DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa Jaana Lindström Dosentti, tutkimuspäällikkö Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 1
vai kannattaako? Verrattuna kulttuurin, ympäristön, perimän ja sattuman vaikutuksiin ihmisillä on hyvin pieni mahdollisuus vaikuttaa itse terveyteensä. Mutta vaikeaa, ellei mahdotonta, on ihmisten käyttäytymisen muuttaminenkin. Edes vakava sairaus ei välttämättä johda elintapojen muutoksiin, pelkästä riskistä puhumattakaan. Markku Myllykangas ja Tomi-Pekka Tuomainen, mielipide, HS 29.9.213 Perimän, ympäristön, kulttuurin ja sattuman yhteisvaikutuksen lukitseminen muuttumattomaksi luonnonlaiksi on kyynikon determinististä ajattelua. Onneksi asia ei ole näin mustavalkoinen. Lähes kaikkeen voidaan vaikuttaa. Mikko Keränen, mielipide, HS 2.1.213 "Mun luo on tullut vain sellaisia lysyssä istuvia, ylipainoisia ja apaattisia kavereita, jotka eivät haluakaan muuttaa elämässään mitään", hoitaja väitti. HS 29.9.213 2
Diabeteksen ehkäisytutkimus (Diabetes Prevention Study) DPS Tavoite: Selvittää, voiko tyypin 2 diabetesta ehkäistä antamalla elintapaohjausta henkilöille, joilla on suuri riski sairastua
Diabetes on vakava sairaus Verensokerin kohoaminen rasittaa elimistöä ja johtaa lisäsairauksien kehittymiseen Retinopatia Johtava syy aikuisten sokeutumiseen Nefropatia Johtava syy munuaissairauksiin Aivohalvaus 2 4 kertaa lisääntynyt aivohalvauksen riski Sydän- ja verisuonisairaudet 75% diabetespotilaista kuolee sydän- ja verisuoni tapahtumiin Neuropatia Johtava syy alaraajaamputaatioihin Perifeeriset verisuonisairaudet Johtava syy raajojen amputaatioon
Tyypin 2 diabetes Suomessa 3 Lisäys: 72 %! 25 2 15 Naiset Miehet Yhteensä 1 5 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 ja tässä näkyvät vain tunnistetut tapaukset Sund et al: FinnDM II (KELAn ja sairaaloiden rekisterit)
Diabeteksen ehkäisytutkimus DPS Osallistujana 522 vapaaehtoista, keski-ikäistä, liikapainoista henkilöä Helsingissä, Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Oulussa Kaikilla oli todettu heikentynyt sokerinsieto (IGT) eli diabeteksen esiaste Henkilöt jaettiin satunnaisesti tehostetun ohjauksen tai verrokkiryhmään Ravitsemusterapeutin yksilöohjaus + kuntosaliharjoittelu Vuosittainen laboratoriotutkimus diabeteksen toteamiseksi Tutkimus alkoi 1993, interventiovaihe päättyi 21, vuosittainen seuranta päättyi 212
Diabeteksen riskitekijät Muutettavissa olevat Riskimarkkerit riskitekijät Ikä Sukurasitus Etninen tausta Metabolinen oireyhtymä kohonnut verenpaine rasva-arvojen häiriöt Sydän- ja verisuonisairaus Raskausdiabetes Matala syntymäpaino Liikapaino / lihavuus Vyötärölihavuus Tupakointi Vähäinen liikunta Univaje Epäterveellinen ruokavalio vaikuttaa sekä lihavuuden kautta että itsenäisesti
DPS: Ohjauksen tavoitteet Laihtuminen > 5% lähtöpainosta Rasvaa < 3% ruuan kokonaisenergiasta Tyydyttyneen rasvan osuus < 1% energiasta Kuidun määrä > 15 g/1 kcal Aerobista ja lihaskuntoa parantavaa ja/tai hyötyliikuntaa > 3 min/päivä Käytännössä: Lisää liikettä! Rytmiä ruokailuun! Kasvikset kunniaan! Suosi täysjyvää! Korvaa kovan rasvan lähteet! Herkkuja harkiten! Lautasmalli! 8
