KEMIÖNSAAREN KUNTA RAJALAN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS KEMIÖNSAAREN KUNNANVALTUUSTO

KEMIÖNSAAREN KUNTA RAJALAN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS KEMIÖNSAAREN KUNNANVALTUUSTO

1 Tämä kaavaselostus koskee Kemiönsaaren kunnassa (322) Pedersjön kylässä (453) tiloja: - 2:16 Rajala - 2:29 Halmslät 1 PERUSTIEDOT KEMIÖNSAARI RAJALAN RANTA-ASEMAKAAVA ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 1 SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUSALUE. Suunnitteluorganisaatio Ranta-asemakaavan on laatinut Kainuun kaavoitus- ja mittauspalvelu oy (DI Pasi Rantanen). Kaavakäsittelyt Kaavoituksen aloituspalaveri pidettiin 7.10.2011 (Pöytäkirja liitteenä 2) Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 9.2-24.2.2012. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä XXXXXXXX. Kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavan / 200. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan / 200.

2 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Kemiönsaaren kunnassa Pedersjön kylässä. Suunnittelualue sijaitsee Kemiönsaaren länsiosassa noin 10 kilometrin päässä Kemiön taajamasta. Alue rajoittuu mereen. Aluerajauskartta liitteessä 1 liitteenä A. Suunnittelualue on kooltaan noin 2.5 hehtaaria. 1.2 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Kaavan nimi juontuu toisesta kaavassa mukana olevasta tilan nimestä, jolla alue sijaitsee. Kaavan tarkoitus selviää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä seuraavasta tiivistelmä osasta. 2 TIIVISTELMÄ Suunnittelualueella on voimassa Kemiön rantayleiskaava. Ote yleiskaavasta ja sen määräyksistä liitteessä B. Kyseisessä yleiskaavassa on suunnittelualueelle osoitettu kaksi takamaaston RA-tonttia, jossa kummassakin on 240 k-m2 rakennusoikeutta. Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei alueelle ole erityismerkintöjä. Maakuntakaava liitteessä C. Ohjaavana kaavana on Kemiön rantayleiskaava, joka on oikeusvaikutteinen kaava eli siinä mitoitus on laskettu kantatilaperiaatteella. Maanomistaja ei ole tyytyväinen rantayleiskaavan RA-tonttien rajaukseen ja sisältöön. Kun Kemiön rantayleiskaavaa laadittiin 1990-luvun lopussa, oli kyseiset tilat nykyisen maanomistajan 90-vuotiaan isän omistuksessa eikä isä osannut, ymmärtänyt tai tiennyt vaikuttaa kaavan sisältöön tilojensa osalta. Suunnittelualueella on kaksi asuinrakennusta, joista toisessa on hyväkuntoinen navetta. Molemmat asuinrakennukset on rantayleiskaavassa merkitty RAmerkinnällä eli loma-asunnoiksi AO-merkinnän sijasta vaikka molemmissa on asuttu ja pystyy asumaan ympärivuotisesti.

3 Lisäksi kahden RA-tontin rajaus on rantayleiskaavassa maaston ja rakennettavuuden kannalta huono. Rantayleiskaavassa kahden RA-tontin raja on piirretty tilojen välistä kiinteistörajaa pitkin, minkä seurauksena tilan 2:29 RAtontti on muodostunut aivan liian pieneksi ottaen huomioon tontin rakennettavuuden. Suuri osa tästä itäisemmästä RA-tontista on kallion päällä, johon ei pysty rakentamaan. Olemassa oleva asuinrakennus on oikeastaan ainoassa paikassa mihin tontilla voi rakentaa suurehkon kallion ja jyrkänteen takia. Lisäksi kyseinen tontti on monen naapuritontin tiukassa puristuksessa. Kyseiselle rantayleiskaavan osoittamalle RA-tontilla ei pysty toteuttamaan rantayleiskaavan osoittamaa rakennusoikeutta (240 k-m2). Rantayleiskaavan laatija ei liene huomannut, että tiloilla on sama omistaja, minkä vuoksi RAtontin raja on piirretty tilojen välistä rajaa pitkin. Myös läntisemmässä RAtontissa on paranneltavaa, sillä mm. osa navettaa on RA-tonttirajauksen ulkopuolella. Lisäksi rantayleiskaavan laatija on unohtanut osoittaa näille kahdelle takamaastossa olevalle maatilakeskukselle/asuinrakennukselle rantasaunat rannalle. Kyseistä rantayleiskaavaa korjattiin ja ajantasaistettiin 2005, jolloin alkuperäiseen rantayleiskaavaan tehtiin yli 60 muutosta. Suurin osa muutoksista oli juuri RA-tonttien muuttamista AO-tonteiksi sekä puuttuvien rantasaunojen osoittamista takamaaston asuinrakennuksille, maatilakeskuksille ja lomaasuinnoille. Korjauksia tehtiin vain sellaisille maanomistajille, jotka sitä vaativat eli suuri osa jäi korjaamatta mukaanlukien tämä suunnittelualue. Koska Kemiönsaaren kunta ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole ajantasaistamassa rantayleiskaavaansa Kemiön rantojen osalta, on maanomistaja lähtenyt korjaamaan rantayleiskaavan puutteita oma-aloitteellisesti ranta-asemakaavan avulla, joka alueellaan syrjäyttää rantayleiskaavan. Maanomistaja haluaa siis suunnitella kahden takamaastossa olevan kahden RAtontin sijaintia maaston ja käytettävyyden kannalta järkevämmin tilojen välisestä kiinteistörajasta välittämättä. Tonttien lukumäärää ei olla lisäämässä eikä rannalle olla osoittamassa uusia tontteja vaan kahden takamaaston tontin sijaintia ja kokoa korjataan takamaastossa eli yli 100 metrin päässä rantaviivasta. Mitoituksellisesti mikään siis ei muutu. Samalla korjattaisiin tilojen rantasaunojen puute. Kauemmaisesta asuinrakennukseta on tällä hetkellä yli 300 metrin matka omia maita pitkin rannalle, joka on hieman liian pitkä matka käydä saunasta uimassa rannalla. Maanomistaja on käynyt asian tiimoilta kunnan kaavoittajan, rakennustarkastajan ja teknisen johtajan puheilla. Lisäksi on pidetty aloituspalaveri ELY-keskuksessa Turussa. Kaikkien tahojen mielestä rantaasemakaava on paras ratkaisu tilanteen korjaamiseksi.

