Tampereen ensi- ja turvakoti ry

Transkriptio

1 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus

2 Vuoskertomus 2014 Tampereen ens- ja turvakot ry Vuoskertomus 2014 Ssällys Copyrght Suunnttelu, kuvat ja tatto: Juho Paavola 2011, 2012, 2013, 2014, Kakk tekstt: Tampereen ens- ja turvakot ry Halltuksen puheenjohtajan katsaus svu 2 Tomnnanjohtajan katsaus svu 3 Yhdstystomnta svu 5 Lapsperheden palvelut svu 9 Ikähmsten palveut svu 19 Henklöstö svu 22 Talous ja nvestonnt svu 24 Koulutukset svu 26 Työntekjätomet svu 26 Osottet@ ja numerota svu 28

3 Vuoskertomus 2014 Halltuksen puheenjohtajan katsaus Srkka Merkosk, sosaalneuvos Tomnnanjohtajan katsaus Mara Länsö Vuos 2014 ol Tampereen ens- ja turvakot ry:n 69. tomntavuos. On vahva tunne stä, että yhdstyksen muutama vuos stten alkanut muutosvauht on tullut jäädäkseen; muutos on jatkuvaa. Muutokset koskevat mm. turvakottomntaa koskevaa lansäädäntöä. Lastensuojelun epäkohdat ovat olleet edelleen medassa hyvn laajast esllä. Päällmmäsenä on huol lastensuojelutyöntekjöden rttävyydestä ja hedän ammatttadostaan. Käydyssä julksessa keskustelussa on huol myös stä, mten erlasn syhn, mm. salassaptovelvollsuuteen vedoten er työntekjöden yhtestyö e tom. Traagset yksttäset lapsn kohdstuneet rkokset ovat varmaan osaltaan akaansaaneet sen, että vuoden akana Eduskunta sa valmks turvakottomntaa koskevan lan. Suurn muutos snä on se, että valto ryhtyy turvakoten rahottajaks. Rttävätkö valton rahat edes nykysten turvakoten ylläptämseen, saat lsäämään pakkoja tarvetta vastaavaks ta suostusten mukasks. Se onkn jo er juttu. Aka näyttää! Lan vomaantulo osuu taloudellsest huonoon akaan. Maalmanlaajunen taloudellnen ahdnko e takaa uuden lan kelvollsta alkua. Tampereen Ens ja turvakot ry:n turvakodlle uudstukset merktsevät lsää työntekjötä ja lsää tloja. Lsäykset merktsevät tuleven vuosen ponnsteluja parannuksen akaansaamseks. Yhdstyksen monmuotonen auttamstomnta lapsperheden arjen sujumseks on jatkunut entsen kaltasena. Taloudellnen lama on näkynyt asakkaden määrän laskuna ja turvakodssa vetetyn ajan lyhenemsenä. Ilon ahe on ollut se, että on vhdon ymmärretty sosaaltyön merktys. Pelkkä turvaasunto e ole kestävä ratkasu perheväkvallan kohteeks joutunelle. Senät evät hoda ketään! Tarvtaan sosaaltyön kenoja ja menetelmä näden perheden, ennen kakkea lasten auttamseks. Tampereen ens- ja turvakot ry: palkkas turvakodn johtajaks korkeast koulutetun sosaaltyön ammattlasen. Petsamokot vanhukslle alott vuonna 1992 Mutkakadun kntestössä. Sen jälkeen työ vanhusten parssa on laajentunut kästtäen nyt tehostettua palveluasumsta, tavallsta palveluasumsta, kotpalvelua, pävätomntaa, kuntouttavaa pävätomntaa ja hyväkuntoslle kähmslle tarkotettua kokonasvaltasta lkuntaan ja kuntosaltomntaan keskttyvä hyvnvonta lsäävä aktvteetteja omana yhtömuotosena tomntana. Tampereen ens- ja turvakot ry: n asakkata ovat lapset, perheet, yksneläjät, vanhukset ss apua ja tukea tarvtsevat hmset vauvasta vaarn. Työntekjöltä vaadtaan myötäelämsen