HUS nivelreumapotilaan polku

Transkriptio

1 Epäly Hodon alotus / Sarauden aktvvahe Seuranta / Hoto tasapanossa Hodon srto Sarauden hotovastuu srtyy terveyskeskukseen, jos potlaalla e ole bologsta lääktystä ja taut on hyvässä hototasapanossa. Ore Nvelet kpeytyvät, aamut ertysen vaketa. Varaa ajan lääkärltä. Jatkokäynnt Reumatolog tekee hodon vastearvon. Jos saraus e rauhotu, tarkstetaan lääktystä. Kortsonpakallshodot tarvttaessa Potlas varaa ajan. Hotajan vastaanotto tarvttaessa Vastaanotto Työterveyslääkärn ta terveyskeskuslääkärn vastaanotto. Jatkotutkmukset Reumaepäly vahvstetaan lopulta verkokeella sekä nvelten tunnustelulla. Turvakokeet Turvakokeden ottamnen, seuranta ja tulknta tapahtuu terveyskeskuksessa. 2. käynt Reumahotaja käy tarkemmn läp nvelreumaa sarautena. Perehdytys ja motvont omahotoon. Käydään läp lääktyksen sopvuutta, konsultodaan tarvttaessa lääkärä. Enstetopävä/- ryhmä Monammatllnen tm Saat hotos alussa lähetteen monammatllsen tmn vastaanotolle. Tapaat tmn enstetoryhmässä ja tarvttaessa ykslökäynnellä. Seuranta reumatologan klnkalla Hodon seuranta. Kontrollkäynnt ja omahoto. Turvakokeet (lääkehodon seurantakokeet) Turvakokeden ottamnen, seuranta ja tulknta tapahtuu terveyskeskuksessa. Seuranta terveyskeskuksessa Hodon seuranta. Kontrollkäynnt ja omahoto. Lähete reumatologan klnkalle Mahdollset lsätutkmukset 1. käynt Reumatolog tekee dagnoosn ja alottaa lääkehodon. Lähete tehdään pääsääntösest myös monammatllsen tmn vastaanotolle: fys, to, sos, kunt. ohjaaja. Reumahotaja antaa tetoa saraudesta, ohjaa lääkehodon alotuksen ja kertoo turvakoekäytännöstä. Sarauden uudelleenaktvotumnen Reumalääkärn konsultont. Paluu tomvaan lääktykseen terveyskeskuksessa. Jos se e rtä, lähete reumatologan klnkalle, jossa lääktys tarkstetaan ja korjataan.

2 Ore Nvelet kpeytyvät, aamut ertysen vaketa. Varaa aka lääkärn vastaanotolta, jos snulla on seuraava oreta: Nvel ta nvelet ovat turvoksssa ja kanketa etenkn aamusn. Nvelet arstavat, ekä arkuus johdu tapaturmasta ta vammasta. Suvussas on reumasarauksa. Alkuoresn kuuluu usen myös yleskunnon lasku, sarauden tunne ja väsymys.

3 LÄÄKÄRI Vastaanotto Työterveyslääkärn ta terveyskeskuslääkärn vastaanotto. Huolellsen taustan kartottamsen ja klnsen tutkmuksen jälkeen vodaan epälyn herätessä tehdä nvelkpujen syyn selvttämseks laboratorotutkmuksa. Tarkotuksena on mettä myös muta sytä nvelorelle, mutta nvelreumaa epältäessä on keskestä mnmoda hotoon pääsyn vveet. Katso lsätetoja reumapotlaan hotopolusta ja lähetteen krjaamsesta HYKS-alueella Terveysportsta: Lähteet ja ohjeta nvelkpusen potlaan tutkmseks Reumatalosta:

4 LÄÄKÄRI Jatkotutkmukset Reumaepäly vahvstetaan lopulta verkokeella sekä nvelten tunnustelulla Ilman nveltulehdusta e tule määrttää verkokella reumatekjää. Jos potlaalla e ole nveltulehdusta, e reumatekjää tule määrttää, ekä mllonkaan selkärankareumaa epältäessä. Reumatekjä todetaan 5 prosentlla suomalassta ja van osalla hestä on nvelreuma. Mllon kannattaa määrttää veren reumatekjötä:

5 Mahdollset lsätutkmukset Reumaepäly vahvstetaan lopulta verkokeella sekä nvelten tunnustelulla. 1 2 Joskus enskäynnllä todetaan tarve lsätutkmukslle, jotta okea dagnoos ja hoto saadaan varmast selvlle. Mahdollset lsätutkmukset vovat olla esmerkks laboratoro- ta kuvantamstutkmuksa.