4 Aloituspalaverin keskustelujen seurauksena päätettiin tontit pitää RA-tontteina eikä muuttaa niitä AO-tonteiksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS KAAVA-ALUEEN OLOISTA 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue koostuu kahdesta tilasta, jotka ovat saman maanomistajan omistuksessa. Tila 2:29 käsittää kaksi palstaa, jotka molemmat ovat mukana kaavassa. Tila 2:16 koostuu sekin kahdesta palstasta, mutta kaavassa on mukana vain maalla sijaitseva palsta, sillä kyseisen tilan vesialue ei ole mukana kaavassa. Rantayleiskaavassa kyseisille tiloille on annettu kaksi RAtonttia, joista läntisempi sijaitsee tilalla 2:29. Tämä palsta on itäiseltäseltä osalta suurelta osin kallioinen ja läntiseltä osin nurmikkoaluetta. Loppuosa suunnittelualueesta on entistä peltoa, jota nykyään hoidetaan nurmikkona aina meren rantaan asti. Suunnittelualueen länsiosassa on jonkun verran sekametsää, lähempänä rantaa lehtipuustoa. Alueen läpi kulkee puro. Kuvia alueesta on luontoselvityksessä liite 3. Rakennettu ympäristö Alueella sijaitsee kaksi pientä lautarakenteista asuinrakennusta. Näitä läntisemmän asuinrakennuksen pihapiirissä sijaitsee navettarakennus ja uudehko pieni saunarakennus. Läntinen asuinrakennus on siis toiminut maatilana ja alueet, jotka nyt on nutrmikkona, ovat olleet ennen peltoja. Kyseisissä asuinrakennuksissa on viime vuosina asuttu kesäisin. Rannalla on pieni venetarvikevaja, minkä lisäksi asuinrakennuten vieressä on pienet liiterirakennukset. Millään rakennuksella ei ole suojeluarvoa. Kuvia rakennuksista luontoselvityksessä. Väestön rakenne ja kehitys Suunnittelualueella ei asu vakinaisesti asukkaita. Alueen läheisyydessä on useita loma-asuntoja, mutta myös ympärivuotisia asuntoja. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi entistä asuinrakennusta, joista toista on käytetty maatilakeskuksenakin. Nykyään niissä asutaan siis kesäisin. Yhdyskuntarakenne Alueella ei ole kunnallistekniikkaa, vaan jätehuolto tapahtuu kiinteistökohtaisesti. Sähköt ja tieyhteydet ovat valmiina.

5 Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Lähimmät palvelut sijaitsevat Kemiön keskustassa noin 10 kilometriä luoteeseen. Virkistys Suunnittelualueella ei ole yleisiä virkistyskohteita- tai reittejä. Liikenne Suunnittelualue rajoittuu Kemiöön johtavalle tielle, joka on 1.5 kilometrin matkalta hiekkapäälysteinen ja loppuosa asfalttia. Ympäristöhäiriöt Alueen lähistöllä ei ole ympäristöhäiriöitä aiheuttavia laitoksia. 3.1.2 Maanomistus Kaava-alue on kokonaan yksityisessä omistuksessa 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole alueelle erityismerkintöjä. Maakuntakaava liitteen 1 liitteenä C. Yleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen rantayleiskaava, joka on astunut voimaan 26.6.2001. Rantayleiskaavaan tehtiin muutoksia ja tarkistuksia, jotka tulivat voimaan 14.6.2005. Rantayleiskaavassa on suunnittelualueelle osoitettu 2 takamaaston RA-tonttia. Rantayleiskaava on liitteen 1 liitteessä B. Asemakaava Suunnittelualueella eikä sen läheisyydessä ole yhtään asemakaavaa

6 Rakennusjärjestys Kemiönsaaren rakennusjärjestys on astunut voimaan 1.2.2009. Pohjakartta Suunnittelualueen kaavoituksen pohjakartan on hyväksytty 2.2.2012. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos on ollut nähtävillä 9.2-24.2.2012 ja kaavaehdotus XXX. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE, SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan laatiminen on tullut ajankohtaiseksi tässä tekstissä tiivistelmä osassa kerrottujen syiden takia. 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osallistuminen ja yhteistyö on pääosin kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on liitteenä 1. 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Maanomistajan tavoitteet on kerrottu jo aikaisemmin tässä tekstissä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

7 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Ranta-asemakaavassa ei muodosteta uusia tontteja, vaan ainoastaan muutetaan hieman rantayleiskaavassa osoitettujen kahden RA-tontin sijaintia ja muotoa paremmin maastoon sopiviksi. Lisäksi lähemmäs rantaa osoitetaan kaksi rantasaunaa palvelemaan takamaaston kahta tilaa ja kahta RA-tonttia. 5.1.1 Mitoitus Rantayleiskaavan ehkä tärkein tehtävä on laajalla alueella jakaa rakennusoikeutta tasapuolisesti eri maanomistajien välillä kantatilaperiaatteen mukaisesti. Rantayleiskaavaa tehtäessä on kaikkien Kemiön rannanomistajien rakennusoikeus laskettu ottamalla huomioon kantatilan jo myydyt ja toteutuneet rantatontit. Kuten edellä olevasta tekstistä käy ilmi, on yleiskaavassa suunnittelualueelle osoitettu rantarakentamisoikeus. Yleiskaavassa on tehty tarkat selvitykset ja taulukot asiaan liittyen. Koska tässä ranta-asemakaavassa ei osoiteta uusia rantatontteja, voidaan tässä rantaasemakaavassa tukeutua täysin rantayleiskaavatyön yhteydessä tehtyihin mitoituslaskelmiin. Toisin sanoen perustelut käytettävään mitoitukseen löytyy sieltä eikä uusia taulukoita tai laskelmia ole tehty. Yleensä ranta-asemakaavassa osoitetaan keskimäärin 1-2 rantatonttia rantaviivakilometriä kohden enemmän kuin yleiskaavassa, jolloin mitoituksetkin muuttuvat jonkin verran. Rantayleiskaavassa osoitetun kahden RA-tontin sijaintia ja muotoa on takamaastossa korjattu hieman. Muutoksien jälkeen ne sijaitsevat edelleen yli 100 metrin päässä rantaviivasta eli ne ovat ns. takamaaston tontteja. Omarantaisia tontteja ei ole osoitettu. Matkaa rantaviivalle on edelleen noin keskimäärin 180 metriä. Kohdassa, johon on ruopattu veneväylä rannalle, on matkaa RA-tonttien rannanpuoleisesta rajasta 100 metriä. Lisäksi tontit on pidetty RA-tontteina rantayleiskaavan mukaisesti, vaikka suunnittelualueella olevat kaksi asuinrakennusta ovat olleet ympärivuotisia. Niitä ei siis ole tässä kaavassa muutettu AO-tonteiksi. Myös RA-tonttien rakennusoikeus on pidetty samana kuin mitä niistä on rantayleiskaavassa määrätty eli maksimissaan 240 k-m2/tontti. Kaavamääräykset vastaavat täysin rantayleiskaavan sisältöä sillä poikkeuksella, että jätevesimääräyksissä viitataan uudempaan lainsäädäntöön. Lisäksi mm. rakennusten korkoasemaa suhteessa mereen on tarkistettu Kemiön kunnan rakennusjärjestyksen ja uusimpien ranta-asemakaavojen mukaisiksi.

8 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Suunnittelualueesta on laadittu biologin toimesta luontoselvitys, joka on liitteessä 3. Olemassa olevien RA-tonttien laajentaminen on tapahtunut lounaaseen alueelle, jota on hoidettu nurmikkona ja pihamaana jo pitkään aikaan. Kyseinen alue on ennen ollut peltomaata. Luontoselvityksen mukaan tältä laajennusalueelta ei nurmikkoalueelta löytynyt uhanalaisia kasveja eikä mitään suojelualuetta. Kuvia alueesta liitteessä 3. 5.3 ALUERAJAUKSET 5.3.1 Korttelialueet Kaavan ja sen korttelialueisen rakentamismääräykset selviävät tämän selostuksen liitteenä olevista kaavoitusmääräyksistä. RA-tonttien rakennusoikeus on sama kuin mitä yleiskaavassa määrätään. 5.3.2 Virkistysalueet Loppuosa aluetta, joka ei ole osoitettu korttelialueiksi, on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jossa sijaitsee kahden rantasaunan rakennusoikeus. Lisäksi M-alueelle on jäänyt navettarakennus sekä toinen pienistä asuirakennuksista, joka on tarkoitus jättää tulevaisuudessa varastorakennukseksi tai purkaa. 5.3.3 Liikenne- ja katualueet Tieverkosto perustuu täysinolemassa olevaan tiestöön. Tiet on merkitty ohjeellisiksi. 5.3.4 Yhdyskuntatekniikka Kesämökkien jätehuolto tapahtuu tonttikohtaisesti kaavamääräysten ja kunnan viranomaisten määräysten osoittamalla tavalla. Alueelle tulee sähkölinja.

