Naisten päihdetyön päivä , Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Transkriptio

1 Naisten päihdetyön päivä , Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Virpi Kujala

2 - Vanhempien haastattelututkimuksissa (mm. Eriksson ja Heikkinen 2008, Pitkänen 2011, Lyytikäinen ja Käkönen 2012) on tullut esiin, kuinka vanhemmat kokevat huostaanoton jälkeen jäävänsä kokonaan vaille tukea. Työskentely vanhempien kanssa loppuu lapsen sijoitukseen ja vanhemmat jäävät moninkertaisen kriisin keskelle yksin. Sijoitettujen lasten vanhempien tukeminen Suomessa - Suomessa on vajaa sijoitettua lasta ja nuorta ja heidän vanhempiaan noin Lastensuojelulaki > suurempi paino vanhempien tukemiselle. - Aluehallintovirastojen läänikohtaisten selvitysten mukaan ( ) noin puolessa kunnista ei lainkaan tehty vanhempien asiakassuunnitelmia.

3 - Vanhempien haastattelututkimuksissa on tullut esiin, kuinka vanhemmat kokevat huostaanoton jälkeen jäävänsä kokonaan vaille tukea. Työskentely vanhempien kanssa loppuu lapsen sijoitukseen ja vanhemmat jäävät moninkertaisen kriisin keskelle yksin. Taustaa - Sijoitettujen lasten vanhempia on noin , ei tilastoitu tieto - Lastensuojelulaki > suurempi paino vanhempien tukemiselle. - Aluehallintovirastojen läänikohtaisten selvitysten mukaan ( ) noin puolessa kunnista ei lainkaan tehty vanhempien asiakassuunnitelmia vanhemmuuden tukemiseksi.

4 Lapsen sijoitus tai huostaanotto Voimakas puuttuminen perheen elämään Lapsen sijoitusta edeltää aina perheen kriisi Lapsen sijoitus johtaa perheen hajoamiseen -> uusi kriisi entisestään vaikeaan tilanteeseen Kriisi ja kipeä kokemus sekä lapselle että vanhemmalle Lapsi ja vanhempi tarvitsevat tukea

5 Kriisiprosessin vaiheet 1) PSYYKKINEN SOKKI Tarkoituksena Suojata mieltä sellaiselta tiedolta, jota se ei pysty ottamaan vastaan Tallentaa muistiin myöhemmin tarvittavaa tietoa ja vaikutelmia Taata toimintakyky eli tarkoituksenmukainen toiminta

6 Kriisiprosessin vaiheet 1) PSYYKKINEN SOKKI Ilmenee muuttuneena tietoisuutena epätodellinen olo unenomainen olotila muuttunut käsitys ajasta supermuisti tunteiden puuttumisena puuttuva kyky tehdä päätöksiä

7 Kriisiprosessin vaiheet 1) PSYYKKINEN SOKKI Epätarkoituksenmukaisia reaktioita esiintyy tilanteesta riippuen % yliampuvat reaktiot: paniikki, hysteria aliampuvat reaktiot: lamaannus, apatia

8 Sijoitetun lapsen vanhemman reaktioita sokkivaiheessa Todellisuus iskee tajuntaan, vaikka asia olisikin ollut entuudestaan tiedossa Epätodellisuuden tunnetta ja kysymyksiä Voiko tämä olla totta? Lapsen olosuhteet ja sijaisvanhempien/sijaishuoltajien kyky pitää huolta lapsesta mietityttävät Lapseen liittyvät muistot täyttävät mielen Koti ja ympäristö muistuttavat lapsesta Touhuilua ja pakenemista tekemiseen