6 1. käynt Reumatolog tekee dagnoosn ja alottaa lääkehodon. Lähete tehdään pääsääntösest myös monammatllsen tmn vastaan- otolle: fys, to, sos, kunt. ohjaaja. Reumahotaja antaa tetoa saraudesta, ohjaa lääkehodon alotuksen ja kertoo turvakoekäytännöstä Käy kutsukrjeen mukasest ennen vastaanottokäyntä mahdollsssa laboratoro- ja röntgentutkmuksssa. Lääkär tekee dagnoosn sekä alottaa lääkehodon. Saat lähetteen monammatllsen tmn vastaanotolle: fysoterapaan, tomntaterapaan, sosaaltyöntekjälle ja kuntoutusohjaajalle. Lääkärn jälkeen tapaat hotajan, joka antaa lsätetoa saraudesta, ohjaa lääkehodon alotuksen ja kertoo turvakoekäytännöstä. Käytännössä turvakokeet tehdään omalla terveysasemalla ta työterveyshuollossa. Hotaja ohjaa snua tomttamaan B-todstuksen ertyskorvattavsta lääkkestä Kelaan. Tutustu Reumatalon Tetoa-osoon:

7 2. käynt Reumahotaja käy tarkemmn läp nvelreumaa sarautena. Perehdytys ja motvont omahotoon. Käydään läp lääktyksen sopvuutta ja tarvttaessa meleen herännetä kysymyksä. 1 Kanssas keskustellaan seuraavsta ahesta: Vonnstas ja mahdollssta kysymyksstäs Lsätetoa reumasaraukssta löydät: 2 Kerrataan antreumaattnen lääktys, kortsonn- ja kpulääkkeden käyttö ja Kysytään turvakokeden sujumsesta 4 Keskustellaan nfektoden hodosta, osteoporoosn ehkäsystä, kalsumn ja D-vt. saannsta ja suostukssta, osteoporoossta, ravnnosta ja panonhallnnasta, pähtestä, tupakonnsta, jalkojen hodosta, suunterveydestä, slmäterveydestä, sydän- ja versuonsarauksen ennaltaehkäsystä ja rokotukssta. 5 Tarkstetaan, että olet tomttanut B-todstuksen Kelaan 6 Tarkstetaan, että olet ottanut yhteyttä tmohjauksen ertystyöntekjöhn el muuhun monammatllseen tmn.

8 Enstetopävä/-ryhmä Enstetopävä Kuntoutusohjaaja järjestää vuosttan useampa enstetopävä, jossa saat lsätetoa saraudestas. Enstetopävässä luennovat lääkär, saraanhotaja ja ravtsemusterapeutt. Enstetopävät järjestetään vrka-akaan ja mukaan vo ottaa yhden lähesen. Enstetoryhmä Fysoterapeutt, tomntaterapeutt, kuntoutusohjaaja ja sosaaltyöntekjä ohjaavat potlata penryhmssä, jota järjestetään useta joka vuos (non joka tonen vkko). Nässä penryhmssä potlaat saavat tetoa saraudesta, lkkumsesta, pävttästomsta, apuvälneasosta, kuntoutuksesta, sosaalturvasta jne.

9 Turvakokeet (lääkehodon seurantakokeet) Turvakokeden ottamnen, seuranta ja tulknta tapahtuu terveyskeskuksessa. 1 Kun snulle alotetaan reumalääktys, saat lääkereseptn ja krjallsen lääkeohjeen reumatologan klnkalta. Usempa reumalääkketä käytettäessä on lääkkeen turvallsuutta seurattava säännöllsn vernäytten. Turvakoeseuranta tapahtuu omassa terveyskeskuksessa. 2 3 Ole yhteydessä mahdollsmman pan lääktyksen alottamsen jälkeen oman terveyskeskuksenne hotajaan, joka järjestää turvakokeden seurannan ja lattaa laboratoro-pyynnöt tetokoneelle. Ilmota terveyskeskuksen hotajalle myös mkäl lääktystäs muutetaan. Turvakokeden tarve saattaa muuttua lääktysmuutoksen myötä. Sov terveyskeskuksen hotajan kanssa, mten saat turvakokeden vastaukset. Vot varata laboratoroajat HUSLAB:n svulta: Huom! Myös terveyskeskuksen hotaja vo konsultoda reumahotajaa tarvttaessa 4 5 Mkäl turvakokessa lmenee pokkeavuuksa, terveysasemanne lääkär ottaa nhn kantaa. Hän konsulto tarvttaessa reumatologan klnkan lääkärä. Lääketurvakokessa käymnen on erttän tärkeää, koska verenkuva- ja maksa-arvomuutokset vovat olla oreettoma mutta slt aheuttaa son terveysrskn. Lsätetoa turvaverkokesta sekä vtearvosta:

10 Jatkokäynnt Reumatolog tekee hodon vastearvon. Jos saraus e rauhotu, tarkstetaan lääktystä. 1 2 Vkko ennen vastaanottoa saat matkapuhelmees lnkn Omavont-kaavakkeeseen, johon pääset krjautumaan verkkopankktunnuksllas. Kaavakkeet ovat olennanen osa hodon seurantaas. Jos snulla e ole verkkopankktunnuksa, lomakkeet vo täyttää ennen vastaanottoa. Varaa tällön n. 10 mnuutta lomakkeen täyttämseen ennen käyntä polklnkalle. Lääkär tekee hodon vastearvon ja tutk nvelet. 3 Met ennen käyntä, onko snulla jotan kysymyksä ja mten olet vonut vme akona. Huom! Jos olet loukannut nveles, ole enssjasest yhteydessä terveyskeskukseen

11 Kortsonpakallshodot tarvttaessa Nvelten pakallset kortsonhodot ovat tehokas tapa rauhottaa nopeast yksttäsen nvelen tulehdus mssä tahansa sarauden vaheessa. Tulehtuneta nvelä (turvonneta, kuumottava ja arkoja) vodaan tarvttaessa hotaa nvelten kortsonpstokslla lääkärn tomesta. Reumatologan klnkan hodossa ollessas vot varata pstoksa varten ajan joko reumapolklnkan lyhyelle tomenpdeajalle (nn sanottu pstospolklnkka) ta oman terveysaseman lääkärlle. Muut kun reumatologan klnkan hodossa olevat potlaat varaavat pstosajan ana oman terveysaseman lääkärlle. Pakallshotoja vodaan antaa max. 3-4 vkon välen. Ole yhteydessä reumatologan klnkan ajanvaraukseen pstosajan varaamseks.

12 Hotajan vastaanotto tarvttaessa 1 2 Vot varata erllsen ajan hotajan vastaanotolle mssä vaheessa hotoas tahansa. Hotajan kanssa vot kerrata omaan hotoos lttyvä asota ja keskustella sarautes aheuttamsta tuntemukssta. Lääkärn vastaanoton jälkeen snulla on mahdollsuus tavata hotaja vastaanottoon lttyvssä asossa.

13 Monammatllnen tm Saat hotos alussa lähetteen monammatllsen tmn vastaanotolle. Tapaat tmn enstetoryhmässä ja tarvttaessa ykslökäynnellä. Lähetteet fysoterapaan ja tomntaterapaan ovat vomassa vuoden. Sosaaltyöntekjälle, kuntoutusohjaajalle ja hotajalle vot varata ajan lman lähetettä. Jos tarvtset lähetettä jossan hodon vaheessa, pyydä tarvttaessa uus lähete lääkärltäs. Tutustu tarkemmn tmn esttelyyn, jotta tedät mssä asossa vot kääntyä hedän puoleensa. Hodostas vastaavat Tarvttaessa hotoas tukevat Lääkär Fysoterapeutt Tomntaterapeutt Saraanhotaja Sosaaltyöntekjä Kuntoutusohjaaja

14 < EDELLINEN Lääkär Hodostas vastaa ana reumaan perehtynyt lääkär, vakka vastaanotolla snua vo hotaa erkostuva lääkär. Reumapolklnkka on reumasarauksn erkostunut klnkka, joten hodamme van reumasarauttas. Vot olla yhteydessä terveyskeskuslääkärs mussa terveytees lttyvssä asossa.

15 < EDELLINEN Saraanhotaja Reumatologan erkosalan monammatllseen työryhmään kuuluu myös reumahotaja. Reumahotajen tärken tehtävä on potlaan ohjaamnen ja kohtaamnen. Ohjauksessa korostuvat omahodon tukemnen ja potlaan vomaantumsen tunteen lsäämnen. Reumahotajalta saat tetoa saraudestas sekä lääktykseen lttyvstä asosta. Reumahotaja auttaa ja tukee snua hotoon stoutumsessa sekä antaa tukea arjessa jaksamseen.