9 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön,vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Koska olemassa olevaa RA-tonttia laajennetaan hieman lounaaseen olemassa olevan pihaalueena käytetyn nurmikkoalueen päälle, ei muutos aiheuta metsänhakkuita eikä maansiirtotöitä eikä siten vaikuta luoonnonympäristöön. Kun RA-tonttien aluetta on laajennettu lounaaseen, on samalla vapautettu rantayleiskaavassa osoitettua RA-aluetta metsäalueeksi eli M-alueeksi. Toisin sanoen kahta RA-laatikkoa on siirretty pois kallion kupeesta lounaaseen eikä metsäalueen määrä vähene juuri ollenkaan alkuperäiseen verrattuna. Metsämaiden hoito tulee jatkumaan metsätaloussuunnitelmien pohjalta. 6 KAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Kohteesta ei ole tehty havainnekuvia. 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Kaavan mukainen rakentaminen toteutuu uusien tonttien kohdalta maanomistajien halukkuuden ja aikataulun mukaan. 7 TEHDYT PÄÄTÖKSET JA ASIAKIRJAT Kaavaprosessiin liittyviä asiakirjoja, kuten muistutuksia, vastineita ja pöytäkirjoja on esitetty liitteessä 2. 7.10.2011 pidettiin kaavahankkeen osalta aloituspalaveri. Pöytäkirja on liitteessä 2. Kaavan laatimiselle ei nähty esteitä. Tonttien haluttiin pysyvän RA-tontteina ja luontoselvitys katsottiin tarpeelliseksi. Molemmat ohjeet on otettu huomioon kaavaluonnosta tehtäessä. Kaavaluonnoksesta ei tehty muistutuksia eikä siitä annettu lausuntoja. ELY-keskuksella ei ollut lausuttavaa. Pöytäkirjoja on esitetty liitteessä 2. Koska kaavaluonnoksesta ei ollut muistutuksia eikä lausuntoja, ei kaavaa muutettu millään tavalla kaavaehdotusta tehtäessä lukuunottamatta pieniä tekstitarkistuksia yleisissä määräyksissä. Kaava jätettiin kaavaehdotuksena nähtävillepanoa varten Kemiönsaaren kuntaan 7.3.2012.

10 Fiskarissa 7.3.2012. DI Pasi Rantanen kaavoittaja (YKS 318) Meijerikuja 10 10470 Fiskari pasi.rantanen@kaavoitus.info puh. 041-5077088 Liiteluettelo Liite 1 Liite 2 Liite 3 OAS, jossa lähestymiskartat, ote yleiskaavasta ja maakuntakaavasta Pöytäkirjoja, lausuntoja ja vastineita Luontoselvitys

KIMITOÖNS KOMMUN STRANDDETALJPLAN FÖR RAJALA PLANBESKRIVNING KIMITOÖNS KOMMUNFULLMÄKTIGE

1 Denna planbeskrivning gäller lägenheterna: -2:16 Rajala -2:29 Halmslät i Pedersjö by (453 av Kimitoöns kommun (322) 1 BASUPPGIFTER KIMITOÖN STRANDDETALJPLAN FÖR RAJALA GENOM DETALJPLANEN BILDAS KVARTERET 1 SAMT ETT JORD- OCH SKOGSBRUKSOMRÅDE. Planeringsorganisation Stranddetaljplanen har utarbetats av Kainuun kaavoitus- ja mittauspalvelu oy (DI Pasi Rantanen). Handläggningar av planen Inledningsrådslaget om planläggningen hölls 7.11.2011 (Protokollet i bilaga 2) Utkastet till planen samt planen för deltagande och bedömning har varit offentligt framlagda 9.2. - 24.2.2012. Planförslaget har varit offentligt framlagt XXXXX. Kommunstyrelsen har godkänt detaljplanen / 200. Kommunfullmäktige har godkänt detaljplanen / 200. 2

1.1 PLANOMRÅDETS LÄGE Planeringsområdet är beläget i Västra Finlands län, i Pedersjö by av Kimitoöns kommun. Planeringsområdet ligger i västra delen av Kimitoön på cirka 10 kilometers avstånd från tätorten Kimito. Området gränsar till havet. Karta över områdets avgränsning som bilaga A i bilaga 1. Planeringsområdet är till sin storlek cirka 2.5 hektar. 1.2 PLANENS NAMN OCH SYFTE Planens namn härleds av namnet på en lägenhet som finns med i en annan plan och på vilket området ligger. Syftet med planen framgår av planen för deltagande och bedömning samt av följande sammanfattningsdel. 2 SAMMANFATTNING På planområdet gäller strandgeneralplanen för Kimito. Utdrag ur generalplanen och dess bestämmelser i bilaga B. I generalplanen i fråga har två obebyggda RA-tomter i den bakomliggande terrängen anvisats för planeringsområdet, vilka vardera har 240 vån.-m2 byggrätt. I den gällande landskapsplanen har området inte några särskilda beteckningar. Landskapsplanen i bilaga C. Den styrande planen är strandgeneralplanen för Kimito, som är en plan med rättsverkningar, dvs. dimensioneringen har där beräknats enligt stomlägenhetsprincipen. Markägaren är inte tillfreds med avgränsningen av och innehållet för strandgeneralplanens RA-tomter. Då strandgeneralplanen för Kimito gjordes upp i slutet av 1990-talet, var de aktuella lägenheterna i den nuvarande markägarens 90-åriga fars ägo och fadern varken kunde, förstod eller var medveten om att påverka planens innehåll med hänsyn till hans lägenheter. 3

På planeringsområdet finns det två bostadsbyggnader, av vilka den ena har en ladugård i gott skick. Båda bostadsbyggnaderna har i strandgeneralplanen betecknats med RA-beteckning, dvs. som fritidsbostäder i stället för med AObeteckning, fastän man har bott i båda och kan bo där året om. Dessutom är avgränsningen av RA-tomten i strandgeneralplanen dålig med tanke på terrängen och byggbarheten. I strandgeneralplanen har gränsen mellan de två RA-tomterna ritats längs fastighetsgränsen mellan lägenheterna, till följd av vilket RA-tomten för lägenheten 2:29 har blivit alldeles för liten med beaktande av hur tomten kan bebyggas. Största delen av denna RA-tomt är på ett berg, där man inte kan bygga. Den befintliga bostaden är egentligen det enda ställe där man kan bygga på tomten på grund av det rätt stora berget och ett brant stup. Därtill är tomten i fråga tätt inklämd mellan många granntomter. På den aktuella RA-tomt som anvisas av strandgeneralplanen kan inte den byggrätt (240 vån.-m2) som anvisas av strandgeneralplanen inte förverkligas. Den som gjort upp strandgeneralplanen torde inte ha observerat att lägenheterna har samma ägare, varför RA-tomtens gräns har ritats längs gränsen mellan lägenheterna. Även på den västligare RA-tomten finns det något att förbättra, för bl.a. en del av ladugården ligger utanför RAtomtgränsen. Dessutom har den som gjort upp strandgeneralplanen glömt att för dessa två lantbrukscentrum/bostadsbyggnader i den bakomliggande terrängen anvisa strandbastur på stranden. Strandgeneralplanen i fråga korrigerades och uppdaterades 2005, varvid över 60 ändringar gjordes i den ursprungliga strandgeneralplanen. Största delen av ändringarna var uttryckligen att ändra RA-tomterna till AO-tomter samt att anvisa strandbastur som saknades för bostadsbyggnaderna, lantbrukscentralerna och fritidsbostäderna i den bakomliggande terrängen. Korrigeringar utfördes endast för sådana markägare, som krävde detta, dvs. största delen korrigerades ej, detta planeringsområde inberäknat. Eftersom Kimitoöns kommun åtminstone inte inom den närmaste framtiden ämnar uppdatera strandgeneralplanen för stränderna i Kimito, har markägaren på eget initiativ börjat korrigera bristerna i strandgeneralplanen med hjälp av en stranddetaljplan, vilken på sitt område åsidosätter strandgeneralplanen. 4