tatoja, kykyä ja tatoa auttaa okealla tavalla okeaan akaan. Varsnkn lasten parssa tehty työ ns. varhasen puuttumsen kenon tuottaa parhaat tulokset. Vaurot jäävät penemmks, jos apua vodaan tarjota ennalta ehkäseväst. Tämä työ on suurta ammatttatoa vaatvaa, mutta stä täytyy tehdä myös suurella sydämellä. Vonkn suurella melhyvällä todeta, että Tampereen ens- ja turvakot ry: n työntekjät rppumatta stä, työskentelevätkö he vanhushuollon ta lastensuojelun alueella, osaavat asansa, ovat huppuammattlasa. Helle kuuluu so kauns ktos stä, että onnstumme tomntavuoden vaatmukssta sekä laadullsest että taloudellsest. Avotupen; matalan kynnyksen kansalastupen, jota on kolme, avulla tavotetaan satoja, ehkä tuhansa perhetä, joden elämän arkeen tulee amo annos vertastukea ja varhasta vakuttamsta. Nän tomen entstä useamp laps saa hyvät kasvun edellytykset. Ertysest vapaaehtostyön osuuden merkttävä lsääntymnen on ollut suur lon ahe. Suuret ktokset ertysest Tampereen kaupunglle, RAY:lle ja er taholle, jotka ovat vuoden varrella tukeneet yhdstystämme ja asakkatamme lahjotuksn. Iso ktos myös yhdstyksen halltukselle, joka monpuolsella ammatttadollaan johtaa hallntoa ammattmasella otteella, mutta suurella sydämellä. Otamme vuoden 2015 vastaan luottavasn, mutta nöyrn meln. Srkka Merkosk Vanha sanonta kuuluu, että stä tkulla slmään, joka vanhoja mustelee. Tottahan se on, ette vanhaan saa jäädä knn, mutta tulevasuutta e vo rakentaa lman tetosuutta menneestä. Vuoskertomus on katselmus menneeseen vuoteen, mutta tällä kertaa on hyvä katsoa vähän pdemmällekn; kahdesta syystä. Ensnnäkn vuos 2013 verrattuna vuoteen 2014 osottaa todeks usen ääneen lausutun vättämän stä, että turvakottyö tekee aaltolkettä. Joskus talo on tupaten täynnä ja hetken päästä hljenee. Vuos 2013 ol turvakodn hstoran ylvomasest kresn vuos ja vuonna 2014 palattn tavallsempaan arkeen. Tonen syy juontaakn tästä. Vuos 2013 ol son kysynnän vuoks taloudellsest hyvä vuos, kun taas vuos 2014 ol huomattavast haasteellsemp. Tämä on hyvä ptää melessä talouslukuja vertaltaessa. Ikähmsten palvelussa vmeset par vuotta ovat olleet epävarmuuden ja muutoksen akaa. Ermelsyys asukkaden huoneden nelökoosta eten Korkempaan hallnto-okeuteen ast. Päätöstä odotellaan yhä. Prosess tarkott, että asumspalvelussa ol ptkään huoneta tyhjänä, mkä aheutt soja taloudellsa vakeuksa. Okeusprosessn myötä yhdstys muutt kähmslle tarjottaven palveluden tarjontaa ja ryhty tarjoamaan myös kothotoa. Ikähmsten henklökunnalle onkn annettava ktos koko Von olla myös levollsn meln tetäen, että yhdstyksen arvot ja henklökunnan tahto toteuttaa ntä kantavat metä elämän tuulssa hyvn eteenpän. sydämestä. Huolmatta haastesta ja huolsta, henklökunta jakso tehdä tötä losn meln ekä murheemme näkynyt mssään vaheessa asakkalle. Vuoden lopussa käynnstettn yhdstyksen johtamsjärjestelmän muutos. Muutoksen myötä yhdstyksen er yksköstä tulee nykystä vahvempa ja esmesten tomntavapauksa lsätään. Muutos on yks vastaus ulkoapän tulevn muutospanesn, josta