16 < EDELLINEN Fysoterapeutt Fysoterapeutt on lkkumsen asantuntja, joka ohjaa ja neuvoo snua saraus huomoden suorutumaan arktomnnosta ja peruslkkumsesta. Fysoterapeutt auttaa snua löytämään snulle sopva lkuntamuotoja ja tarvttaessa ohjaa ykslöllsä kuntouttava harjotteta. Snun tomnta- ja/ta työkykyäs vodaan tarvttaessa arvoda ja parantaa er kenon kuten harjotten ta apuvälneratkasun.

17 < EDELLINEN Tomntaterapeutt Reumatologan erkosalan monammatllseen työryhmään kuuluu yleensä myös tomntaterapeutteja. Tomntaterapaan tulevat potlaat sarastavat er reumasarauksa, mutta suurn tomntaterapaa tarvtseva ryhmä ovat nvelreumaa sarastavat henklöt. Potlaat ovat reumasarauden er vahessa ja saraus on vakuttanut hehn er tavon. Tomntaterapa tapahtuu ykslöllsest ta ryhmässä. Tomntaterapeutt tukee snua ylläptämään ja parantamaan tomntakykyäs nn, että selvydyt pävttässtä tomnnostas mahdollsmman omatomsest. Snua vodaan ohjata tsestä huolehtmsen, työn, vapaa-ajan ja levon tomnnossa. Tomntaterapan lähestymstapa on asakaslähtönen. Shen kuuluu, että hmnen nähdään aktvsena osallstujana tomntaterapaprosessssa. Tomntaterapeutt vovat sovttaa ja valmstaa snulle tarvttaessa esmerkks erlasa ortooseja (lastoja, tuka) käsn ja kaularankaan, ohjata snua nveltensäästössä ja penapuvälneden käytössä. Tomntaterapassa arvodaan yläraajan tomntaa mm. erlaslla standardodulla testellä ja mttarella sekä haastattelemalla ja havannomalla.

18 < EDELLINEN Kuntoutusohjaaja Kuntoutusohjaus on snun ja läheses tomntakykyä ja arkelämää tukevaa tomntaa. Saraalossa on kuntoutusohjaaja, jotka vovat auttaa snua löytämään vertastukpalveluta ja hyödyntämään lkunta- ja kuntoutusmahdollsuuksa. Kuntoutusohjaaja tom yhteyshenklönä sarastuneen henklön, kodn, saraalan, koulun ja muden kuntoutukseen osallstuven tahojen välllä. Vot keskustella kuntoutusohjaajan kanssa myös kun tarvtset lomakkeden ja hakemusten täyttämsessä ohjausta.

19 < EDELLINEN Sosaaltyöntekjä Sosaaltyöntekjän kanssa on mahdollsta keskustella elämäntlanteesta ja sarastumsen aheuttamsta muutokssta sekä saada ykslöllstä neuvontaa ja ohjausta sosaalturvasta ja sosaalpalvelusta. Vot kääntyä sosaaltyöntekjän puoleen myös, kun haluat keskustella sarauden vakutuksesta esm. työssä jatkamseen.

20 Hodon srto Reumasarauden hotovastuu srtyy terveyskeskukseen, jos potlaalla e ole bologsta lääktystä ja taut on hyvässä hototasapanossa. Srtoa suunnteltaessa reumaklnkalla keskustellaan kanssas hodon seurannasta Kun sarautes on hyvässä hototasapanossa perusreumalääktyksellä, hotos srtyy terveyskeskukseen. Ole yhteydessä terveyskeskukseen jo hodon srron tapahtuessa Vot varata ensmmäsen käynnn terveyskeskuslääkärlle jo 6 kk kohdalla ja jatkossa vuoden välen. Käy mahdollsssa turvaverkokessa säännöllsest. Vot valta tse oman terveyasemas ja terveysasemaa vo vahtaa krjallsella lmotuksella enntään vuoden välen. Vot olla kerrallaan yhden terveysaseman asakkaana. Osalla terveysasemsta saattaa olla oma reumahotaja ja vot valta tselles sopvmman terveysaseman hotos srtyessä perusterveydenhuoltoon. Lsätetoa hotopakan valnnasta: 4 Musta huolehta omahodostas ja ota lääkkees säännöllsest. Ole yhteydessä terveysasemaas, jos orees aktvotuvat.