Markägaren vill alltså planera läget för de två RA-tomterna som är belägna i den bakomliggande terrängen mer förnuftigt med hänsyn till terrängen och användbarheten oberoende av fastighetsgränsen mellan lägenheterna. Man avser inte att öka antalet tomter och ej heller anvisa nya tomter på stranden, utan läget och storleken för de två tomterna i den bakomliggande terrängen korrigeras i den bakomliggande terrängen, dvs. på över 100 meters avstånd från strandlinjen. I fråga om dimensioneringen ändras således ingenting. Samtidigt skulle bristen på strandbastur för lägenheterna korrigeras. Från den längre bort belägna bostadsbyggnaden är det för närvarande ett över 300 meters avstånd längs de egna markerna till stranden, vilket är en litet för lång väg att gå från bastun för att bada på stranden. Markägaren har angående saken diskuterat med kommunens planläggare, byggnadsinspektören och tekniske direktören. Därtill har det hållits ett inledningsrådslag vid ELY-centralen i Åbo. Alla parter anser att en stranddetaljplan är den bästa lösningen för att rätta till situationen. Till följd av inledningsmötet beslutades att tomterna bevaras som RA-tomter och att de inte ändras till AO-tomter. 3 UTGÅNGSPUNKTERNA 3.1 UTDREDNING AV PLANOMRÅDETS FÖRHÅLLANDEN 3.1.1 Allmän beskrivning av området Planeringsområdet består av två lägenheter, som befinner sig i samma markägares ägo. Lägenheten 2:29 omfattar två parceller, vilka båda finns med i planen. Lägenheten 2:16 består även den av två parceller, men i planen finns med endast den parcell som är belägen på land, för den aktuella lägenhetens vattenområde finns inte med i planen. I strandgeneralplanen för lägenheterna i fråga har tilldelats två RA-tomter, av vilka den västligare är belägen på lägenheten 2:29. Denna parcell är till sin östliga del till största delen bergig och till den västliga delen ett område med gräsmatta. Den återstående delen av planeringsområdet är före detta åker, som nuförtiden sköts som vall ända fram till havsstranden. I västra delen av planeringsområdet finns det i någon mån blandskog, närmare stranden lövträdsbestånd. En bäck löper genom området. Fotografier av området finns i naturutredningen bilaga 3. 5

Den byggda miljön På området finns två små bostadsbyggnader av brädkonstruktion. På gårdstunet för den mer västliga av dessa bostadsbyggnader ligger en ladugårdsbyggnad och en rätt ny liten bastubyggnad. Den västligare bostadsbyggnaden har alltså fungerat som en lantgård och de områden som nu är vall, har förut varit åkrar. I bostadsbyggnaden i fråga har man de senaste åren bott på somrarna. På stranden finns det ett litet skjul för båttillbehör, vartill det finns små liderbyggnader invid bostadsbyggnaderna. Igen byggnad har något skyddsvärde. Fotografier av byggnaderna i naturutredningen. Befolkningens struktur och utveckling: På planeringsområdet bor det inte stadigvarande invånare. I närheten av området finns det flera fritidsbostäder, men även året runt-bostäder. Två före detta bostadsbyggnader är belägna på planeringsområdet, av vilka den ena också har använts som gårdscentrum. I dag bor man alltså där sommartid. Samhällsstruktur Området har inte kommunalteknik, utan avfallshanteringen sker fastighetsvis. Elektricitet och vägförbindelserna finns färdiga. Service, arbetsplatser och näringsliv Den närmaste servicen är belägen i Kimito centrum cirka 10 kilometer mot nordväst. Rekreation På planeringsområdet finns inga allmänna rekreationsobjekt eller -rutter. Trafik Planeringsområdet gränsar till den väg som leder till Kimito, vilken har sandbeläggning på en 1.5 kilometers sträcka och den resterande delen asfalt. 6

Miljöstörningar I närheten av området finns det inga anläggningar som medför miljöstörningar. 3.1.2 Markinnehav Planområdet är helt i privat ägo. 3.2 PLANERINGSLÄGET 3.2.1 Planer, beslut och utredningar som gäller planområdet Landskapsplan I gällande landskapsplan finns inga specialbeteckningar för området. Landskapsplanen i bilaga C till bilaga 1. Generalplan Området har en gällande strandgeneralplan med rättsverkningar, som har trätt i kraft 26.6.2001. I strandgeneralplanen gjordes ändringar och revideringar, vilka trädde i kraft 14.6.2005. I strandgeneralplanen har för planeringsområdet anvisats 2 tomter i den bakomliggande terrängen. Strandgeneralplanen finns i bilaga B till bilaga 1. Detaljplan På planeringsområdet eller i dess närhet finns det inte en enda detaljplan Byggnadsordning Byggnadsordningen för Kimitoöns kommun har trätt i kraft 1.1.2009. Grundkarta Grundkartan för planläggningen av planeringsområdet har godkänts 2.2.2012.

7 Byggförbud Området har inga byggförbud. Planläggningsbeslut Planen för deltagande och bedömning samt utkastet till planen har varit offentligt framlagda 9.2. - 24.3.212 och planförslaget XXX. 4 ETAPPERNA FÖR PLANERINGEN AV DETALJPLANEN 4.1. BEHOVET AV EN PLANERING AV DETALJPLANEN, INLEDANDET AV PLANERINGEN OCH BESLUTEN OM DETTA Det har blivit aktuellt att göra upp en detaljplan på grund av de orsaker som upptas i denna text i sammanfattningsavsnittet. 4.2 DELTAGANDE OCH SAMARBETE Deltagandet och samarbetet har till största delen uppgetts i planen för deltagande och bedömning, vilken finns i bilaga 1. 4.3 DETALJPLANENS MÅL Målen för markägaren har uppgetts redan tidigare i denna text samt i planen för deltagande och bedömning.

