Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Transkriptio

1 Nurmesta Tulosta -hanke Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa Nurmex-tietoisku 8 Marita Jääskeläinen

2 Hävikkejä syntyy eri vaiheessa säilörehuntuotantoa mm. Korjuun ja säilönnän aikana (esim. hengitys- ja varisemistappiot) Säilönnän ja varastoinnin aikana (puristeneste, hengitys, pilaantuminen) Ruokinnassa (jälkilämpeneminen, lajittelu, tähteet) Hävikki eri tutkimusten mukaan 8 40%

3 Hävikit sadosta

4 Säilöntähävikki Vaihe Hävikkityyppi Syy hävikin muodostumiselle Säilöntä Tiivistäminen, Puristenestetappiot Rehun kuiva-ainen matala peittäminen Hengitys Kasvientsyymien ja aerobisten mikrobien hengitys jatkuu kunnes happi on kulutettu Valmis siilo tai paali Aerobinen pilaantuminen säilönnässä Hapen pääsy siilon tai paalin sisäosiin säilönnän aikana Käyminen Maitohappokäyminen aiheuttaa käymistyypeistä vähiten hävikkiä, virhekäyminen kuten etikka- ja voihappokäyminen lisää ravintoainetappioita

5 Säilörehun hävikkiä ruokinnassa Vaihe Ruokinta Appeen sekoitus, rehun jako Hävikkityyppi Syy hävikin muodostumiselle Aerobinen pilaantuminen Epävakaa säilörehu, hapen sekoittuminen rehuun edistää aerobisten mikrobien toimintaa ja rehun lämpenemistä Rehujätteet Huono maittavuus, rehun erottelu, tallaus, ylimääräinen rehu

6 Viiden päivän seurannat Eroteltu tunkioon % Eroteltu hiehoille % Jäi syömättä % Hukka-% Maitoa kg/pv Erottelun syy Tila 1 0,0 0,0 0,1 0,1 28,8 Tila 1 0,0 0,0 0,0 0,0 29,3 Tila 2 5,0 0,0 4,7 9,7 31,4 Tila 4 0,0 35,4 0,0 0,0 28,9 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 4 0,0 20,1 0,8 0,8 29,0 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 5 0,0 0,0 0,2 0,2 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 6 4,3 0,0 0,0 4,3 32,1 Hometta, väri tummaa ja rehu ulkonäöltään epäily Tila 7 2,7 0,0 0,0 2,7 23,9 Hometta, väri tummaa ja rehu ulkonäöltään sekä a Tila 8 0,5 0,0 8,5 8,9 32,0 Hometta, väri tummaa ja rehu lämmenyttä Tila 8 0,0 0,0 7,5 7,5 32,0 Lypsävien lehmien syömättä jäänyt rehu annettiin Tila 11 0,1 0,0 0,0 0,1 26,0 Varmuuden vuoksi pintarehu syötettiin hiehoille Tila 11 0,0 0,0 0,0 0,0 26,7 Tila 12 0,0 34,2 0,0 0,0 26,7

7 Säilörehun ruokinnallisen arvon arvioiminen Rehuanalyysi ja syönti-indeksi Rehun säilönnällinen laatu ja kemiallinen koostumus sekä rehuarvot ph, haihtuvat rasvahapot, maito- ja muurahaishappo, liukoinen typpi, ammoniakkityppi ja sokeri D-arvo, ME ja raakavalkuainen Syönti-indeksi Kuiva-aineen määrittäminen tilalla Aistinvarainen arvio

