Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Transkriptio

1 Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

2

3

4 Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo Viljavuusluokka Magnesium (Mg) mg/l 251,50 tyydyttävä 252,65 tyydyttävä5 Rikki (S) mg/l 17,64 hyvä 17,42 hyvä Kupari (Cu) mg/l 4,81 tyydyttävä 4,41 tyydyttävä Sinkki (Zn) mg/l 3,94 tyydyttävä 4,09 tyydyttävä Happamuus (ph) 6,03 tyydyttävä 6,03 tyydyttävä välttävätyydyttävä Kalsium (Ca) mg/l 1 716, ,00 välttävä-tyydyttävä Kalium (K) mg/l 151,22 välttävätyydyttävä 135,75 välttävä-tyydyttävä Fosfori (P) mg/l 12,29 välttävätyydyttävä 11,03 välttävä-tyydyttävä Mangaani (Mn) 34,69 tyydyttävä 40,05 tyydyttävä välttävätyydyttävä Boori (B) mg/l 0,73 0,50 välttävä Natrium (Na) mg/l 24,30 huononlainen 28,63 huononlainen Seleeni (Se) mg/l 0,02 korkea 0 Varasto Ca mg/l 2552,31 VarastoK mg/l 1264,72 tyydyttävä Varasto Mg mg/l 3355,82 hyvä VarastoP mg/l 464,09 tyydyttävä

5 Kasvinravinteet ovat alkuaineita, joita kasvi tarvitsee välttämättä toinen ravinne ei voi korvata toista pääravinteita tarvitaan kg/ha hivenravinteita g/ha

6 kpl Happamuus (ph), Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel. korkea

7 Viljavuustutkimuksien hivenravinnetulokset vuosina % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Mangaani Sinkki Kupari huono-välttävä tyydyttävä hyvä korkea-arv.korkea

8 mg/l 35 Viljavuustutkimuksien rikkipitoisuudet, koko maa, vuosina hyvän pitoisuuden alaraja Vuosijakso

9 Lanta-analyysit

10 Hevosen kuivikelanta 2010 KOKO MAA Pitoisuus tuoreesta lannasta kg/m N-Liuk N-tot P K Mg Ca Na Ka% T-paino Taulukkoarvo 0,4 0,5 2,0 Keskiarvo 0,5 2,2 0,4 2,2 0,4 1,3 0,2 31,6 485,0 Keskihajonta 0,3 0,8 0,2 1,8 0,3 1,8 0,1 10,8 175,8 Minimi 0,1 0,8 0,1 0,2 0,1 0,4 0,1 17,1 150,0 Maksimi 1,8 4,8 1,0 11,0 1,3 6,9 0,3 83,0 1000,0

11 Rehujen analysointi

12 Rehuanalyysit Erikoiset rehut; mäski, maissi, peruna Rehureklamaatiot; teolliset rehut, säilörehut Rypsi, rypsipuristeet Hevosten rehut; mikrobiologinen laatu

13 Keskim. Ka 860 g kg ka Rv 120 Rk 365 Sokeri Ca 2,5 P 2,5 Mg 1,1 K 20 Na 0,2 Cu 5 Zn 30 Fe 150 Ca:P 1,5 ME 8,9 Ry 0,76 Srv 64

14 Mikrobiologinen laatu, pmy/ g Kaura Kuiva heinä Esikuivattu säilörehu Bakteeripitoisuus < Home- ja hiivaitiöpitoisuus <

15 Seleeni jo 30-luvulla havaittiin lihasrappeumaa kotieläimillä Suomen maaperä on vähän seleeniä -69 lisättiin jo natriumseleniittiä rehuihin lannoitteisiin alettiin lisätä -84, 6 mg kg, - 98, 10 mg kg ja 2007, 15 mg kg tärkeimmät lähteet ihmisen seleenin saannille ovat maito, liha ja kala ( 80 %)

16

17 Seleeni ja mikrobiologinen laatu Seleeni min max Bakteerit, pmy Hiivat Homeet Heinä ,1296 0,02 0, Heinä Hyvä arvo 0,5 8 milj. 0,1-7 milj. Nurmisäilörehu 0,153 0,02 0, Hyvä arvo 0,31 0,1 10 mil. 0,09 1 milj. Kaura 0,04 0,02 0, Hyvä arvo 0,09 Alle 50 milj. Alle 0,5 milj.

