ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

Transkriptio

1 ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti ympäristöämme. Aivoihin kulkee jatkuvana virtana aisti informaatiota. Kokemus ohjaa aistimuksen havaintoja ja tarkkaavuutta. Aivot toimivat ympäristöstä vastaanotetun tiedon varassa. Aistien tieto välittyy työmuistin käsittelyyn, jotta tulisimme siitä tietoiseksi. Osa aistien informaatiosta jää huomaamatta, koska työmuistin käsittelykyky on rajallinen. Vain osa aistitiedoista siirtyy aivoissa työmuistin tietoiseen käsittelyyn. Aistimuisti on eri aistipiirien kautta vastaanotettu tiedon väliaikainen varasto. Perusaistit Ympäristö havaitaan aistien kautta, kuten näkö-, haju-, maku-, kuulo- ja tuntoaisti. Niiden lisäksi on myös tasapaino- ja asentoaisti, jotka kertovat kehon sijainnista ympäristössään. Näköaisti Näköaistin avulla ihminen saa suurimman osan informaatiosta. Näköaistilla pystymme havainnoimaan ympäristöä silmään saapuvan valon perusteella. Valosäteet heijastuvat esineistä ja asioista ja osuvat silmään ja sieltä kuva verkkokalvolle. Silmä toimii samalla tavalla kuin videokamera. Silmät ja sisäkorva lähettävät tiedon aivojen käsiteltäväksi samaan aikaan. Aivot tulkitsevat, mitä olemme nähneet. Näköhermo vie silmästä aivoihin tietoa siitä, mitä ihminen on nähnyt. Kummankin silmän näköhermot kohtaavat ennen matkaa aivoihin. Etnistaustaisten ikääntyvien ihmisten aivoterveyden edistäminen ETNIMU-projekti

2 Kuuloaisti Kuuloaistin avulla ihminen aistii ääniä. Erilaiset äänet vaikuttavat ihmiseen. Ääni saapuu korviin hieman eri aikaan ja aivot laskevat äänilähteen etäisyyden tämän aikaeron perusteella. Korvat välittävät tiedon, aivot tulkitsevat. Väsyneenä aivot eivät kestä kovaa ääntä (esim. musiikkia). Tasainen lempimusiikki vahvistaa aivoja ja mieltä. Musiikkia voi hyvällä syyllä kutsua aivolääkkeeksi, koska se parantaa keskittymiskykyä ja muistia (esim. soittaminen ja laulaminen auttavat torjumaan pieniä aivovaurioita, joita vanheneminen väistämättä tuo mukanaan). Sisäkorvassa sijaitsee tasapainokeskus. Sisäkorvan tasapainoelin säätelee silmien ja raajojen liikkeitä. Iso osa stressistä voi johtua valtavasta äänitulvasta, jota emme osaa pysäyttää. Kuuloaisti rapeutuu iän myötä. Tuntoaisti Iho on ihmisen suurin aistielin. Ihossa on miljoonia hermosoluja jotka välittävät aivoihin tietoa kaikesta mikä on suoraan kosketuksissa kehoon. Ihon kautta tunnemme painetta, venytystä, liikettä, lämpötilaa ja kipua. Tuntoaisti auttaa välttämään vaaroja sekä sopeutumaan ympäröivään lämpötilaan. Tuntoaistinsa avulla ihminen saa tietoa omasta kehostaan sekä esineistä ja niiden ominaisuuksista. Kehomme herkimmät osat ovat: kädet ja erityisesti sormenpäät huulet kasvot kieli Koskettelemalla ja tunnustelemalla saadut aistimukset täydentävät muista aisteista saatua informaatiota ja tällä tavoin auttavat hahmottamaan ympäristöä.

