Kraft Drift. Boren rahtilaivaan asennettiin rotorpurje. Bores fraktfartyg med ett rotorsegel. s Suomen Konepäällystöliiton julkaisu 1/2015

Transkriptio

1 Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton julkasu 1/2015 Korkea pyöreä sylnter työntää alusta Boren rahtlavaan asennettn rotorpurje s En hög snurrande cylnder skjuter fram fartyget Bores fraktfartyg med ett rotorsegel Voma & Käyttö 1/2015 1

2 Ssällys Pääkrjotus Chefredaktör Voma & Käyttö Kraft Drft Suomen Konepäällystölton ammatt- ja tedotusleht 109. vuoskerta Pääkrjotus... 3 Murroksesta menestykseen ja maalman hupulle... 4 Palkanalennukset hölmölästen hommaa... 4 Sähkönkäyttö pysy ennallaan marraskuussa ja kulutus ol edellsvuoden suurunen... 5 Sähköä rttää Suomessa ens talvenakn edellytyksenä, että kotmaset vomalatokset ja rajajohdot tomvat... 6 Puun käyttö ptää nostaa 100 mljoonaan kuutometrn... 7 Metso tomttaa automaatoteknologaa Hanburger Hungara Power -yhtön uuteen vomalatokseen Unkarssa... 7 Helsngssä kehtetään työkalua parhaden energaratkasujen löytämseks kaavotusvaheessa... 8 Fortumn Lovsan ydnvomalatoksella onnstunut tuotantovuos Sähköreservä postuu asantuntja varottaa tuontsähkön rskestä...10 Fortum jatkaa panostustaan aaltovomateknologoden tutkmukseen ja kehtykseen hankkmalla osuuden Wellosta...10 Alstomn Tampereen yksköt tomttavat Saud-Arabaan järjestelmän sähkönsrron laadun ja vakauden parantamseks...11 Mettetä ajan kulusta...11 Paatero luopus energatusta...12 Höyryturbnen vuodon korjaus tvstysmassalla...13 Vakavarasuusuudstuksella turvataan tulevasuuden eläkketä...14 Polymeerpohjasta elektronkkaa perntesllä panomenetelmllä...15 Kulutuksella huolta vähemmälle...16 Next generaton Wärtslä WST-14 steerable thruster desgn awarded exceptonal classfcaton approval...18 Mermesammattn alku...18 Letelannan käytettävyys paranee uuslla teknologolla...19 Korkea pyörvä sylnter työntää alusta. Boren rahtlavaan asennettn rotorpurje...20 Tulevasuuden lavat...21 En hög snurrande cylnder skjuter fram fartyget. Bores fraktfartyg med ett rotorsegel...22 Stena Lne tänker nya bränslebanor...23 World s frst hgh speed LNG fuelled RoPax ferry to be powered by Wärtslä...24 Lumon to markknolle tarkan energalaskurn / Lumon lanserade en exakt energräknare...25 Estä vesputken jäätymnen...26 Svenska Masknbefälsför enngen Helsngfors r.f...26 Wärtslä ntegrated solutons chosen for new seres of deep water Anchor Handlng Tug Supply vessels...27 Ammatthakemsto...29 Markku Alastalo Jäsenpalsta...33 Jäsenyhdstykset...34 Jäsenpalsta...37 JAME ry:n kesämatka, Ilonen Irlant...38 Kansen kuvat: Lef Wkström Lastenkodnkuja Helsnk puh. (09) faks (09) emal etunm.sukunm@konepaallystoltto.f Päätomttaja Lef Wkström puh. (09) gsm Tlaukset, peruutukset ja osotteenmuutokset Gunne Andersson puh. (09) faks (09) emal gunne.anderrson@konepaallystoltto.f Ilmotusmarkknont OS-Meda Oy puh. (09) gsm emal lmo@os-meda.f Tatto / suunnttelu Taja Näs Panopakka Wellprnt Oy Ruuknte 3, Espoo Ilmestyms- ja anestopävät 2015 Nro Teemat Aneston Ilmestyy varaus 1 Energa ja kunnossapto Lavateknkka Turbn ja kattlalatos Sähkö ja automaato Lava-automaato Opskelutomnta Energan tuotanto Ves- ja ympärstöteknkka Lavojen konestot Uus keskusjärjestö Vme syksynä käynnsty selvtys stä, että löytyskö knnostusta perustaa uus kattava keskusjärjestö, mssä ols selväst laajemp jäsenkunta kun yhdessäkään nykysestä kolmesta keskusjärjestöstä. Vakuttamnen on vuoskymmenten akana muuttanut muotoaan ja kun akasemmn ol neljä järjestöä ja nyt kolme, nn herää kysymys, että tarvtaanko nän monta tahoa tekemään samoja asota? 16:ta tammkuuta ol koolla yl 70:tä lttoa, kolmesta keskusjärjestöstä ja jotakn jotka evät kuulu mhnkään keskusjärjestöön. Stä selvtystyö läht lkkeelle ja vo johtaa uuden järjestön perustamseen, jos ja kun on selvtetty ne perusteet, mtkä vo shen johtaa. Nykysn on melko paljon päällekkäsyyttä, mtä votasn purkaa. Tosaalta kun kohdennettasn vomavarat tosn, nn löytys enemmän vomavaroja tomntohn jota nyt hodetaan hekommn ja monen päällekkäsyyden taka, resursst valuvat osttan hukkaan. Varsnkn kansanvälnen vakuttamnen on kallsta. Jos ta kun, mahdollnen uus keskusjärjestö syntyy, nn nykysä järjestelmä tulee purkaa. Mahdollsta on, että kolmesta Ett nytt centralförbund Senaste höst framfördes det förslag om att blda ett nytt centralförbund, där möjlgaste många kunde komma med. De tre nuvarande centralförbunden har funktoner som kunde sammanslås, så att en större effektvtet kunde uppnås. När det tdgare fanns fyra centralförbund mot nuvarande tre, och tden har gjort, att det kan ställas frågan, om tre är för många, och vlken är nyttan av denna spltrng. 16:de januar samlades dryga 70 förbund för att dskutera grundandet av ett nytt centralförbund och hur frågan förs vdare. Nu utreds ärendet och sktet är nställt på att få en ny organsaton, som täcker möjlgaste många förbund och medlemmar. Arbetet har nletts och fortsätter med en stor uppslutnng, för att utreda förutsättnngarna för en stor organsaton. Många nuvarande överlappnngar kunde mnskas och resurser styras tll vktgare frågor. T.ex. det nternatonella arbetet är arbetsdrygt, men behövlgt och kräver resurser. När en ny organsaton uppstår, så bör det gamla skrotas, för att ge de fördelar som eftertraktas. En stor organsaton har en större möjlghet att tulee kaks ja se tuo tullessaan uuden vomatasapanon verrattuna nykyseen asetelmaan. Iso järjestö on tetenkn vakutusvaltasemp, mutta mten snä vakutetaan, kun usemmten määrä on tärken ja stä tässä uudessa järjestössä vo olla, kun on jo estetty jäsenmäärää joka ols jopa puoltostamljoonaa? Tetenkn jäsenjärjestöt omalta osaltaan tekevät päätökset stä, että ollaanko mukana va e, kun mahdollnen estys syntyy. Sama tlanne on nykysn, jossa jokanen harktsee mukanaolonsa er sopmusvahessa. Kuluva vuos tulee olemaan todella melenkntonen, kun on vaaleja ja järjestelmen muutoksa ja tovottavast talous myös alkas näyttää elpymsen merkkejä! n framföra sna synpunkter och då talas det om en organsaton som kan ha dryga en och en halv mljon medlemmar! Förbunden gör senare sna egna beslut, om medverkan den nya organsatonen, när den tden kommer. Det pågående året medför många nya frågor, men rksdagsval, arbetsmarknadsärenden och förhoppnng fnns att v äntlgen kunde nleda ett ekonomskt uppsvng, måttlgt men ändå! n 2 Voma & Käyttö 1/2015 Voma & Käyttö 1/2015 3

