Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko"

Viljo Lehtonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko

2 Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

3 Seosruokinta TMR TMR ruokinnan erityispiirteet Tiloille joiden yksikkökoko on riittävän suuri Eläinten ryhmittelymahdollisuus välttämätön tai Maidontuotannossa min. 3 erilaista seosta (umpi-, lypsävät ja korkeatuottoiset lehmät) Työmenekki suurempaa - Yksi seos on aina kompromissi, jossa pienituottoiset lihovat ja suurituottoiset laihtuvat - Yksinkertainen koneketju edullisempi hankkia - Ei sovellu lypsyrobottitiloille

3 erilaista seosta (umpi-, lypsävät ja korkeatuottoiset lehmät) Työmenekki suurempaa - Yksi seos on aina

4 Täydennetty seosruokinta PMR PMR ruokinnan erityispiirteet Pääasiassa maidontuotantoa harjoittaville tiloille mutta myös lihakasvattamoille Soveltuu kaikenkokoisille karjoille 1+1 seos (lypsävät/ummessa) Väkirehutäydennys tuotoksen mukaan korkeatuottoisille Robottitilalla on aina PMR ruokinta = lehmät menevät robotille syömään eivät lypsylle Harvemmin ruokintaongelmia (lihominen/laihtuminen) Eläinaineksen vaihtelut eivät vaikuta Kallis alkuinvestointi = 2 tekniikkaa, Kioskit + apevaunu

korkeatuottoisille Robottitilalla on aina PMR ruokinta = lehmät menevät robotille syömään eivät lypsylle Harvemmin

5 1. Miten hyvä seos syntyy (PMR) PMR seosruokinnan tavoiterehuarvot ry/kg ka 0,96-0,98 Raakavalkuaista % ka:sta 16,5-17,5 OIV g/kgka Väkirehu % ka:sta Lisäksi väkirehutäydennys kioskilta tai robotilta tuotoksen mukaan Robottitilalla energiaväkevyys vaikuttaa suoraan lehmien aktiivisuuteen ja lypsykertojen lukumäärään = Liian väkevä seos vähentää lypsykertoja!

väkirehutäydennys kioskilta tai robotilta tuotoksen mukaan Robottitilalla energiaväkevyys

6 2. Miten hyvä seos syntyy (TMR) TMR seoksen tavoitearvot Korkeatuottoiset Keski-/matalatuottoiset ry/kg ka yli 1,00 0,96-0,98 Rv % ka yli 17,5 17,0-17,5 OIV g/kgka yli Väkirehu-% n.60 n.40-50

7 2. Miten hyvä seos syntyy (PMR+TMR) Seokseen komponentit Vain hyvälaatuisia / puhtaita Hyvin säilyneitä Erilaisia; kuten esim. mäski/tuoreleike = valkuaista ja energiaa = monipuolisuus Ummessa oleville samoja raaka-aineita kuin lypsävillekin Käytä vain tunnettuja ja luotettavia komponenttitoimittajia/komponentteja

mäski/tuoreleike = valkuaista ja energiaa = monipuolisuus Ummessa oleville

8 Ummessaolevien seosruokinta 2 PMR tilan seoksen energiaväkevyys vastaa keskimäärin 30 kg lypsävien ravinnontarvetta (0,96 ry/kgka) Lypsävien TMR seoksen energiaväkevyys vastaa keskimäärin kg lypsävien ravinnontarvetta (0,98-1,00 ry/kgka)

ravinnontarvetta (0,96 ry/kgka) Lypsävien TMR seoksen

9 Mitä jos käytän lypsävien seosta umpilehmille?

10 Seoksen syönti kg ka syönti kg ka syönti kg ka Hiehot yli 18 kk lehmät ummessa keski ja matalatuottoiset korkeatuottoiset

11 Ummessaolevat syövät vähemmän Pötsin sisällön virtaus pienenee eläimen lopetettua lypsynsä ts. rehun viipymisaika pidentyy Eläimen syöntikyky pienenee (kgka) Lisäravinnontarve elatuksen lisäksi vasikan kasvuun melko pieni* *Huomioitu ruokintanormeissa!

rehun viipymisaika pidentyy Eläimen syöntikyky pienenee (kgka)

12 Seoksen Energiaväkevyystavoite seoksissa eläinryhmittäin energia ry/kgka 1,2 1 0,8 0,6 energia ry/kgka 0,4 0,2 0 Hiehot yli 18 kk lehmät ummessa keski ja matalatuottoiset korkeatuottoiset

13 Energiaväkevyys Umpilehmillä ja hiehoilla lähes sama energian ja raakavalkuaisen tarve Korkeatuottoisten ja keskituottoisten energiaväkevyys merkittävästi tuhdimpi syötyä kuiva-ainekiloa kohden.

