Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset
|
|
- Akseli Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä
2 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpano mahdollista suomalaisessa perusterveydenhuollossa Saada diabetesriskin arviointi, tunnistamattoman diabeteksen diagnostiikka ja interventiot terveydenhuollon normaalitoiminnoiksi Luoda uusia toimintamalleja ja käytäntöjä diabeteksen ja lihavuuden ehkäisyyn Lisätä väestön tietoisuutta diabeteksen ja lihavuuden ehkäisystä
3 Diabetesriskin arviointi Onnistui hyvin Riskitestistä tuli suosittu Sadattuhannet suomalaiset (ainakin 10% väestöstä) täyttäneet riskitestilomakkeen Huom: Myös 7-14-pisteiset voivat omata suuren diabetesriskin
4 Riskitestin täyttö Diabetesliiton kotisivulla vuosina Lähde: Nettilaskuri osoitteessa (käyntejä/kk) Käynnit sivulla Riskitestin täyttö Joulukuu Toukokuu 2008
5 Tunnistamattoman diabeteksen diagnostiikka Tietoisuuden lisääntyminen tunnistamattoman diabeteksen yleisyydestä (vuoden 2004/2005 D2Dväestötutkimuksessa) Glukoosirasituskokeiden yleistyminen (hankealueella jopa 3-kertaisiksi) Laboratoriomenetelmien yhtenäistäminen (kapillaarinäytteet laskimonäytteisiin, ja yhden tunnin näytteestä luopuminen)
6 D2D:n suuren riskin kohortin muodostuminen Primary Care Diabetes 2010;4(4):
7 Glukoositoleranssi D2D:n suuren riskin kohortissa lähtötilanteessa % Normaali 40 IFG 30 IGT Tunnistamaton diabetes 0 Miehet IFG= Kohonnut paastoglukoosi, IGT= Heikentynyt glukoosinsieto Naiset Primary Care Diabetes 2010;4(4):
8 Mitä D2D opetti diabetesriskin tunnistamisesta ja suuren riskin henkilöiden riskeistä Suuressa sairastumisvaarassa olevia henkilöitä voidaan tunnistaa diabeteksen riskitestin avulla He ovat usein ylipainoisia tai lihavia Heille tehtävissä glukoosirasituskokeissa todetaan usein joko aikaisemmin tunnistamaton diabetes tai diabeteksen esiaste
9 Suuren riskin kohortin 1-vuotisseuranta 9
10 D2D:n suuren riskin kohortti n= (miehiä 33 %) Interventiot Seurantaan osallistumattomat n= (45,6 %) Seurantatieto n= (54,4 %) Seurantakäynti 9-18 kk n= Aikaikkunan ulkopuolella n= vuotisseurantatieto n=2 798 Lähtötilanteessa ei OGTT:tä n= 638 tai diabetes n= 444 Suom Lääkäril /2010
11 Mitä D2D:n elämäntapaohjaus sisälsi Selvitettiin muutosvalmiuden aste sekä asiakkaan halukkuus ja kyvykkyys toteuttaa elämäntapamuutoksia Suunniteltiin yhdessä asiakkaan muutosvalmiuden pohjalta yksilöllisesti ottaen huomioon suurimmat riskitekijät Toteuttamistavasta keskusteltiin yhdessä Toteuttajina perusterveydenhuollossa työskentelevä henkilöstö (hoitajat) Ravitsemusterapeutteja ei käytetty
12 Valtaosa riskin omaavista valitsi yksilöohjauksen ryhmäohjauksen asemasta Suomessa ei ole vahvaa perinnettä ryhmätoimintaan Ei asiakkailla eikä terveydenhuollon toimijoilla Terveydenhuollossa ei ole kutsumenettelyä
13 Painon ja vyötärön muutokset eri painonlaskuryhmissä D2D:n suuren riskin kohortissa vuoden seurannassa Paino laski 5% Paino laski 2,5-4,9 % Paino pysyi ennallaan Paino nousi 2,5 % n n Keski -arvo n n Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Paino (Kg) 490-8,5 ± 6, ,1 ± 0, ,1 ± 1, ,5 ±3,7 Vyötärö (cm) 477-6,6 ± 6, ,7 ±4, ,4 ± 4, ,6 ± 5,1 Myös valtimotautien riskitekijöissä korjaantumista Lähde: Diabetes Care 2010; 33:
14 D2D:n suuren riskin henkilöiden painonmuutokset toteutuneiden ohjauskäyntien lukumäärän mukaan vuoden seurannassa Suomen Lääkärilehti 26-31, 2010
15 Diabeteksen ilmaantuvuus lähtötilanteen glukoosihäiriön ja saavutetun painonmuutoksen mukaan D2D:n suuren riskin henkilöillä vuoden seurannassa (vakioitu 50 ikävuoteen) Suomen Lääkärilehti
16 Diabeteksen ilmaantuvuus ja sairastumisriskin muutos vuoden seurannassa painonmuutosluokittain Vakioitu 50 ikävuoteen Diabeteksen ilmaantuvuus (%) % -29 % >5% lasku 2,5 4,9% lasku Ref Ei muutosta +10 % >2,5% nousu Diabetes Care 2010; 33: Suhteeellisen sairastumisriskin muutos Painonmuutos mittauskertojen välillä
17 Mitä D2D opetti suuren riskin henkilöiden ohjauksesta Perusterveydenhuollossa toteutettavalla elämäntapaohjauksella saadaan aikaan terveyden kannalta merkittävä painonlasku Painonlasku on sitä suurempi mitä enemmän ohjauskäyntejä tehdään Elämäntapaohjaus vähentää myös muita sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä Viidesosa suuressa diabetesriskissä olevista pystyy laihduttamaan yli 5 % alkupainostaan vuoden seurannassa Tällä saavutetaan peräti 69 %:n vähenemä diabetesriskissä
18 Muita D2D-tuloksia
19 D2D:ssa luotiin uusia toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä terveydenhuollon organisaatiotasolla Esimerkiksi: Ajattelutapojen muutos Diabeteksen ehkäisy rakennettiin hoitajavetoiseksi tiimityömalliksi Laaja-alainen koulutus ja uudenlainen koulutusyhteistyö Diabetesriskin arviointi ja jatkotoimet aloitettiin myös työterveyshuollossa
20 D2D:ssa luotiin uusia toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä terveydenhuollon toimijatasolla Esimerkiksi: Diabetesriskin omaavan elämäntapojen arviointi ja tukeminen Muutosvaiheen arviointi kliiniseen käyttöön Keskivartalolihavuuden korostaminen (vyötärönmittauksen implementointi)
21 D2D:n vaikutus terveyden edistämisen käytäntöihin D2D:n aikana siirryttiin tautikohtaisesta preventiosta laajempaan terveyttä edistävään toimintaan Hankkeen sairaanhoitopiireihin perustettiin terveyden edistämisen yksiköt Prevention asema tunnustettiin, muttei kaikilla tasoilla Terveyden edistämisen politiikkaohjelma
22 Väestön tietoisuus lihavuuden ja diabeteksen ehkäisyn merkityksestä Hyvä medianäkyvyys Viestintä ja koulutusaineisto Terveysmessut ja muut paikalliset innovaatiot Yhteistyö Diabetesliiton, Sydänliiton ja Apteekkariliiton välillä Mitattu tietoisuus parani, enemmän D2Dalueella
23 D2D-julkaisut N Julkaisut Tieteelliset ja muut artikkelit, gradut ja abstraktit
24 Riskitestin (FINDRISC) käyttö maailmalla FINDRISC käytössä Mukailtu FINDRISC käytössä
25 Tuloksia eräistä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn implementaatioprojekteista (Translational studies) Projekti N Drop out DEPLOY YMCA, USA Miehiä BMI Ivkäyntejä Painonlasku % 51 % 31,4 16 5,7 kg 5%:n lasku Montana % 20 % 35,9 16 6,7 kg 67 %:lla PREDIAS % 57 % 31,5 12 3,8 kg Kreikka % 40% 32,3 6 1,0 kg Life ,4 % %:lla Iki-Hyvä % 25 % >32 6 0,8 1,0 kg D2D ,6 % 33 % 31,0 2,9 1,2 kg 17 %:lla Ackerman 2008, Amundsen 2009, Kulzer 2009, Makrilakis 2010 Reddy 2011, Absetz 2007 ja 2009