8 Säilörehun väri Erittäin tumma oliivinvihreä Tumma oliivinvihreä/ruskea Vaalean vihreästä vihreään/ruskeaan Kalpean vihreä/oljenkeltainen Vaalea meripihkanruskea Ruskea Tumman ruskea Säilörehun tuntomerkit ja kuvaus Sään vahingoittamaa, ja/tai erittäin märkää ja käymislaadultaan heikkoa rehua. Hapan ja mätä haju. Väri on yleinen korkean palkokasvipitoisuuden säilörehuilla tai liian nuorena tehdyillä vahvasti typellä lannoitetuilla nurmisäilörehuilla. Normaali esikuivatetuille palkokasveille, jotka ovat usein nurmisäilörehuja tummempia. Normaali väri nurmi-, kokovilja ja maissisäilörehuille. Normaali väri esikuivatetuille nurmisäilörehuille. Voimakkaasti esikuivatetut säilörehut, joiden käyminen on rajoitettua, ovat yleensä vihreämpiä. Tyypillinen myöhään tehdyille nurmisäilörehuille ja kokoviljasäilörehuille. Voi esiintyä alhaisen kuivaainepitoisuuden rehuissa ja sään vahingoittamissa rehuissa. Märän säilörehun pohjakerros saattaa olla keltainen ja haju voi olla hedelmäinen. Säilörehu, jossa on esiintynyt lämpenemistä joko varastoinnin tai aerobisen pilaantumisen vuoksi. Sulavuus on laskenut ja valkuainen hajonnut. Yleisempi esikuivatetuilla säilörehuilla. Mittavaa lämpenemistä. Pinnassa voi olla myös mustia laikkuja. Merkittävää sulavuuden heikkenemistä ja valkuaisen hajoamista lämpenemisen seurauksena, eikä siten ole eläinten käytettävissä. Syynä on yleensä puutteellinen tiivistäminen, myöhästynyt peittäminen tai heikko ilman poissulkeminen. Esiintyy yleensä samanaikaisesti pahasti pilaantuneiden (homeisten) säilörehujen kanssa. Kaiser ym. (2004) Successful Silage

9 Haju Heikko, miellyttävän happoinen, piimän tai jogurtin haju Hyvin heikko, hieman makea haju Makea, hedelmäisen alkoholinen Hapan etikan tuoksu Härskiintyneen voin ja mädän haju Vahva tupakan tai kinuskin haju, jossa tuntuu myös heikko palaneen sokerin haju Tunkkainen ja homeinen haju, jossa vain vähän normaalin käymisen hajua mukana Säilörehun tuntomerkit ja kuvaus Tavoiteltava, normaalin maitohappokäymisen haju Pitkään esikuivatettu säilörehu, jossa vain vähän käymistä, erityisesti vähän sokeria sisältävillä kasveilla yleinen. Haju on voimakkaampi, kun kuiva-ainepitoisuus laskee. Hiivat ovat päässeet rehussa valloilleen, jonka seurauksena rehuun on käymistuotteena syntynyt paljon etanolia. Tällaiset rehut ovat yleensä hyvin epävakaita ruokinnan aikana. Heikkolaatuinen käyminen, jonka pääosassa ovat olleet etikkahappoa tuottavat bakteerit. Yleinen matalan sokeri- ja kuiva-ainepitoisuuden rehuilla. Heikkolaatuinen käyminen, jonka aiheuttajana on klostridiabakteeri, joka tuottaa suuria määriä voihappoa. Säilörehu on märkää ja jopa limaista. Hajun tunnistaa parhaiten, kun säilörehua pyörittelee sormien välissä, minkä jälkeen antaa käden jonkin aikaa lämmetä. Voihapon olemassaolon huomaa helposti. Lämmennyt säilörehu, joka on väriltään tumman ruskeaa. Usein yllättävän hyvin maittavaa eläimille, mutta ruokinnalliselta arvoltaan erittäin heikkoa. Homeinen säilörehu, jonka syynä on puutteellinen tiivistäminen ja huono peittäminen. Voi olla merkki myös aerobisesti pilaantuneesta säilörehusta, joka voi olla lämmennyttä ja tuoksua heikosti kompostilta. Kaiser ym. (2004) Successful Silage

