Uunisaari, 24.9.2015 Hannele Kause Sosionova Hyvinvointi ja elämän mielekkyys kohtaloa, taitoa vai tahtoa?
Kohtalosta, taidosta, tahdosta & kutsumuksesta KOHTALO Mikä elämässämme on ja on ollut kohtaloa -mihin en ole voinut vaikuttaa? KUTSUMUS Mihin elämä on meitä kutsumassa nyt, mihin voin vaikuttaa -mihin haluan vaikuttaa? TAHTO Mihin haluamme vaikuttaa, edellyttää tahtoa Tahdonvoimaa on rajallinen varasto käytätkö sen viisaasti? TAITO Tahdon avulla lisääntyy taitomme Taito vapauttaa tahtoenergiaa
Psyykkinen kuormitus ja pahoinvointi on mielen ja kehon stressitilasta Stressi on sisäisen tasapainon puutos/häiriö, mielen siirtymistä pois eheyden tilasta (kaaos- tai jäykkyys-tilaan) (D.Siegel) Kokemus hyvinvoinnista Kokemus hyvinvoinnista on kykyä mielen joustavuuteen (virtaava, vastaanottava = eheyden tila)
Automatisoituneet toimintatavat Meillä jokaisella on yksilölliset toimintataipumukset ja tavat, jotka eivät kaikki ole joustavia eivätkä optimaalisia hyvinvoinnin kannalta Mitkä ovat sinulle tyypillisiä reagointitapoja, jotka eivät palvele parhaalla tavalla ja joihin haluaisit muutosta?
Huomaatko millaisia kuormitusta ja stressiä tuottavia toimintataipumuksia sinulla on?
NÄMÄ KAIKKI VAIKUTTAVAT HYVINVOINTIIN JA NÄIHIN KAIKKIIN VOIT VAIKUTTAA Taide Musiikki Lepo Infoähkyn torjunta Terveellisyys Käsityöt Lukeminen Luovat tekemiset Uni Rytmitys työ-vapaa Ravinto Säännöllisyys Päihteettömyys Uusien asioiden tekeminen, kokeminen (aerobinen) Aivojen huoltaminen Ajattelu, ongelmien ratkominen Ihmissuhteet, sosiaalinen aktiivisuus Luontoyhteys Meditaatio Mielen huoltaminen Kosketushoidot Hiljentyminen Huomion keskittämisharjoittelut arkitilanteissa ja erilaisten harjoitteiden muodossa Kuntoliikunta Kehon huoltaminen Lihaskuntoilu, hidas keholiikunta
Hyvinvointi Kokemus sosiaalisesta tuesta Kokemus vaikutusmahdoll isuuksista
3. Isot aivot, neokorteksi 2.Tunneaivot, limbinen järjest. 1.Liskoaivot Vanhat aivot Ihmisen kaksi toimintajärjestelmää: 1. Päivittäiset toiminnot ja leposysteemi (TURVA) 2. Puolustus- ja eloonjäämissysteemi (TURVATTOMUUS/VAARA)
Aivotoiminnat ja toimintakyky Aivojen varhaisemman tason toiminta = on-off toimintaa Jos tilanne tulkitaan ei-toivottavaksi (sisäinen tai ulkoinen uhka): vanhat aivot (&stressikeskus) voivat kaapata komennon, jolloin neokortexin kehittyneimmät aivotoimintamme sulkeutuvat pois. Esim paniikkikohtaus tai raivokohtaus mitättömän asian vuoksi Pitkälle/hyvin kehittynyt aivojen toiminta = sekä-että toimintaa = eri aivotasot toimivat yhteistyössä: Haastavassa tilanteessa, vaikka vanhat aivot aktivoituvat, yhteys aivo-osien välillä säilyy ja isojen aivojen säätelykapasiteetti on käytössä, jolloin kyky realistiseen ajatteluun ja tunteitten säätelyyn on mahdollista Hannele Kause
Vanhojen aivojen toimintataipumus Eloonjäämiseen hioutuneet vanhemmat aivomme ovat herkistyneet ei-toivottaviin, negatiivisiin/epäilyttäviin signaaleihin jäämme herkemmin jumiin asioihin, ajatuksiin ja tunteisiin, jotka liittyvät näiden (stressi-)aivoalueiden toimintoihin Eeva Kilpi: Elämä on arvaamatonta. Koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää!
Hyvät uutiset Happiness is a skill Happiness is a skill Richard Davidson Richard Davidson MUUTA MIELTÄSI!
