Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Transkriptio

1

2 Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen laatu ammoniakkitypen haihtuminen levityksessä

3 Koepaikka sijaitsi Kiteen Puhoksessa, Kiteen Kartano Oy:n pellolla Koelohko apilapitoinen, pellon pinnanmuoto tasainen Kesän 2011 olosuhteet: Lannoitteen levityspäivänä 1.7. oli hellettä (+34 C) Korjuupäivänä oli pilvistä ja tihkusateista (+15 C)

4 Käytännön koejärjestelyistä vastasivat Pohjois-Karjalan AMK:n 3 agrologiopiskelijaa ja 1 ympäristöteknologian opiskelija Kokeen suunnittelu 1.5. Koeruutujen perustaminen ja lannoitteiden levitys 1.7. Lehtivihreämittaukset 0, 2 ja 4 vk kuluttua lannoituksesta Sadon korjuu 16.8 Sr-näytteiden otto paaleista 4.11.

5 18 kpl 10m x100m koeruutuja Koeruutukerroin oli 3, eli jokaista koemenetelmää kohti oli 3 ruutua Ruutujen levitysmenetelmät arvottiin

6

7 Slootsmid- veitsilevitin Livakka- kiekkomultain Palmu- hajalevitin

8 Nollaruutu Veitsilevitin 27 tn/ha (tavoite 25 tn/ha) Veitsilevitin 44 tn/ha (40 tn/ha) Kiekkolevitin 26 tn/ha (25 tn/ha) Hajalevitin 37 tn/ha (25 tn/ha) Veitsilevitin karjanlanta 28 tn/ha (27 tn/ha)

9

10

11

12 Lehtivihreämittaukset 1.7.,14.7. ja Lanta-analyysit 1.7. Säilörehun raaka-aineanalyysit, paalien punnitseminen ja merkitseminen Säilörehunäytteiden otto 4.11.

13

14

15 Suurin paali painoi kg

16

17

18 Mädäte: Kokonaistyppi 2,8 kg/tn Liukoinen typpi 2,2 kg/tn Fosfori 0,32 kg/tn Kalium 1,4 kg/tn Karjanlanta: Kokonaistyppi 3,7 kg/tn Liukoinen typpi 2,0 kg/tn Fosfori 0,66 kg/tn Kalium 4,2 kg/tn

19 Spad -mittaus Spad -mittaus 14.7 Spad -mittaus Kok.N 75 kg/ha (Veitsi) Kok.N 124 kg/ha (Veitsi) Kok.N 72 kg/ha (Kiekko) Kok.N 104 kg/ha (Haja) Kok. N 104 kg/ha karjanlanta Nollaruutu

20

21 Sato MJ/ha Liukoisen typen lannoitus kg/ha Veitsilevitin Kiekkolevitin Hajalevitin Naudan liete (verrokki)

22 D-arvoissa ei havaittu tilastollista eroa.

23

24

25 Mädätelannos lisäsi satoa noin 350 MJ/tn ( 30 ry/tn) veitsimultaimella levitettynä Kiekkomultaimella saatiin n. 7% parempi sato veitsimultaimeen verrattuna Hajalevityksellä sato oli n.17% veitsimultausta pienempi Mädätteellä nurmen rehuarvot olivat hieman alempia kuin nollaruudussa, mutta tulos johtunee väärästä korjuuajasta

26 Tutkittiin Artturi-rehuanalyysillä Näytteet otettiin noin 3 kk varastoinnin jälkeen Kaikkien 18 näytteen laatuarvosana 8, = rehun aiheuttama riski maidon laadulle on erittäin pieni Kaikki näytteet saavuttivat hyvän sr:n laaturajat ph:n, ammoniakkitypen osuuden, maitohapon ja haihtuvien rasvahappojen osalta Sokeriraja alittui yhdessä nollaruudussa Liukoisen typen raja-arvo ylittyi 7 satunnaisessa näytteessä ylityksiä yhtälailla nolla-, karjanlantakuin mädäteruuduissakin

27 ph Ammo niakki N Haihtuvat rasvahapot Sokeri Maito-ja muurahaishappo LiukoinenN Arvosana g/kgn g/kgka g/kgka g/kgn g/kgka Veitsi 44 tn/ha 3, Veitsi 27 tn/ha 4, Kiekko 26 tn/ha 4, Haja 37 tn/ha 3, Lanta 28 tn/ha 4, Nollaruutu 4, Tavoite <4,14 < <20 <

28 Näytteet otettiin niitetystä ja karhotetusta karheesta ennen paalausta Tutkitettiin UEF:n Kuopion yksikössä Määritettiin suolistoperäiset Escherichia coli bakteerit ja voihappoa tuottavat clostrididium tyrobuturicumbakteereiden itiöt

29 Klostridit pty/g veitsimultain 44 tn/ha, Eisele veitsimultain 27 tn/ha, Eisele kiekkomultain 26 tn/ha, Livakka hajalevitys 37 tn/ha, Palmu veitsimultain 28 tn/ha naudanliete, Eisele nollaruutu

30 Koliformiset bakteerit pty/g veitsimultain 44 tn/ha, Eisele veitsimultain 27 tn/ha, Eisele kiekkomultain 26 tn/ha, Livakka hajalevitys 37 tn/ha, Palmu veitsimultain 28 tn/ha naudanliete, Eisele nollaruutu

31 Säilörehun laatu kaikissa ruuduissa hyvä, vaikka mitään säilöntäaineita ei käytetty Nurmen mikrobiologisissa tuloksissa oli suuri vaihtelu, joten tilastollisesti merkitseviä tuloksia ei saatu Mädätteellä lannoitetuissa ruuduissa hygieeninen laatu oli parempi kuin naudan lietteellä lannoitetuissa Kiekkomultauksessa hygieeninen laatu oli lähes nollaruudun tasoa

32 Määritettiin kammiomenetelmällä Kammio upotettiin maahan ja kammioon kaasuuntunut ammoniakki määritettiin 20 min kuluttua Drägerputkella Pääasiallinen tavoite mittausmenetelmän testaaminen Mitattiin heti levityksen jälkeen, noin 4½ h levityksestä ja 29 h levityksestä

33 hajalevitys 37 tn/ha, Palmu kiekkomultain 26 tn/ha, Livakka veitsimultain 28 tn/ha naudanliete, Eisele nollaruutu veitsimultain 27 tn/ha, Eisele veitsimultain 44 tn/ha, Eisele

34 Mädätteen korkeasta ph:sta johtuen haihdunta oli voimakkaampaa kuin naudan lietteestä Multauksella oli suuri vaikutus ammoniakin haihtumiseen Haihdunta on alussa voimakasta, mutta putoaa noin 12 osaan alle viidessä tunnissa

35 Biokaasulaitoksen mädäte oli kokeen mukaan kelpo lannoite Tuotettu säilörehu oli laadultaan vähintään yhtä laadukasta kuin naudan lietteellä kasvatettu rehu Mädätteen järeä multaus nurmeen näytti parantavan niin satoa, laatua, hygieniaa kuin päästöjäkin

36