18

19 Viljavuuspalvelun rehutilasto ( 260 kpl) MJ/kg ka SRV g kg/ka SOKERI g/kg ka min ka max min ka max min ka max Heinä ,6 8,8 11, Heinä 2012 ( 100 kpl) 7,4 8, Tavoite >9, Säilörehu , Säilörehu 2012 ( 50 kpl ) 9,6 9, Tavoite > Kaura 10 11,95 14, Rehutau- 12,

20 Rehun hygieeninen laatu Pilaantunut, homeinen, multainen rehu, ulosteet, ruokinta-astioiden puhtaus -> ruoansulatushäiriöt -> ripulia, ähkyä -> allergiat -> hengitystiesairaudet -> kohtutulehduksia, varhaisluomisia Clostridium botulinium-bakteeri -> riski pienenee jos rehun ka on yli 350 g kg ka tai ph alle 4,5

21 Ruokinnallinen laatu = rehun koostumus, rehuarvot, sulavuus Hevosten laihtuminen Kasvun hidastuminen Suorituskyvyn heikkeneminen Ruoansulatuskanavan häiriöt -> kaviokuume ( sokeria liikaa) -> lannehalvaus -> lihasjäykkyys -> tammoilla maidontuotannon määrä

22 Säilörehu Tuore säilörehu kuiva-ainepitoisuus alle 250 g kg ka ph alle 4,2 vaativat muurahaishappoa sisältävän säilöntäaineen estää kosteiden rehujen käymistä estää haitallisten bakteerien kasvua Esikuivattu säilörehu kuiva-ainepitoisuus alle g kg ka ph 4,2 4,9 säilöntäaineilla estetään hiivojen ja homeiden kasvua Laaturiskiä pienentää: ph alle 5 Hapettomuus (ei reikiä muovissa) Kosteus/kuiva-aine Säilöntäaineet

23 Säilöheinä kuiva-ainepitoisuus g kg ka hapettomuus estettävä haitallisten mikrobien kasvu (kosteus hyvä alusta kasvulle) -> propioni/ muurahaishappoa + bentsoehappoa homehtumisen estämiseksi Ongelmat: * jälkipilaantuminen, pitkät syöttöajat * kuivaa, vanha kasvusto * korkea sokeripitoisuus jopa yli 300 g kg ka (käymisprosessi puuttuu) -> lihasongelmat, kilpahevosilla -> kaviokuume, siitostammat, ponit ( lihavuus ja vapaa korsirehu edistää)

24 Heinä Ravinneainepitoisuudet vaihtelevat kovasti Tärkeää: oikea korjuuaste oikea lehti-korsi-suhde ei homeista eikä pölyistä kuiva-ainepitoisuus yli 850 g kg ka Käsitelty heinä Kuiva-ainepitoisuus g kg ka Hapotus paalattaessa Varastointi kuivassa Kuivaheinä Ei säilöntäainetta Hyvä; tiivis ja suuri paali Optimikuiva-aine pikku paali g kg ka pehmeä pyöröpaali g kg ka kova pyöröpaali tiivis kanttipaali g kg ka

25 Hyvän rehun tekeminen on taito: tekniikkaa, säilömistä ja laaturiskien hallintaa!

26 Vesianalyysit ( 3 vuoden välein ) Hevosten juomaveden laatuvaatimus sama kuin ihmisten talousveden Vedentarve, riippuu -> rehun vesipitoisuudesta -> hevosen iästä -> juomakerroista -> hikoilusta Hevonen juo keskimäärin litraa/päivä. Rasituksessa veden määrä kaksinkertaisuus.

27 Heinän tuottajan/käyttäjän muistilista: Viljavuustutkimukset Lanta-analyysit Lannoituksesta huolehtiminen Säilöntä + mahdollinen säilöntäaineet käyttäminen Varastointi Rehuanalyysit rehunäytteen ottaminen Ruokinnan suunnittelu Ruokinnan tarkistaminen Juomaveden laatu

28