Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Transkriptio

1 Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Hankkeen vastuuhenkilö Katriina Viitasalo Raportin laatija (mikäli muu kuin yllä) Katri Hemiö Työsuunnitelman toteutuminen 5 Aikataulun pitävyys 5 Talousarvion toteutuminen 5 Suunniteltujen tuloksien saavuttaminen (1 = ei ollenkaan, 5 = erinomaisesti) Avainsanat (3-10), jotka kuvaavat hankkeen sisältöä mahdollisimman täsmällisesti. 1 työterveyshuolto 3 ehkäisy 5 seulonta 7 vuorotyö tyypin 2 diabetes 4 elintapaohjaus 6 unihäiriö 8 riskikartoitus Yhteenveto Enintään 5 liuskaa ( merkkiä) sekä liitteet (kts. ohje). Vastaava yhteenveto tai lyhennelmä mahdollisuuksien mukaan myös englanniksi. Koko tutkimusaineiston kolmen vuoden tulokset tullaan raportoimaan laajemmin tieteellisen artikkelin muodossa. Artikkeli on lähetetty arvioitavaksi Suomen Lääkärilehteen. Hakija toivoo, että loppuraportti ja yhteenveto tulee julkiseksi vasta kun hankkeesta on julkaistu artikkeli tieteellisessä lehdessä. 1. Hankkeen lähtökohta Lihavuus yleistyy erityisesti työikäisillä ja johtaa moniin elämänlaatua heikentäviin ja elinikää lyhentäviin kroonisiin sairauksiin. Tästä johtuen tyypin 2 diabetekseen (T2D) sairastutaan yhä nuorempana. Aiempien interventiotutkimusten perusteella tiedetään, että T2D on ehkäistävissä ravinto- ja liikuntatottumuksia muuttamalla. Vuorotyöstä johtuva unen puute ja epäterveelliset elintavat voivat lisätä T2D:n vaaraa ja siksi työterveyshuollossa tulee T2D:n ehkäisyssä ottaa huomioon vuorotyöhön liittyvät erityisolosuhteet. Finnair konsernissa on noin 9000 työntekijää, joista suuri osa työskentelee epätyypillisinä työaikoina. Vuorotyöhön liittyy suurentunut riski sairastua kroonisiin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Yötyöntekijät kuuluvatkin määräaikaistarkastusten piiriin (Valtioneuvoston asetus 1485/2001). Erilaisten epätyypillisten työaikojen ja aikaerotyön terveysvaikutuksia ei kuitenkaan täysin tunneta. Tämä asettaa työterveyshuollolle haasteen kehittää toimintaansa, jotta se voi kohdentaa ehkäisevät toimenpiteet työntekijöille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Työsuojelurahasto Yrjönkatu HELSINKI TSR lomake C Sivu 1/5 Puhelin (09) Faksi (09) Kotisivu Sähköposti info@tsr.fi

2 2. Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli Selvittää Finnairin henkilöstön riskiä sairastua T2D:een käyttäen validoitua diabeteksen riskitestiä Kehittää työterveyshuollon terveysohjausmenetelmiä ja arvioida niiden vaikuttavuutta T2D:n riskiin ja valtimosairauksien muihin riskitekijöihin Arvioida vuorotyön ja epätyypillisten työaikojen sekä unihäiriöiden yhteyttä T2D:n riskiin Arvioida työterveyshuollon ennaltaehkäisevän toiminnan taloudellisia vaikutuksia seuraamalla T2D:n hoitokustannuksia. 3. Menetelmät Henkilöstö kutsutaan työterveystarkastukseen ikävuosittain aina viiden vuoden välein. Tarkastuksessa arvioidaan työntekijän terveydentilaa laajan kyselylomakkeen avulla. Vuosina terveystarkastusta laajennettiin siten, että tarkastus sisältää a) tyypin 2 diabetesriskin kartoituksen validoitua riskitestiä käyttäen (1), b) laboratoriotutkimukset, c) verenpaineen ja kehon mittaukset sekä d) kyselyjä koskien tarkemmin elintapoja ja ravitsemusta. Lisäksi jo aiemmin käytössä olleeseen kyselylomakkeeseen lisättiin kysymyksiä kattamaan paremmin vuorotyöhön liittyviä erityisongelmia. Laajennettuun terveystarkastukseen osallistuneita pyydettiin mukaan diabeteksen ehkäisytutkimukseen. Kirjallinen vapaaehtoinen suostumus oli edellytyksenä sille, että henkilön tiedot tallennettiin tutkimustietojärjestelmään ja henkilö ohjattiin riskipisteiden mukaisiin interventioihin. Tarkastuksen ensimmäisessä vaiheessa mitattiin pituus ja paino sekä vyötärön- ja lantionympärys. Lisäksi