9 Kriisiprosessin vaiheet 2) REAKTIOVAIHE Tarkoituksena Tulla tietoiseksi siitä, mitä todella on tapahtunut ja sen merkityksestä itselle ja elämälle Ilmenee Voimakkaat tunnereaktiot: syyllisyydentunteet, jossitteluajatukset, tarve etsiä syyllisiä, itkeminen, itkuisuus, helpotuksen tunne, ahdistus, pelko, viha Somaattiset reaktiot: vapina, pahoinvointi, sydänvaivat (painon tunne, puristus, rytmihäiriöt, sydän hakkaa) lihassäryt, huimaus, väsymys, univaikeudet

10 Sijoitetun lapsen vanhemman reaktioita reaktiovaiheessa Vihaa, suuttumusta, katkeruutta viranomaisia kohtaan itsevihaa ja syytöksiä vieraitakin ihmisiä kohtaan Jumalaa kohtaan lasta kohtaan Pelkoa omasta vihaisuudesta sekä syyllisyys siitä Surua

11 Vanhemman reaktioita reaktiovaiheessa Lapsen ja viranomaisten välttelyä Tilanteen läpikäymistä uudelleen ja uudelleen > Mitä olisi voinut tehdä toisin, ettei nyt olisi tämä tilanne? Pelko, mitä muut ihmiset ajattelevat itsestä Häpeä - eristäytyminen Vakuuttelua, että onkin parempi, että lapsi on poissa ei halua enää koskaan saada lasta takaisin

12 Kriisiprosessin vaiheet 3) TYÖSTÄMIS- JA KÄSITTELYVAIHE Tarkoituksena Entisestä luopuminen, suruprosessin läpikäyminen Pelkojen ja traumojen työstäminen Uuden ennakoiminen ja siihen sopeutuminen Ilmenee Mieli sulkeutuu Tulevaisuuden perspektiivin puuttuminen Etäisyyden luominen tapahtumaan Muisti- ja keskittymisvaikeudet Ihmissuhteet koetuksella Ärtyvyys Vetäytyminen

13 Sijoitetun lapsen vanhemman reaktioita käsittelyvaiheessa Masennus -> jopa itsemurha-alttius Kiinnostus kaikkeen vähenee Kelvottomuuden ja arvottomuuden tunteita Yksinäisyydentunne korostuu Sisäinen ja ulkoinen tyhjyys Syyllisyydentunteita, kun elämä toisaalta tuntuu helpommalta ilman lasta/lapsia Surua siitä, että lapsi/lapset ovat poissa Yrityksiä muuttaa tilannetta

14 Traumaattisen kokemuksen toivottu lopputulos/ Uudelleen suuntautuminen Tapahtuma muodostuu tietoiseksi ja levolliseksi osaksi omaa itseä Lapsen sijoitusta voi ajatella tai olla ajattelematta - ei pakonomaisuutta ajattelussa Tapahtumalla ei ole olennaista vaikutusta minäkuvaan, siihen mitä ajattelee itsestään Lapsen tapaamisiin on voimia enemmän, yhteinen aika on hyvää eikä tapaamisten jälkeinen aika ei ole ahdistavaa

15 Vanhemman reaktioita uudelleen suuntautumisen vaiheessa Kiinnostus ulkomaailmaa kohtaan (ihmissuhteet, harrastukset, työ jne.) on palannut Lapsen tapaamiset säännöllisiä ja sopimusten mukaisia Huomaa ja uskoo, että lapsi tarvitsee vanhempaansa aina, olipa tämä läsnä arkielämässä tai ei On voimia selvitellä asioita, joiden vuoksi lapsesta eroon joutuminen tapahtui Alkaa mahdollisuus vanhemmuuteen lapsen kehitystä tukien niiden voimien ja mahdollisuuksien mukaan, jotka ovat olemassa

16 Häiriöt traumaattisen kokemuksen käsittelyssä Trauman käsittely juuttuu sokkivaiheeseen Ei tapahdu käsittelyä, kokemus kapseloituu Trauman käsittely juuttuu reaktiovaiheeseen Oireet ja reaktiot jäävät päälle, totuutta ei pystytä psykologisesti hyväksymään ->Katkeruus ja viha Trauman käsittely juuttuu suruun Ei pystytä irrottamaan otetta menetyksestä Masennus, aloite- ja toimintakyvyttömyys, toivottomuus