DPS-ohjauksen perusta: Tietoa, taitoa, tavoitteita Ruokapäiväkirja ESIMERKKI: KTL DPS/21 Nimi: Maija Malli PUH: 9-123456 PVM: 21.9.21 viikonpäivä: perjantai oliko päivä tavallinen vai poikkeava, miten? Söin illalla ravintolassa AIKA PAIKKA RUOAT JA JUOMAT (LAATU JA VALMISTUSTAPA) SYÖTY MÄÄRÄ GRAMMOINA 7.1 KOTI KAURAPUUROA (VETEEN KEITETTY) 23 YKKÖSMAITOA 15 VOITA (PUURON SILMÄKSI) 1 KAHVIA (SUODATIN) 17 SOKERIA (TAVALLISTA PALASOKERIA) KUOHUKERMAA 15 KORVAPUUSTI (TAIKINASSA KULUTUSMAITOA 5 JA SUNNUNTAI-LEIVONTAMARGARIINIA) 2 PALAA kg Oma paino 11 18 16 14 12 1 98 96 94 92 9 3 6 9 12 15 18 21 24 27 3 33 36 Month Tavoitteeni: 1 12.3 KOTI JAUHELIHAPIHVEJÄ (SAARIOINEN, MIKROSSA) 85 RUSKEAA KASTIKETTA (VOIHIN TEHTY) 1 PERUNOITA (KEITETTY KUORINEEN) 21 PORKKANARAASTETTA 6 ÖLJYKASTIKETTA (VIINIETIKKAA JA RYPSI- 15 ÖLJYÄ 1:3) KAURALEIPÄÄ (FAZERIN KAURAPUIKULA) 1 VIIPALE FLORAA (6% RASVAA, LAKTOOSITON) 6 VANILJAKERMAJÄÄTELÖÄ 125 KINUSKIKASTIKETTA (VALIO) 3 KAHVIA 11 KUOHUKERMAA 1 SOKERIA 1 PALA 15. NAAPU- OMENOITA (KOTIMAISIA, PIENIÄ) 2 KPL 2 X 7 RISSA 2 3 JNE. 9
DPS: Diabeteksen ilmaantuvuus oli 58% pienempi tehostettua ohjausta saaneilla 3,2 vuoden seurannan jälkeen HR Interventioryhmäläisistä 2% sairastui Verrokeista 43% sairastui Tuomilehto et al. N Engl J Med 21; 344:1343-135
DPS: Muutokset valtimosairauksien riskitekijöissä (1) Paino Vyötärö % 1-1 -2-3 -4-5 -6 1 2 3 Vuosi Systolinen verenpaine Cm 1-1 -2-3 -4-5 -6 1 2 3 Vuosi Diastolinen verenpaine mmhg 2 1-1 -2-3 -4-5 -6 1 2 3 Vuosi Interventio mmhg 2 1-1 -2-3 -4-5 -6 1 2 3 Kontrolli Vuosi 11
DPS: Muutokset valtimosairauksien riskitekijöissä (2) mmol/l,3,2,1 -,1 -,2 -,3 -,4 Kolesteroli 1 2 3 Vuosi Triglyseridit mmol/l,2,1 HDL kolesteroli 1 2 3 Vuosi,1 mmol/l -,1 -,2 -,3 1 2 3 Vuosi Interventio Kontrolli 12
DPS: Diabetesriski oli sitä pienempi, mitä useamman elintapatavoitteen henkilö saavutti 1 HR Sairastuvuus per 1 hlövuotta 8 6 4 2 1 2 3 4 5 Tavoitetta saavutettu Laihtuminen > 5% Rasvaa kohtuudella Tyydyttynyttä rasvaa niukasti Kuitua runsaasti Liikuntaa 3 min / päivä Tavoitteet mitattu 3 vuoden kohdalla; DM-seuranta-aika 7 vuotta 13
DPS: Paino laski sitä enemmän, mitä useamman elintapatavoitteen henkilö saavutti % -2-4 -6-8 -1 1 2 3 4-5 Tavoitetta saavutettu Laihtuminen > 5% Rasvaa kohtuudella Tyydyttynyttä rasvaa niukasti Kuitua runsaasti Liikuntaa 3 min / päivä Tavoitteet mitattu 3 vuoden kohdalla 14
Estimate of probability of remaining free of diabetes DPS jatkoseuranta: Diabeteksen ilmaantuvuus oli 39% pienempi tehostettua ohjausta saaneilla 13 vuoden aikana 1..9 Interventioryhmä Vertailuryhmä.8.7.6 Interventio.5.4.3.2.1 Diabetes siirtyi keskimäärin 5 vuotta myöhemmäksi. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Seuranta-aika, vuosia Lindström et al. Diabetologia 213 15