3 Suom elää yhtä hstoransa suurnta murroskautta. Huol työstä ja tomeentulosta koskettaa mona mestä. Vakena akona tarvtaan kutenkn suurta perksantamattomuutta. Ja stähän mestä suomalassta löytyy. Mestä tsestämme rppuu mnkälaseks tulevasuutemme muodostuu. Suomalanen hyvnvont pohjautuu työhön. Seuraavan halltuksen tärken tehtävä on luoda hyvät edellytykset työpakkojen synnyttämselle. Tarvtsemme ntä tämän vuoskymmenen loppuun mennessä lsää vähntään Jotta olsmme vahvoja verrattuna tärkempn klpaljamahmme Saksaan ja Ruotsn, on medän jatkossakn tehtävä järkevä palkkaratkasuja sekä sovtettava talous- ja työmarkknapoltkkaa yhteen. Palkkojen alennukseen mellä e kutenkaan ole mtään syytä. Suomen klpaluetu vo perustua van laadulla klpaluun ja shen, että teemme asota uudella tavalla, veläkn paremmn. Olemme pen kansakunta, jonka menestys on syntynyt hmsten ja hedän osaamsensa kautta. Kaklle on annettu mahdollsuus kouluttautua nn ptkälle Tekst: Antt Palola Murroksesta menestykseen ja maalman hupulle kun kyvyt ovat rttäneet. Medän ptää edelleen kehttää koulutusta ja osaamstamme, mutta ennen kakkea luoda edellytyksä sen täydelle hyödyntämselle ja täydentämselle läp työelämän. Lapsemme ovat maalman kärjessä oppmstuloksssa, mutta menetämme tämän etumatkan vmestään työelämässä. Tämä on suurta haaskausta. Suom vo menestyä van nvestomalla osaamseen ja uuden tuotannon synnyttämseen. Tarvtsemme rohkeutta panostaa tetolkenneyhteyksn, väyln, tutkmukseen ja tuotekehtykseen. Melestämme kasvua luovat julkset nvestonnt vodaan lyhyellä akavälllä tarvttaessa rahottaa lsävelalla, jos ptkällä akavälllä menot ja tulot saadaan tasapanoon. Julksen sektorn tuottamen palveluden on tuettava yhteskunnan kehtystä ja mahdollstettava tomva ark nn kansalaslle kun yrtyksllekn. Julksta sektora saa ja ptää tarkastella kehttäen ja uudstaen, mutta laman syy se e ole. Työelämän murros koskettaa mestä jokasta suoraan ta välllsest. Raja palkansaajan ja yrttäjän välllä on hämärtynyt. Yrtykset srtävät kysynnän vahtelun rskä työntekjöden kannettavaks esmerkks nollatyösopmuksn. Haluamme kehttää lansäädäntöä nn, että työsuhteen muoto e anna mahdollsuutta työntekjöden erarvoseen kohteluun. Työelämän muutostlantesn on kehtettävä turvaa, joka auttaa srtymään työstä työhön. Klpalukykyymme vakuttaa myös se, mten hyvn pystymme kehttämään työelämää ja ruokkmaan luovuutta. Ihmset, jotka vhtyvät työssään, saavat akaan parhata tuloksa työssään Talouden ja työn muutoksessa on uhkana, että jakaudumme vottajn ja häväjn. Kun penen joukon tulojen kasvu erkaantuu lan kauas enemmstön tulojen kehtyksestä seuraa yleensä ongelma. Pohjosmanen yhteskuntamall on perustunut kakken osallsuuteen sekä hmsten mahdollsuuteen menestyä omalla työllään. Se on luonut melle kestävän kasvun edellytyksen. Medän on pdettävä tästä järjestelmästä huolta ja turvattava sen tulevasuus. Muuten menetämme jotan anutlaatusta. Te parempaan vo olla ptkä ja vaatva kulkea. Olemme kutenkn ana onnstuneet synnyttämään uutta työtä vanhan tlalle. Tampere on tästä hyvä esmerkk. Uutta luovat yrtykset ja nden osaavat työntekjät takaavat Suomen menestymsen muuttuvassa maalmassa. n Tekst: STTK:n pääekonomst Ralf Sund Palkanalennukset hölmölästen hommaa Sähkön käyttö pysy ennallaan marraskuussa ja kulutus ol edellsvuoden suurunen TEOLLISUUDEN SÄHKÖNKULUTUS OLI MARRASKUUSSA EDELLISIÄ KUUKAUSIA PIENEMPI Sähkön kuukaustlaston mukaan teollsuuden sähkönkulutus on ollut levässä laskussa akasemmasta, ja varsnkn kesän jälkeen lasku on jatkunut jo koko syksyn. Koko Suomen sähkönkulutus jä edellsvuoden tasolle marraskuussa. Muu kulutus nous heman ja ol 2,1 % suuremp kun vme vuonna marraskuussa. Marraskuussa sääkorjausta ol paljon, ja lämpötla ol normaala lämpmämp. Olemme tlanteessa jossa sähkönkulutus on muun kulutuksen osalta levässä nousussa ja teollsuuden osalta alkaa tlanne vakntua, mutta pentä laskua on ollut. Muu kulutus on vomakkaast rppuvanen ulkolämpötlasta. Tuotanto vahtelee paljon ja nyt ovat suurmmat nousjat vesvoma ja tuont, kun laskja on ollut erllstuotanto ja yhtestuotanto sekä tuulvoma. Suomen sähköntuotanto ja -kulutus marraskuussa 2014 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta Suom on käyttänyt sähköä vmesten 12 kuukauden akana 2,1prosentta vähemmän kun edellsellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt laskuun ja on sltä osn muuttanut akasempaa suuntaa, mkä johtunee lähnnä lämpötlosta. Teollsuuden sähkönkulutus on jatkanut laskuaan. n muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,1-5,3 (CHP) Ydnvoma ,9 1,1 Vesvoma ,0 31,2 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,4-38,2 Tuulvoma 90 1,2-5,8 Nettotuont ,3 9,4 Sähkön kokonaskulutus ,0 0,0 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,1 Puhe palkanalennukssta ottaa kerroksa, kuten ana ennenkn talouskrsn olossa. Keskustelussa korostuu yksttäsen yrtyksen näkökulma. Ajatellaan, että palkkakustannusten karsnta pelastaa työpakat. Nän varmaankn on, jos palkkojen alentamnen rajataan koskemaan van yhtä/muutamaa yrtystä. Nehän saavat palkanalennusten myötä klpaluetua ja vovat hnnotella tuotteensa ja palvelunsa heman huokemmks. Mkäl kuten on järkevää ajatella palkanalennukset kosksvat kakka, e klpaluetua tetenkään synny. Samat yrtykset, jotka ovat vakeuksssa ennen palkanalennuksa, ovat stä myös palkanalennusten jälkeen. Yksttäsen yrtyksen kkunasta näyttäytyvä todellsuus on ss harhanen, vakkakn ymmärrettävä. Palkanalennuskeskustelussa on kokonasuuden arvont jäänyt olemattomaks. Tehdään pen yksnkertastettu laskuharjotus. Suomen kansantalouden palkkasumma on n. 80 mljarda euroa. Tehdään 5 %:n ylenen palkanalennus työllsyyden parantamseks ja kansantalouden pelastamseks. Palkkasumma nän penenee 4 mljardn verran. Oletetaan veroaste 30 %:n suuruseks, joten verotulot alenevat 1,2 mljarda ja ostovoma romahtaa vajaan kolmen mljardn verran. Ostovoman alentumnen syö myös arvonlsäverotuksen kertymää. Julksen sektorn säästötarpeet lsääntyvät ja työvomaa on rtsanottava ja lomautettava, ykstysen kulutuksen penenemnen vauhdttaa entsestään työllstävän palvelusektorn yt-neuvotteluja. Kaavamasest lasken työttömä synnytetään lsää n Palkanalennukslla ols tok myös myöntesä vakutuksa. Teollsuuden hntaklpalukyky parans alentuneden kustannusten vuoks ja ventsektorlle ols odotettavssa prstymstä. Kaavamasest arvoden työpakkojen lsäys ols n Saldo ols ss vahvast negatvnen. Suom ols ampunut tseään jalkaan. Talouspolttsten tomenpteden perustelemnen yksttästen tomjoden näkökulmasta ovat usen kokonasuuden kannalta katastrofaalsa. Hölmölästen matonkutomnenkn on järkevää puuhaa tähän verrattuna. n Suomen sähköntuotanto ja -kulutus vmesten 12 kk:n akana, joulukuu 2013 marraskuu 2014 mljoonaa klowatttunta (GWh, mlj. kwh) osuus sähkön kokonaskulutuksesta prosentta muutos edellsen vuoden vastaavaan jaksoon prosentta Sähkön ja lämmön yhtestuotanto ,2-8,1 (CHP) Ydnvoma ,2-0,5 Vesvoma ,9 2,0 Hl- ja muu lauhdutusvoma ym ,2-25,1 Tuulvoma ,3 57,8 Nettotuont ,3 11,6 Sähkön kokonaskulutus ,0-2,1 Lämpötla- ja kalenterkorjattu muutos ,6 4 Voma & Käyttö 1/2015 Voma & Käyttö 1/2015 5