10 Säilörehun irrottaminen, säilytys ja siirto Irrotuksessa: mahdollisimman tasainen pinta (tiivis ja sileä) Säilörehun rintamuksen eteneminen

11 Säilörehun irrottaminen, säilytys ja siirto Säilörehun siirrossa mekaaniset tappiot: variseminen, jäämät siirtokalustoihin (esim. apevaunu) tai navetan sisällä täyttöpöydät, matot jne. Yleensä hyvälaatuisella säilörehulla ainoastaan tätä Huonolaatuisella säilörehulla myös aerobista pilaantumista irrotuksen jälkeen lämpötila ja homeet

12 Tappiot ruokintapöydällä Mekaaninen tappio Huolimaton rehunjako Lehmien rehun vetäminen/heittely käytävälle Laadulliset tappiot Aerobinen pilaantuminen Lajittuminen Huonontavat syöntiä Etenkin seosrehussa tärkeä huomioida rehujen laatu

13 Pilaantunut ja homeinen rehu Pilaantunutta rehua ei kannata syöttää eläimille Syönti heikkenee Sulavuus huononee Kuidun sulatuskyky heikkenee Vasikat herkempiä kuin lehmät Eläimen tuotantokauden vaihe ja dieetti vaikuttaa Sairaudet siirtymävaiheen lehmät

14 Pilaantunut ja homeinen rehu Homeet: Pöly lisääntyy hengitystieongelmat Utaretulehdukset Sorkkakuume Soluluku nousee Maitomäärä laskee Hedelmällisyys heikkenee Vaikutukset pötsiin: haihtuvat rasvahapot ja mikrobivalkuaisen synteesi Luomiset (6-7 kk sikiö)

15 Automaattilypsyhankkeessa havaittua Virhekäyneen säilörehun maittavuus heikkeni sulavuuden ollessa hyvä lehmien todellista karkearehun syöntiä hankala ennustaa sopivan väkirehutason löytäminen vaati ylimääräistä työtä ja aikaa ei onnistuta aina parhaalla mahdollisella tavalla

16 Hävikit euroina Tilatasolla 50 hehtaaria nurmea 4 hehtaaria hävikkiä (8%) Nurmentuotantokustannus keskimäärin 1300 /ha jolloin hävikin hinta 5200 /vuosi

17 Säilörehun sulavuus D-arvo Säilörehun säilönnällisen laadun merkitys taloudelliseen lopputulokseen (NurmiArtturi) Säilönnällinen laatu kiitettävä Säilönnällinen laatu epävakaa Säilörehun D-arvo Maitottuottorehukustannus euroa/lehmä/pcv 11,69 11,26 11,80 11,60 11,40 11,20 Säilönnällisen laadun heikkeneminen merkitsee 40 lehmän karjassa 5000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 70 lehmän karjassa 9000 euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta Maitotuotto-rehukustannus euroa/lehmä/pv 100 lehmän karjassa euroa pienempää maitotuoton ja rehukustannusten erotusta 17

18 Ruokintahävikkien välttäminen Huolellisuus rehunteossa = säilönnällisesti hyvin onnistunut rehu Hyvä tiivistäminen vähentää pinta- ja jälkilämpenemishävikkiä Käymistappiot estetään hapen pääsy rehuun Puristenestetappiot---tarpeeksi kuiva raaka-aine Säilöntäainetta riittävästi Huolellinen peittäminen vähentää varastotappiota

19 Ruokintahävikkien välttäminen Oikein mitoitettu siilo, syöttönopeus ja ruokinnan onnistuminen Jälkilämpeneminen estetty rehunottotapa Ruokinnan onnistuminen ---rehua riittävästi tarjolla, ei pilaantumista ruokinnan aikana, seosrehuruokinnassa seoksen tasaisuus, vaunun puhtaus

20 Kysymyksiä? Lähde: NurmiArtturi-aineisto