yks merkttävn lenee ns. turvakotlak, joka hyväksyttn vuoden lopussa. Yhdstyksen ja sen henklökunnan merkttävn vahvuus on oman työn arvostuksessa ja vahvasta halusta tehdä työtä asakkademme eteen. Tomnnanjohtajana en vos olla ylpeämp työntekjöstämme. Von olla myös levollsn meln tetäen, että yhdstyksen arvot ja henklökunnan tahto toteuttaa ntä kantavat metä elämän tuulssa hyvn eteenpän. Vuos 2014 jää mustohn epävarmuuksen vuotena, mutta uskon, että me olemme entstä vahvempa ja valmmpa tulevn haastesn. Haluan kttää henklökuntaa ernomasest tehdystä työstä. Lsäks ktän yhdstyksen tomntaan vahvast perehtynyttä halltusta vsonäärsyydestä, kannustavasta ja rohkeasta asenteesta ja työstä. Ktos kuuluu myös kaklle yhtestyökumppanellemme. Vmeseks mutta e mllään muotoa vähäsempnä ktän koko sydämestä kakka yhdstyksen tomntaa tukeneta ja lahjotuksen tehnetä sekä ntä lukusa vapaaehtosa, jotka ovat monn er tavon auttaneet metä työssämme. Tovon kaklle onnstumsen elämyksä myös tulevna vuosna! Mara Länsö 4 5

4 Vuoskertomus 2014 Yhdstystomnta Yhdstyksen ympärvuorokautsta palvelutuotantoa tuotetaan yhdstyksen omstamassa Sukupolven talossa Mutkakatu 38b-c. Sukupolven talossa sjatsevat ens- ja turvakot, kähmsten palvelutalo ja ryhmäkot, kähmsten päväkeskus, hallnto, pesula ja ravntopalvelut. Perhetupen palveluta tuotetaan yhdessä yhdstyksen omstamassa ja kahdessa vuokratussa osakehuonestossa: Annalassa, Hervannassa ja Lnnanmaalla. Sen lsäks yhdstys on vuokrannut tloja Sumeluksenkatu 18:sta, mssä sjatsee Perhekulma Puhur ja kuntouttava pävätomnta. Yhdstyksen omstama Sumeluksenkadun Senorklub Oy sjatsee nn kään tässä osotteessa. Sen tavotteena on tuottaa omstajayhtesönsä tomntoja tukeva sosaalsa ja terveydenhuollollsa avopalveluta. Kansalastomnta 2014 Yhdstyksessä on jatkettu kansalas- ja vapaaehtostomnnan kehttämstä menestyneest kertomusvuonna. Kansalastomnnan työryhmä on kokoontunut yhteensä 5 kertaa ja mukana on ollut työntekjöden lsäks yks yhdstyksemme aktvnen vapaaehtonen. Kansalastomnnan työryhmässä on kästelty ajankohtasa vapaaehtostomntaan lttyvä asota sekä tehty lnjauksa kansalastomnnasta yhdstyksessä. Säännöllsest käyvä vapaaehtosa ol koko vuoden akana yhdstyksessä yhteensä 92 (vrt ). Määrä on kasvanut vuodesta 2013 hyvää vauhta. Vapaaehtoset käyttvät vapaaehtostyöhön yhteensä 895 tunta koko vuoden akana. Vapaaehtoset ovat olleet apuna mm. lastenhodossa, ohjanneet ryhmä, auttaneet tapahtumajärjestelyssä, olleet ulkoluseurana, järjestäneet hemmotteluhotoja ja muuta vrketomntaa sekä olleet aktvsest mukana tedottamsessa ja vapaaehtostomnnan kehttämsessä. Kun lasketaan yhteen kertaluontosest käyneet vapaaehtoset ja erlaset esntyjät yhdstyksessä on tomnut tomntakertomusvuonna yhteensä 184 kertaluontosest käynyttä vapaaehtosta. Nähn ssältyvät mm. lukusat esntyjät er ykskössä. Tomntaa tukvat myös useat henklöt ja yrtykset mm. varanhanknnassa. Lsäks yhtestyötä tehtn mm. Tampereen Rotaract-nuorten, Tampereella tomven Lons-kluben kanssa ja TAKKn lketalouden opskeljoden kanssa. Toukokuun alussa tul vomaan lak lasten kanssa tomven vapaaehtosten rkostaustan tarkstamsesta. Lan myötä olemme pyytäneet lapsperheden palveluhn tulevlta vapaaehtoslta suostumuksen hedän rkosreksterotteensa tarkstamseen. SBS Dscovery Medan työntekjät järjestvät mellä Impact Day-tempauksen. 