DPS: Ruokavaliomuutokset ohjausjakson ja seurannan aikana 38 37 36 35 34 33 32 31 3 15 14 Rasva (E%) p <.1 Total fat (E%) Lähtötaso Interventio 1. vuosi intervention jälkeen Kuitu (g/1 kcal) p <.1 4. vuosi intervention jälkeen 18 17 16 15 14 13 12 11 1 7 6 5 Tyydyttynyt rasva (E%) p <.1 Lähtötaso Interventio 1. vuosi intervention jälkeen 4. vuosi intervention jälkeen Reipas liikunta (h/viikko) p=.4 13 4 12 3 11 2 1 1 Lähtötaso Interventio 1. vuosi intervention jälkeen 4. vuosi intervention jälkeen Lähtötaso Interventio 1. vuosi intervetnion jälkeen 4. vuosi intervention jälkeen Lindström et al. Diabetologia. 213 16
Change in body weight, % DPS: Painon muutos seurannan aikana 2 1 Vertailuryhmä Interventioryhmä -1-2 -3-4 -5-6 Interventio 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Seuranta-aika, vuosia Lindström et al. Diabetologia 213
Yhteisiä piirteitä diabeteksen ehkäisytutkimuksissa Diabeteksen ehkäisy elintapaojauksella on osoitettu toimivaksi ainakin USAssa, Kiinassa, Japanissa, Intiassa, Englannissa, Alankomaissa Liikuntaa vähintään 2,5 h per viikko (DPS-tavoite 4h per viikko) kaikenlainen liikunta (aerobinen, lihaskunto) on hyväksi kohtuullisesti rasittava liikunta alentaa riskiä tehokkaimmin Tavoitteena painonlasku, jos liikapainoa Painonlasku on tärkeää, mutta ei ainoa tekijä Kohtuullinen painonlasku (5-1 %) riittää Ruokavalion koostumuksen muuttaminen Runsaasti täysjyväviljaa ja kuitua, vähemmän valkoista viljaa ja sokeria Runsaasti kasviksia Kohtuullisesti rasvaa: kova rasva, pehmeä rasva Energiatiheys Periaatteet samat toteutus kulttuurin mukainen Yksilöllisyys, voimaannuttaminen Yksilölliset tavoitteet, niiden kirjaaminen ja seuraaminen Oman käyttäytymisen tarkkailu (ruokapäiväkirjat, punnitseminen) Elämäntilanteen huomioiminen Säännölliset kontaktit ohjaajaan parantavat tulosta 18
Diabeteksen ehkäisy onnistuu myös oikeassa elämässä Valtakunnallisessa Dehkon D2Dhankkeessa >1 miestä ja naista sai elintapaohjausta Ohjauksen tavoitteet samat kuin DPS-tutkimuksessa Paino laski keskimäärin 1 kg Paino laski sitä enemmän, mitä useampia ohjauskertoja oli Jos laihtui >5 %, diabetesriski oli 69 % pienempi 19
Yhteenveto Diabetesriski alenee elintapoja muuttamalla Yleisten suositusten mukainen ruokavalio alentaa diabetesriskiä ja valtimotautien riskitekijöitä Elintapaintervention menestyksellinen toteuttaminen on mahdollista, mutta vaatii resursseja, paneutumista ja koulutusta Elintapojen muutos on mahdollinen, ja vaikutus säilyy pitkään 2
DPS-tutkijaryhmä: HELSINKI: THL Jaakko Tuomilehto, Jaana Lindström, Markku Peltonen, Johan Eriksson, Timo Valle, Paula Nyholm, Jouko Sundvall, Katja Wikström, Katri Hemiö, Esko Levälahti, Sigrid Rosten, Päivi Valve, Katja Hätönen, Jenni Lehtisalo KUOPIO: Itä-Suomen yliopisto Matti Uusitupa, Anne Antikainen, Martti Hakumäki, Kaija Kettunen TURKU: KELA, THL Helena Hämäläinen, Merja Paturi, Sirkka Aunola, Anja Ilmanen, Mika Venojärvi TAMPERE: Diabetesliitto Pirjo Ilanne-Parikka, Virpi Salminen, Arja Putila, Pirjo Lehto OULU: Oulun yliopisto Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Marjo Mannelin, Mauri Laakso, Pirjo Härkönen 21