4 SÄHKÖÄ RIITTÄÄ SUOMESSA ENSI TALVENAKIN edellytyksenä, että kotmaset vomalatokset ja rajajohdot tomvat Tavote sähköntuotannon omavarasuudesta muodostuu Suomelle edelleen haastavaks, ja tuontrppuvuus huppukulutustlanteessa on kasvanut. Kotmasen tuotannon vaje on hyvn kylmän talvpävän tlanteessa ens talvena yl 15 prosentta kulutuksesta el non megawatta. Tulevan talven osalta sähkön rttävyydestä e tarvtse huolehta. Edellytyksenä on kutenkn, että suomalaset vomalatokset ja srtoyhteydet kakkn naapurmahn ovat käytettävssä, toteaa Fngrdn tomtusjohtaja Jukka Ruusunen. Ruususen mukaan Suomessa on vallnnut jo useamman vuoden ajan tlanne, jossa edullsta sähköä tuodaan vomakkaast Ruotssta Suomeen. Markknatlanteesta johtuen kotmasa lauhdevomalatoksa on suljettu ja talven huppukulutustlanteessa tarvtaankn entstä enemmän tuontsähköä. Kansanvälset sähkömarkknat ohjaavat jatkossakn sähköä snne, mssä stä enten tarvtaan. Kysynnän kasvaessa Suomeen ohjautuu sähköä kaksta lmansuunnsta. Kovalla pakkasella Suomen aluehnta vo nousta korkeaks. Hnnan kohotessa myös sähkönkulutuksen oletetaan joustavan, mkä helpottaa tlannetta. Markknat huolehtvat tehokkaast kysynnän ja tarjonnan tasapanottamsesta, mutta lsäks yllättäven tlanteden, kuten vkaantumsten varalle on oltava tarvttavat varasuunntelmat, sanoo Ruusunen. Suomen sähkönkulutuksen arvodaan nousevan ens talvena maksmssaan megawattn. Laskelma perustuu vme tammkuun 24. pävän kulutushupulle, jollon sähköntarve ol 17 asteen pakkasaamuna non megawatta. Tuollon Suomessa tuotettn megawatn teholla sähköä ja loput megawatta tuotn naapurmasta. Kulutushuppu rppuu vomakkaast lämpötlasta, ja 10 asteen lämpötlan lasku kasvattaa sähkönkulutusta megawatta. Jos pakkasta ols Suomessa 25 astetta, kulutushuppu kpuas tällön non megawattn. Huppukulutuksen akana kotmasta sähköntuotantokapasteetta on arvotu olevan käytettävssä non megawatta. Tähän ssältyy kaupallsen tuotannon lsäks tehoreservnä olevat kaks vomalatosta, jotka ovat teholtaan yhteensä 365 megawatta. Tuontsähköä ennätyksellsest Suomeen Fngrdn srtoyhteydet Ruotssta ovat olleet alkuvuonna kovassa käytössä. Sähköä on tuotu Ruotssta tamm-lokakuussa 15,2 terawatttunta, joka on 53 prosentta enemmän kun edellsenä vuonna. Samalla ajanjaksolla Suomen sähkönkulutus ol 68 terawatttunta. Ruotssta tuodun sähkön osuus ol ss Suomen koko sähkönkulutuksesta 22,4 prosentta. Sähköä on tuotu myös Venäjältä. Valltseva srtosuunta Vroon on ollut ventä. Srtomäärät ovat kutenkn vahdelleet vomakkaast pävä- ja tuntkohtasest. n Lsätetoja: Fngrd Oyj Tomtusjohtaja Jukka Ruusunen puh Johtaja Rema Pävnen puh Puun käyttö ptää nostaa 100 mljoonaan kuutometrn Tulevasuuden hakkuumahdollsuuksen turvaamnen edellyttää, että puun käyttöä ja hakkuta ptää jo lyhyellä akavälllä rajust kasvattaa, sano MTK:n puheenjohtaja Juha Marttla Metsänomstajen ltto Läns-Suomen vmesessä syyskokouksessa Tampereella Metsäpoltkassa vme vuosna valtavrtana ollut puun käytön edstämnen uhkaa vesttyä puun energakäytölle kaavaltuhn rajotuksn. Puumarkknota e pdä sekottaa estetyn kaltaslla byrokraattslla hmmelellä. Pdän täysn järjettömnä suunntelma ryhtyä valvomaan mhn käyttöön puu ohjautuu, totes Marttla. Jos todella tarvtaan uus energatukjärjestelmä turvaamaan metsäteollsuuden tarpeet raakapuumarkknolla, se ptää mettä huolella tutkmustetoon perustuen. Asalla e ole mtään krettä, Metso tomttaa automaatoteknologaa Hamburger Hungara Power -yhtön uuteen vomalatokseen Unkarssa Edstyksellnen automaato tukee tehokasta ja ympärstöystävällstä vomantuotantoa. Hamburger Hungara Power Ltd, Euroopan johtavn pakkauskartongn valmstajn kuuluvan Prnzhorn Group -yhtön tytäryhtö, on tlannut Metsolta automaatoteknologaa uuteen vomalatokseensa Unkarn Dunaujvarosssa. Edstyksellsen automaaton avulla vomalatos tuottaa energaa tehokkaast, turvallsest, kustannustehokkaast ja ympärstöystävällsest. Korkea automaatoaste myös lsää tomnnan joustavuutta, luotettavuutta ja käytettävyyttä. Metso on yks parhasta automaatotomttajsta, mkä antaa melle varmuutta projektnhallnnassa. Lähenen yhtestyö yhtödemme välllä asettaa korkeat standardt myös tulevasuussa, sanoo Hamburger Hungara Power -yhtön tomtusjohtaja Attla Bencs. Hamburger Hungara Power nvesto parhallaan non 150 mljoonaa euroa uuteen sähkön ja lämmön yhtestuotantolatokseen, joka sjatsee Prnzhorn Groupn omstaman Hamburger Hungara -papertehtaan yhteydessä. Vomalatos käyttää polttoanenaan papernvalmstuksessa syntyvää hylkyä sekä bomassaa ja hltä. Se tuottaa energaa papertehtaan käyttöön ja hyödyntää hylkymateraaln, joka Lsätetoja: Metso Prosessautomaatojärjestelmät Myyntjohtaja Rene Neubert puh rene.neubert@metso.com (englannks) Lsätetoja: MTK:n puheenjohtaja Juha Marttla puh koska tostaseks kalkkaakaan puuta e ole ohjautunut energateollsuuteen nn, että se ols ollut pos selluteollsuudelta. Metsätaloutemme suurn ongelma e ole puun ohjautumnen vähäarvoseen käyttöön, vaan se että solle osalle hakkuumahdollsuukssta e ole lankaan kysyntää. Pelkästään 2000-luvulla metsn on varovasen arvon mukaan kerääntynyt 180 mljoonaa kuutometrä hakkuusäästöjä. Mkäl botaloudessa metsäalalle asetetut tavotteet halutaan tulevasuudessa toteuttaa, nuoret metsät ja ensharvennukset ptää saada ajallaan kannattavast hodettua ja nltä kertyvälle puulle ptää olla jotan käyttöä. Tavotteena tuls olla puun käytön nostamnen 100 mljoonaan kuutometrn vuodessa el non 50 prosentta nykysestä. Puun käytön lsäämnen edellyttää, että uus Kemera-lak tulee hyväksyä vpymättä eduskunnassa sekä saada lak nopeast notfotua EU:n komssossa. Mhnkään useden kuukausen vvesn metsäalan käytännön tomjolla e ole varaa, Marttla mustutt. Muuttuvassa sähköntuotantotuessa on järkevntä palata vuonna 2012 sovttuun järjestelmään. Lsäks on