18 radotyöntekjää tul tuona pävänä vapaaehtoseks Petsamokodlle. He ulkoluttvat asukkata, järjestvät keskustelutuokota, lattovat huksa, lukvat lehtä ja muuta hyödyllstä. Pävä ol mukava ja stä jä musteltavaa ptkäks akaa. Vuonna 2014 vapaaehtostyön krjaamnen Sofa-tetojärjestelmään tarkentu. Yhdstyksen yksköden työntekjät krjaavat hellä käyneden vapaaehtosten tunnt järjestelmään ana vuoden lopussa. Nän saamme ajantasasta tetoa vapaaehtostyöstämme sekä materaala vakuttamstyöhön ja kansalastomnnan kehttämseen. Petsamokodn asukkaat ja asakkaat savat lokseen veralulle yhdstyksen perhetupen asakkata. Rkastuttaven kokemusten myötä sukupolven välsä kohtaamsa yhdstyksen ssällä on kehtetty vuoden akana säännöllsemmks. Lan myötä olemme pyytäneet lapsperheden palveluhn tulevlta vapaaehtoslta suostumuksen hedän rkosreksterotteensa tarkstamseen. Verkostoyhtestyö Yhdstys on Ens- ja turvakoten lton (Etu-ltto), Vanhustyön keskuslton sekä Vanhus- ja lähmmäspalvelun lton (VALLI) jäsen. Sen lsäks yhdstys on jäsenenä Nääsvlle ry:ssä, joka on kymmenen sosaalalan järjestön muodostama yhdstys. Työnantajana yhdstys kuuluu Sosaalalan Työnantaja- ja Tomalalttoon. Lsäks yhdstys kuuluu seuraavn yhdstyksn ja tomntaryhmn: Rkosuhrpävystyksen Ssä-Suomen aluetyöryhmä, Tampereen vammas- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, Elonpolkuja -yhtestyöverkosto ja Suomen Vanhusten Turvakotyhdstys ry (SUVAN- TO). 6 7

5 Vuoskertomus 2014 Tampereen ens- ja turvakot ry:n er tomntayksköt vastaanottvat veraljota usesta er opplatokssta ja sosaaltomsta. Kansanedustaja Jukka Gustafsson veral yhdstyksen phajuhlssa. Phajuhlssa veral myös Tampereen kaupungn valtuutettuja ja vrkamehä. Kansanedustaja Harr Jaskar ol yhdstyksessä vapaaehtostyöntekjänä pävän ajan. Työntekjät antovat konsultaatoapua pyydettäessä ja osallstuvat usesn yhtestyöneuvotteluhn sosaal- ja terveydenhuollon er tompstessä. Enten veraljota käv Ens- ja turvakodssa. Lapsperheden palveluden työntekjät osallstuvat seuraavn työryhmn vuonna 2014: Väkvalta Verkosto, Rkosuhrpävystyksen Ssä-Suomen aluetyöryhmä, Tampereen kaupungn lasten kaltonkohteluun puuttumsen seurantaryhmä, Ehkäpä - Tampereen ehkäsevän pähdetyön verkosto, Tampereen kaupungn Perheverkko, Salos -turvakotverkosto, kolmannen sektorn osaamsverkosto, Järjestöjen välsen yhtestyön kehttämsen tapaamset ja Vältä! -hankkeen ohjausryh- Laatutyön onnstumsa Yksköden omavalvontasuunntelmat pävtettn asetetun akataulun mukasest syyskuussa. Yksköden tomntamuotojen palvelukuvaukset valmstuvat vuoden akana. mä. Yhdstys tek yhtestyötä Tampereen kaupungn Typan ja muden alueen yhdstysten kanssa vältyömarkknoden kehttämseks. Yhdstyksen verkostoja vahvstava