Lapsen osallsuuden ja hyvnvonnn tukemnen monammatllsessa yhtestyössä TUVET-täydennyskoulutus kevät 2019 Pa Ruutu, Oppms- ja ohjauskeskus Valter
3 Elämänkaarajattelu, tulevasuusorentaato Lapsen tukemnen täyteen mttaansa kasvamsessa Vomavarat ja vahvuudet Lähtökohdat estykseen Varhanen tuk ja ennaltaehkäsy Palveleva systeem Yhtestomnta Tutkva näkökulma, tlanneanalyys Yhtestomnnallnen ongelmanratkasu, senstvnen kurnpto Tatojen opettelu, tovottava/myöntenen käyttäytymnen Eettset näkökulmat
Lapsen okeuksen sopmus perusperaatteet 1. Syrjmättömyys (artkla 2) 2. Lapsen edun huomomnen (artkla 3) 3. Okeus elämään ja kehttymseen (artkla 6) 4. Lapsen näkemysten kunnottamnen (artkla 12) Lsäks sopmus edellyttää, että sopmusmaat turvaavat lapselle rttävän osuuden yhteskunnan vomavarosta, mutta Suomessa tätä e ole tostaseks seurattu. (Matt Rmpelä, 2014)
Lapsen okeus on akusen velvollsuus. J.P.Grant, UNICEFn entnen pääshteer
Keskustelua Keskustelkaa parn kanssa ta penessä ryhmässä, mtä edellsessä dassa mantut peraatteet tarkottavat ja mten näkyvät käytännössä. Mllasa näkökulma lttyy lapsen okeuksen toteuttamseen lapsen kehtyksen näkökulmasta. Votte lstata okeuksn lttyvä asota, kuten lapsen okeus o suojaan ja turvaan o huolenptoon ja hovaan o tulla kohdatuks ja hyväksytyks o kokea tuottavansa loa ympärstölleen o omatahtseen kehtykseen o lmasta melpde ja osallstua päätöksentekoon
Ure Bronfennbrennern ekolognen systeemteora Penn, 2005 7
Palvelujärjestelmän tarkastelua o Mkä on tarkastelun ja/ta tomnnan keskössä? o Systeemn ja tomntamallen (byrokratan) tarkotus ja haasteet o Systeem tsessään e ole koskaan arvokas > van palvelevalla systeemllä on arvoa! o Lkkuuko laps va työntekjä? o Mten palveluja tuotetaan, kehtetään ja arvodaan? Mten palvelunkäyttäjän ään kuuluu? o Mten vakutuksa ja vakuttavuutta arvodaan ja tutktaan? o Normen tuntemnen ja turhen/rajottaven normen purkamnen o Professosta va lapsesta lähtemnen? o Sektoresta kasvun ja kehtyksen kokonasvaltaseen tukemseen lapsen luonnollsssa kasvuympärstössä o Koulu oman alueensa keskuksena
Lapsen luonnollset kasvuyhtesöt o Perheen merktys lapsen kasvussa > perhe avanasemassa sekä hyvnvonnn että erarvosuuden perytymsessä (ylsukupolvsuus) o Erarvosuuden lsääntymnen, esmerkks kohortt 87 ja 97 o Perhe, päväkot ja koulu ovat lapsen kehtyksen ja hyvnvonnn kannalta merkttävmmät kasvuympärstöt > suojaaven tekjöden tunnstamnen > yhtestyö vanhempen kanssa vomavarana o Rskperheessä kasvamnen, esmerkks pähteet, väkvallan pelko, vakavat saraudet, vakavat rstrdat, köyhyys o Kodn ulkopuolelle sjotetut lapset o Perheden monnasuuden tukemnen o Muta merkttävä kasvuyhtesöjä ovat, mm. naapurusto, muut lapsen läheset, harrastukset, nuorsotom, seurankunta jne. o Meda ja some vakuttajna o Yksnäsyys suomalasten lasten kasvuun lttyvänä lmönä o Kusaamnen koulussa ja somessa
Lapsen ja lähesten akusten yhdessä tommnen o Monammatllnen yhtestyö, monalanen yhtestyö, verkostotyö ja yhtestomnta yhdessä tommsta kuvaavna kästtenä > sanavalntojen merktys o Kasvatusvastuu ja kasvatuskumppanuus o Mllon päväkodssa ja koulussa vodaan omn kenon tukea lasta? Mhn tarvtaan tukea ta konsultaatota ulkopuolelta? Mllon on syytä ottaa yhteys ertysn palveluhn, esmerkks lastensuojelu ja erkossaraanhoto? o Perheden/ammattlasten ohjauspalvelut > suorat neuvot/ohjeet va tukemnen ovaltamseen/oppmseen/ongelmanratkasuun o Klpalevat menetelmät ja deologat, rstrtaset ohjeet (esmerkks jäähy) o Dalogsuuden lsäämnen parantaa yhtestyön laatua o Tasa-arvosuus ja rnnakkasten/vahtoehtosten tulkntojen kunnotus o Säännöllnen yhteydenpto on tärkeää ja tapa mllä yhteyttä pdetään, esmerkks vanhempen kokemukset wlmasta