varmstettava, että kansanvälsssä lmastosopmusneuvottelussa mahdollstetaan puun kestävä käyttö, mustuttaa Marttla. n on aemmn vety kaatopakolle. Latoksen polttoaneteho on 172 MW, lämpöteho 158 MW ja sähköteho 42 MW. Latos käynnstyy vuoden 2015 tosella puolskolla. Tlaus jatkaa yhtöden hyvää yhtestyötä, sllä Hamburger Hungara -yhtöllä on jo käytössään Metson automaatoteknologaa kaasupolttosssa kattlossaan. Metson tomtus ssältää Metso DNA -automaatojärjestelmän kattlaan ja turbnn, tehdastestaukset, käyntnajon ja koulutuksen. Järjestelmä tomtetaan helmkuussa 2015 ja otetaan käyttöön maals-syyskuussa Tlaus ssältyy Metson vuoden 2014 kolmannen neljänneksen tlauksn. Tlauksen arvoa e julksteta. Prnzhorn Group Prnzhorn Group työllstää henklöä 13 maassa ja on yks Euroopan kerrätys-, paper- ja pakkausteollsuuden markknajohtajsta. Yhtö on Euroopan kolmanneks suurn kerrätyspaperpohjasen aaltopahvn valmstaja 1,7 mljoonan tonnn vuostuotantokapasteetllaan ja non 1,1 mljardn euron lkevahdollaan. Perheyrtyksen pääkonttor sjatsee Wener Neudorfssa Itävallassa. n 6 Voma & Käyttö 1/2015 Voma & Käyttö 1/2015 7

5 HELSINGISSÄ KEHITETÄÄN TYÖKALUA parhaden energaratkasujen löytämseks kaavotusvaheessa Fortumn Lovsan ydnvomalatoksella onnstunut tuotantovuos 2014 Helsngn kaupunk ja Helsngn Energa kehttävät yhtestyössä VTT:n kanssa optmaalsa energavarastoratkasuja Kalasatamaan ja Östersundomn. CITYOPT-projektssa kehtetään suunntteljoden käyttöön sovellusta helpottamaan kaavotettavalle alueelle soveltuven energaratkasujen valntaa. Sovelluksen testaus alkaa Helsngssä ja Wenssä keväällä Projektssa kehtetään myös käytönakasen energankäytön optmontsovellusta, jota testataan Nzzassa. Mtä varhemmn energajärjestelmän valnta otetaan mukaan kaavotuksessa, stä todennäkösemmn vodaan saavuttaa optmaalsa ja kestävä ratkasuja. Optmaalseen energaratkasuun vakuttaa rakennusten sjant tosnsa nähden ja lmansuuntaan nähden sekä rakennustheys. CITYOPT-työkalu soveltuu kaavottajen lsäks myös energayhtöden suunntteljoden käyttöön. Sen avulla vodaan löytää helpost tetylle alueelle parhaat energanlähteet ja suunntella nlle sopvat mtotukset. Kustannukset ja ympärstöpäästöt vakuttavat päätöksn Työkalu auttaa vertalemaan, mllasa kustannus- ja päästövakutuksa erlaslla toteutusratkasulla on. Antamalla esmerkks alhaslle päästölle 90 prosentn ja kustannustekjölle 10 prosentn panoarvot, on ratkasu erlanen kun, jos tärkempänä krteernä pdetään kustannuksa. Kehtystyössä otetaan valntakrteerstöön mukaan myös sosaalset vakutukset. Demonstraatot Kalasatamassa ja Östersundomssa Työkalun kehtysvahe on parhallaan käynnssä ja sen testaus alkaa keväällä Helsngn kaupunk on valnnut energavarastoratkasut suunnttelun kehtyskohteekseen ja valnnut kaks koea- Lsätetoja: VTT, erkostutkja CITYOPT-projektn koordnaattor Åsa Hedman puh Helsngn Energa, Energaratkasut Ykskönpäällkkö Perttu Lahtnen puh luetta. Kalasatamassa kesktytään sähkövarastohn ja nden optmaalseen käyttöön ja Östersundomssa lämpövarastohn. Tavotteena on optmoda energavarastojen sjant ja valta parhaat teknologset varastoratkasut. Onko esmerkks järkevntä rakentaa alueelle yks so varasto va hajauttaa varastoja tontelle va löytyykö joku muu ratkasu? Kustannuslaskelmssa otetaan huomoon maan arvon vakutus kannattavuuteen. Östersundom on Helsngn, Vantaan ja Spoon yhtenen yleskaava-alue, johon suunntellaan rakennettavan tulevasuudessa non asukkaan ja työpakan tytärkaupunk. Östersundomsta suunntellaan uusutuvaan energaan ja energatehokkuuteen lttyven ratkasujen plottalue ja houkutteleva sjantpakka cleantech-alojen yrtykslle. Kalasatamasta tulee älykkään kaupunkrakentamsen mallalue, Fksu Kalasatama. Aluetta kehtetään joustavast ja kokelujen kautta, avonta dataa hyödyntäen luvulle mennessä Kalasatamassa on asukasta ja työpakkaa. Kansanvälstä yhtestyötä CITYOPT on EU:n setsemännen puteohjelman kehtysprojekt ja stä koordno VTT. Projektn tutkmuspartnereta ovat VTT, tävaltalanen AIT (Austran Insttute of Technology) ja ranskalanen CSTB (Centre Scentfque et Technque du Bâtment). Helsngn kaupungn ja Helsngn Energan lsäks kehtystyössä ovat mukana Nzzan Côte D Azur, käyttäjälähtöseen kehtystyöhön perehtynyt konsulttyrtys Experenta Italasta sekä energayhtö Electrcté de France (EDF). Kolmvuotnen hanke käynnsty Sen kokonasbudjett on 3,9 mlj. euroa. CITYOPT-projekt: eu n Fortumn Lovsan ydnvomalatoksella ol onnstunut tuotantovuos Vomalatoksella tuotettn sähköä yhteensä 7,88 terawatttunta, mkä on non 12 prosentta Suomen sähköntuotannosta. Lovsan vomalatoksen käyttökerron ol 90,9 %. Lovsa 1:n käyttökerron ol 92,5 % ja Lovsa 2:n käyttökerron 89,3 %. Käyttökerron ol kansanvälsessä mttakaavassa paneveslatosten parhata. Vuoden 2014 vuoshuollossa vomalatoksen ykkösykskölle tehtn nn kutsuttu lyhyt vuoshuolto ja kakkosykskölle neljän vuoden välen tehtävä laaja tarkastusvuoshuolto. Ykkösykskön vuoshuolto kest 21 vuorokautta ja kakkosykskön 35 vuorokautta. Kakkosyksköllä toteutettn tarkastustöden lsäks useta turvallsuuden ja käytettävyyden parantamseen lttyvä hankketa. Lovsan vomalatoksella toteutetaan vuosen akana useta mttava nvestont- ja modernsonthankketa. Nden tavotteena on turvata latoksen turvallnen, luotettava ja kannattava sähköntuotanto nykysten käyttölupen loppuun el vuosn 2027 ja 2030 saakka. Yks merkttävmmstä hankkesta on vomalatoksen automaatouudstus, jota jatkamaan valttn toukokuussa 2014 Rolls-Royce. Tavotteena on toteuttaa hanke vuoden 2018 loppuun mennessä. Vomalatoksen turvallsuutta parantavsta nvestonnesta vuoden 2014 akana eten näkyvmmn uus lmajäähdyttenen Lsätetoja: Fortum Lovsan vomalatos Apulasjohtaja Thomas Buddas puh jäähdytysjärjestelmä, jota alettn asentaa latokselle. Uuden järjestelmän tarkotuksena on turvata latosyksköden jälklämmön posto mahdollsssa äärtlantessa, jossa latoksen normaal mervesjäähdytys e jostakn syystä ols käytettävssä. Ilmajäähdyttenen jäähdytysjärjestelmä valmstuu vuoden 2015 akana. Vuonna 2013 Fortumn nvestonnt Lovsaan olvat 60 mljoonaa euroa. Vuoden 2014 nvestonnt olvat tätä korkeammat. Muta Lovsan vomalatoksella vuonna 2014 toteutettuja merkttävä uudstuksa olvat prmäärprn ja tuorehöyryn paneenhallntajärjestelmän modernsont, päämuuntajen ja generaattorkatkasjoden uusnta sekä uuden säähavantojärjestelmän asennukset ja käyttöönotto. Lovsan vomalatos on alueellaan merkttävä työnantaja. Vomalatos työllstää relun 500 fortumlasen lsäks non 100 muden yrtysten vaknasta työntekjää, jotka käyvät tössä vomalatosalueella pävttän. Hedän lsäkseen vuoshuoltohn ja nden akana toteutettuhn hankkesn osallstu vuonna 2014 yhteensä 930 urakotsjoden työntekjää, josta 80 prosentta ol suomalasa. n 8 Voma & Käyttö 1/2015 Voma & Käyttö 1/2015 9