26 Nähtiinkö muutoksia väestötasolla?
27 D2D:n tuloksia väestötasolla Jopa kaksi kolmasosaa kaikista diabetesta sairastavista on tunnistamattomia ikäryhmässä vuotiaat Vuoden 2007 väestötutkimuksessa saatiin merkkejä siitä, että aikuisten lihominen ja vyötärölihominen olisi pysähtymässä Suomessa
28 Johtopäätökset D2D:n keskeisistä tuloksista Ainakin 10%:lla suomalaisista arvioitu tyypin 2 diabeteksen sairastumisriski Riskitestin käyttö yleistynyt Terveyden edistämisessä kehitystä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti Väestön tietoisuus lihavuuden ja diabeteksen torjunnasta kasvanut Diabetesriskin alentaminen on mahdollista perusterveydenhuollossa Dehkon tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma on toteutettavissa
29 Diabeteksen ehkäisyn haasteita Diabetesepidemiaa ei ole vielä voitettu Miten turvataan, että D2D-hankkeessa aloitettu työ jatkuu ja sitä tehdään koko Suomessa Kuka/ketkä vastaavat jatkossa väestöstrategiasta? Kuka/ketkä huolehtivat lihavuuden ehkäisystä lapsilla ja nuorilla? Nyt työ vasta alkaa
Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..
DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotD2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet
D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotDiabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin
TIETEESSÄ TIMO SAARISTO LL, ylilääkäri, projektipäällikkö Pirkanmaan shp, D2Dseurantahanke, Suomen Diabetes - liitto, Dehkon 2D -hanke (D2D) timo.saaristo@diabetes.fi ja timo.saaristo@pshp.fi LEENA MOILANEN
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotDehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007. Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Dehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007 Lisälehti
Lisätiedotterveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009
TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,
LisätiedotKansalainen itsehoidon toteuttajana
Kansalainen itsehoidon toteuttajana Martti Talja Keskussairaalan johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä 15 kuntaa väestöpohja 210 373 40 000 asukasta 100 km 100 000 20 000 100 km 50 000 HELSINKI
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY
Puheeksi ottaminen TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Dh Heli Varoma, TYKS sisätautien poliklinikka 020 15.4.2011 Tyypin 2 DIABETES Plasman paasto glukoosi 6 mmol/l tai alle normaali 6,1 6,9 mmol/l heikentynyt
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotHyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018 15.10.2018 1 Sisällys Ylipainoisuus ja lihavuus Suomessa Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA
ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotStop Diabetes tutkimushanke hyvinvoinnin edistämisen tukena
Stop Diabetes tutkimushanke hyvinvoinnin edistämisen tukena Tanja Tilles-Tirkkonen Koordinaattori, TtT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Stop Diabetes tutkimushankkeen tausta N. 300 000 suomalaisella
LisätiedotTimo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?
Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin
LisätiedotStopDia Pysäytetään tyypin 2 diabeteksen eteneminen yhdessä! -ideasta toimivaksi malliksi ja rahoitetuksi tutkimushankkeeksi
StopDia Pysäytetään tyypin 2 diabeteksen eteneminen yhdessä! -ideasta toimivaksi malliksi ja rahoitetuksi tutkimushankkeeksi Tanja Tilles-Tirkkonen TtT, laillistettu ravitsemusterapeutti Koordinaattori,
LisätiedotInterventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2008: 45 317 322 Tutkimusseloste Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus
LisätiedotVeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen
Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna
LisätiedotMiten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?
Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Elintapaohjausprosessin jalkauttaminen 15 kuntaan Risto Kuronen Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Ikihyvä Päijät-Häme, seurantatutkimus
LisätiedotDiabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010
Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Esityksen sisältö T2DM epidemiologiaa Lihavuuden epidemiologiaa Diabeetikoiden
LisätiedotIkihyvä - ryhmänohjaajakoulutus
Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa
LisätiedotDiabeeteksen ehkäisy tutkimukesta käytäntöön
Diabeeteksen ehkäisy tutkimukesta käytäntöön Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi KTTYL Tieteellinen jatkokoulutus DEHKO:n 2D-hanke (D2D), diabeteksen seulonta ja ehkäisy sekä hankeen arviointi Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi
LisätiedotSuunnitelma Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toteuttamiseksi. Dehkon 2D-hanke (D2D)
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Suunnitelma Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toteuttamiseksi Projektisuunnitelma
LisätiedotTerveyden edistäminen Pohjoisen alueen Kasteessa
Terveyden edistäminen Pohjoisen alueen Kasteessa PaKaste Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista
ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto
LisätiedotToiminnallisesti yhteinen ERVA -alue vuonna 2012 kroonisten kansansairauksien ehkäisy ja varhainen hoito KYS-ERVA -alueella
15.6.2009 TOIMINTASUUNNITELMA Kanerva-KASTE -hanke Toiminnallisesti yhteinen ERVA -alue vuonna 2012 kroonisten kansansairauksien ehkäisy ja varhainen hoito KYS-ERVA -alueella 1. Taustaa Suomessa toteutettiin
LisätiedotIkihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä
Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus 14.-15.5. ja 27.5.2013 Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa
LisätiedotRavitsemusterapeutin palveluiden tarve Itä-Lapissa syksyllä 2012 N 26/165
Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Itä-Lapissa syksyllä 1 N 6/165 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 1 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien
LisätiedotRavitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165
Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 2012 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotSTOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)
STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia) Suomen Akatemia, Strateginen tutkimusneuvosto Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat ohjelma, 2016 2019 11.10.2017 1 7 työpakettia Monipuolista osaamista ja vahvaa
Lisätiedot9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99
9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä
LisätiedotDPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa
DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa Jaana Lindström Dosentti, tutkimuspäällikkö Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 1 vai kannattaako? Verrattuna kulttuurin, ympäristön, perimän ja sattuman vaikutuksiin
LisätiedotTerveyden edistämisen toiminta PaKasteessa
Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa 26.9.2011 Lapin PaKasteen ohjausryhmä Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen Inkerelli
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Korkean riskin strategia
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Korkean riskin strategia 2003 2010 2 TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYOHJELMA Korkean riskin strategia Dehko-materiaalia: Diabetesliitto Diabeteskeskus Kirjoniementie 15
LisätiedotKANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS
KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS Arvioinnin näkökulma ARVIOINTIRYHMÄ Seppo Tuomola Arja Halkoaho Ulla Idänpään-Heikkilä Antti Virkamäki Esityksen sisältö Arviointitehtävä ja
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotLääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012
Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:
LisätiedotTyypin 2 diabetes Sydän- ja verisuonisairaudet Terveyden edistäminen Valtimoterveyttä kaikille. Projektisuunnitelma 2009 2010
Tyypin 2 diabetes Sydän- ja verisuonisairaudet Terveyden edistäminen Valtimoterveyttä kaikille Projektisuunnitelma 2009 2010 Sosiaali- ja terveysministeriö / Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Suomen
LisätiedotTiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti
Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia
LisätiedotDiabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain
Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu
LisätiedotHyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka
Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä
Lisätiedot12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT
12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotLiikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Tiivistelmä
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Tiivistelmä 2003 2010 2 TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYOHJELMA tiivistelmä Dehko-materiaalia: Diabetesliitto Diabeteskeskus Kirjoniementie 15 33680 Tampere p. (03) 2860
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma 2003 2010 2 TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYOHJELMA DEHKO Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma 2000 2010 Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma 2003 2010 Toimituskunta:
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä
LisätiedotYlipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 14 TOUKOKUU 19 Päälöydökset sairastuivat vuoden aikana tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin, astmaan, polvi- tai lonkkanivelrikkoon, kihtiin tai sappikivitautiin huomattavasti
LisätiedotLAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Lohja DIABETESVAARASSA OLEVIEN ASIAKKAIDEN HOITOPOLUN KEHITTÄMINEN LOHJAN TYÖTERVEYSKESKUKSEEN
LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Lohja DIABETESVAARASSA OLEVIEN ASIAKKAIDEN HOITOPOLUN KEHITTÄMINEN LOHJAN TYÖTERVEYSKESKUKSEEN Pirkko-Liisa Savolainen Merja Tiiperi Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotSeurantaindikaattorit
KANSALLINen lihavuusohjelma 2012 2015 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: AvoHILMO 2.
LisätiedotSUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017
Kestävä hyvinvointi 2030 -kurssi STM, SITRA, Kela Hotelli Haikon kartano, 30-31.10.2018 SUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017 Seppo Koskinen ja työryhmä: Katja Borodulin, Päivikki Koponen, Tiina
LisätiedotLIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke
LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista
LisätiedotHelmen elämäntapamalli
Helmen elämäntapamalli Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Helmen elämäntapamallin taustaa: Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä on toiminut aiemmin D2D-hankkeen aikana aloitettuja painonhallintaryhmiä, mutta
LisätiedotKANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit
KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA 2012 2018 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: Avohilmo 2.
