätpuolelle
Viljakauppa KV. Viljamarkkina hermostuttanut mm. Mustanmeren pakkasjakso Ranskan syysvehnäala suurin 80 vuoteen EU:n sato 2015: vehnällä erinomainen, ohra hyvä, maissi -25 % Epäonnistunut maissisato helpottaa rehuvehnän menekkiä Suomen vehnänvienti tulee olemaan rehuvehnää Öljykasvien hinnat tasoittuneet: soijan odotukset hyvät etenkin Brasiliassa Kauran Don-tilanne paria viime satokautta parempi Kaura suurelta osin hyvää: hlp, jyväkoko, väri Laatulisät jopa 13 /tn Myös Ruotsissa kaura hyvää, joka kilpailee samalla vientimarkkinalla Suomen vientiarvion puolittuminen (28.8./192 000 tn) käänsi ostajat Ruotsiin Suomalainen myllyvehnä ei ole tänä vuonna vientituote: keskivalkuainen 11,8 %, hlp 81,4 sako 233; sakoluvuissa suurta vaihtelua Riittävästi myllyvehnää kotimaan myllyille Valkuaisrajat 11,5 %, edellyttää kuitenkin korkeampaa sakolukua esim. 220
Mitä kylvöön keväällä 2016?
Kauran kysyntä kasvaa Kauran laatu on teknisesti parempaa kuin vuosiin Viennissä kauran laatuun tarvitsee panostaa: hlp, jyväkoko ja saanto sekä hometoksiinit Lajikevalinta, puintitekniikka, kuivaus/varastointi Laatulisäerot lajikkeiden välillä huomattavia Elintarvikekauran kysyntä kasvaa jatkuvasti Myllyjen investointeja Suomessa ja ulkomailla Vakiintuneet asiakkuudet ostavat raaka-aineensa jostakin, myydään mieluummin kuin annetaan Ruotsin myydä!
Ohra ensi kesän hyvä kortti EU:n ohran alkuvarastot vähenevät ja ohra on likvidi vientituote Lajikevalintoihin painoa: kaksitahoiset ovat kotimaan käytössä toivottavia (mm. Altian kuorinta) Viime kauden jäljiltä ohraa ei jääne varastoihin liikaa ohrankylvön paikka ensi keväänä Suomalainen rehuohra on ollut myös viennissä hyvälaatuinen
Vehnätase raskas 2016 EU:n vehnäsadon ennakoidaan olevan hyvä 2016 Ranskassa suurin syysvehnäala sitten vuoden 1936 Ylivuotiset varastot EU:ssa kasvavat 2015/16, koska vienti ei ole vetänyt riittävästi Argentiinan paluu vehnänviejäksi uuden presidentin myötä Mikäli keväällä vehnäkasvustot talvehtineet hyvin niin vehnäalan kasvattaminen ei perusteellista Suomessa pari rehuvehnävuotta kuitenkin taustalla Hyvällä myllyvehnälle on aina kysyntää!
Rupla ja raakaöljy Raakaöljy ja rupla kulkeneet samaan suuntaan: 6 kk -26 % Venäjä tarvitsee vientituloja Kykenee myymään muita alkuperiä edullisemmin Hintapaine myös EU:lle
Rapsin nettoviejä- ja tuojamaat
Futuurihintojen ero kasvanut
Öljykasvien syksyn hintakiinnitys harkintaan Rypsillä/rapsilla hintaan vaikuttavat vahvasti sekä muut öljykasvit että valuutat ja suuret varastot Brasiliaan ennakoidaan suurta soijasatoa Öljykasvit kannattavimpia viljelykasveja Syksyn hintanoteeraukset aloitettaneen n. 360 /tn tasolla Hintakiinnitykset harkintaan osalle satoa Ja edelleen: K-maatalouden lajikkeet ovat parhaimmistoa sadon- ja öljyntuotannossa!
Sopimusviljely K-maatalouteen Sopimusviljely nopeuttaa viljamarkkinoiden toimintaa Tuo kykyä tarttua markkinoiden tarjoamiin hintamuutoksiin Ennakoitavuuden lisääntyminen helpottaa viljalogistiikkaa Hintakiinnitysmahdollisuuksien hyödyntäminen myös tuleviin toimitusjaksoihin
Sopimuskampanja viljelijöille Kaikille helmikuun loppuun mennessä vähintään 20 ha viljelysopimuksen tekeville annetaan sopimuslahjana 50 euron lahjakortti K-maatalouteen Kauppa antaa ja aktivoi lahjakortin suoraan kaupasta Kysy lisää viljamieheltäsi!
Viljojen hintakehitys Suomessa 2005-2015 230 500 465 430 395 360 150 325 290 255 220 185 70 Viljojen hinnat vasemmalla, öljykasvien oikealla Lähteet: Tike ja Rautakesko Vehnä Rehuohra Kaura Rypsi ja rapsi I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X I IV VII X 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 150
Viljamarkkinat yhteenveto Maailmalla suuri viljasato, suurimmat varastot 29 vuoteen Suuri sato rauhoittaa markkinoita ja hinnannousua Hinnoissa ei nousupainetta ilman merkittäviä sääongelmia Markkinoiden seuranta korostuu Öljykasvit ja niiden hinnankiinnitys syksyyn Muistetaan kylvää kustannukset tiedostaen - hömppäheinillä ei pitkälle pötkitä!
KESKO