TUNTEISTA JA VASTATUNTEISTA Kuormittumiseen, pahaan oloon/tyytymättömyyteen ja stressiin liittyvät tunteet pelko, viha, kateus, vallanhalu (=minuutta puolustavat tunteet) Hyvinvointiin liittyvät tunteet häpeä, ahdistus, avuttomuus, tyhjyys (=paljastavat tunteet) ilo, tyytyväisyys,; ihmettely, suru (=tasapaino- ja prosessoivat tunteet) kunnioitus, kiitollisuus, rohkeus, avoimuus, myötätunto, hyväksyvyys (=kulttuuritunteet)
Window of tolerance yli sietokyvyn yli sietokyvyn
Me, jotka elimme keskitysleirissä, voimme muistaa ihmisiä, jotka kulkivat parakeissa lohduttaen muita, antaen pois viimeisen leipäpalansa. Heitä oli ehkä lukumääräisesti vähän, mutta he antavat riittävän todisteen siitä, että ihmiseltä ei voi ottaa pois viimeistä inhimillistä vapautta vapautta valita oma suhtautumisensa mihin tahansa annettuun tilanteeseen, vapautta valita oma tiensä. Et ole vapaa olosuhteista. Olet vapaa ottamaan kannan olosuhteisiin. Viktor Frankl
Nykykäsityksen mukaan onnellisuus ei riipu vain geeneistä tai hyvästä tuurista, kuten esimerkiksi lottovoitosta tai aarteen löytämisestä. Kyse on pikemminkin elämäntavasta, omista suhtautumistavoistamme ja asenteistamme. Antti S. Mattila Onnellisuustutkija Sonja Lyubomirskyn (2007) "piirakkamallin" Onnellisuustutkija Sonja Lyubomirskyn (2007) "piirakkamallin" mukaisesti on arvioitu, että noin 50 prosenttia onnellisuudesta on geneettisesti määrittynyt ja vain 10 prosenttia olisi seurausta niin sanotuista ulkoisista olosuhteista (terveys, rikkaus, ikä, ammatti, etninen alkuperä, elämän tapahtumat jne.). Peräti 40 prosenttia onnellisuudesta näyttäisi olevan muutettavissa, riippuvan omista asenteistamme, näkökulmista ja elämäntavastamme.
Ajatukset, joita pidämme tosina, ovat usein uskomuksia Jos sanot itsellesi, että EN VOI / EN PYSTY tai jos sanot että VOIN / PYSTYN olet aina oikeassa!
Mielen hyvinvointityöskentely Todellisuuden hyväksyminen sellaisena kuin se hetkessä on Mitä joustavimmaksi tulemme hyväksymään realiteetit, eli ei vain miellyttävät, toivottavat asiat, sitä suuremmassa määrin koemme elämän mielekkyyttä, tyyneyttä silloinkin, kun ulkoiset tilanteet ovat ei-toivottavia Ei-toivottavien asioiden, realiteettien hyväksyminen ei tarkoita niiden näkemistä toivottavina tai niihin alistumista
Elämän realiteettien hyväksyminen ja sisäistäminen Aina ei voi olla kivaa (- kivaa se ei ainakaan olisi) Elämä on jatkuvassa liikkeessä, se on muuttumista, jossa vaihtelevat kolme eri laatua: MIELLYTTÄVÄT tapahtumat, kokemukset, asiat EPÄMIELLYTTÄVÄT NEUTRAALIT Mikään näistä ei kestä ikuisesti
Mielen aivojumppaa Miten hiljentää mielen arvostelua Miten vastaanottaa pettymystä, frustraatiota, vastoinkäymisiä, haasteita, epätäydellisyyttä Elämä ei aina ole sellaista kuin minä haluan tai toivon Asiat, tilanteet, tapahtumat eivät aina mene kuten haluan tai toivon Ihmiset eivät aina ole sellaisia kuin minä ajattelen ja toivon, että he olisivat Ihmiset reagoivat toisin kuin mitä minä ajattelen, että heidän pitäisi reagoida ja käyttäytyä Minä en aina ole sellainen kuin haluan enkä toimi kuten toivoisin Ovi mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen on hyväksyvyyden harjoittaminen -kyse on erityisesti (puolustavan) viha-energian kesyttämisestä sekä häpeän ja avuttomuuden tunteitten työstämisestä