tapahtuma ol Mnan pävä, joka keräs yhteen non 50 alueen ammattlasta. Pävän aheena olvat: Ennaltaehkäseväntyön merktys lapsperhelle. Luennotsjana ol Perheneuvolan johtaja Rsto Karttunen Tampereen kaupunglta. Yhdstyksen keskesmmät yhtestyökumppant ovat Ens- ja turvakoten lton lsäks Tampereen kaupunk, kaupunkseutu ja Raha-automaattyhdstys. Tedottamnen Yhdstys on tedottanut palvelusta nettsvujen ja esttedensä avulla sekä vkottan Aamulehdessä. Yhdstyksen nettsvuja on pävtetty Yhdstyksemme on ollut Ens- ja turvakoten lton Enska-lehden svulla, ja kertomusvuoden akana ens- ja turvakot sa useta medaosuma. Yhdstys ol näkyvllä nn televsossa, radossa kun sanomalehdssä. tomntakertomusvuoden akana. Svulta löytyy esttelytekst turvakodsta 17 er kelellä ja enemmän tetoa vapaaehtostomnnastamme. Etusvulta löytyy ajankohtasta tetoa yhdstyksen tomnnasta. Syksyllä 2013 yhdstykselle perustettn vrallnen Facebook-svu, jonka avulla olemme tedottaneet yhdstyksen ajankohtassta asosta ja saaneet tomntaamme näkyvämmäks. Vuoden 2013 lopussa Facebook-svulla ol jo yl 100 tykkääjää. Vuonna 2014 svut ovat saaneet lsää tykkääjä. Vuoden 2014 lopussa svulla ol 315 tykkääjää. Kaklle perhetuvlle perustettn omat Facebook-svut vuoden 2014 akana. Yhdstyksemme on ollut myös Ensja turvakoten lton Enska-lehden svulla. Tomnnanjohtaja ta joku henklökunnasta on krjottanut Mellä jäsenyhdstyksssä -palstalle parkn juttua ja vapaaehtostomntamme ol esllä Enska-lehden vapaaehtostyön numerossa. Kertomusvuoden akana ens- ja turvakot sa useta medaosuma. Yhdstys ol näkyvllä nn televsossa, radossa kun sanomalehdssä. Laadun kehttämnen Vuonna 2014 kehtettn yhdstyksen laatutyötä. Laatutyöryhmän kokoonpanoa muutettn sten, että työryhmään kuuluvat tomnnanjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja yksköden lähesmehet. Uuden laatujärjestelmän mukasest lähesmehet vastaavat yksködensä tomnnan laadusta. Laatupäällkön roolna on ohjestaa laatutyötä ja neuvoa ykskön lähesmehä laatuun lttyvssä kysymyksssä. Tomntakertomusvuonna yhdstyksessä toteutettn vs ssästä audtonta. Audtotavna kohtena olvat enskot, kuntouttava pävätomnta, päväryhmä Pkku-Mna, Hervantatupa ja sätyö. Audtonten tavotteena ol kehttää yksköden perehdyttämstä. Laatupäällkkö anto tomeksannot audtontehn ja määräs audtojaparn, joka suortt ko. audtonnn. Audtontdokumentt tomtettn Laatupäällkölle audtonten jälkeen. Audtonten tulosten perusteella kehtetään yksköden perehdyttämstä vuoden 2015 akana. Kntestö Sukupolven talon B-kntestön tosessa kerroksessa tom ens- ja turvakot, ensmmäsessä kerroksessa tehostetun palveluasumsen ryhmäkot ja pohjakerroksessa päväkeskus, ravntopalvelut sekä yhdstyksen hallnto. Talon kellarkerroksessa on kuntosal, henklöstön sosaaltlat, varastoja ja kntestön pesula ja kuvaustlat. Kakk mahdollset tlat ovat käytössä. C- kntestö tom palvelutalona kokonasuudessaan. Kntestönhotaja huoleht jokapävässtä huoltotehtävstä. HH-Kntestöpalvelut Oy tom hänen vuoslomasjasenaan ja huoleht lumenaurauksesta. Myös tarvttavat