6 SÄHKÖRESERVIÄ POISTUU ASIANTUNTIJA VAROITTAA TUONTISÄHKÖN RISKEISTÄ Pohjolan Voma purkaa kannattamattoman Kotkan Mussalon vomalatoksen, ja samalla sähköverkosta postuu pysyväst 300 megawatn verran kapasteetta. Energavraston laskelmen mukaan ero Suomen tuotannon ja kulutushupun välllä on muutama tuhat megawatta. Pohjolan Voman maakaasuvomalatos Kotkan Mussalossa srtyy torstana Pohjolan Voma Fortum on ostanut 13,6 % vähemmstöosuuden suomalasesta aaltovomateknologaa kehttävästä Wello Oy:stä. Yhtön kehttämä teknologaratkasu Pngvn perustuu veden pnnalla tomvaan latteeseen, joka ottaa talteen aaltojen lke-energaa ja tuottaa stä generaattorn avulla sähköä. Pnnalla kelluvan latteen etuna on vähäsemp ankkuromsen tarve. Fortumn näkemyksen mukaan käynnssä on astettanen srtymä koht aurnkotaloutta, jossa energantuotanto perustuu uusutuvn energalähtesn ja resursseja käytetään nykystä tehokkaammn. Päästöttömänä energantuotantomuotona aaltovomalla vo velä olla tärkeä rool tulevasuudessa, ja sks myös Fortum osallstuu sen tutkmus- ja keh- Tekst: Valtter Kykkänen lopullsest ajasta kusuuteen. Samalla muuttuu myös Kotkan kaupungn slhuett, kun latoksen pppu kaadetaan yhtön johdon ja tedotusvälneden seuratessa. Pohjolan Voman tavotteena on saada purkutyöt päätökseen vuoden 2015 loppuun mennessä. Jäljelle jäävät vomalnjat, huoltorakennukset sekä hlkenttä. Tärken syy vomalatoksen lakkauttamselle on sen hekko kannattavuus. Käynnssä se on ollut edellsen kerran vuoden 2010 lopussa. Kannattavuutta on hekentänyt se, että lauhdevoman rool on muuttunut vme vuosna. Aemmn se ol pdempakasta ajoa, mutta nykyään tarvetta on lähnnä kulutuspkken ja järjestelmän teknsten ongelmen akana, sanoo kertoo Mussalon Voma Oy:n tomtusjohtaja Mkko Kurk. Mussalon vomalan purkamsen myötä sähköverkosta postuu pysyväst 300 megawatn verran kapasteetta. Pohjolan Vomasta arvodaan, että tämän lsäks vuoteen 2016 mennessä Suomesta postuu megawatn verran säätövomaks tarkotettua lauhdevomaa. Yhtö varottaakn, että rsk sähkön suurhäröön kasvaa, kun rppuvuus ulkomasesta tuontsähköstä lsääntyy. Yl vuos stten myös Fortum lmott lopettavansa Inkoon hllauhdevomalan hekon kannattavuuden vuoks. Paremp valmus tuottaa sähkö tse Energavraston johtaja asantuntja Tmo Partanen sanoo, että tänä talvena sähkön kulutushuppu on non megawatta. Oma tuotantokapasteett rttää kutenkn van megawattn. Totta ka se on rsk. Tätä taustaa vasten kakk uutset latosten lopullsesta lakkauttamsesta ovat hyvn epämelusa. Suomella ptäs olla paremp valmus tuottaa se sähkö joka kulutetaan, toteaa Partanen. Maakaasulle povattn velä vuostuhannen alussa parempaa tulevasuutta, mutta kulutus on pudonnut vme vuosna paljon. Kaasun korkeaan hntaan on vakutettu esmerkks verotus, jota krstettn jotakn vuosa stten. Oma vakutuksensa on ollut Yhdysvaltojen luskekaasu-buumlla, jonka avulla kvhlen kulutus on vähentynyt sellä. Kvhltä on lähtenyt enemmän maalmalle ja hlellä on ollut klpaluetu maakaasuun nähden, sanoo Partanen. n FORTUM JATKAA PANOSTUSTAAN AALTOVOIMATEKNOLOGIOIDEN TUTKIMUKSEEN JA KEHITYKSEEN HANKKIMALLA OSUUDEN WELLOSTA tystyöhön. Haluamme olla mukana kehtyksen kärjessä, ja osallstumme sks erlasten aaltovomateknologoden kehttämseen, Fortumn teknologajohtaja Hel Antla sanoo. Wellon teknologaratkasu on tomntaperaatteeltaan ertysen melenkntonen ja snä yhdstetään uusa nnovaatota olemassa olevn teknologohn. Wellon tomtusjohtaja Ak Luukkanen näkee yhtestyön Fortumn kanssa luontevana vaheessa, jossa Wello on srtymässä teknologan kehttämsestä kaupallseen plotontn. Tämä on ernomanen esmerkk penen ja suuren yrtyksen yhtestyöstä, jolla vodaan nopeuttaa huomattavast uuden teknologan kehttämstä kaupallseks tuotteeks. Wello ja Fortum vovat yhdessä ottaa merkttävän askeleen tällä kehttyvällä uusutuvan energan alueella. n Lsätetoja: Fortum Oyj Teknologajohtaja Hel Antla puh Wello Oy Tomtusjohtaja Ak Luukkanen, puh Alstomn Tampereen yksköt tomttavat Saud-Arabaan järjestelmän sähkönsrron laadun ja vakauden parantamseks Alstom Grd on saanut Saud Electrcty Companyltä (SEC) 47 mljoonan euron avamet käteen -tlauksen FACTS -teknologan tomttamseks Saud-Arabaan. Alstom tomttaa staattsen lostehon kompensontjärjestelmän (Statc Var Compensator = SVC) Jeddahn sähköasemalle Punasen meren rannalle läntseen Saud-Arabaan. SVC-järjestelmä (-150/+300 MVAr at 110 kv) parantaa ja kasvattaa merkttäväst sähkönsrron tehokkuutta ja luotettavuutta Saud-Araban srtoverkossa. Lsäks Alstom tomttaa kaks kondensaattorparstoa Wad Jaleeln sähköasemalle Mekkaan, non 200 km päähän Jeddan kaupungsta. Järjestelmät tomtetaan asakkaalle vuoden 2016 akana. Kyseessä on Alstom Grdn Tampereen yhtön hstoran yhdestä suurmmsta yksttässtä projektkauposta. Alstom Grdn projekttoteutuksesta vastaava Kompensontjärjestelmät lketomntaykskkö ja latevalmstuksesta vastaava Kompensontlatteet -lketomntaykskkö ovat molemmat mukana toteuttamassa projekta. Tampereen yhtöllä on avanrool FACTS- ja SVC-teknologan tuotekehtyksessä sekä lattestojen valmstuksessa Alstomlla. SVC-järjestelmässä hyödynnetään Alstomn patentomaa uutta, parannettua SVC-konfguraatota, jolla saavutetaan aempaa oleellsest paremp teknnen suortuskyky. SVC tuottaa nopeaa jänntetukea sähköasemlla, se vakauttaa sähkönsyöttöä ja vahvstaa sähköverkkoa; sähköä syötetään laajolle aluelle MIETTEITÄ AJAN KULUSTA Katselen vanhaa kuvaa vuodelta 1959 Veracruz:sta. Snä vamon poseeraa skäläsen saraanhotajan kanssa kaupungn hallntorakennuksen ja vanhan hstorallsen patsaan katveessa. Oln saanut jopn ms Degerö lavan kolmannen mestarn vakansslla. San myös vamon mukaan yhdelle Hollannn Mekskon välselle matkalle. ms Degerö ol 2285 bruttovetonen kuvalastlava, rahdattu Hollannn ja Mekskon välseen lkenteeseen. Mellä lavassa ol donkeyman johon oln tutustunut matkan akana. Hän ol hyvn sympaattnen mes, hän ol tutustunut edellä manttuun saraanhotajaan Lsätetoja: Alstom Suom & Balta Vestntäjohtaja Sar Luhanka puh sar.luhanka@alstom.com Jeddan ja Mekan lähstöllä. SVC-järjestelmän lsäks Alstom tomttaa kaks 100 MVAr kondensaattorparstoa Wad Jaleeln sähköasemalle Mekkaan ja laajentaa olemassa olevaa kaasuerstestä Jeddah Northn 