14 Umpikausi on niin lyhyt etteivät ne ehdi lihoa

15 LIHOMINEN KG UMPILEHMIEN LIHOMINEN LYPSÄVIEN SEOKSELLA lehmät ummessa keskituottoisten seos lehmät ummessa korkeatuottoisten seos lihominen 15 vrk lihominen 30 vrk lihominen 45 vrk lihominen 60 vrk lihominen 75 vrk lihominen 90 vrk

korkeatuottoisten seos 20 10 0 lihominen 15 vrk lihominen 30

16 Seoksen täyttävyys ummessa oleville Ummessa ja tunnutuskaudella lehmän kuiva-ainesyönti on noin 9-10 kg (hiehot yli 18kk 9-10 kg) 600 kg painavan lehmän elatusenergiatarve on 5,4 ry Tiineyslisä Seoksessa Täyttäv. -7 kk 0.9 ry (6.3ry) n ry/kgka kakg/ry -8 kk 1.6 ry (7.0ry) -9 kk 2.9 ry (8.3ry) n ry/kgka -Hiehot >18kk (7-8ry) n ry/kgka

Tiineyslisä Seoksessa Täyttäv. -7 kk 0.9 ry (6.3ry) n. 0.80 ry/kgka 1.25-1.1kakg/ry -8 kk 1.

17 Raakavalkuaisen tarve 8-3 vko. ennen poikimista = min 13 % 2 vko. ennen poikimista = min 14 % Poikimahetkellä = min 15 % Hiehojen (>18 kk) raakavalkuaisen tarve on 14.5 %

18 Ummessaolevien ja hiehojen seosesimerkki Säilörehu 85.6 % (rv15 %, ry 0.93) Olki 10.0 % F.Rypsi Mixer 4.0 % F.Fosforikiven. 0.4 % (hiehot Ca kiv.) Jos kivennäinen on vaikea sovittaa umpilehmien ruokintaan on parempi jättää se kokonaan pois kuin käyttää väärää kivennäistä! Seoksen ravintoainearvot:» Ka 38 %» Rv 15.2 %» Karkearehu NDF 55 %» Ry 0.84 /kgka» PVT 4.8 g/kgka» OIV 84

) Jos kivennäinen on vaikea sovittaa umpilehmien ruokintaan on parempi jättää se kokonaan pois

19 Yhteenveto Ummessaolevien seos voi perustua samoihin ravintoainetavoitteisiin kuin hiehoillakin Kivennäisruokintaa ei voida toteuttaa samanaikaisesti (kalsiumin tarve hiehoilla, yli 2 krt. (jopa ensikot) poikineilla halvausriski ) Kivennäisruokinta voidaan toteuttaa jos eläimet osastoissa PMR tiloilla tunnutusrehu lypsyrobotilta tai väkirehukioskista

20 Kuidun saanti pitääkö olkea käyttää? Seosruokinnan kuituminimit eivät poikkea tavanomaisesta ruokinnasta millään tavalla. Kuten kaikissa ruokintatyypeissä liiallinen tärkkelys samoin kuin liian nuorena korjattu säilörehu altistavat löysämahaisuudelle ja happamelle pötsille Rakenteellinen kuitu ylläpitää pötsin kerrostuneisuutta ja ehkäisee löysämahaisuutta pääosa rakenteellisesta kuidusta saadaan säilörehuista

Kuten kaikissa ruokintatyypeissä liiallinen tärkkelys samoin kuin liian nuorena korjattu säilörehu

21 Olkilisän vaikutus säilörehuseoksen energiaväkevyyteen Ry/kgka 0,94 0,92 0,9 0,88 Ry 0,86 0,84 0,82 SÄILÖR SR+OLKI 3% SR+OLKI 5% SR+OLKI 7%

22 Olkilisän vaikutus säilörehuseoksen raakavalkuaisarvoon Rv % 16, , ,5 Rv % 14 13,5 13 SÄILÖR SR+OLKI 3% SR+OLKI 5% SR+OLKI 7%

23 Olkilisän vaikutus säilörehuseosken OIV arvoon OIV g/kgka OIV SÄILÖR SR+OLKI 3% SR+OLKI 5% SR+OLKI 7%

24 Olkilisän vaikutus säilörehuseoksen Karkearehu NDF arvoon KarkNDF KarkNDF SÄILÖR SR+OLKI 3% SR+OLKI 5% SR+OLKI 7%

25 Yhteenveto kuidunsaannista.. Mitä nuorempana säilörehu korjataan sitä vähemmän siinä on rakenteellista kuitua ja sitä vähemmän kuiva-ainesatoa! Kun säilörehu D-arvo on (ry arvo 0.93) ja raakavalkuainen % ei olkea tarvitse käyttää. Olkilisä vähentää seoksen energiaväkevyyttä merkittävästi mutta ei juurikaan lisää rakenteellisen kuidun saantia Karkearehu NDF minimi 30 kg lypsävällä lehmällä on 24 % ka:sta