8 5 BESKRIVNING AV DETALJPLANEN 5.1 PLANENS UPPBYGGNAD I stranddetaljplanen bildas inte nya tomter, utan endast läget och formen för de två RAtomter som anvisats i strandgeneralplanen ändras en aning så de passar bättre in i terrängen. Dessutom anvisas närmare stranden två strandbastur för att betjäna de två lägenheterna i den bakomliggande terrängen och de två RA-tomterna. 5.1.1 Dimensionering Den kanske viktigaste uppgiften för strandgeneralplanen är att på ett vidsträckt område fördela byggrätten jämbördigt mellan de olika markägarna enligt principen för stomlägenheten. Då strandgeneralplanen gjordes upp har byggrätten för alla strandägare i Kimito beräknats genom att beakta de redan sålda och genomförda strandtomterna för stomlägenheten. Liksom av texten ovan framgår, har strandbyggrätt anvisats för planeringsområdet i generalplanen. I generalplanen har noggranna utredningar och tabeller gjorts upp i anslutning till ärendet. Eftersom nya strandtomter inte anvisas i denna stranddetaljplan, kan man i denna stranddetaljplan helt stödja sig på de dimensioneringsspecifikationer som gjorts i samband med strandgeneralplansarbetet. Med andra ord finns de motiveringar för dimensioneringen där, vilka ska användas och inte heller har nya tabeller eller kalkyler gjorts. I allmänhet anvisas i genomsnitt 1-2 strandtomter per strandlinjekilometer mera än i generalplanen, varvid även dimensioneringarna förändras i någon mån. Läget och formen för de två RA-tomter som anvisats i strandgeneralplanen har en aning korrigerats i den bakomliggande terrängen. Efter ändringarna är de alltjämt belägnas på 100 meters avstånd från strandlinjen, dvs. de är s.k. tomter i den bakomliggande terrängen. Tomter med egen strand har inte anvisats. Avståndet till strandlinjen är alltjämt cirka 180 meter i genomsnitt. På det ställe, där en småbåtsfarled har muddrats till stranden är det ett 100 meters avstånd från gränsen till RA-tomterna på strandsidan. Dessutom har tomterna bevarats som RA-tomter enligt generalplanen, även om de två bostadsbyggnaderna på planeringsområdet har varit året runt-bostäder. De har alltså inte ändrats till AO-tomter i denna plan.

Byggrätten även för RA-tomterna har bevarats som den samma som det har fastställts för dem i strandgeneralplanen eller maximalt 240 vån.-m2/tomt. Planbestämmelserna motsvarar helt innehållet i strandgeneralplanen med det undantaget, att det i bestämmelserna om avloppsvatten hänvisas till en nyare lagstiftning. Vidare har bl.a. byggnadernas höjdnivå i förhållande till havet justerats i enlighet med Kimito kommuns byggnadsordning och de nyaste stranddetaljplanerna. 9 5.2 UPPNÅENDET AV MÅLEN FÖR MILJÖNS KVALITET För planeringsområdet har en naturutredning genom åtgärd av en biolog gjorts upp, vilken finns som i bilaga 3. Utvidgningen av de befintliga RA-tomterna har skett mot sydväst på det område som skötts som gräsmatta och som gårdstun redan en längre tid. Området i fråga har tidigare varit åkermark. Enligt naturutredningen har det inte på detta utvidgningsområde på vallområdet hittats utrotningshotade växter och ej heller något skyddsområde. Fotografier av området i bilaga 3. 5.3. OMRÅDESBEGRÄNSNINGAR 5.3.1 Kvartersområdena Byggnadsbestämmelserna för planen och dess kvartersområden framgår av planläggningsbestämmelserna som finns i bilaga till denna beskrivning. Byggrätten för RA-tomterna är den samma som fastställs i generalplanen. 5.3.2 Rekreationsområden Den återstående delen av området som inte har anvisats som kvartersområden, har i planen anvisats som jord- och skogsbruksområde, där byggrätten till två bastubyggnader är belägen. Dessutom har en ladugårdsbyggnad blivit kvar på M-området samt den ena av de två bostadsbyggnader, som man har för avsikt att lämna kvar som förrådsbyggnader i framtiden eller riva.

10 5.3.3 Trafik- och gatuområden Vägnätet baserar sig helt på det befintliga vägnätet. Vägarna har antecknats som riktgivande. 5.3.4 Samhällsteknik Sommarstugornas avfallshantering sker tomtvis på det sätt som anvisas av planbestämmelserna och föreskrifterna av kommunens myndigheter. Till området kommer det en ellinje. 5.4 PLANENS VERKNINGAR 5.4.1 Verkningarna på den byggda miljön, konsekvenserna för naturen och naturmiljön Eftersom den existerande RA-tomten utvidgas en aning mot sydväst ovanpå det område med gräsmatta som använts som gårdsområde, orsakar ändringen inte vare sig skogsavverkningar eller jordschaktningsarbetet och inverkar således ej heller naturmiljön. Då RA-tomternas område har utvidgats mot sydväst, har samtidigt av det RA-område som anvisats i strandgeneralplanen frigjorts som skogsområde eller M-område. Med andra ord har två RA-moduler flyttats bort från platsen invid berget mot sydväst och volymen skogsområde minskar knappast alls i jämförelse med det ursprungliga. Skötseln av skogsmarkerna kommer att fortsätta utifrån skogsekonomiplanerna. 6 GENOMFÖRANDET AV PLANEN 6.1 PLANER SOM STYR OCH ÅSKÅDLIGGÖR GENOMFÖRANDET Inga visualiseringar har gjorts av objektet. 6.2 GENOMFÖRANDE OCH TIDTABELLL Byggandet enligt planen genomförs med hänsyn till de nya tomterna enligt markägarnas vilja och tidtabell.

11 7 FATTADE BESLUT OCH DOKUMENT Handlingar som hänför sig till planprocessen, såsom anmärkningar, bemötanden och protokoll har lagts fram i bilaga 2. 7.10.2011 hölls ett inledningsrådslag om projektet med avseende på planprojektet. Protokollet finns i bilaga 2. Man önskade att tomterna skulle bevaras som RA-tomter och en naturutredning betraktas som nödvändig. Båda anvisningarna har beaktats då utkastet till planen har utarbetats. Inga anmärkningar om planutkastet har gjorts och ej heller har utlåtanden om det avgetts. ELY-centralen har inte haft något att yttra. Protokollen har lagts fram i bilaga 2. Då det varken har funnits anmärkningar eller utlåtanden om planutkastet, har planen inte ändrats på något sätt då planförslaget gjordes upp med undantag för små textjusteringar i de allmänna bestämmelserna. Planen lämnades som ett planförslag för att framläggas offentligt till Kimitoöns kommun 7.3.2012. Fiskars 7.3.2012 DI Pasi Rantanen planläggare Planläggare (YKS 318) Mejerigränd 10 10470 Fiskars pasi.rantanen@kaavoitus.info tfn 041-5077088 Bilageförteckning Bilaga 1 Bilaga 2 Bilaga 3 Plan för deltagande och bedömning, med utgångskartor, utdrag ur generalplan och landskapsplanplan Protokoll, utlåtanden och bemötanden Naturutredning

Kemiönsaaren kunta Liite 1 Rajalan ranta-asemakaava Bilaga 1 1 (5) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa (322) Pedersjön kylässä (453) tiloilla 2:16 Rajala sekä 2:29 Halmslät. Tila 2:29 käsittää kaksi palstaa, jotka molemmat ovat mukana kaavassa. Tila 2:16 koostuu sekin kahdesta palstasta, mutta kaavassa on mukana vain maalla sijaitseva palsta, sillä kyseisen tilan vesialue ei ole mukana kaavassa. Suunnittelualue sijaitsee Kemiönsaaren länsiosassa noin 10 kilometrin päässä Kemiön keskustaajamasta. Aluerajauskartta liitteessä A. Suunnittelualueen pinta-ala on 2.5 hehtaaria. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelualueella on voimassa Kemiön rantayleiskaava. Ote yleiskaavasta ja sen määräyksistä liitteessä B. Kyseisessä yleiskaavassa on suunnittelualueelle osoitettu kaksi takamaaston RA-tonttia, jossa kummassakin on 240 k-m2 rakennusoikeutta. Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei alueelle ole erityismerkintöjä. Maakuntakaava liitteessä C. Ohjaavana kaavana on Kemiön rantayleiskaava, joka on oikeusvaikutteinen kaava eli siinä mitoitus on laskettu kantatilaperiaatteella. Maanomistaja ei ole tyytyväinen rantayleiskaavan RA-tonttien rajaukseen ja sisältöön. Kun Kemiön rantayleiskaavaa laadittiin 1990-luvun lopussa, oli kyseiset tilat nykyisen maanomistajan 90-vuotiaan isän omistuksessa eikä isä osannut, ymmärtänyt tai tiennyt vaikuttaa kaavan sisältöön tilojensa osalta. Suunnittelualueella on kaksi asuinrakennusta, joista toisessa on hyväkuntoinen navetta. Molemmat asuinrakennukset on rantayleiskaavassa merkitty RAmerkinnällä eli loma-asunnoiksi AO-merkinnän sijasta vaikka molemmissa on asuttu ja pystyy asumaan ympärivuotisesti.