sähkötyöt ja putktyöt tehdään saman yhtön tomesta tarvttaessa. Tomntavuoden akana palvelutalon asunnossa tehtn asuntojen peruskorjausta penmuotosest: maalattn senä ja uusttn lattapnnotteta. Lsäks Tomea Oy maalas kantatalossa rappukäytäven ja ruokasaln senn sekä pääaulaan uuden rakkaamman vaalean värn sekä kukkakuvonnn. Jo vuodelle 2012 suunnteltu oleskeluparvekkeden laatotus ol tarkotus tehdä suunntellun kehttämshankkeen toteutuksen yhteydessä keväällä Kehttämshanke srty anakn vuodella eteenpän A-Insnöört Oy suortt terassn katselmuksen ja jatkotomen- Ravntopalvelut 2014 Vuonna 2014 yhdstyksen ravntopalveluden ykskössä työskentel vastaava ohjaaja, kaks ohjaajaa, oppsopmusopskelja ja kettöapulanen. Loppuvuoden akana ykskön vastaava ohjaaja sa kettölle uusa ohjaajen sjasa. Marraskuun alusta lähten pesulan lähavustaja työskentel kettöllä kaks kertaa vkossa. Hänen tehtävnsä kuuluvat kettöapulasen työt. Ykskön esmes vahtu Ykskön esmehenä tom alkuvuoden henklöstöpäällkkö ja jatkossa Petsamokodn esmes. Keväällä 2014 panostettn ruokasaln vhtyvyyteen ssustamalla ja maalaamalla. Samaan akaan ruokasaln tul kahvopste, josta talon asukkaat ja henklökunta vovat ostaa herkullsa tuotteta. Kahvopste on osottautunut kan Ravntopalvelut ja pesula Ravntolapalveluden suortteet Pesulan käyttöaste Turvakot (78) Päväkeskus (302) Palvelutalo (451) Kettö (80) Tehostettu (1077) pdearvon, jonka mukaan kreellsmpänä korjauksena suosteltn van penmuotosa pakallsa kermen ja lttymen ylösnostokorjauksa, jolla pyrtään estämää lsävaurot ja vesen tunkeutumsta vedenersteden alle. Lsäks yksttäsä rtoava laattoja vodaan pakallsest uudelleen knnttää. On kutenkn syytä varautua myös laajempaan korjaukseen. nattavaks ja suostuks. Ateroden lsäks kettö valmst vuoden akana herkullsta tarjottavaa yhdstyksen tapahtumn ja kahvtlasuuksn. Elntarvkevalvonta käv ravntopalveluden ykskössä tarkastuskäynnllä Tarkastuskäynnllä annettavan Ova- raportn arvontastekko on huono, korjattavaa, hyvä ja ovallnen. Tarkastuskäynnllä Ova-raportn ylesarvosanaks tul hyvä. Raportt on näkyvllä Sukupolventalon ruokasaln ovessa. Pesula Sukupolven talon pesulassa työskentel tomntakertomusvuonna yks lähavustaja. Hänen tehtävänkuvaansa kuulu Petsamokodn ryhmäkodn ja palvelutalon asukkaden vaatehuolto. Lsäks hän huoleht ravntopalveluden ykskön, päväkeskuksen ja Petsamokodn tekstlen pesusta ja jälkkästtelystä. Saadut lahjotukset Tomntavuonna yhdstyksemme sa lahjotuksa kymmenltä er yrtyksltä ja yksttäsltä henklöltä. Lahjotukset ovat tulleet sekä raha- että tavaralahjotuksna ja omana työpanoksena. Sukupolven talon aulassa oleva Ystäväpuu vhertää kaunst. Ystäväpuun jokanen uus leht kuvastaa uutta ystävää ta lahjotusta. Haluamme kttää kakka lahjottaja työmme arvostamsesta ja osallstumsesta työhömme. Yhdstys sa lahjotuksena Reno Twarn krjat. Krjoja myytn kesällä 2014 vapaaehtosten avulla. Ertynen ktos kuuluu Harr Holllle, joka autto pats lahjotuksen saamsessa nn myös merkttävällä panostuksella krjojen myymsessä. Sumeluksenkadun