380 kv sähköasemaa. SVC ja parsto -lattestot valmstetaan Alstomn tehtalla Tampereella. Perustus-, rakennus- ja asennustöstä, musta materaaltomtukssta sekä pakallsesta projektnhallnnasta vastaa Alstomn Ryadhn ykskkö Asakas, Saud Electrcty Company (SEC), on tlannut Suomen Alstomlta aemmn useta vastaavanlasa kondensaattorparstoja er puollle Saud-Arabaa sekä marraskuussa 2013 SVC-latteston Quwayyahn sähköasemalle. Saud-Araba on yks maalman merkttävmmstä ja vaatvmmsta kompensontlattestojen markkna-aluesta. Tämä tlaus vahvstaa asemaamme yhtenä maalman johtavsta FACTS-teknologan tomttajsta ja on osotus nnovatvsen teknologamme tuomasta klpalukyvystä, sano Joun Mälkönen, ALSTOM Grd Oy:n tomtusjohtaja. Saud-Araba on maalman kolmanneks suurn sähkönsrron markkna-alue ja maalman suurn markkna-alue Avamet käteen -vahtovrtasähköasemlle. Saud-Araban halltus on stoutunut käyttämään mljardeja uusn nfrastruktuurhankkesn nn vomalatos-, teollsuus-, lkenne- ja rakennusalallakn. n Tekst: Jorma Kataja jo edellsellä ressulla, sen lsäks he olvat khlossa ja hellä ol yhtenen asunto Veracruzssa. Tähän saraanhotajaan vamon tutustu lähesest, koska hän ol erttän sympaattnen nanen. He kulkvat yhdessä paljon kaupunglla ja vamon sa hyvää opastusta skäläsestä kulttuursta ja lkkestä jossa he kävvät. Muun muussa he kävvät yhteskuvassa, mkä jäkn kuseks mustoks hedän ystävyydestään. Ja nyt tämä kuva eksy käteen, ja se to paljon melusa mustoja stä tapaamsesta ja ajasta joka on häpynyt mustojen sumuun. Jään usen mettmään mhn ne 55 vuotta, jotka tuosta ajasta ovat kuluneet, ja kunka se on mahdollsta? Mnne ne ovat kadonneet? Nänköhän me hmset usen kapnomme luonnollsta ajankulumsta vastaan. Vakka tedämmekn että se on luonnollsta ekä slle vo mtään. Se on elämän rytm, hyväksymme sen ta e! Se on västämätön osa elämän kulusta, joka tostuu vuossadasta toseen. n 10 Voma & Käyttö 1/2015 Voma & Käyttö 1/

7 Paatero LUOPUISI ENERGIATUISTA Höyryturbnen vuodon korjaus tvstysmassalla Kehtys- ja valton omstajaohjausmnster Srpa Paateron melestä Suomen tulee toteuttaa lähvuosna kustannustehokkata ja markknaehtosa energapolttsa ratkasuja. Paatero kannattaa parlamentaarsen energa- ja lmastokomtean lnjauksa energatuotannon tukpoltkan astettasesta alasajosta. Ideaal energapoltkkaa tom lman tuka. Mllon shen päästään, en tedä, mutta haluasn olla mukana toteuttamassa stä, Paatero sanoo. Paatero ptää suomalasen energapoltkan suurta lnjaa parlamentaarsen energa- ja lmastokomtean johtopäätösten valossa kestävänä. Medän vahvuutemme on snä, että mellä on monpuolnen sähkön ja energan tuotannon palett. Tämä on hyvä lähtökohta tuleven vuosen energapoltkalle. Kotmasuusastetta tulee edelleen parantaa sekä sähkön että kokonasenergan tuotannossa, mustuttaa Paatero. Suur tavote on tavotella vuostasolla täyttä sähkön ja kokonasenergan osalta 60 prosentn omavarasuutta. Iso-Brtannan ydnvomatuen kaltasta tukea Paatero e pdä kestävänä energapoltkkana. Medän lmasto-olosuhteet, ptkät etäsyydet ja energantensvnen teollsuus edellyttävät kustannustehokasta, kohtuuhntasta omaa tuotantoa. Kotmasuutta edstettävä laajalla rntamalla Kotmasuutta vodaan energan tuotannossa Paateron melestä lsätä lavealla rntamalla. Metsäbomassaa vodaan jalostaa kaasuks, deselks lkennepolttoaneena sekä energakäytössä yhdstetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa. Tämän lsäks mellä on osaamsta uusutuven aurnko-, tuul- ja aaltovoman teknologan kehttämsessä. Kyse e ole van Suomessa tapahtuvasta tuotannosta vaan myös uusutuvan energan tuotantoon tarkotetun teknologan kehttämsestä ja sen vennstä kehtysmahn. Tuulvomaloden hdasta luvtuskäytäntöä Paatero ptää selkeänä ongelmana ja esteenä tuulvoman rakentamsella. Tästä on tullut selkeä hdaste energapoltkan toteuttamselle, harmttelee Paatero. Jos tse tuulvomala nousee kolmessa pävässä kun lupaprosess on ensn venyt kolme vuotta, nn ehän se vo olla oken. Kun mellä on julknen tahtotla tuulvoman rakentamseen, se tuls näkyä myös hankkeden toteuttamsessa. Bopolttoaneden käyttöä lkenteessä lsättävä EU:n lmasto- ja energatavotteta uusutuven lsäämsestä Paatero ptää Suomen lnjan mukasna, vakka ntä e kohdennettukaan mattan ekä määrtelty kenoja tavottesn pääsemseks. Tärkentä on sopu päästövähennystavottesta ja kullakn maalla on omat kenot saavuttaa ne, muotolee Paatero. On hyvä mustaa, että energatehokkuuden ja uusutuven osalta Suomen tavote toteutuu metsäteollsuuden tuotannon ssältä. Ilman energantensvstä metsäteollsuutta e uusutuven tavotetta ols tähänkään mennessä saavutettu nn hyvn kun se Suomessa tapahtunut. Paatero luottaa päästökauppajärjestelyyn, joka ohjaa energapoltkkaa ekä halua sen rnnalle mtään verosäätelymekansma. Olen ehkä dealst, mutta luotan shen että kun talous lähtee nousuun ja päästökaupan hnta taas nousee, se ohjaa energapoltkkaa okeaan suuntaan, kuvalee Paatero. Lsätetoja: Srpa Paatero puh srpa.paatero@formn.f Vakka taakanjakomallsta er maden kesken on erlasa näkemyksä olemassa, Suom on hotanut Paateron melestä velvotteensa mallkkaast tähänkn ast. Suomen hankkma taso on hyvä ja se ptää saada lähtötasoks tulevaan taakanjaon määrttelyyn. Vastaavast sellasten maden kuten Puolan ja Saksan lähtötasoja tulee krstää, kun ne ovat edelleen lsäämässä kvhlen käyttöä. Suomen kannalta ols ollut hyvä, että bopolttoaneelle ols määrtelty vakkapa 20 prosentn tavote lkennepolttoanessa, stä ols tullut melle hyvä venttuote, mustuttaa Paatero. Energapoltkka on myös työllsyyspoltkkaa Kauppatasetta hekentävä Suomen Venäjän energan tuont on Paateron mukaan vähenemässä ja uusen vahtoehtojen määrä on kasvamassa. Suur osa Suomeen Venäjältä tuotavasta raakaöljystä jalostetaan täällä ja vedään jalostena edelleen kolmansn mahn. Vomme rakentaa LNG- termnaaleja ja tuoda maakaasua muualtakn kun Venäjältä. Sähköntuonta on onnstuttu jo vähentämään ja uusen ydnvomalatosten valmstumsen myötä nykynen 20 prosentn tuonnn osuus laskee edelleen. Myös uraana vomme ostaa muualta kun Venäjältä, vakka Rosatom onkn mukana Fennovoma-hankkeessa, kuvalee Paatero. Paatero ptää hyvänä, että Suomella on naapurssa kauppakumppan, jolta vomme ostaa energaa, öljyä, kaasua ja sähköä samalla kun uusen vahtoehtojen määrä on kasvanut. Mellä on selkeäst vahva tahtotla lsätä omavarasuutta ja rppumattomuutta energan suhteen. Omavarasuuden kasvulla on myöntenen vakutus kauppataseeseen ja tetyst myös työllsyyteen. Energapoltkka on myös työllsyyspoltkkaa, koska