Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen

Transkriptio

1 Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen Tuottava itäsuomalainen ja pohjalainen naudanlihantuotanto Tuoreviljaseminaari 23.1 ja Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

2 Raaka-aine ja työ samaa Säilöntäaineella ja säilöntäprosessilla vaikutetaan eniten lopputulokseen!

3

4 Trendejä Murskevilja yleistyy karjakoon kasvun ja seosrehuruokinnan myötä sekä myös kustannussäästöjen tarpeen vuoksi Murskeviljaa tehdään myös totuttua kuivemmasta viljasta, eli kun kosteus on %, syitä: tehokkuuden tavoittelu puinnissa, ilmastonmuutos ja kuivemmat puintikelit (?), suurempi tilakoko Murskeviljamenetelmän laajentuminen laajemmalle kuivaainealueelle voi lisätä menetelmän käyttöä

5 Murskesäilöntä

6 Murskesäilöntä perinteinen (kosteus 30% - 45%) Kustannustehokas ruokinnan komponentti, kosteana parantaa liian kuivan seosrehun koostumusta Perustuu happamuuteen, hapettomuuteen ja hygieenisyyteen Pyritään saamaan viljamassan ph noin 4 tuntumaan, jotta haitallisten mikrobien toiminta estyisi ja vilja säilyisi hyvin. Maitohappokäymisellä oma roolinsa tässä prosessissa Ei saisi olla liian voimakasta, jotta ei huononna maittavuutta Helpohko säilöntäprosessi hallita, jos vain täyttää nuo yllämainitut kriteerit

7 Murskeviljan säilöntäprosessi on mikrobien toiminnan hallintaa Puinti Murskaus Varaston sulkeminen ALOITUS SÄILÖNTÄ RUOKINTA happi ph Maitohapon tuotanto happi Aerobisten mikrobien toiminta Stabiili rehu 0,5-3 vrk, aerobinen vaihe vrk, käymisvaihe Stabiili säilöntävaihe Syöttövaihe, aerobinen

8 Murskeviljan säilöntäprosessi on mikrobien toiminnan hallintaa Puinti Murskaus Varaston sulkeminen ALOITUS SÄILÖNTÄ RUOKINTA ph Maitohapon tuotanto happi happi Aerobisten mikrobien toiminta Stabiili rehu 0,5-3 vrk, aerobinen vaihe vrk, käymisvaihe Stabiili säilöntävaihe Syöttövaihe, aerobinen

9 Säilössä mikrobien toiminta jatkuu AEROBISET MIKROBIT: Sokerit + happi hiilidioksidi + vesi ANAEROBISET MIKROBIT: Huolellisesti tiivistetyssä ja peitetyssä säilössä happi loppuu nopeasti, ja sokeria säästyy Sokerit käymistuotteet (maitohappo, etikkahappo, voihappo, etanoli), Maitohappobakteerien käymistuotteista pääosa on maitohappoa

10 Murskesäilöntä kuivahko (kosteus 18% - 30%) Edut Tehokkaampi puinti Kuivahkompi murskevilja ei jäädy eikä paakkuunnu Sesonki laajenee, kun otetaan koko kosteusalue käyttöön (45-18 %) Haasteet Myllytyypin soveltuvuus/säädöt -> menevätkö kaikki jyvät rikki? (seuraa että murskaustulos on tasainen valssien kunnostus? Säilöntäongelmat erilaisia, mutta hallittavissa

11 Kuivahkon (kosteus %) murskevilja mitä teen? Älä anna homeiden lisääntyä ennen murskausta minimoi viive puinnin ja murskauksen välissä (alle 1 vrk) tai lisää propionihappoa jo puimurin jälkeen. Ilmatiivis säilöntäjakso ( min 1 kk) välttämätön tai säilöntäaineen annostelutaso on valittava kokojyväsäilönnän suositusten mukaan (paljon korkeampi) Tuubisäilönnässä reiät riski hanki lintuverkko tuubin suojaksi, estä jyrsijät (asfalttikenttä) tuubin viereltä

12 Kuivahkon murskeviljan säilöntähaaste: Viljaa ei pysty tiivistämään niin tiiviiksi, etteikö ilma pystyisi viljan seassa etenemään Kosteus riittää homeille, muttei enää maitohappobakteereille Veden lisääminen? - Vesi ei ehdi imeytyä jyviin vaan valuu läpi. - Jos vesi lisätään säilöntäaineen annostelun jälkeen (esim. pintaan), niin on olemassa riski, että vesi huuhtoo säilöntäaineen mennessään. - Veden tarve huomattavan suuri -> käytännössä ei usein ole mahdollista lisätä riittävästi vettä murskauksen yhteydessä

