Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

Transkriptio

1 Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos

2 Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee eheyttää ja heidän työkykyään ja terveellisiä tottumuksiaan tukea jo työuran alkutaipaleella. Ensimmäisillä työelämän kokemuksilla kauaskantoiset seuraukset hyvässä ja pahassa. Työelämä näyttäytyy monelle nuorelle pelottavana paikkana. Osa nuorista kokee työelämän vaatimukset ylivoimaisiksi, vaikka heillä on vasta vähän kokemuksia työstä (Myllyniemi 2009). 2

3 Monimuotoisuuden eri ulottuvuuksien merkitykset tulevaisuudessa työpaikoilla Monimuotoisuuden eri ulottuvuuksien merkitys tulevaisuudessa vuosina 2011 ja 2007 (merkitys kasvaa, %) Osatyökykyisyys Ikä Kielitausta* Etninen tausta Perhetilanne Vammaisuus Sukupuoli Uskonto ja vakaumus** Seksuaalinen suuntautuminen Yli 40 % henkilöstöalan ammattilaisista uskoi vuonna 2011, että iän merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa työpaikoilla (Monimuotoisuusbarometri 2011) * v äidinkieli, ** v kysytty erikseen Salmi et al 3

4 Työhyvinvointi, työpahoinvointi, työkyky, osatyökyky mitä ihmettä? 4

5 Mikä nuoren työkykyä uhkaa? Nuoren voimavaroja ovat innostuneisuus ja avoimuus uudelle. Työkyvyn uhkia sen sijaan ovat vaikeus kiinnittyä työelämään, vaikeus päästä sisään työyhteisöön tai ammattikulttuuriin ja puutteellinen omien rajojen tunteminen, mikä voi osaltaan altistaa jaksamisongelmille. KUVA: Mistä työkykyisen taitajan tunnistaa kyselyn tuloksista tehty sanapilvi 5

6 Seurauksena voi olla uupumus ammatillisen itsetunnon romahtaminen syrjäytyminen 6

7 Miksi juuri työuran alku on erityistä aikaa? Nuorilla työntekijöillä korostuvat työelämätaidot ja oman työkyvyn edistämisen taidot sekä niiden oppiminen koulutuksessa. Toteutuuko? Työuran alku on nuorelle kriittinen elämänvaihe, jotta nuori voi rakentaa sellaista ammattiidentiteettiä, joka voi toimia hyvänä perustana voimavarojen ja työkyvyn kehittymiselle. Työuran alussa kokemukset työelämästä vaikuttavat siihen, millaiseksi suhde työelämään muodostuu. Myönteinen suhde työhön on yhteydessä hyväksi koettuun työkykyyn (Gould ja Polvinen 2006). 7

8 Mistä tietää, että nuori on (työ)hyvinvoinnin tiellä? Positiiviset kokemukset vahvistavat uskoa omiin kykyihin ja luovat myönteisen perustan ammattiidentiteetin kehitykselle. Sillä on merkitystä, miten nuori otetaan vastaan työyhteisöön. Yksilön ammatillinen kehittyminen on riippuvainen hänen mahdollisuuksistaan saada tukea esimiehiltään ja kokeneemmilta kollegoilta Tärkeää on huolehtia siitä, ettei aloittelijan vastuulle anneta kokemukseen nähden liian vaativia tehtäviä. Miten teillä? Entä työharjoittelijoiden kanssa? Keittääkö harjoittelija kahvia yksinään? 8

9 Ikävoima käyttöön esimerkin voima on suuri "...aamu käynnistyy pelkällä kahvilla, jota tulee juotua työpäivän aikana 35 kuppia. Ruokaa syödään silloin kun ehtii..." Vuoropuhelun käyminen terveyteen, hyvinvointiin ja työkykyyn omassa työssä liittyvistä tekijöistä kokeneiden ja nuorten työntekijöiden kesken on tärkeää - > näin omasta terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen koetaan yhteiseksi asiaksi & osaksi alan työkulttuuria (sosiaalinen tuki). 9

10 Nuoret miehet ja pojat valistajien luupissa - nuorille, sukupuolesta riippumatta, tärkeää sosiaalinen palaute muilta nuorilta (Vuori, Bandura) - maksimaalinen positiivinen palaute joko yksilöllisten ominaisuuksien kautta (hyvä opintojen hallinta) tai sosiaalisten olosuhteiden kautta (hyvä asema toveripiirissä) (Hobfoll) - syrjäytymisen estämisessä kuitenkin sosiaalisen verkoston monimuotoisuus ja heterogeenisyys tärkeää; takaa monenlaiset kontaktit ja kaveripiirit - yksinäisyys on nuorten itsensä mielestä isompi syrjäytymisen syy kuin mikään muu (Salmela-Aro) 10

11 Paljon puhutut työelämäyhteydet onko niitä oikeasti? millaisia työelämäyhteyksien pitäisi olla? yritysvierailuja? luentoja? työharjoittelua? tietoa yrittäjyydestä? opitun soveltamista kuvitteellisissa työelämätilanteissa? jotain muuta? Entä mistä nuori haaveilee vs. eri alojen terveydentilavaatimukset? Millä tavalla tulevaisuuden haaveet otetaan huomioon terveystarkastuksissa, oppilaanohjauksessa/uraohjauksessa? Onko näillä toimijoilla yhteistyötä? 11

12 Syrjäytyminen seurausta toistuvasta tuetta jäämisestä syrjäytyminen ei ole yksilön omaa toimintaa oma mahdollisuus merkitä jää kokematta nuorille merkityksellisyys työssäkin tärkeintä; mitä tapahtuu, jos edes itse ei merkitse? nuorten mielestä apua pitäisi saada juuri kouluissa (Mäkelä) yhteiskunta (ja työelämä) ovat sitä kestävämpiä mitä moninaisempia ne ovat 12

13 Tutkimustieto käyttöön Kemppainen S, Salmi A 13

14 Tutkimustieto käyttöön - omasta työkyvystä huolehtiminen - työelämään kiinnittyminen - työpaikkojen valmiudet tukea hyvinvointia ja terveyttä - työpaikkojen yhteisöllisyyden tukeminen 14

15 Kiitos ajastanne!