Senorklub Oy Yhdstyksen omstama Sumeluksenkadun Senorklub Oy on sosaalnen yrtys, joka tuottaa asakkalle sosaalsa ja terveydenhuollollsa kuntoutus-, lkunta-, harrastus- ja vrkstyspalveluja. Senorklub järjest tomntavuonna yhtesä tapahtuma, retkä ja matkoja. Lsäks senorklublla käy n. 100 palvelusetelasakasta kuntosallla. Palveluseteln myöntää Tampereen kaupunk. Yhdstyksen johto Vuoskokous Yhdstyksen vuoskokous pdettn Läsnä ol 9 yhdstyksen henklöjäsentä ja yhtesöjäsenten edustajaa sekä tomnnanjohtaja. Kokouksen avas yhdstyksen puheenjohtaja Srkka Merkosk ja vuoskokouksen puheenjohtajaks valttn Jukka Rantanen. Shteerks valttn tomnnanjohtaja Mara Länsö. Yhdstyksen jäsenstö Vuoden 2014 lopussa jäsenä yhteensä 102, josta yhtesöjäsenä ol kuus. Yhtesöjäsenä olvat: Prkan Kokoomuksen naset Tampereen kokoomuksen naset ry, Tampereen sos. dem.-naset ry, Tampereen sos.dem.-nasyhdstys, Tampereen sos.dem. toverseura, Tampereen työväenyhdstys. Jäsenmaksut olvat henklöjäsenltä 20 ja yhtesöjäsenltä 60. Lsäks kakk jäsenet savat Ens- ja turvakoten lton julkaseman Enska-lehden vuoskerran. Enska-lehden jäsenyhdstysten kuulumsa -palstalla tedotettn yhdstyksen tapahtumsta. Halltus- ja johtoryhmätyöskentely Ylntä päätäntävaltaa käytt sääntöjen mukaan vuoskokous, joka myös nmeää yhdstyksen halltuksen. Halltukseen kuuluvat: Srkka Merkosk (puheenjohtaja), Jukka Salomaa (varapuheenjohtaja), Tarja Kangassalo, Marjatta Tammsto, Rtta Haapala, Rtta Narklaht, Krs Kosk, Anna-Kasa Henämäk, Jarmo Paananen. Halltuksen shteernä tomvat Mara Länsö ja palvelukoordnaattor Emm Hela. Halltus kokoontu kertomusvuoden akana setsemän kertaa. Tlntarkastajna tomvat Juha Järvsalo, HTM ja Pekka Tammela KHT. Johtoryhmä kokoontu kertomusvuoden akana 16 kertaa. Johtoryhmään kuuluvat: tomnnanjohtaja Mara Länsö talouspäällkkö Arja Lepstö henklöstöpäällkkö Jaana Jyrä Petsamokodn esmes Anumar Makkonen palvelukoordnaattor Emm Hela, lapsperheden palveluden päällkkö Susanna Karjalanen ja ens- ja turvakodn esmes Jenn Karso Osa johtoryhmän kokoukssta ol ns. laajennettuja johtoryhmä, jollon vastaavlla ohjaajlla ol okeus olla läsnä johtoryhmän kokouksssa. Hallnto Yhdstyksen käytännön hallntoon kuuluvat tomnnanjohtajan lsäks talouspäällkkö, henklöstöpäällkkö ja tomstoshteer. Loppuvuonna käynnstettn yhdstyksen johtamsjärjestelmän kehttämnen. Uudstuksen tavotteena on selkeyttää johtamsjärjestelmää ja krkastaa vallan ja vastuun määrttelyjä. Muutos koskettaa vahvmmn esmestyöskentelyä, kun esmehlle myönnetään nykystä enemmän tomntaokeuksa. Muutos on otettu postvsest vastaan nn esmesten kun luottamusmesten ja henklökunnan taholta. 8 9