2 Lisäksi kahden RA-tontin rajaus on rantayleiskaavassa maaston ja rakennettavuuden kannalta huono. Rantayleiskaavassa kahden RA-tontin raja on piirretty tilojen välistä kiinteistörajaa pitkin, minkä seurauksena tilan 2:29 RAtontti on muodostunut aivan liian pieneksi ottaen huomioon tontin rakennettavuuden. Suuri osa tästä itäisemmästä RA-tontista on kallion päällä, johon ei pysty rakentamaan. Olemassa oleva asuinrakennus on oikeastaan ainoassa paikassa mihin tontilla voi rakentaa suurehkon kallion ja jyrkänteen takia. Lisäksi kyseinen tontti on monen naapuritontin tiukassa puristuksessa. Kyseiselle rantayleiskaavan osoittamalle RA-tontilla ei pysty toteuttamaan rantayleiskaavan osoittamaa rakennusoikeutta (240 k-m2). Rantayleiskaavan laatija ei liene huomannut, että tiloilla on sama omistaja, minkä vuoksi RAtontin raja on piirretty tilojen välistä rajaa pitkin. Toisin sanoen olemassa olevat asuinrakennukset on vahvistettu kiinteistörajojen mukaan. Myös läntisemmässä RA-tontissa on paranneltavaa, sillä mm. osa navettaa on RA-tonttirajauksen ulkopuolella. Lisäksi rantayleiskaavan laatija on unohtanut osoittaa näille kahdelle takamaastossa olevalle maatilakeskukselle/asuinrakennukselle rantasaunat rannalle. Kyseistä rantayleiskaavaa korjattiin ja ajantasaistettiin 2005, jolloin alkuperäiseen rantayleiskaavaan tehtiin yli 60 muutosta. Suurin osa muutoksista oli juuri RA-tonttien muuttamista AO-tonteiksi sekä puuttuvien rantasaunojen osoittamista takamaaston asuinrakennuksille, maatilakeskuksille ja lomaasuinnoille. Korjauksia tehtiin vain sellaisille maanomistajille, jotka sitä vaativat eli suuri osa jäi korjaamatta mukaanlukien tämä suunnittelualue. Koska Kemiönsaaren kunta ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole ajantasaistamassa rantayleiskaavaansa Kemiön rantojen osalta, on maanomistaja lähtenyt korjaamaan rantayleiskaavan puutteita oma-aloitteellisesti ranta-asemakaavan avulla, joka alueellaan syrjäyttää rantayleiskaavan. Maanomistaja haluaa siis suunnitella kahden takamaastossa olevan kahden RAtontin sijaintia maaston ja käytettävyyden kannalta järkevämmin tilojen välisestä kiinteistörajasta välittämättä. Tonttien lukumäärää ei olla lisäämässä eikä rannalle olla osoittamassa uusia tontteja vaan kahden takamaaston tontin sijaintia ja kokoa korjataan takamaastossa eli yli 100 metrin päässä rantaviivasta. Mitoituksellisesti mikään siis ei muutu. Samalla korjattaisiin tilojen rantasaunojen puute. Kauemmaisesta asuinrakennukseta on tällä hetkellä yli 300 metrin matka omia maita pitkin rannalle, joka on hieman liian pitkä matka käydä saunasta uimassa rannalla. Maanomistaja on käynyt asian tiimoilta kunnan kaavoittajan, rakennustarkastajan ja teknisen johtajan puheilla. Lisäksi on pidetty aloituspalaveri ELY-keskuksessa Turussa. Kaikkien tahojen mielestä rantaasemakaava on paras ratkaisu tilanteen korjaamiseksi.

3 Aloituspalaverin keskustelujen seurauksena päätettiin tontit pitää RA-tontteina eikä muuttaa niitä AO-tonteiksi. 3. LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT Kaavoituksen alkuvaiheessa tullaan esittämään maanomistajalle erilaisia idealuonnoksia, joista parhaimpia työstetään edelleen varsinaiseksi luonnokseksi. Idealuonnokset syntyvät tehtyjen selvitysten, osallisten ja kuntalaisten mielipiteiden perusteella. Luonnokseen tehdään muutoksia tarpeen mukaan ja kun muutostarpeita ei enää esiinny, asetetaan kaavaehdotus kuntaan hyväksytettäväksi. Tarkemmin kaavoitusprosessista ja sen aikataulusta myöhemmin tässä tekstissä. 4. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Ranta-asemakaavalla pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon olemassa oleva luonnonympäristö, muuttuneet maanomistusolot sekä maanomistajan toivomukset. Alueesta tehdään luontoselvitys biologin toimesta. 5. OSALLISET Asemakaavatyössä kuullaan mahdollisimman laajasti eri intressipiirejä, jotta lopullinen kaavaehdotus kompromissina tyydyttäisi mahdollisimman monia. Osallisia ovat mm. seuraavat tahot: - maanomistajat ja rajanaapurit - asukkaat ( =kuntalaiset), kunta - paikalliset yhdistykset - yrittäjät - ELY-keskus - Varsinais-Suomen liitto - Turun maakuntamuseo

4 6. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavoituksessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laatimisprosessia, joka on esitetty liitteenä D olevassa kaaviossa. Rajanaapureille lähetetään tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma tammikuun 2012 aikana. Kaavoitushankkeen alkamisesta ilmoitetaan ilmoituslehdessä Luonnos ja ehdotusvaiheessa ei kaavasta tiedoteta kirjeitse muille kuin suunnittelualueen ulkopaikkakuntalaisille rajanaapureille. ELY-keskuksen, maakuntaliiton, tiehallinnon sekä museoviraston kanssa vuorovaikutus tapahtuu viranomaisneuvotteluissa sekä postitse. Muiden tahojen, kuten kuntalaisten, yhdistysten ja yrittäjien tiedottamisessa joudutaan turvautumaan ainoastaan lehtikuulutuksiin osallisten suuresta määrästä johtuen. Lehtikuulutusten lisäksi kaavan etenemisestä ilmoitetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Kemiönsaaren kotisivuilla (www.kimitoon.fi). Ilmoituslehtenä käytetään Annonsbladetia eli suomeksi ilmoituslehteä. Kuulutuksissa ilmoitettujen aikojen puitteissa kaava-asiakirjoja on nähtävillä kunnantalolla, mutta myös muina aikoina voi kunnantalolla käydä esittämässä mielipiteitään. Paras tapa kysellä kaavasta tai vaikuttaa siihen on ottaa yhteyttä suoraan kaavoittajaan tai maanomistajaan.