17 Mitä kriisi voi aiheuttaa vanhemmalle? Eristäytyminen ja entistä suuremmat vaikeudet Mielenterveysongelmien paheneminen - itsemurhariski Lääkkeiden väärinkäyttö Alkoholin- ja huumeidenkäytön aloittaminen tai lisääminen Syyllisyys ja häpeä estävät puhumasta asiasta Yksinäisyys korostuu Elämästä katoaa merkitys Itsearvostus voi täysin romahtaa Täydellisesti hylätyksi tulemisen kokemus Millään ole enää mitään väliä Päihdeongelmasta kuntoutuminen hidastuu

18 Mikä auttaa vanhempaa? Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen Todesta ottaminen Kokemusten, ajatusten ja tunteiden (häpeä, syyllisyys, viha, suru) jakaminen Toisten kokemusten kuuleminen Yksinäisyyden, häpeän, syyllisyyden ja vihan ote vähenee -> Sama tapahtuu sekä yksilö- että ryhmämuotoisessa tukemisessa

19 Miia Pitkänen 2011:Vastuun paikka! Vanhempien tukeminen lapsen huostaanottotilanteessa. Soccan ja Heikki Waris instituutin julkaisusarja nro 26, 2011

20 VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän tavoitteet 1) Lapsen kodin ulkopuolelle sijoittamisen aiheuttaman kriisin käsittely vanhemman ja lapsen kannalta. 2) Vanhemman oman elämän ja selviytymisen tukeminen. 3) Vanhemmuuden vahvistuminen ja sitä kautta lasten hyvinvoinnin lisääntyminen.

21 VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän runko 2 koulutettua ammatillista ohjaajaa (varaohjaaja) sekä vertaisohjaaja 4-8 vanhempaa Noin 10 kokoontumiskertaa Viikon tai kahden viikon välein Noin 2 tuntia/ryhmäkerta

22 Kriisin käsittely VOIKUKKIAvertaistukiryhmässä Koko ryhmäprosessi tukee vanhemman kriisin käsittelyä ja vanhemmuutta Keskeisimpiä teemoja ovat: Lapsen huostaanottokertomusten jakaminen ja vanhemman ja lapsen kriisin käsittely Tulevaisuusperspektiivin avautuminen sekä vanhemmuuden että oman elämän osalta Tuki vanhemmille heti kriisin ja menetyksen alkuvaiheessa voi lyhentää lapsen ja huostaanoton aiheuttamaa suruaikaa ja helpottaa jatkotyöskentelyä perheen kanssa (Kähkönen 1991).

23 VOIKUKKIA-vertaistukiryhmät Kokemusten, ajatusten ja tunteiden jakaminen Vertaistuki ja ammatillinen tuki Ei ole yksin, toisten kokemusten kuuleminen Häpeän, syyllisyyden, vihan, surun ja muiden tunteiden sekä vaikeiden tilanteiden käsitteleminen tunteiden ote vähenee ja voimavarat alkavat palautua Voidaan estää reaktiovaiheeseen jumittuminen tai auttaa siitä eteenpäin

24 Lisätietoja VOIKUKKIA-toiminnasta Vertaistukiryhmistä Ryhmänohjaajakoulutuksista Ohjaajaverstaista Alueverkostoista Vanhempien vaikuttamistoiminnasta

25 VOIKUKKIA-verkostohanke Lisätietoja ja yhteistiedot: Iina Järvi, projektikoordinaattori, Hanna Hägglund, projektisuunnittelija, Virpi Kujala, vertaistoiminnan kehittäjä, Heidi Sundwall, projektisuunnittelija Tarja Hiltunen