13 Kokojyväsäilöntä

14 Kokojyväsäilöntä, aerobinen Vilja säilötään kokonaisena lattialle, siiloon yms. muovia käytettävä betonin ja viljan välissä Säilönnässä käytetään propionihappoa, jolla estetään hiivojen ja homeiden toiminta Muovia voidaan halutessa käyttää viljan päällä hygieniasuojana, ilmatiiveyttä ei tarvita Käyttömäärät (Propcorn Plus) Kosteus alle 16 % 6 l/tn Kosteus % 6,5 l/tn Kosteus % 7,5 l/tn Kosteus % 9 l/tn Kosteus % 10,5 l/tn Kosteus % 12 l/tn Kosteus % 13,5 l/tn Kosteus % 15 l/tn

15 Kokojyväsäilöntä, anaerobinen Kaasutiiviissä siilossa tapahtuva maitohappokäyminen/hengitys tuottaa hiilidioksidia sekä etanolia, joka estää pilaantumista Max kuiva-aine 23-25%, jotta vilja tulisi siilosta pois Hiilidioksidia suositellaan lisättäväksi, varsinkin kuivemmalla viljalla käyminen ei niin voimakasta tuolloin CO 2 -lisäys varmistaa onnistumisen, kaikki eivät kuitenkaan lisää. Lisäystarve: yli 1000 m 3 siilossa, noin 600 kg CO 2 (~500 ) Nyrkkisääntönä noin 0,5 kg CO 2 per tuoretonni (lähde: Juha Sipilä, Assentoft Silo A/S Suomi)

16 Varastot ja niihin liittyvät huomiot säilönnän näkökulmasta

17 Laakasiilo (salvosiilo) Muistettava hyvä hygienia murskattaessa ja tiivistettäessä, riskinä maakontaminaatiot Reunamuovien käyttö ehkäisee kalkin liukenemista seinistä viljaan ja sitä kautta säilönnän häiriintymistä (kalkki on emäs) Peittäminen mahdollisimman nopeasti, jotta ilman määrä minimoituu Painotus myös hyvin, jotta prosessiin ei uutta ilmaa Mikäli korjuu keskeytyy, niin propionihappolisä (Propcorn, AIV Ässä Na) lisätään viljan pintaan. Jos korjuutauko kestää 2 vrk tai yli

18 Tuubi/makkara Helpoin varasto hallita säilönnän onnistumisen näkökulmasta Voidaan sulkea koska tahansa (konerikko, säämuutos) Voidaan aloittaa uudella koska tahansa (ei vaikuta suljettuihin varastoihin) Ei ylimääräistä ilmaa, jos viljan pakkaaminen tehdään ohjeiden mukaan (venymä muovissa) Haastetta tulee jos peräkkäiset kuormat ovat kovin erilaisia kosteudeltaan ennen ja jälkeen vaihtumiskohtaa isompi säilöntäaineen annostus Ottorintuutta vähiten näkyvillä jälkilämpenemisen esto Haasteet liittyvät muovin ehjänä pysymiseen tuhoeläinten aiheuttamat ongelmat

19 Torni (murskevilja) Hygieenisyys yleensä helppo taata, ei polkemisesta aiheutuvaa likaa Sulkeminen myös tehtävä nopeasti, jotta säilöntäprosessi pääsee käyntiin Hiilidioksidin tuotto auttaa hieman, koska on ilmaa raskaampaa Jos korjuu keskeytyy pidemmäksi aikaa (2 vrk tai yli), niin propionihappolisä pintaan (AIV Ässä Na tai Propcorn) estää hiivojen ja homeiden kasvua Helpompi toteuttaa kuin laakasiilossa, koska pinta-ala on pieni Korjuun jatkuessa voidaan jatkaa suoraan päälle

20 Säilöntäaineet ja annostelu

21 Säilöntäaineen hinnan merkitys Ohrasta tehdyn murskeviljan arvo per tuoretonni (ka 70%) on noin 112 euroa (kuiva ohra ~140 euroa/tonni) AIV 2 Plus Na käyttökustannus ~3,2 per tuoretonni AIV Ässä Na käyttökustannus ~4,0 per tuoretonni Säilöntäainekustannus noin 3 % suhteutettuna sadon arvoon Murskeviljassa säilöntäaineen hinnan merkitys suhteessa sadon arvoon on hyvin pieni Valitse varmasti toimivin tuote, jotta säästät työajassa ja varmistat laadukkaan viljan eläimillesi Palkokasveilla aineen osuus vielä paljon pienempi, koska sato paljon arvokkaampaa