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotRavitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta
Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotLoppuraportti Dehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007
Loppuraportti Dehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007 Loppuraportti Dehkon 2D -hanke (D2D) 2003 2007 2007 Toimituskunta: Timo Saaristo, Heikki Oksa, Markku Peltonen, Leena Etu-Seppälä Valokuvat: Timo Saaristo,
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotVALTIMOTERVEYDEKSI! Diabetesliitto. Liisa Heinonen
VALTIMOTERVEYDEKSI! Vaikuttavan koulutuksen aineksia Taru Poukka, LitM, koulutussunnittelija, UKK-instituutti;, MMM, ravitsemusterapeutti, Suomen Diabetesliitto Vaikuttavan koulutuksen aineksia Terveydenhuollon
LisätiedotTerveelliset elämäntavat
Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotIkihyvä - ryhmänohjaaja koulutus
Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä ryhmänohjaaja koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen
LisätiedotDehko etenee. Strateginen suunnitelma vuosiksi Diabetesliitto. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKO
Dehko etenee Strateginen suunnitelma vuosiksi 2008 2010 Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKO 2000 2010 Diabetesliitto Diabetesförbundet Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa
Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi
LisätiedotUutta kansanliikettä synnyttämässä
Uutta kansanliikettä synnyttämässä Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014
LisätiedotHyvinvointikertomukset Lapin kunnissa
Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen malli 12.5.2011 Lapin johtavien lääkäreiden päivät Tuula Kokkonen Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden
LisätiedotLasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL
Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeen loppuraportti
EEVA KORPI-HYÖVÄLTI - ARJA HYYTIÄ - TERHIKKI LATVALA - ELINA LEIKKAINEN HILPI LINJAMA - JOHANNA NIKU - RIITTA-LIISA REKIARO JULKAISUSARJA B: raportit Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeen loppuraportti Tyypin
LisätiedotRaportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet
Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi
LisätiedotHOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus
HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotElintaparyhmätoiminnan arviointi ja tiedonkeruu Pohjois-Pohjanmaalla. Leea Järvi Sirpa Hyyrönmäki Lea Mäkelä PPSHP
Elintaparyhmätoiminnan arviointi ja tiedonkeruu Pohjois-Pohjanmaalla Leea Järvi Sirpa Hyyrönmäki Lea Mäkelä PPSHP Sisältö Lihavuus Pohjois-Pohjanmaalla Elintapaohjauksen polku Tiedonkeruu Kuva ryhmätoiminnan
LisätiedotDiabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan. PaKaste - työskentelyjakso 2011
Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan kehittäminen PaKaste - työskentelyjakso 2011 Tekijät Kaisa Kuusela Päivämäärä 7.9.2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Diabetesriskiseulonnan
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotTerveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä
Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotPienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo
Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen Kansanterveyspäivät 12.12.2011 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan ja ehkäistään, koska
LisätiedotTarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö
Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,
LisätiedotASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN
ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN Dehkon 2D-hanke (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kakkostyypin diabetesta ehkäisevät Painonhallinta Hyvät ruokavalinnat kuitu
LisätiedotEuroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP))
P7_TA(0)008 EU:n diabetesepidemian torjuminen Euroopan parlamentin päätöslauselma. maaliskuuta 0 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (0/9(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin
LisätiedotNäkkyykö napa? Diabeteksen ehkäisymalli Pohjois-Pohjanmaalla. Hanketiivistelmä 2009
Näkkyykö napa? Diabeteksen ehkäisymalli Pohjois-Pohjanmaalla Hanketiivistelmä 2009 Pesonen Karita, Alen Markku, Ebeling Tapani, Helanen Suvi, Järvi Leea, Kujala Veikko, Määttä Lea, Keinänen-Kiukaanniemi
LisätiedotDiabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala
Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000
LisätiedotApril 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi
April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Väestöstrategia
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma Väestöstrategia 2003 2010 Dehko-materiaalia: Diabetesliitto Diabeteskeskus Kirjoniementie 15 33680 Tampere p. (03) 2860 111 f. (03) 2860 422 sp. materiaalitilaukset@diabetes.fi
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotLataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes. Lataa
Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes Lataa ISBN: 9789522453532 Sivumäärä: 70 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.41 Mb Diabetes on ryhmä sairauksia, joihin liittyy pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri.
LisätiedotTerveyden edistämisen. TULE parlamentti
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja
LisätiedotDiabetes haaste terveydelle ja taloudelle
Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle Tapani Ebeling OYS, Medisiininen tulosyksikkö 27.9.2011 1 Esityksen runko 2 Ongelma: Pandemia! N. ½ DM2-potilaista kuolee ennenaikaisesti, kardiovaskulaarisairauteen
LisätiedotTerveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit
Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta
Lisätiedot