26 Kun Vesilisä on välttämätöntä

27 vesilisä % / kuiva-aine % Vesilisä kun seoksen ka% 65 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 - Seoksen kuiva-aine % Vesilisä % Lp:sta

28 vesilisä % / kuiva-aine % Vesilisä kun seoksen ka% 60 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 - Seoksen kuiva-aine % Vesilisä % Lp:sta

29 vesilisä % / kuiva-aine % Vesilisä kun seoksen ka% 55 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 - Seoksen kuiva-aine % Vesilisä % Lp:sta

30 vesilisä % / kuiva-aine % Vesilisä kun seoksen ka% 50 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 - Seoksen kuiva-aine % Vesilisä % Lp:sta

31 vesilisä % / kuiva-aine % Vesilisä kun seoksen ka% 45 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 - Seoksen kuiva-aine % Vesilisä % Lp:sta

32 Seosesimerkki Tuoreleike + Perunarehu + valkuaismelassi Lypsäville lehmille PMR

38 Tuoreleike ja perunarehu eivät nosta tärkkelyspitoisuutta!

39 Valkuaismelassi täydentää hyvin tuoreleikettä ja perunarehua!

41 Seosesimerkki tuoreleike + mäski + valkuaismelassi

47 Mäski ja Tuoreleike eivät nosta tärkkelyspitoisuutta!

48 Valkuaismelassi sopii hyvin myös mäskituoreleike seokseen!

49 Mäski ja tuoreleike lisäävät NDF kuitujen määrää!

50 Seosesimerkki PMR Perunarehu, murskesäilövilja ja seosmelassi

56 Perunarehu ei lisää tärkkelyksen määrää!

59 Yhteenveto Tuoreleike ja melassileike parantaa seoksen NDF pitoisuutta ja on parasta kuitua märehtijälle. Mäski on erinomainen kuitulähde ja sisältää puolitiivisteen verran valkuaista. Mäskin valkuainen on pääosin aminohappomuodossa ja edullista mm. rypsiin nähden

60 Yhteenveto.. Perunarehu on erinomainen energia ja kuiturehu Hinnaltaan ylivoimainen (ry hinta rahteineen) Soveltuu katekäyttöön ja sellaisenaan kaikille nautaeläimille Ei ole nk. tärkkelysrehu Turvallinen käyttää ja helppo säilöä

61 Yhteenveto Valkuais- ja seosmelassit soveltuva seokseen maittavuutta antavina komponentteina Valkuaismelassi täydentää puuttuvaa N pötsissä Seosmelassi sitoo vapaata N pötsissä kun energiaa on runsaasti tarjolla Molemmat estävät seoksen lajittumista

62 Lopuksi Käytä vain hyvälaatuisia tunnettuja rehukomponentteja Muista vitamiinitäydennys. Farmarin Sulavat Annokset soveltuvat seostilan vitamiinitäydennykseen parhaiten! Käytä teollisia seoksiin suunniteltuja kivennäisvalmisteita (esim. Farmarin kivennäiset) näin varmistat oikean ja tasapainoisen seosruokinnan ilman riskejä. Tutki perusrehut ja rakenna seosresepti vain tunnetuille kotoisille rehuille älä petä itseäsi! Tilaa tarvittavat tuorekomponentit ajoissa varmistat saatavuuden!

63 Suomen Rehun sulavat valmisannokset Tällä hetkellä ( alkaen) valmisannoksina on saatavana seuraavat tuotteet. (Toimitukset alkavat viikolla 7) Farmarin ADE vitamiini annos 500 kg lava, 250 Pussia, à 2 kg Farmarin Seleeni E-vitamiini annos 500 kg lava, 250 Pussia, à 2 kg Farmarin Pötsitehoste annos 250 kg lava, 250 Pussia, à 1 kg

64 Suomen Rehun sulavien annoksien tarkka annostelu lypsylehmille rasvaliukoiset vitamiinit leh. joka päivä joka 2. joka 3. joka 4. joka

65 Mustialan PMR seos

Samankaltaiset tiedostot

Seosrehutilan ruokintaratkaisut

Seosrehutilan ruokintaratkaisut Mustiala 11.2.2009 Marko Dahl Seosrehutilan tekniset valinnat määräävät myös rehustuksen suuntaviivat Seosrehun valmistus ja jako voidaan toteuttaa monella eri tavalla.