3 Makuaisti Kielen eri osissa on erikseen viisi perusmakua makea, suolainen, karvas, hapan ja umami. Ihminen voi tunnistaa monia eri makuja. Käytännössä ihmisen on vaikea erottaa makuja toisistaan. Makuaisti on paljon riippuvainen hajuaistista. Jopa 80% mausta onkin hajua. Hajuaisti Hajut kulkevat suoraa reittiä syvälle aivoihin nenän kautta. Haju varoittaa uudesta tilanteestä (esim. pilaantunut kala). Hajuaistin välityksellä saamme ympäristöstä: tietoisuuden havainnon käsityskyvyn Tuoksulla voi elvyttää ja virkistää muistoja. Jari Tuominen on käsitellyt tuoksujen toimintaa omassa kirjassaan Tuoksujen ihmeellinen maailma, seuraavasti: Tuoksut ja hengitys liittyvät oleellisesti yhteen, molemmissa on kysymys kaasun virtauksesta. Voimme säädellä hengitystämme, mutta emme hajuaistin toimintaa. Tieteellisesti on paljon selvitettävää miten hajuaisti toimii ja miten se kytkeytyy aivoissa tunteisiin ja muistoihin. Kyky tunnistaa erilaisia tuoksuja ei ole synnynnäinen ominaisuus, vaan se on opittu taito. Voimme siis nauttia koko elämämme ajan uusista tuoksuista. Tuoksuilla ei ole omia nimiä, ne ovat objektien, asioiden, kohteiden nimiä (esim. ruusun tuoksu). Hajuaistimme on läheisessä yhteydessä muistiin ja tunteisiin. Meillä jokaisella on varmasti jokin tuoksumuisto, joka saattaa yllättäen palautua mieleen. Yleensä emme kiinnitä tuoksuihin mitään huomiota, ennen kuin se häiritsee, ärsyttää, tuntuu hyvältä, varoittaa tai tuo muistoja mieleen. Eri tuoksut aktivoivat eri osia aivoissa. Samaan aikaan haistettu hyvä ja paha tuoksu aktivoivat eri puolilla olevat alueet aivoissa. Syödessä makuaisti sekoittuu hajuaistimukseen. Samassa yhteydessä ihminen ei pysty erottamaan enemmän kuin neljä eri tuoksua, yleensä vain kaksi.

4 Tuoksujen nimeäminen on vaikeata, esim. sanotaan että on niin tuttu haju, mutta nimi ei tule mieleen ja se on ihan kielen päällä. Hajuaisti ja muisti Lapsuuden muistot tuoksuista jäävät voimakkaasti aivoihimme. Jokainen voi sulkea silmänsä ja vaipua muistoihin poimiakseen menneitä tuoksukokemuksia. Hajuaisti liittyy ihmisen muistiin. Hajuaistin välittämä signaali on erikoinen. Se kulkee laajoja verkostoja aivoissa ja mukana ovat tunteista vastaavat aivojen alueet. Halutessamme pystymme muistamaan tai ainakin erottelemaan tuhansia eri tuoksuja. Ainoa rajoitus on ikääntyminen. Vanhentuessa hajuaisti heikkenee ja lopulta saatamme kadottaa kaikki tuoksut. Jos hajuaistimme heikkenee ennen aikojaan, saattaa se olla merkki alkavasta muistisairaudesta, mm. Alzheimerin taudista. Tuoksut ja tunteet Hajuaisti on läheisessä yhteydessä tunteisiin. Tuoksut vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen ja hyvänolon tunteeseen. Esim. sitruunan tuoksulla on todettu olevan voimakkain positiivinen vaikutus tunteisiin ja se antaa energiaa ja mielialan kohentumista. Tuoksut liittyvät uhkaan, ruokaan tai fyysisen kontaktiin. Nämä kaikki ovat hyvin tunnepitoisia joko positiivisessa tai negatiivisessa mielessä. Hajuaistilla on ominaisuus se väsyy. Pitkään kestävät ja vahvat tuoksut väsyttävät hajuaistia. Muistojen tuoksut Tuoksut voivat palauttaa mieleen lapsuuden ajan tai tapahtumat, esim. äiti leipomassa pullaa. Muistot sekä tuoksut liittyvät tunteisiin. Tunne joka ihminen kokee voimakkaana ja ensimmäistä kertaa yhdistettynä tuoksuun, tekee pysyvän muistijäljen aivoihin. Jos asia on miellyttävä, siitä jää hyvä muisto ja jos on kohdannut vastenmielisen tuoksun, se jättää epämiellyttävän jäljen aivoihin. Jälkeenpäin tätä tunnetta on vaikea muuttaa. Tuoksun mukana tuoma muistijälki on voimakkaampi kuin esimerkiksi näön tai kuulon avulla saatu kokemus. Tuoksumuistomme ovat hyvin persoonallisia ja ainutkertaisia.

5 Tuoksut ovat kulttuurisidonnaisia ja sen vuoksi hajutestissä täytyy olla kansallisesti tunnettuja tuoksuja. Asiantuntijana haastateltu kemian tohtori ja aistien asiantuntija Jari Tuomista Kenzen Oy:stä. Lähteet: 1 1 Tuominen J. Tuoksujen ihmeellinen maailma. Kustannusosakeyhtiö Kureeri, Helsinki, Leppäluoto J, Kettunen R, Rintamäki H, Vakkuri O, Vierimaa H. Anatomia ja fysiologia. Rakenteesta toimintaan. Sanoma Pro Oy, Helsinki, Parker S. Kehon Atlas. Matka ihmiseen. Egmont Kustannus Oy Ab/KIRJALITO, Helsinki Calabresi L. Katse tietoon. Ihmeellinen Ihminen. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki, 2007.