kohtuuhntanen Suomessa tuotettu energa ptää teollset työpakat täällä ja samalla kehtämme energateknologaa, osaamsta ja sen tuotantoa myös ventn, mustuttaa Paatero. n Höyryturbnessa lmenee joskus höyryvuotoja, jotka suurenevat, kun höyry kuluttaa terästä vuotokohdasta. Vuodosta aheutuvat hävöt lsäävät huomattavast käyttökustannuksa. Turbnn höyryvuotojen korjaus tvstysmassalla on harknnan arvonen vahtoehto, kun höyryturbnen huoltosesokn halutaan olevan mahdollsmman lyhyt. Tvstystyön kustannukset ovat yleensä van murto-osa stä, jonka koko latoksen pysäyttämnen korjausta varten aheuttas. Turbnn höyryvuotoja on Euroopassa korjattu massalla jo 1960-luvun lopulta lähten. Tvstysmassa on kummasta. Se kovettuu lämmön vakutuksesta, el vulkanotuu metalln knn. Massa e laajene ta supstu kovettuessaan. Oken valttu tvstysmassa kestää yl 100 barn höyrynpaneen ja 500:n celsus asteen lämpötlan. Tässä artkkelssa kerrotaan höyryturbnen vuotojen korjaukssta. Turbnlatos A Vuoto ol turbnn yhdessä jakotasonpultnreässä. Turbnn ollessa pysäytettynä ja jäähtyneenä porattn rekä kyseseen pultnrekään, ja shen asennettn suutn. Pultnrekä täytettn massalla turbnn ollessa tuotannossa. Työ tehtn kahdessa vaheessa. Poraus ja suuttmen asennus on tehtävä turbnn ollessa pysäytettynä. Akaa tähän työvaheeseen kuluu 2 4 tunta. Pultnreän täyttämnen tvstysmassalla on tehtävä turbnn käydessä. Työakaa tähän kuluu 2 3 tunta. Tvstysmassaa kulu 0,2 ltraa. Turbnlatos B AEL kouluttaa energa-alan osaaja! Turbnkoulutus Helsngssä Päästöt ja energatehokkuus -koulutus Helsngssä Alkonemestar- ja koneenhotajakoulutus alkaa Tampereella Oulussa Helsngssä Kouvolassa Mustan tussvvan kohdalle konestetaan 5 mm ura, mhn massa purstetaan asennetun venttln kautta, kun yläpesä on ensn asennettu ja krstetty tukkaan jakotason pultella. Vomalatoksella on yhteensä 3 turbna. Kakssa on todettu vuoto molemmlla puollla, lähestulkoon samalla kohdalla. Turbnen huoltosesokken akana, kannen ollessa auk, kakkn kansn jyrsttn massaura vuodon kohdalle, pulttkehän ssäpuolelle. Uraan porattn kannen läp kaks rekää massalla täyttöä varten. Rekn asennettn suuttmet ja ura täytettn massalla turbnn ollessa käynnssä. Työ tehtn kahdessa vaheessa. Poraus ja suuttmen asennus on tehtävä turbnen ollessa pysäytettynä. Akaa tähän työvaheeseen kuluu 2 3 tunta. Uren täyttämnen massalla on tehtävä turbnn käydessä. Työakaa tähän kuluu 2 3 tunta. Tvstysmassaa käytettn 0,1 ltraa/ ura. Lähtenä FSC-Servcen anesto ja tomtusjohtaja Ar Pyykösen haastattelut. n Lsätetoja energa-alan koulutukssta: AEL Koulutusasantuntja Jukka Kauppnen puh jukka.kauppnen@ael.f 12 Voma & Käyttö 1/2015 Voma & Käyttö 1/

8 VAKAVARAISUUS- UUDISTUKSELLA turvataan tulevasuuden eläkketä POLYMEERIPOHJAISTA ELEKTRONIIKKAA PERINTEISILLÄ PAINOMENETELMILLÄ Vakavarasuutta koskeva lakuudstus annettn eduskunnalle tänään. Vakavarasuuslansäädännön uudstamsella tähdätään shen, että työeläkevakuuttajen rsknkantokyky kestää mahdollset krst tulevasuudessa. Ertysest pyrtään takaamaan eläkkeensaajen taloudellnen turva jatkossakn. Lakuudstus vos tulla vomaan vuoden 2017 alusta. Työeläkevarat on lan mukaan sjotettava tuottavast ja turvaavast. Tämä tarkottaa, että sjottamsen tuottohakusuuden ja rsknkantokyvyn on oltava tasapanossa. Työeläkesjotukslle tavotellaan mahdollsmman hyvää tuottoa salltulla rskllä. Eläkevakuutustomnnassa rskehn varaudutaan vakavarasuudella. Vakavarasuudesta on määräykset lassa. Sääntelyn tarkotus on turvata eläkevarat ja vme kädessä eläke-etuudet. Se tom mallna, jonka avulla työeläkejärjestelmässä puututaan tarvttaessa lallseen rsknottoon. Mks uudstetaan? Ykstysten alojen työeläkejärjestelmän vakavarasuutta koskevaa lansäädäntöä uudstetaan, koska halutaan taata suomalasten eläketurva tulevasuudessakn. Tavotteena on, että työeläkevakuuttajen rsknkantokyky kestää myös tulevasuuden mahdollset krst ja eläkevarojen sjotustomnnassa pystytään entstä paremmn reagomaan rahotusmarkknoden ja maalmantalouden muutoksn. Jo tedossa oleven rsken lsäks ptää voda varautua myös tulevasuuden rskehn. Esmerkks vme vuosen taloudellsten krsen laajuutta on ollut vakea ennakoda. Uudessa mallssa huomodaan entstä kattavammn työeläkevakuuttajen rskejä, matemaatkkomme Mnna Lehmuskero toteaa. Vakavarasuutta koskevalla sääntelyllä määrtellään sjottamsessa sallttu rsktaso ja sten myös raamt mahdollslle tuotolle. Rskt vovat lttyä sekä sjottamseen että tse vakuutustomntaan. On mahdotonta tetää ennalta tarkalleen mkä määrä hmsä jää tulevasuudessa eläkkeelle, joten maksettaven eläke-etuuksen suuruutta e tedetä täsmälleen. Eläkkesn tarvttava vakuutusmaksu on sen sjaan päätettävä etukäteen. Maksun rttämättömyys menoon nähden on esmerkk vakuutusrskstä, Lehmuskero toteaa. Työeläkesjotukslla ja nden tuotolla on tärkeä rool maksussa oleven eläkkeden ohella myös tuleven eläkkeden rahotuksessa. Rskptoslla sjotukslla pyrtään korkeampaan tuottoon ja sten vakuttamaan alentavast työeläkemaksujen korotuspanesn ptkällä akavälllä, Mnna Lehmuskero sanoo. Uus mall vakavarasuuslaskennalle Vakavarasuusuudstus on edennyt kolmessa vaheessa. Kahden ensmmäsen vaheen muutokset tulvat vomaan vuonna 2011 ja Ensmmäsessä vaheessa täsmennettn sjottamseen lttyven rsken arvomsen tarkkuutta. Tosen vaheen uudstus ltty työeläkevakuuttajen rsknkantokyvyn vahvstamseen. Uudstuksen kolmannessa vaheessa luotn uus mall vakavarasuuslaskennalle. Aempaan verrattuna muuttuu tapa, jolla vakavarasuusraja jatkossa lasketaan. Tavotteena on ottaa kakk olennaset rskt huomoon nykystä tarkemmn ja kattavammn. Kyse on ptkält teknsestä muutoksesta laskentaan, joka e vakuta esmerkks työeläkevakuuttajen rsknkantokykyyn ta Suomeen sjottamseen. Uus mall mahdollstaa uusen rsken ja sjotustuotteden lsäämsen mukaan laskentaan, Mnna Lehmuskero toteaa. Uus lak e ssällä muutoksa työeläkevakuuttajen vastuuseen eläkkestä ta työeläkevakuuttajen valvonnan tasoon ja tehoon ylesest. Tetopakett vakavarasuudesta Vakavarasuudesta on julkastu kysymyksä ja vastauksa tetopakett verkkosvullamme, josta löytyy lsää tetoa vakavarasuussääntelyn uudstuksesta. Lsäks tarjolla on perustetoa mm. stä mtä rskejä työeläkevakuuttamseen ssältyy ja mten vakavarasuutta säännellään ja mtataan. n Klto Oy:n tuotekehttäjä DI Petr Heljo vättel Tampereen teknllsessä ylopstossa teknkan tohtorks aheesta Organc Dodes for Hgh Frequency and Logc Applcatons (Orgaanset dodt korkeataajuus- ja logkkasovelluksssa). Heljon