22 Pilaantuneen viljan -merkitys Työajan merkitys Jos joka päivä joudutaan käyttämään 10 min homeisten kohtien erotteluun viljasta, jotta sitä ei päädy eläimille Se tarkoittaa noin 60 tunnin työpanosta vuodessa, jonka arvo on esim. 12 euron tuntipalkalla 720 euroa (+ sivukulut jos työntekijä) Hävikin merkitys Jos hävikkiä tulee homehtumisen takia esim 4%, tarkoittaa se tällä viljan hinnalla noin 4,5 :n tonnikustannusta korkeampi kuin säilöntäainekustannus Homemyrkkyjen merkitys Esim. hedelmällisyyteen heijastuvat ongelmat ovat hetkessä tuhansia euroja

23 Biologiset säilöntäaineet

24 Biologiset säilöntäaineet: maitohappobakteeriympit Varmistavat, että maitohappokäyminen lähtee käyntiin säilönnän jälkeen Vaativat kosteutta (yli 30 %) toimiakseen Jos mukana etikkahappoa tuottavia kantoja, niin pystyvät jossain määrin parantamaan viljan stabiilisuutta siilon avaamisen jälkeen. Mutta etikkahapon tuotanto käymisen avulla lisää säilönnän aikaisia tappioita ja heikentää rehun maittavuutta. Pelkkä maitohapon tuottaminen rehuun (eli homofermentatiivinen ymppi) ei paranna rehun stabiilisuutta Jos viljan kosteus on yli 40 %, voi seurauksena olla paljon käymistuotteita -> todennäköisesti rajoittaa syöntiä siinä kuin käymishappojen korkea määrä säilörehussakin.

25 Biologisten aineiden annostelu Annostelu riippuu tuotteesta sekä viljan kuiva-aineesta, yleensä suositellaan 1g-3g ainetta/tonni viljaa Pakkauksen sisältö sekoitetaan veteen ohjeen mukaan Yleisin suositus 4 L/viljatonni valmista liuosta Huomioi että liuos säilyy käyttökelpoisena rajoitetun ajan (24-72 tuntia)

26 Melassi/hera

27 Melassi/hera säilönnässä Tarkoituksena lisätä sokereita maitohappobakteereille, jotta käyminen pudottaisi ph-tason Märemmässä viljassa riskinä liian korkea maitohappokäyminen, jolloin viljaan tulee liikaa maitohappoa, joka heikentää maittavuutta Kuivemmassa viljassa ei estä ollenkaan hiivojen ja homeiden kasvua, voi jopa lisätä niitä (huomioi hygienia) Oikein kylmissä olosuhteissa voi joskus käydä niin, ettei maitohappokäyminen käynnisty ollenkaan tai jää vajaaksi bakteerit tarvitsevat lämpöä toimiakseen

28 Melassin/heran annostelu Tarkkaa ohjetta annostelulle ei ole olemassa, tilakohtaisia kokemuksia käytänteistä Kuitenkin jonkinlaisena suosituksena pidetään noin 10 kg:n sokerilisäystä per tuoretonni viljaa Seosmelassi sokeripitoisuus 40% Tonniin viljaa tarvitaan noin 25 kg melassia Liuotetaan veteen esim 1/3 melassia ja 2/3 vettä Hera Tonniin viljaa tarvitaan noin 260 kg heraa (ka 60 g/kg ja sokeripitoisuus 643 g/kg ka)

29 Urea

30 Urean annostelu Viljan urea-säilönnässä rehuun muodostuu ammoniakkia, joka estää homeiden kasvua. Ei rajoita maitohappokäymistä, joten riskinä on maittavuuden lasku Tuo ruokintaan hieman helppoliukoista valkuaista Harvemmin minimitekijä suomalaisilla dieteillä Pui vilja mahdollisimman kuivana, sillä urean annostelutarve lisääntyy kosteuden noustessa. Sopiva urea-määrä on 2-2,5 % viljan painosta, kostealle viljalle 3 % viljan painosta. Valmista ureasta 40-prosenttinen liuos (esim. 40 kg ureaa + 60 l vettä; tästä määrästä saadaan 91 litraa valmista liuosta). Käytä liuosta litraa viljatonnille. Muista liuosta valmistaessasi, että urea on aina lisättävä veteen - ei päinvastoin. Levitä urea-liuos viljaan pumppuhapottimella suoraan ruuvikuljettimen syöttöpäähän (lähde:

31 Suolat

32 Suolat (esim. natriumbentsoaatti, kaliumsorbaatti) Parantavat stabiilisuutta eli estävät homeiden kasvua siilon avaamisen jälkeen, kunhan tuotteen käyttömäärä on tarpeeksi suuri. Käyttömäärät tuotteesta ja kuiva-aineesta riippuen 2-4 litraa per tonni Eivät rajoita maitohappokäymistä, joten märemmässä viljassa on riskinä maittavuuden heikkeneminen maitohapon määrän kasvaessa Käytetään myös lisäaineina happotuotteiden toimivuuden parantajana/toimintatehon laajentajana

33 Hapot

34 Muurahais- ja propionihappo Muurahaishappo tekee maitohappokäymisestä rajoitetun viljan omat ravintoaineet eivät kulu maltillinen maitohappomäärä varmistaa hyvän maittavuuden Muurahaishappo pintasteriloi viljamassaa (kolibakteerit, enterobakteerit, klostridit) Propionihappo estää hiivojen ja homeiden kasvua Propionihappo on märehtijän energian lähde energiaa ja säilöntätehoa Ei tarvita viljan omien ravintoaineiden kuluttamista etikkahapon tuotantoon

35 Muurahaishapon vaikutusmekanismit Lievästi hapan liuos (ph 5-7) Dissosioitunut muurahaishappo Happamampi liuos (ph 4 tai alle) Dissosioitumaton muurahaishappo H H H H + Osa haitallisista bakteereista kuolee, kun ph laskee H Dissosioitumaton muoto kykenee läpäisemään eräiden bakteerien soluseinämän ja estää bakteerin normaalin toiminnan

36 8 Happojen annostelu l/t Propcorn NC Propcorn Plus 3 2 AIV 2 Plus Na tai AIV Ässä NA Murskeviljan kosteusprosentti, % Nosta käyttömäärää 1-1,5 l/t kun säilöt palkokasveja (herne, härkäpapu)

37 Hävikki ja sen hallinta

38 SÄILÖ AVATAAN Vilja on yleensä sitä herkempi lämpenemään, mitä enemmän siinä on hiivoja siilon avaamishetkellä. Mikrobit saavat happea käyttöönsä Maitohappoa ja muita käymistuotteita hapetetaan ph nousee lämpötila nousee Ravintoainetappiot Mykotoksiinit savipohjaiset sidonta-aineet sitovat kyllä hyvin soijassa ja maississa esiintyvää aflatoksiinia, mutta huonosti punahomeiden muodostamia myrkkyjä Sokerit ja maitohappo kuluvat rehusta ensimmäisenä Hengityksessä viljamassaan tulee kosteutta Pesäkkeissä: Listeria, clostridit ym. Haitallisten mikrobien kasvua rajoittaneet olosuhdetekijät ovat muuttuneet niille suotuisiksi!

39 Happosäilöntäaineen merkitys jälkilämpenemisen ehkäisyssä

40 Lämpeneminen kuluttaa ravintoaineita - Laboratorio-olosuhteissa 2 asteen nousu indikoi jälkilämpenemistä - Tilamittakaavassa lämpeneminen on tödennäköisesti huomattavasti suurempaa/vaikeammin hallittavissa - Ravintoaineiden palaminen heikentää maitotuotosta ja kasvuja

41 Minimoi puinnin ja säilönnän väli Lähde: Viljankuivauksen tehostaminen esitys, prof. Jukka Ahokas, ac6-4c7f-9d4c-54a02fb465a1

42 Näytteenotto ja parhaat käytännöt

43 Näytteenotto murskeviljasta Kerää edustava näyte viljasta murskausvaiheessa ja lähetä se analysoitavaksi. Näin vältyt rei ittämästä viljasäilöäsi kesken säilöntäjakson. Erityisesti kuivahkoon murskeviljasäilöön EI parane tehdä turhaan reikiä ennen syöttövaihetta!!!

44 Ilma edennyt siilossa muovin alla, kun muoveja oli käytetty auki ja kuivahkosta murskesäilötystä herneestä oli otettu näyte noin 1,5 kk ennen syötön aloitusta

45 Parhaat käytännöt Valitse sellainen säilöntäaine, joka toimii mahdollisimman laajalla sektorilla (et voi etukäteen tietää puintikosteuksia) Jos tavoittelet selkeästi kuivempaa murskeviljaa, vaihda propionihappopohjaisiin tuotteisiin varma teho Estä reikien tulo muoviin, varsinkin kuivahkossa murskeviljassa

46