MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Samankaltaiset tiedostot
Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Rehuanalyysiesimerkkejä

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta. Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.

Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen

Maississa mahdollisuus

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

Säilönnän uudet haasteet

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Biologinen rehunsäilöntä

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Hyödyllinen puna-apila

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Säilöntähaasteiden hallinta

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Rehunsäilöntäaineet. Valmisteyhteenveto

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Säilörehun ruokintahävikit

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä!

Säilöntäaineen (Bonsilage Plus) vaikutus rehun käymislaatuun

Erilaiset säilöntäaineet

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Johtamalla hyvää säilörehua

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Sari Kajava, Annu Palmio

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60

Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää

Herne säilörehun raaka-aineena

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Antero Lähteenmäki Lähteenmäki MTY, Rusko

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Säilörehun tuotantokustannus

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Maissi Juha Anttila 4.3. Ikaalinen

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehun tiivistämisen tavoite

Biotal Iso-Britanniassa

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Myllyvehnän lannoitus AK

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun

Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut

Transkriptio:

22.3.2018 MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU 1

Pohjoisen maissisäilörehun mahdollisuuksia - onnistuessaan suuri hehtaarisato kertakorjuulla - mahdollistaa karjanlannan tehokkaan hyödyntämisen - soveltuu käytettäväksi kokoviljasäilörehun tapaan, eli lypsylehmille nurmirehun lisänä ja kuidun lähteenä (NDF 505-594 g/kg ka, jossa sulamatonta kuitua enemmän kuin nurmirehussa) - sadonkorjuun ajoittuminenvoi sopia tilan muuhun työrytmiin paremmin kuin kokoviljasäilörehun korjuu

ja pohjoisen maissisäilörehun haasteita - suuret vaihtelut satotasossa (4000 26 000 kg ka/ha) - vaatii voimakkaan lannoituksen, typpeä 150 kg/ha tai enemmän - viljely ja sadonkorjuu vaativat erikoiskoneita - sadon laatu vaihtelee riippuen miten hyvin tähkät kehittyvät, tähkien osuus sadossa 2-30 % - rehuarvot (energia ja valkuainen) saattavat jäädä alhaisiksi, esim. D-arvo 626 678 g/kg ka, raakavalkuainen 57 111 g/kg ka

TERMINEN KASVUKAUSI TERMINEN KASVUKAUSI ALKAA, KUN LUMI ON SULANUT AUKEILTA PAIKOILTA JA VUOROKAUDEN KESKILÄMPÖTILA NOUSEE PYSYVÄSTI YLI +5 ASTEEN. SYKSYLLÄ TERMINEN KASVUKAUSI PÄÄTTYY, KUN VUOROKAUDEN KESKILÄMPÖTILA LASKEE PYSYVÄSTI +5 ASTEEN ALAPUOLELLE TAI SAADAAN PYSYVÄ LUMIPEITE. SYKSYLLÄ MYÖS KOVAT YÖPAKKASET USEANA YÖNÄ PERÄKKÄIN KATKAISEVAT KASVUKAUDEN. Terminen kasvukausi on Iisalmen seudulla noin 30 vrk lyhyempi kuin Suomen lounaisrannikolla. Ehtiikö maissin tähkään tulla jyviä ja jyviin tärkkelystä? http://ilmatieteenlaitos.fi/terminenkasvukausi

MAISSIN KORJUU - AJOSILPPURI, JOSSA MAISSINKORJUUPÄÄ

MAISSISÄILÖREHUN SÄILÖNTÄHAASTEET? Maailmalla maissisäilörehun lämpeneminen suurin ja tunnistettu säilöntähaaste maissisäilörehun säilönnässä.

Kuvia Irlannista kevät 2013, kuvat Arja Seppälä ja Cormac McElhinney

REHUN LÄMPENEMISPROSESSI SIILON AVAAMISEN JÄLKEEN SÄILÖ AVATAAN Mikrobit saavat happea käyttööns ä Rehu on yleensä sitä herkempi lämpenemään, mitä enemmän siinä on hiivoja siilon avaamishetkellä. Maitohappoa ja muita käymistuotteit a hapetetaan Haitallisten mikrobien kasvua rajoittaneet olosuhdetekijät ovat muuttuneet niille suotuisiksi! Sokerit ja maitohappo kuluvat rehusta ensimmäisenä, eli kaikkein sulavimmat ravintoaineet menetetään! lämpötila nousee ph nousee Hengitykses sä rehuun tulee kosteutta

MITEN ESTÄT MAISSIREHUN LÄMPENEMISEN SIILON AVAAMISEN JÄLKEEN? Huolellinen rehun tiivistäminen ja peittäminen säilöntävaiheessa Siilo suljettuna vähintään 1 kk ajan Syöttövaiheessa sopiva syöttönopeus suhteessa avoimeen rehurintamaan. Syötä rehu talvipakkasella Ja tietysti säilöntäaineilla voidaan parantaa rehun aerobista stabiilisuutta: hapot, suolat ja heterofermentatiiviset maitohappobakteerit. Pelkästään homofermentatiivisiamaitohappobakteereja sisältävät tuotteet usein heikentävät aerobista stabiilisuutta.

MÄRÄN MAISSISÄILÖREHUN ONGELMAT Puristenestetappiot Liiallinen käyminen: eli rehuun voi tulla niin paljon maitohappoa että se heikentää rehun maittavuutta Estettävissä käyttämällä muurahaishappoa rehun säilönnässä, sillä muurahaishappo on käymistä rajoittava säilöntäaine, annostelu tällöin 3-5 l/t

18.8.2017 Laura Nyholm ONNISTUESSAAN MAISSISÄILÖREHU ON HYVÄN NÄKÖISTÄ JA MAITTAVAA!! 11

KESÄN 2017 MAISSIREHUJEN LAATU

ROHKEASTI KOKEILEMAAN UUTTA 14

KIITOS! valio.fi