Mstä ja mten puhumme o Valtut sanat lmentävät sen hetkstä ymmärrystämme asasta (arvoja, arvostuksa ja asennetta) sekä rakentavat todellsuutta o Sanavalntamme kertovat osaltaan mllasa ovat kasvatusta, oppmsta ja kuntoutusta ohjaavat melkuvat. o Mtä vältän toselle omalla lmasulla, esmerkks puhunko vakeasta ta haastavasta lapsesta, haastavasta käytöksestä va haastavasta kehtysvaheesta. o Mltä puheemme lapsesta, vanhemmasta, kollegasta ta yhtestyökumppansta kuulostaa? o Arvottava puhe > Tunnstanko mllon arvotan? Metnkö mltä kuulostan? o Tosaalta semanttnen nokttelu, kelellä pätemnen ja vallankäyttö sanolla lamauttavat ja estävät vuorovakutusta ja yhtestomntaa. o Ammatllnen puhe ja kel, ammattslang o Tatavmmatkaan sanavalnnat evät pelasta, jos sanat ovat rstrdassa muun vuorovakutuksen ja tekojen kanssa
Keskustelu penssä ryhmssä: lapsen osallsuuden tukemnen kasvuyhtesössä, esmerkks o melpteen lmasu o päätöksenteko o osallstumnen neuvotteluhn o tedon saant
Esmerkkejä suomalasesta tutkmuksesta ja raportesta (lapsn ja nuorn lttyven pakkotomen käyttö) o Lastenpsykatrset osastot: Laura Sllman & Johanna Vanhatalo 2009, Paula Heskanen 2004 o Lastensuojelulatokset: Susanna Hokkala 2014, Elna Ekholm 2013 o Lapset ja nuoret jolla on kehtysvamma: Tmo Salovta, Raja Prttmaa & Elna Kontu 2014; Terh Koskentausta, Hekk Seppälä & Hemo Valkama 2003 o Opetustom: Tuja Ilmonen 2015 o Lasten ja vanhempen näkökulma: Pa Ruutu, käynnssä oleva vätöstutkmus > Ahetta kästellään usessa opnnäytetössä > huom. teoraosuuksen lähteet ssältävät usen paljon vanhentunutta tetoa ja ajattelua!!!! Pa Ruutu
Suurmmat huolet suomessa o Organsaatossa puuttuu systemaattset tomntatavat haastavn tlantesn. o Työntekjät evät ole saaneet koulutusta pakon käyttöön ja rajottamseen lttyen. o Huoltaja/vanhempa e nformoda tapahtuneesta ta käytetystä kenosta. o Jälkpurkukäytänteet rajottamsen jälkeen vahtelevat, e toteudu systemaattsest. o Rajottamsta/käytettyjä pakkotoma e krjata/dokumentoda. o Puuttuu menetelmä ja käytäntöjä, joden avulla arvodaan haastava tlanteta tuleven suunntelmen ja nterventoden pohjana. o Myöntesen käytöksen tukemsen suunntelma e käytetä systemaattsest asakkaan tukena ja organsaatolta puuttuu selkeä suunntelma pakon käytön vähentämseen. o Velä on lan vähän tutkmusta aheesta.
Tärketä peraatteta pakon käyttöön ja fyysseen rajottamseen lttyen Mapa tomntamalla mukallen o Preventvset nterventot: ennaltaehkäsy ja vuorovakutus ovat ana enssjasa o Koulutus ja yhteset tomntamallt tlantesn, esmerkks Mapa tomntamall, joka on useamman tahon sertfoma ja perustuu kansanvälsn NICE ohjestuksn. o Ana rskenarvont päätöksenteon taustalla o Ana tm-ntervento o Vmenen vahtoehto, vähten rajottava, mahdollsmman vähän akaa, kohtuullnen ja okeasuhtanen o Jälkselvttely ja raportont > valmus reflektoon o Alakäsllä huoltajan huomomnen o Pohdnta stä, mten tlanteta vältetään jatkossa > myöntesen/tovottavan käytöksen suunntelma
Oppms- ja ohjauskeskus Valter www.valter.f @Valter_f FB: Oppms- ja ohjauskeskus Valter
Ktos ajastas Pa Ruutu pa.ruutu@valter.f @PaRuutu