21 Seuranta Reumatologan klnkalla Hodon seuranta. Kontrollkäynnt ja omahoto Vkko ennen vastaanottoa saat matkapuhelmees lnkn Omavont-kaavakkeeseen, johon pääset krjautumaan verkkopankktunnuksllas. Kaavakkeet ovat olennanen osa hodon seurantaas. Jos snulla e ole verkkopankktunnuksa, lomakkeet vo täyttää ennen vastaanottoa. Varaa tällön n. 10 mnuutta lomakkeen täyttämseen ennen käyntä polklnkalle. Käy ennen käyntä snulle ohjelmodussa tutkmuksssa ohjestuksen mukaan. Met ennen käyntä, onko snulla jotan kysymyksä ja mten olet vonut vme akona. 4 Lääkär arvo käynnllä onko saraus edelleen hyvässä hototasapanossa.

22 Seuranta terveyskeskuksessa Hodon seuranta. Kontrollkäynnt ja omahoto. Varaa aka kerran vuodessa lääkärn vastaanotolle. Kysy reumasarauksn perehtynyttä lääkärä.

23 LÄÄKÄRI Sarauden aktvotumnen Reumalääkärn konsultont. Paluu tomvaan lääktykseen terveyskeskuksessa. Jos se e rtä, lähete reumatologan klnkalle, jossa lääktys tarkstetaan ja korjataan. Jos taut aktvotuu, varaa aka omalle lääkärlles (joko omasta terveyskeskuksesta ta jos olet edelleen reumatologan klnkan potlas, ole suoraan yhteydessä sen ajanvaraukseen).

24 LÄÄKÄRI Sarauden uudelleenaktvotumnen Reumalääkärn konsultont. Paluu tomvaan lääktykseen terveyskeskuksessa. Jos se e rtä, lähete reumatologan klnkalle, jossa lääktys tarkstetaan ja korjataan. Mllon konsultoda erkossaraanhotoa? Aktvset synovtt johtavat hotamattomna nvelten tuhoutumseen ja ovat ana ahe lääkehodon tehostamseen. Jos tarvtaan lääktyksen tehostamsta. Kun epällään tuoretta reumatauta ta akasemmn todettu taut on jatkuvast aktvnen/uudelleen aktvotunut. Kun epällään reuman komplkaatota ta lmaantuu omtusa, pokkeava oreta ta laboratoroarvoja turvakokessa, john tarvtaan erkoslääkärn arvota (kts. turvakoeohjeet) Jos taudn aktvsuus e vähene 3( 6) kk:n kuluessa lääkkeen vahtamsesta ta hodon tehostamsesta, on lääktystä arvotava uudelleen. Jos tarvtaan lonkka-, SI- ta leukanvelen pakallshotoa (muut nvelet: terveyskeskuksessa) Jos naspotlas suunnttelee raskautta: konsultodaan sekä reumatologaa, että nastentauten pkl:aa. Jos tarvtaan ertystä arvota apuvälnestä. Konsultaato-ohjeta:

25 Tauotus vatsataudssa / flunssassa jne. Bologsta lääktystä e tarvtse tauottaa flunssassa ta vatsataudssa ta mussa levssä nfektossa. Van vakavat nfektot, kuten keuhkokuume, edellyttävät lääktyksen tauottamsta ja tähän saat ohjauksen reumahotajalta ta lääkärltäs.

26 Matkustamnen / rokotukset Reumalton svulla tetoa rokotukssta: Suomen reumatologsen yhdstyksen rokotuskooste: Reumatalon tetoa matkustamsesta ja rokotukssta: Terveyden ja hyvnvonnn latoksen (THL) rokotusohjeet: Suosteltavat ja harkttavat rokotukset mattan:

27 Perhesuunnttelu Raskauden suunnttelu kannattaa ottaa puheeks oman reumalääkärn kanssa jo hyvssä ajon. Reumasaraudet evät usemmten ole esteenä raskaudelle, mutta osaan reumalääkkestä saattaa lttyä skön kehtyshärön rsk ja sks lääktys suunntellaan yhdessä lääkärn kanssa tehokkaaks ädlle, mutta vaarattomaks skölle. Reumatauta sarastavan hedelmällsyys on normaal, mutta hyvn aktvnen taut vo aheuttaa ohmenevä kuukautskerron härötä ja raskaaks tulo vo kestää tosnaan kauemmn. Tulehduskpulääkkeet härtsevät hedelmöttyneen munasolun knnttymstä, joten nden käyttöä on syytä välttää anakn ennen ja jälkeen ovulaaton. Raskautta e suostella, mkäl ädllä on amylodoossta aheutuva munuasen vajaatomnta ta tautn lttyvä versuonten tulehdus. Reumatauten oreet ja tulehduksellnen aktvsuus yleensä joko helpottavat (seropostvnen nvelreuma) raskauden akana ta raskaus e juur vakuta taudnkulkuun (SLE ja Sjögrenn oreyhtymä). Jollakn lääktys vodaan usen kokonaan tauottaa raskauden ajaks. Hyvn penellä osalla oreet vovat lsääntyä. Kutenkn monet reumasaraudet, esm. nvelreuma, vovat pahentua raskauden jälkeen. Rskraskauksen ennustetta parantavat tarkka ädn ja skön vonnn seuranta. Reumasaraus e yleensä vakuta synnytystapaan vaan synnytystapa valkotuu synnytysopllsn perusten. Normaal alatesynnytys on tovottavaa. Ennen synnytystä kannattaa selvttää lonkkanvelten lkkuvuus. Lonkken tekonvelet evät posta alatesynnytyksen mahdollsuutta. Vakea lonkan lkerajotus ta lonkan tekonvelen tlanne vo edellyttää kesarnlekkausta. Kesarnlekkauksesta topumnen on yleensä htaampaa kun alatesynnytyksestä. Imetys on usemmten sallttua. Tetyt lääkkeet ovat metyksen akana kellettyjä. Lääktyksstä on syytä keskustella etukäteen lääkärn kanssa. Lähde Nastalo: Lsätetoa reumataudesta ja raskaudesta Reumalton svulta:

28 Työelämä Saat myös reumatologan polklnkalta tukea työkykyys. Vot keskustella työkykyyn, ammatnvalntaan ja ammatllseen kuntoutukseen lttyvstä kysymyksstä sosaaltyöntekjän ja kuntoutusohjaajan kanssa. Monammatllnen tm arvo tarvttaessa tarkemmn työkykyäs ja työkykyäs tuetaan kuntoutuksen avulla. Keskustele ammattlasen kanssa ennen kun teet työsuhteesees lttyvä päätöksä. Lsätetoa työergonomasta tomsto- ja tetotyöläselle Työterveyslatoksen svulla: Reumalton svulla lsätetoa työkyvystä ja reumasaraukssta:

29 Omahoto Omahoto on tärkeä osa hotoas. Musta huomoda etenkn: nvelergnoma arjessas snulle sopvan lkunnan harrastamnen turvakokesta ja lääktyksestä huolehtmnen terveellnen ja monpuolnen ravtsemus rttävä un hammasterveys, hotamattomat hampaat lsäävät tulehdusrskä huolehd asanmukassta rokotukssta älä tupako ta lopeta tupakont hoda jalkojas, ehkäse kovettuma ja haavoja Lsätetoa omahodosta Reumatalosta: Kuntoutumstalo ohjeta reumapotlalle: Reumalton nvelten säästöohjeta: Reumalton lkuntatetoa:

30 Vertastuk Vertastuk el kokemusten jakamnen tosen saman kokeneen kanssa vo olla hyödyllstä sarauden er vahessa. Vertastuen avulla vo olla helpomp ymmärtää, mtä saraus tarkottaa käytännössä ja mten se vakuttaa jokapäväseen elämään. Usen omen kokemusten jakamnen myös helpottaa omaa oloa. Lsätetoja Reumatalosta: Lsätetoja Vertastalosta: Lsätetoja vertastuesta Reumalton svulta: Tetoa oman aluees yhdstyksstä: Pääkaupunkseudun reumayhdstyksä: Helsngn Reumayhdstys Ry: Espoon Reumayhdstys Ry: Vantaan Reumayhdstys Ry:

31 Yhteystedot HUS:n Kolmosaraalan reumatologan polklnkka Jorvn ssätauten polklnkka Pejaksen ssätauten polklnkka Porvoon ssätauten polklnkka Lohjan ssätauten polklnkka Hyvnkään ssätauten polklnkka Raaseporn ssätauten polklnkka