otettiin verinäytteet laboratoriokokeita varten, pyydettiin täyttämään diabeteksen riskitesti ja kyselylomakkeet sekä varattiin aika työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin vastaanotolle. Vastaanotolla mitattiin verenpaine ja pulssi kahdesti, tarkistettiin diabetesriskipisteet ja käytiin yhdessä henkilön kanssa läpi kyselylomakkeiden ja laboratoriotulosten vastaukset sekä tarvittaessa keskusteltiin työhön ja työterveyteen liittyvistä asioista, liikunnasta, painonhallinnasta, tupakasta, alkoholista ja vuorotyöntekijöillä erityisesti unesta ja vireystilasta. Riskitestin ja laboratoriotulosten perusteella henkilö ohjattiin eteenpäin elintapamuutoksiin tähtääviin ohjaustapaamisiin. Matala riski sairastua diabetekseen katsottiin olevan henkilöillä, joiden riskipisteet olivat alle 10 ja verensokeri oli normaali. Tähän ryhmään kuuluvat saivat tavanomaisen terveydenhoitajan tai lääkärin antaman elintapaohjauksen. Kohtalaisen riskin ryhmään luokiteltiin henkilöt, jotka saivat testin mukaan riskipisteitä 10-14, mutta verensokeri oli vielä normaali. Heille tarjottiin mahdollisuus ravitsemusasiantuntijan yksilöohjauskäyntiin, jonka aikana kartoitettiin henkilön ravitsemustottumuksia ja elintapoja, tehtiin elintapojen muutossuunnitelma ja sovittiin jatko-ohjauksesta. Halukkaille järjestettiin ryhmäohjausta tai toinen yksilöohjauskerta tarpeen mukaan. Suuren riskin ryhmään kuuluivat kaikki ne henkilöt, joilla riskipisteitä oli yli 14 sekä lisäksi ne henkilöt, joilla verensokerin paastoarvo tai kahden tunnin arvo oli kohonnut, mutta ei niin paljon, että diabeteksen diagnostiset kriteerit olisivat täyttyneet. Näille suuren riskin henkilöille tarjottiin kaksi diabeteshoitajan ohjauskäyntiä sekä yksi ravitsemusasiantuntijan yksilöohjauskäynti. Tapaamisissa käytiin lävitse kunkin henkilön diabeteksen riskitekijät ja kannustettiin henkilöä alentamaan sairastumisriskiään elintapoja (ruokailu, liikunta, uni jne) mahdollisuuksien mukaan muuttamalla. TSR lomake C Sivu 2/5

3 Ryhmämuotoisessa ohjauksessa osallistujat kokoontuivat kahden viikon välein viisi kertaa kahden tunnin ajan. Jokaiselle ryhmätapaamiselle oli mietitty diabeteksen ehkäisyyn liittyvä aihepiiri, jota käsiteltiin luennoimalla, parityöskentelyllä sekä tekemällä tehtäviä tapaamisen aikana ja tapaamisten välillä kotona. Ryhmissä ja yksilöohjauksessa käytettiin tukena valmiina olevaa ravitsemusohjausmateriaalia. Lisäksi tehtiin yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen ravitsemusasiantuntijoiden, Finnair Terveyspalvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa Finnairin omat kirjalliset ohjeet henkilöille, joilla on kohonnut verensokeri tai kolesteroli tai jotka tarvitsevat ohjeita terveysliikuntaan. Näitä esitteitä jaettiin henkilöille terveystarkastuksen eri vaiheissa. Terveystarkastuksen kulku kuvattiin yksityiskohtaisesti prosessikaavioon, jotta jokainen Terveyspalvelujen tarkastuksia tekevä työntekijä pystyi tarvittaessa tarkastamaan prosessin kulun. Viimeisen vuoden aikana siirryttiin käyttämään nettipohjaista terveystarkastuskyselyä. Tämä lyhensi osallistujien tarkastukseen käyttämää aikaa, vaikka muut tutkimuslomakkeet täytettiinkin vielä paperiversioina. Tutkimukselle tehtiin myös oma internet-sivusto vuoden 2007 alussa osoitteeseen Sivustoilla kerrotaan miten tyypin 2 diabetesta voi ehkäistä elintavoilla ja miten elintapojen muuttaminen onnistuu. Lisäksi sivustoille on koottu erityisesti vuorotyöntekijöille suunnattua terveystietoa mm. ravitsemuksesta ja unesta. Sivustoilta löytyy myös hyödyllisiä linkkejä muihin aiheeseen liittyviin sivustoihin. Sivustosta informoidaan kaikkia terveystarkastukseen osallistuneita ja Finnair Terveyspalvelujen intranet-sivulla on myös linkki sivustolle. Vuonna 2007 sivustolla oli käyty 347 kertaa ja vuonna kertaa. 