Huomion kohdentamisesta ja ei-toivottavan vastustamisesta Huomio valitsee kohteet riippuen aikaisemmista kokemuksista (myönteisyys-kielteisyys) Se, mihin huomio kiinnittyy, kasvaa Kohdista huomio siihen, mitä haluat vahvistaa Kun tulee entistä tietoisemmaksi pos.tunteista, niitä kokee useammin ja vahvemmin Ajatusten vastustamisesta: - se, mitä vastustamme, vahvistuu lisää stressitasoa - Se, minkä hyväksymme, alkaa muuttaa muotoa ja vapautua laskee stressihormonitasoa
Negatiivisten ajatusten ja tunteiden vaikutus Vääristävät tietoisuuttamme ja ovat suoraan kytkyssä jännitykseen ja kehostressiin Negatiivinen elämänasenne vaikuttaa paitsi elämänlaatuun, myös elämän pituuteen -Esim ns Nunna-tutkimus (Danner ym.2001): 85 v. iässä neg.elämänasenteen ryhmästä oli elossa 54% ja positiivisen elämänasenteen ryhmästä 79%; 93 v. iässä neg.ryhmästä elossa oli vain 18% kun positiivisten ryhmästä elossa oli vielä 52%. Eloonjäämistutkimusten johtopäätökset: positiivisen elämänasenteen vaikutus elämän pituuteen on n 7-10v
Huoliajattelu ja vatvominen Ihmisen kyky kuvitella tulevaa tai kelata menneitä on evoluution tuoma kyky, jonka tehtävä on ollut auttaa eloonjäämistä ja sopeutumista, koska olemme lajina suojattomia ja helposti haavoittuvia Kyse on simuloinnista, kuvittelutoiminnosta Suurin osa tapahtumista, asioista, joita mielessämme stressaamme ei koskaan tapahdu sellaisenaan Tutkimusten mukaan (esim Gibert 2007) aliarvioimme ajatuksissamme kykymme sopeutua tuleviin muutoksiin ja yliarvioimme negatiivisten tilanteiden merkitystä ja kuormittavuutta.
Emme useinkaan huomaa, mitä emme huomaa Nähdäkseen on pysähdyttävä Pysähtyessä tietoisuudella on mahdollisuus laajentua To be mindfull is to wake up Jo pelkkä HUOMION KIINNITTÄMINEN aktivoi aivojen muutoskykyä (ei pelkkä aistimellinen palaute)
Tietoisuustaitojen hyötyjä Muutos on mahdollista vain tietoisuudessa, läsnäolossa Olemme onnellisimpia läsnäolon, tämän hetken, tilassa Säännöllinen harjoittelu (jo n 70h jälkeen) tuottaa havaittavia positiivisia muutoksia aivoissa: aktiviteetti siirtyy oikealta vasempaan aivopuoliskoon lisääntynyt myönteisten tunteitten kokeminen (iloisuus, rauha, positiivinen ajattelu), parantunut unen laatu, vahvistunut kyky empatiaan itseä ja muita kohtaan, negatiivisen reagoinnin (pelko, viha, ärtymys) vähentyminen stressiympäristössä, immuunipuolustuksen vahvistuminen
Kehotietoisuuden puuttuminen johtaa siihen, että alamme elää päässämme ja tunneyhteys ohenee On oikeampaa puhua kehomielestä kuin kehosta ja mielestä, koska ne ovat yhtä kuin siamilaiset kaksoset: mieli ja tunteet vaikuttavat aina kehoon ja keho vaikuttaa mieleen Kehotietoisuus on portti läsnäolevaan mieleen ja sen avulla on mahdollisuus vaikuttaa suoraan omiin tunteisiin (ja niiden muuttumiseen) omaan stressitasoon
Harjoittele irtipäästämistä huomion kohdentamista myönteiseen Hannele Kause
Tutustu ja harjoittele, materiaaleja löytyy paljon, esim Oivamieli.fi Mindfulness-meditoinnin ohjauksia, esim älypuhelinsovellus: Mindfulness Leena Pennanen Mindfulness-kello, esim älypuhelinsovellus Mindful Mynah Train your mind to see the positive/cognitive Bias Modification: -baldwinlab.mcgill.ca/labmaterials/materials_bbc.html -sovellus puhelimelle: Psych Me Up YouTube: dokumentti Mielen salattu voima, ensimmäinen osa TedTalks: luento Amy Cutler: Your body language shapes who you are YouTube: luento Martin Rossman: How Your Brain Can Turn Anxiety into Calmness YouTube: luento David Rock: Your Brain at Work YouTube: Oprah Winfrey s Soul Series with Eckhart Tolle, part 1&2 YouTube: Meditation: Eckhart Tolle
KIITOS LÄSNÄOLOSTASI ja KIINNOSTUKSESTASI!