tutkmuksen panopsteenä on perntesten panomenetelmen ja orgaansten johtaven polymeeren hyödyntämnen elektronkan tuotteden valmstuksessa. Panettavassa elektronkassa esmerkks prlevy vodaan tulostaa ja orgaanset ersteet ja puoljohteet panaa tapusan muovsubstraatn pntaan. Työssä osotetaan, että panamalla vodaan valmstaa polymeerpohjasa elektronkan komponentteja ja prejä joden suortuskyky on rttävällä tasolla. Tulokset komponentten ja pren suortuskyvystä sekä sovellettavuudesta auttavat jatkossa suunnttelemaan uusa tuotteta. Yhden käyttöalueen menetelmälle tarjoavat älykkäät pakkaukset, jossa elektronkkaprejä panamalla vodaan valmstaa esmerkks kuljetuksen akasta kosteutta ta lämpötlaa tarkkaleva edullsa antureta. Myös kaupan logstkkaa votasn tulevasuudessa parantaa merktsemällä tuotteet vvakooden sjaan etäluettavlla RFID-etätunnstella. Petr Heljo on tullut Klto Oy:n tutkmusosastolle tuotekehttäjäks elokuussa Hänen vastuualueenaan ovat rakennus- ja parkettlmat. Heljoa knnostaa lmakema pokkteteellsenä ja laajaa osaamsta vaatvana alueena. Hän arvostaa myös kotmasen valmstajan vahvaa panostusta omaan tuotekehtykseen. Henklöstöstä vdennes työskentelee yhtön omassa tutkmuskeskuksessa Lempäälässä, hedän joukossaan Heljon ohella kolme muuta tohtorks vätellyttä tutkjaa. n Kuvassa Petr Heljo äärmmäsenä okealla. Vasemmalla vastavättäjä prof. Ioanns Kymsss (Columba Unversty, New York) ja keskellä kustos prof. Donald Lupo (TTY). Lsätetoja: Klto Oy Petr Heljo puh petr.heljo@klto.com 14 Voma & Käyttö 1/2015 Voma & Käyttö 1/

9 KOULUTUKSELLA huolta vähemmälle! Koulutus stouttaa henklöstöä tehtävnsä, kehttää ammatt-dentteettä ja helpottaa organsaaton johtamsta. Nämä edut ovat tärketä hyvälle kunnossapto-organsaatolle, mutta ohuelle ja krttselle voteluhuollon organsaatolle elntärketä. Tekst ja kuva: Mkko Oksanen / Kl Yhtöt Oy Voteluhuolto-organsaato on korvaamattoman tärkeä, mutta usen harmllsen unohdettu osa kunnossaptoa. Tomvaa votelua harvon havataan, mutta usen tommaton votelu aheuttaa vakava härötä ta jopa katkoja tuotantoprosessn. Nykysssä ohussa organsaatossa yksttäset voteluhuollosta vastaavat työntekjät ovatkn paljon vartona, vastaten usen prosessn korvaamattomsta palassta. Organsaaton kannalta on ensarvosen tärkeää, että voteluhuollosta vastaavat tomvat vastuullsest ja ymmärtävät roolnsa koko prosessn käyttövarmuuden varmstuksessa. Vastuulsuus ja huolellsuus ovat asennekysymyksä ja nhn vodaan tehokkaast vakuttaa tedolla ja koulutuksella. Tomva voteluhuolto on ennakovaa ja tuottaa käyttövarmuutta. Voteluhuollossa korostuvat rutnt, huolellsuus ja okeat tomenpteet okeaan akaan. Oken tekemnen on resursstehokasta, mutta vrheet näkyvät usen huomattavna vahnkona. Ennakovaan voteluhuoltoon kuuluva votelukohteden seuranta antaa arvokasta tetoa kohtesta ja mahdollstaa huollon kohdentamsta juur okesn kohtesn suunnteltujen sesokken ana rajallsssa akakkunossa. Kunnonseuranta votelukohtesn vodaan toteuttaa mm. värnäanalyysn ta öljyanalyysn avulla, mutta tulosten analysonnssa pakallsten lattestojen tuntemus ja kokemukseen perustuvat johtopäätökset ovat tärketä. Kun pakallnen kunnossaptohenklöstö on stoutunut yhtesn tavottesn ja koulutettu reagomaan ongelmn koko prosess huomoden, kunnossapto mahdollstaa jatkuvan käyttövarmuuden postvsen kehtyksen. Kunnossapdon esmes Jar Inkeronen Pyhäsalm Mne Oy:stä toteaa koulutuksen olevan tärkeä osa jatkuvast kehttyvää voteluhuollon tomntaa. Myös vanhemmlle osaajlle koulutuksella vodaan korostaa tehtäven tärkeyttä ja oken mtotettu koulutustomnta parantaa osaamsta, ammattylpeyttä ja työmotvaatota. Osaamnen e yksn rtä, vaan ammattlaslla ptää olla mahdollsuudet ja halu tuottaa huppuluokan kunnossaptoa. Jatkuvast kehttyvä lattestokanta vaat aka ajon tarkastelemaan koko ennakovan huollon tomenpdepaketta. Voteluhuollon asantuntja Kmmo Leola KL-Yhtöt Oy:stä mustuttaa keskttymään anakn seuraavn perusasohn koulutustomnnan suunnttelussa: ohjestuksen ajantasasuus, organsaatoden ja vastuden muutokset ja koulutustomnnan tavotteet. Jatkuvast muuttuvassa tomntaympärstössä on varmstettava että uusen lattestojen huolto-ohjestus on yhteensopvaa olemassa olevan latteston huolto-ohjeden kanssa ja tarvttaessa koko huolto-ohjestus on käytävä lävtse ongelmen ratkasemseks. Organsaaton ja vastuden muuttuessa tulee varmstaa, että tomnnassa e ole katvealueta, e kenenkään maata, joka e ole kenenkään vastuulla. Myös usessa organsaatossa käynnssä oleva sukupolvenvahdos vaat tomenptetä, mustuttaa Leola. Monessa organsaatossa on herätty shen, että työntekjät alkavat kääntyä ja uusa vastuunkantaja tarvtaan. Tosaalta uudet työntekjät muuttavat organsaaton dynamkkaa ja tuovat omat vaatmuksensa. Hljasen tedon srtämnen ja uusen työntekjöden stouttamnen tehtävn vaat panostuksa osaamseen ja koulutukseen, sekä esmestasolla että työntekjöden oman ammatllsen dentteetn kehttämseen. Uusen työntekjöden tullessa taloon myös vanhat rutnt tulevat usen tarkasteluun. Tätä on hyvä hyödyntää mahdollsuutena tehostaa ja uudstaa kunnossapdon käytäntetä. Kehttämällä voteluhuoltoa ennakovaks vodaan vähentää kustannuksa ja parantaa käyttövarmuutta. Muutos edellyttää kutenkn työntekjöden tnkmätöntä stoutumsta yhtesn tavottesn ja jatkuvast kehttyvää osaamsta. Voteluhuollon koulutus tehostaa kunnossaptoa ja mahdollstaa käyttövarmuuden parantamsen luoden kunnossapdosta pysyvän klpaluedun koko organsaatolle. n Voteluhuollon koulutuksen suoso on ollut kasvussa vme vuosna. Tehokkuutta ja käyttövarmuutta energantuotantoon VTT on energasektorn tutkmus- ja kehtyskumppan. Olemme monpuolnen energan tuotantomuotojen, jakelun, käytön ja ympärstövakutusten asantuntja. Taloudellnen ja härötön tuotanto varmennetaan prosessen, lattestojen ja materaalen kokeellsen tutkmuksen, mallnnuksen ja smulonnn avulla. Lue lsää: Teemme vomalatosten käyttökunto- ja elnkäarvota, jotka perustuvat pätevötyhn NDT-tarkastuksn testattuhn materaalomnasuuksn tutkttuhn vauromekansmehn todennettuhn rastuksn mtattuhn käyttöolosuhtesn luotettavn tuloksn sekä kansanvälseen kokemukseen Lsätetoja Teknologan tutkmuskeskus VTT Oy Ar Kosknen Puh ar.kosknen@vtt.f Teknologan tutkmuskeskus VTT Oy on Pohjosmaden johtava tutkmus- ja teknologayhtö. Tuotamme tutkmuksen ja tedon kautta asantuntjapalveluja kotmaslle ja kansanvälslle asakkallemme ja kumppanellemme, lke-elämälle ja julkselle sektorlle. 16 Voma & Käyttö 1/2015 Voma & Käyttö 1/