4. Tulokset 4.1. Osallistumisaktiivisuus Uusitun terveystarkastuksen kohderyhmä oli kolmen tutkimusvuoden ( ) aikana yhteensä 4140 henkilöä, joista 2320 (57%) osallistui tutkimukseen. Tarkastuksessa käyneistä yli 80 % antoi kirjallisen suostumuksensa tutkimukseen osallistumiseen. Diabeteshoitajan tai ravitsemusasiantuntijan ohjauksessa kävi 53 % (n=191) kohtalaisen riskin henkilöistä ja 49 % (n=149) suuren riskin henkilöistä. Ohjauskäynneistä yli 80 % oli yksilöohjauskäyntejä. Kaksi kertaa tai useammin ohjauksessa kävi 22 % ohjaukseen osallistuneista henkilöistä. Vuonna 2006 ryhmäohjaukseen halukkaita tulijoita oli 29. Heistä ohjauksen aloitti 18 henkilöä. Ryhmätappaamiin tultiin keskimäärin 3,7 kertaa viidestä tarjotusta ohjauskerrasta. Vähäisen kiinnostuksen vuoksi ryhmäohjausta ei muina vuosina enää tarjottu. Terveystarkastukseen alkuvuonna 2008 osallistuneille lähetetyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä 86% (91/106) koki saaneensa tarkastuksesta eväitä terveytensä ja työkykynsä edistämiseen ja 87% (93/107) oli tyytyväinen saamaansa palveluun. TSR lomake C Sivu 3/5

4 4.2. Työntekijöiden terveydentila Diabetesriskin arviointilomakkeen mukaan tutkimukseen osallistuneista 18,4 %:lla oli kohtalainen ja 6 %:lla suuri riski sairastua diabetekseen. Miehet ja naiset poikkesivat toisistaan monien riskitekijöiden suhteen, naisten eduksi. Tutkimukseen osallistuneiden miesten painoindeksi oli naisia korkeampi. Miehistä 66,5 % ja naisista 35,9 % oli ylipainoisia (BMI 25). Lihavien (BMI 30) osuus miehistä oli 18.7 % ja naisista 9.9 %. Miehillä oli keskimäärin korkeampi verenpaine, plasman paastosokeri, seerumin kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli ja triglyseridipitoisuus sekä matalampi HDL-kolesteroli. Tutkimukseen osallistuneista (n=2236) 16,0 %:lla todettiin riskipisteiden ja/tai glukoosiarvojen perusteella kohonnut riski ja 13,5 %:lla suuri riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tutkimukseen osallistuneista 34 % ilmoitti tekevänsä säännöllistä päivätyötä, 29 % lentotyötä ja loput muuta työaikamuotoa. Suuren riskin henkilöistä 48.9 % kuului säännöllisen päivätyön ryhmään, 37.6 % epäsäännöllisen työajan ryhmään ja 13.5 % lentotyötä tekeviin. Epäsäännöllistä työtä tekevien ryhmä poikkesi säännöllistä päivätyötä tekevien ryhmästä vain vähän. Vyötärönympärys ja triglyseriditaso olivat epäsäännöllistä työaikaa tekevillä suuremmat ja HDL-kolesterolitaso sekä diabetesriskipisteet matalammat kuin säännöllistä päivätyötä tekevillä. Lentotyötä tekevillä oli säännöllistä päivätyötä tekeviin verrattuna merkitsevästi matalampi painoindeksi, vyötärön ympärysmitta, systolinen ja diastolinen verenpaine, triglyseriditaso ja korkeampi HDL-kolesterolitaso. 5. Tiedotus ja muu hyödyntäminen Hankkeesta on tiedotettu Finnairin sekä Finnair Terveypalvelujen intranetsivustoilla. Kansanterveyslaitoksen internetsivuille hankkeelle tehtiin oma sivusto, jossa kerrotaan miten tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä. Finnair Terveyspalvelujen kotisivuilla on linkki sivustolle ja terveystarkastukseen tulleita työntekijöitä informoitiin sivustosta. Hankkeesta on julkaistu useita yleistajuisia lehtiartikkeleita. 6. Hankkeen toteuttamiseen osallistuneet henkilöt ja heidän työpanoksensa Finnair Terveyspalvelujen koko henkilökunta: Terveystarkastukset? Katriina Viitasalo? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Katri Hemiö, elintapainterventiot ja tutkimuksen koordinointi, 18 kk Jaana Lindström, asiantuntijatehtävät, tutkimusaineiston analysointi 3 kk Markku Peltonen, asiantuntijatehtävät, tutkimusaineiston analysointi 3 kk 7. Pohdinta ja johtopäätökset Kolmen vuoden tutkimusjakson aikana uusittu terveystarkastusprosessi muotoutui toimivaksi järjestelmäksi työterveyshuollossa. Riskitestin avulla tarkastukseen osallistujista löydettiin helposti ne henkilöt, joiden diabeteksen kehittymisen riski oli suurentunut. Riskitesti löysi myös hyvin muut valtimotautien riskitekijät. Näin elintapaohjausta voitiin kohdentaa paremmin sitä tarvitseville. Tämä on erityistä vireystilaa edellyttävässä lentoturvallisuuteen liittyvässä vuorotyössä työskentelevien terveyden ja työkyvyn edistämisen kannalta hyvin tärkeätä. Tarkastusmalli näytti tavoittavan myös nuoret työntekijät, joiden kohdalla vähäisetkin muutokset elintavoissa voivat edistää merkittävästi terveyttä pitkällä aikavälillä ja sitä kautta varmistaa työkykyä henkilön ikääntyessä. TSR lomake C Sivu 4/5

5 Alkuperäisessä suunnitelmassa ryhmämuotoisesta elintapaohjauksesta ajateltiin tulevan pääasiallinen ohjausmuoto, sillä ryhmämuotoinen ohjaus on tutkimusten mukaan vaikutuksiltaan yhtä tehokasta kuin yksilöohjaus ja kustannuksiltaan edullisempaa. Ryhmiä järjestettiin kolmen vuoden jakson aikana kuitenkin vain neljä kertaa, koska käytäntö osoitti että epäsäännöllisiä työaikoja tekevien oli lähes mahdotonta sovittaa ryhmätapaamisia työaikatauluihinsa. Ryhmäohjaukseen osallistujista vain 22 % teki vuorotyötä. Ryhmämuotoinen ohjaus ei houkutellut muutenkaan valtaosaa kohderyhmästä. Vastaava havainto on saatu valtakunnallisen diabeteksen ehkäisyhankkeen (D2D) tulosten alustavissa tarkasteluissa. Syynä saattaa olla, että ihmiset haluavat tulla kohdatuiksi yksilöinä terveyteen liittyvissä ongelmissaan ja terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen liittyvät asiat koetaan hyvin henkilökohtaisiksi. Tällä perusteella yksilöohjauksen tulee myös jatkossa kuulua perusterveydenhuollon tarjoamiin palveluihin. Riskitekijäerot säännöllistä päivätyötä ja epäsäännöllistä työaikaa tekevien välillä olivat vähäiset, mutta lentotyötä tekevät erottuivat edukseen muista työntekijöistä. Riskitekijäeroihin voi olla syynä henkilöiden hakeutuminen ja valikoituminen erilaisiin työtehtäviin. Lentotyön terveysvaatimukset ja ilmailuviranomaisen edellyttämät säännölliset terveystarkastukset voivat vaikuttaa myös eroihin. Tarkastuksessa koottu terveystieto ja sen yhteinen käsittely kartuttaa henkilön terveyden lukutaitoa ja tarkastettavan kanssa yhdessä rakennettu hyvinvointisuunnitelma motivoi muutoksiin elintavoissa. Kyselyissä esiin tuleva työn terveyteen vaikuttava tieto edistää myös työnantajan kanssa tapahtuvaa yhteistyötä suunniteltaessa esim. terveyttä edistäviä työvuoroja ja sijoitettaessa henkilöitä vaativaan ilmailualan toimintaympäristöön. Hankkeessa kehitetyn terveystarkastusmallin tarkoituksena on tarkastuksessa kootun terveystiedon ja sen yhteisen käsittelyn pohjalta kartuttaa henkilön terveyden lukutaitoa ja tarkastettavan kanssa yhdessä rakennetun hyvinvointisuunnitelman avulla motivoida häntä muutoksiin elintavoissa. Työn ja terveyden välisestä yhteydestä tutkimushankkeessa saatavan tiedon tarkoituksena on myös edistää työnantajan kanssa tapahtuvaa yhteistyötä esimerkiksi suunniteltaessa terveyttä edistäviä työvuoroja ja sijoitettaessa työntekijöitä vaativaan ilmailualan toimintaympäristöön. Tutkimus- ja kehityshankkeen ensimmäisen vaiheen kokemusten perusteella Finnair Terveyspalvelut on ottanut käyttöönsä kehitetyn terveystarkastusmallin, jossa selvitetään ja arvioidaan viiden vuoden välein työntekijöiden elintavoissa, perimässä ja työssä esiintyviä terveysriskejä ja tarjotaan tarvittavaa ohjausta. Tätä tukevat myös terveystarkastuksen jälkeen tarkastettaville tehdyt asiakastyytyväisyyskyselyt ja muu positiivinen palaute. 8. Lähdeluettelo 1. Lindström J, Tuomilehto J. The Diabetes Risk Score: A practical tool to predict type 2 diabetes risk. Diabetes Care 2003; 26: TSR lomake C Sivu 5/5