5 7. KAAVATYÖN TAVOITTEELLINEN AIKATAULU Kaavatyön tavoitteellinen aikataulu käsittelyvaiheineen: ASIA AJANKOHTA Kaavoituspäätös,vireilletulokuulutus 1/2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1/2012 Lähtötiedot ja tavoitteet 9/2011-01/2012 Asemakaavaluonnos 1/2012 Asemakaavaehdotus 3/2012 Julkinen nähtävilläolo 4/2012 Lausunnot 4/2012 Vahvistaminen ja kuulutus 6/2012 8. YHTEYSTIEDOT Kaavoituksesta vastaa DI Pasi Rantanen puh. 041-5077088 pasi.rantanen@kaavoitus.info Yhdyshenkilönä Kemiönsaaren kunnassa toimii kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg. ake.lindeberg@kimitoon.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään työn edistymisen mukaan. Liiteluettelo: A B C D Lähestymiskartta Rantayleiskaava Maakuntakaava Kaavoitusprosessikaavio

Kimitoöns kommun Stranddetaljplan för Rajala DELTAGANDE- OCH BEDÖMNINGSPLAN 1. PLANERINGSOMRÅDET Planeringsområdet är beläget på lägenheterna 2:16 Rajala, 2:29 Halmslät i Pedersjö by (453) av Kimitoöns kommun (322). Planeringsområdet 2:29 omfattar två parceller, vilka vardera finns med i planen. Lägenheten 2:16 består även den av två parceller, men i planen finns med endast den parcell som finns på land, ty den aktuella lägenhetens vattenområde finns inte med i planen. Planeringsområdet är beläget i västra delen av Kimitoön på cirka10 kilometers avstånd från centrumtätorten i Kimito. Karta över det avgränsade område finns i bilaga A. Planeringsområdets ytareal är cirka 2,5 hektar. 2. PLANERINGENS UTGÅNGSPUNKTER OCH MÅL På planeringsområdet är strandgeneralplanen för Kimito i kraft. Utdrag ur generalplanen och dess bestämmelser i bilaga B. I generalplanen i fråga har för planeringsområdet anvisats två RA-tomter i den bakomliggande terrängen, vardera med 240 vån.m2 byggrätt. I gällande landskapsplan finns inga specialbeteckningar för området. Landskapsplanen i bilaga C. Den styrande planen är strandgeneralplanen för Kimito, som är en plan med rättsverkningar, dvs. dimensioneringen har där beräknats enligt stomlägenhetsprincipen. Markägaren är inte nöjd med avgränsningen och innehållet för RA-tomterna. Då strandgeneralplanen för Kimito gjordes upp i slutet av 1990-talet, var lägenheterna i fråga i den nuvarande ägarens 90-årige fars ägo och fadern 2

varken kunde, förstod eller visste om att påverka planens innehåll i fråga om sina lägenheter. På planeringsområdet finns det två bostadsbyggnader, den ena med en ladugård i gott skick. Båda bostadsbyggnaderna har i strandgeneralplanen betecknats med RA-beteckningar, dvs. som fritidsbostäder i stället för med AO-beteckning, även om man bott på båda och kan bo där året om. Vidare är avgränsningen för de två RA-tomterna dålig i terrängen och med hänsyn till lämpligheten för byggande. I strandgeneralplanen är gränsen för de två RA-tomterna ritad längs fastighetsgränsen mellan lägenheterna, och till följd härav har RA-tomten för lägenheten 2:29 blivit alltför liten med beaktande av lämpligheten för tomtens bebyggande. Största delen av denna RA-tomt finns på ett berg, där man inte kan bygga. Den befintliga bostadsbyggnaden är egentligen på den enda plats, där man kan bygga på grund av det rätt stora berget och branten. Dessutom är tomten i fråga tätt inklämd mellan många granntomter. På den aktuella RA-tomten som anvisas av strandgeneralplanen i fråga kan man inte genomföre den av strandgeneralplanen anvisade byggrätten (240 vån.m2). Den som gjort upp strandgeneralplanen torde inte ha observerat att tomten har samma ägare, varför RA-tomtens gräns har ritats längs gränsen mellan lägenheterna. Även hos den mer västliga RA-tomten finns det något att förbättra, ty bl.a. en del av ladugården finns utanför RA-tomtgränsen. Därtill har den som gjort upp strandgeneralplanen glömt att anvisa strandbastur på stranden för dessa två gårdscentraler/bostadsbyggnader som finns i den bakomliggande terrängen. Strandgeneralplanen i fråga korrigerades och uppdaterades 2005, då över 60 ändringar företogs i den ursprungliga strandgeneralplanen. Största delen av ändringarna bestod uttryckligen av att ändra RA-tomter till AO-tomter samt att anvisa strandbastur som saknades för bostadsbyggnader, gårdscentraler och fritidsbostäder i den bakomliggande terrängen. Korrigeringar gjordes endast för sådana markägare, som krävde det, dvs. en stor del blev inte korrigerade, inklusive detta planeringsområde. Eftersom Kimitoöns kommun åtminstone inte inom den närmaste framtiden avser att uppdatera sin strandgeneralplan med hänsyn till stränderna i Kimito, har markägaren börjat korrigera bristerna i strandgeneralplanen på eget initiativ med hjälp av en stranddetaljplan, vilken på sitt område åsidosätter strandgeneralplanen. 3

Markägaren vill alltså planera läget för de två RA-tomterna i den bakomliggande terrängen mer förnuftigt med hänsyn till terrängen och deras användbarhet utan att bry sig om fastighetsgränsen mellan lägenheterna. Man avser inte vare sig att öka antalet tomter eller anvisa nya tomter utan läget och storleken för de två tomterna i den bakomliggande terrängen korrigeras, dvs. till över 100 meters avstånd från strandlinjen. I fråga om dimensioneringen ändras således inget. Samtidigt skulle bristen på strandbastur för lägenheterna korrigeras. Från den mer avlägset belägna bostadsbyggnaden är det i detta nu ett avstånd på över 300 meter längs de egna markerna till stranden, vilket är en litet för lång väg från bastun att gå för att bada på stranden. Markägaren har i fråga om ärendet uppsökt kommunens planläggare, byggnadsinspektör och tekniska chef. Därtill har ett begynnelserådslag hållits med ELY-centralen i Åbo. Alla parter anser att en stranddetaljplan är den bästa lösningen för att rätta till situationen. Till följd av begynnelserådslaget beslutades att bevara tomterna som RAtomter och inte ändra dem till AO-tomter. 3. ALTERNATIV SOM SKA UTARBETAS I begynnelseskedet av planläggningen kommer det att läggas fram olika utkast till idéer, av vilka de bästa vidarebearbetas till ett egentligt utkast. Idéutkasten kommer till på basis av de utredningar som gjorts, utifrån de delaktigas och kommuninvånarnas åsikter. I utkastet görs ändringar efter behov och då det inte längre förekommer behov av ändring, föreläggs planförslaget kommunen för godkännande. Närmare om planläggningsprocessen och dess tidtabell senare i denna text. 4. VERKNINGAR SOM SKA BEDÖMAS Med stranddetaljplanen strävar man efter att så väl som möjligt beakta den befintliga naturmiljön, de förändrade markägarförhållandena samt markägarnas önskemål. På området görs en naturutredning genom åtgärd av en biolog. 5. DELAKTIGA 4

Inom arbetet på detaljplanen hörs olika intressentgrupper så omfattande som möjligt, för att det slutliga planförslaget som en kompromiss ska tillfredsställa så många som möjligt. Delaktiga är bl.a. följande parter: - markägarna och rågrannarna -invånarna (=kommuninvånarna), kommunen - de lokala föreningarna -företagarna -ELY -centralen - Egentliga Finlands förbund - Åbo landskapsmuseum 6. ORDNANDE AV DELTAGANDE OCH VÄXELVERKAN Vid planläggningen följs processen för att utarbeta en detaljplan med växelverkan enligt markanvändnings- och bygglagen, vilken har lagts fram i schemat i bilaga D. Rågrannarna tillsänds denna plan för deltagande och bedömning i januari 2012. I tidningen (Annonsbladet) annonseras om att planläggningsprojektet inleds. I utkast- och förslagsskedet informeras inte om planen brevledes till andra än planeringsområdets rågrannar utanför kommunen. Växelverkan med ELY-centralen, landskapsförbundet, vägförvaltningen samt museiverket sker genom myndighetsrådslag samt per post. Vid informerandet av övriga parter, såsom kommuninvånarna, föreningarna och företagarna, är man tvungen att ty sig till endast tidningskungörelser på grund av det stora antalet delaktiga. Förutom genom tidningskungörelser meddelas om hur planen framskrider på kommunens officiella anslagstavla samt på webben på Kimitoöns hemsidor (www.kimitoon.fi). Som annonsorgan begagnas Annonsbladet, dvs. på finska Ilmoituslehti. 5

Inom ramen för de tider som uppgetts i kungörelserna finns planhandlingarna framlagda offentligt i kommunhuset, men även under andra tider kan man besöka kommunhuset och föra fram sina åsikter. Det bästa sättet att fråga om planen och påverka den är att direkt kontakta planläggaren eller markägaren. 7. TIDTABELLSMÅLEN FÖR PLANARBETET Tidtabellsmålen för planarbetet jämte handläggningsskeden: ÄRENDE Planläggningsbeslut, kungörelse om anhängighet Plan för deltagande och bedömning Utgångsuppgifter och mål 9/2012-01/2012 Utkast till detaljplan Förslag till detaljplan Offentligt framläggande Utlåtanden Fastställelse och kungörelse 8. KONTAKTINFORMATION För planläggningen svarar DI Pasi Rantanen tfn 041-5077088 pasi.rantanen@kaavoitus.info Kontaktperson i Kimitoöns kommun är planarkitekt Åke Lindeberg. ake.lindeberg@kimitoon.fi 6

Planen för deltagande och bedömning uppdateras allt efter som arbetet framskrider. Bilageförteckning: A B C D Utgångskarta Strandgeneralplan Landskapsplan Schema över planläggningsprocessen

PÖYTÄKIRJA Liite2/Bilaga2 Asia: Rajalan ranta-asemakaava, aloituspalaveri Paikka: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kokoustila, Lemminkäisenkatu Turku Aika: 7.10.2011 klo. 9.30-10.30. Läsnä: Maarit Kaipainen, Varsinais-suomen ELY-keskus, puh. joht. Helge Landell, maanomistaja Pasi Rantanen, kaavoittaja, siht. Helge Landell omistaa Kemiössä kaksi tilaa (322-453-2-29 Halmslät ja 322-453-2-16 Rajala). Kumpikin tila koostuu koostuu kahdesta palstasta. Alueella on voimassa rantayleiskaava. Kun Kemiön rantayleiskaavaa laadittiin, oli kyseiset tilat edellämainitun maanomistajan 90-vuotiaan isän omistuksessa. Maanomistajan isä ei ollut ymmärtänyt kaavoituksen päälle eikä tarkastanut kaavaluonnoksia tai pitänyt puoliaan kaavoituksessa, minkä takia rantayleiskaava hänen osaltaan jäi sittemmin jälkikasvun mielestä puutteelliseksi. Kyseisille kahdelle tilalle on vahvistettu kaksi olemassaolevaa ympärivuotista asuintaloa RA-merkinnällä (eikä siis AO- tai AM-merkinnällä) selvästi takamaastoon. Molemmat asuinrakennukset ovat olleet maatilakeskuksia, joissa toisessa on jäljellä hyväkuntoinen navettakin. Lisäksi maatiloille ei ole osoitettu rannalle maatilasaunan varausta kuten muille vastaaville takamaaston maatiloille/asuinrakennuksille joilla on tilalta yhteys rannalle. Allekirjoittanut on ollut Kemiön ja Västanfjärdin aluearkkitehtina ja mukana molempien kuntien rantayleiskaavojen tarkistustyössä. Noin 5 vuotta kummankin rantayleiskaavan vahvistumisen jälkeen tehtiin kyseisten rantayleiskaavojen ajantasaistus/korjaus ja tarkistustyö, joissa tehtiin yli 60 muutosta kumpaakin rantayleiskaavaan. Suurin osa oli juuri vääriä RA/AO-merkintöjä tai sitten oli osasta takamaaston maatilakeskuksista unohtunut rantasaunan rakennusoikeuden osoittaminen. Suuressa osassa takamaastossa olevien maatilojen tai pelkästään maa-alueidenkin osalta oli alkuperäisessä rantayleiskaavassa merkitty rantasaunaoikeus punaisella ympyrällä ainakin niiden osalta, jotka siitä olivat kaavoitusvaiheessa muistuttaneet. Ajantasaistuksessa rantasaunoja ja vääriä RA-merkintöjä korjattiin sellaisten maanomistajien osalta, jotka sitä vaativat. Kaiken kaikkiaan muutoksia tehtiin siis myös ajantasaistuksessa vain sellaisille maanomistajille, jotka ottivat asian esille. Muille maanomistajille vanha rantayleiskaava jäi voimaan puutteineen. Maanomistaja Helge Landelle toivoo nyt rantayleiskaavan muuttamista siten, että kahta RAlaatikkoa korjataan sijainniltaan sellaiseen paikkaan, mikä paremmin vastaa niin maaston kannalta ja käytettävyydeltään olemassa olevia realiteetteja. Hänelle on osoitettu kauas rannasta kaksi RAtonttia, joissa kumpaisessakin on asuinrakennus. Itäisemmän RA-laatikon asuinrakennus on kesäkäytössä ja verrattain vanha ja huonokuntoinen. Kyseisen RA-alueen alueelle ei saa mahtumaan lisärakennuksia, koska kyseinen pieni tontti sijaitsee tontilla, joka pääosin on kalliota ja monen naapuritontin puristuksissa. Maanomistaja olisi halukas muuttamaan tonttien kokoa ja paikkaa siten, että molemmat tontit olisivat niin kooltaan kuin muodoltaan sellaisia, että niille järkevästi voisi sijoittaa rantayleiskaavan mukainen rakennusoikeus eli 240 k-m2. Kahden tontin rajauksia ja paikkaa tarkistetaan takamaastossa yli 100 metrin päässä rantaviivasta olemassa olevalla hoidetulla nurmikkopiha-alueella eli maanomistaja ei tavoittele rakennusoikeuksien siirtämistä rannalle tai rantavyöhykkeelle alle 100 metrin päähän rannasta. Mitoitus siis pysyisi samana kuin mitä rantayleiskaavassakin. Rantayleiskaavassa kaavoittaja ei liene huomannut, että kahden vierekkäisen tilan omistaja on sama ja sen vuoksi hän on piirtänyt kahden RA-tontin rajaukset kiinteistörajojen mukaan sillä seurauksena, että toisesta tontista on muodostunut aivan liian pieni sellaiseen maastonkohtaan, mihin lisärakentamista ei voi toteuttaa.