6 Vuoskertomus 2014 Lapsperheden palvelut Tampereen ens- ja turvakodn vuos 2014 ol edellsvuotta rauhallsemp. Asakasmäärät laskvat turvakodlla vuoteen 2013 verrattuna, mutta enskodn osalta nousvat. Syytä on kutenkn huomata, että vuonna 2013 ol turvakodn hstoran kresn vuos. Ens- ja turvakodlla valmstauduttn lakn valton varosta maksettavasta korvauksesta turvakotpalvelun tuottajalle, joka astu vomaan vuoden 2015 alusta. Ertysenä kehttämskohteena vuoden 2014 akana ol Perhekulma Puhurn Lapstyössä toteutettava alle kolmevuotaden väkvaltaa kokeneden lasten ja hedän lähvanhemman kanssa tehtävä työ. Työn kehttämnen edsty henost. Työskentelyn prssä ol useta perhetä ja työmuoto on mallnnettu tomvaks. Myös 3-18 vuotaden lasten kanssa tehtävään lapstyöhön ohjautu loppuvuodesta ennätysmäärä lapsa. Ens- ja turvakot Tampereen ens- ja turvakodn henklökuntaan kuuluvat vuonna 2014 vastaava ohjaaja, kaks enskodn ohjaajaa, vs turvakodn ohjaajaa ja kaks avustavaa ohjaajaa. Ens- ja turvakodn esmehenä tom vastaavan ohjaajan lsäks Lapsperheden palveluden päällkkö syyskuulle ast. Lokakuusta ensja turvakodn esmehenä alott sosaaltyöntekjä YTM. Lsäks ens- ja turvakodlla ol vuoden akana kaks palkkatuella palkattua henklöä, jotka hotvat lähavustajan tehtävä. Enskodn käyttövuorokaudet nousvat jonkn verran vuoteen 2013 verrattuna. Turvakodn vastaavat luvut puolestaan laskvat merkttäväst. Ens- ja turvakodn käyttöaste vahtel 58 % ja 88 % välllä Enskot Enskot tom perhekuntoutusykskkönä ja on tarkotettu vahvaa ja ykslöllstä tukea tarvtsevlle vauvaperhelle. Enskotn vo saapua joko odotusakana ta vauvan syntymän jälkeen. Enskottyön tarkotuksena on vahvstaa vanhemmuutta. Odottavalle ädlle enskot tarjoaa mahdollsuuden valmstautua synnytykseen ja vanhemmuuteen. Vanhemmalla on enskodssa mahdollsuus henklökohtaseen tukeen ja ohjaukseen lastenhodossa ja arjenhallnnassa. Ertystä huomota knntetään vauvan tarpeden tunnstamseen ja nhn vastaamseen tuken nän vauvan ja vanhemman varhasta vuorovakutusta. Työntekjämme turvaavat vauvan hyvän hodon ja elävät vauvaperheen arkea perheen rnnalla. Työntekjöden ja ädn yhtenen työskentely tähtää lapsen näkyväks tekemseen sekä lapsen ja ädn välsen kntymyssuhteen herättelemseen. Enskodn arjen säännöllnen rytm tarjoaa turvan ja ennakotavuuden tunnetta koko perheelle. Vuonna 2014 enskodssa ol akusasakkata 18, josta ätejä ol 13 ja sä 5. Lapsa asakkana ol yhteensä 14, Ens- ja turvakot numerona Ens- ja turvakodn kävjämäärät vuosna yht yht. Turvakot Enskot Ens- ja turvakotvuorokausen vertalu vuosna Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Enskot Turvakot Yhteensä

7 Vuoskertomus 2014 Enskot Enskodssa oleven akusten käjakauma ,0 mes nanen 2, ,0 1,5 1,0 0, , v v v v Enskotjaksojen ptuudet 2014 Enskodn käytetyt palvelut vuonna 2014 Enskot vrk/ kertoja Käyttövuorokaudet yhteensä 2066 Ryhmät 103 Muut: ykslökeskustelut, 95 par- ja perhetapaamset Verkostoyhtestyö kk 2-6 kk vrk vrk 7-13 vrk josta tyttöjä ol kuus ja poka kahdeksan. Lapssta 13 ol alle vuoden kästä. Akusasakkaden kä vahtel 15 vuodesta 58 vuoteen. Akusasakkaden kesk-kä ol 30 vuotta, joka on hukan korkeamp kun edellsenä vuotena. Asakkasta kaks ol maahanmuuttajataustasa. Asakkata tul enskotn setsemästä er kunnasta. Asakkaat hakeutuvat enskotn joko tse ta ätysneuvolan, Taysn synnytysosaston ta sosaaltyöntekjöden ohjaamna. Ylesmmät enskotjaksojen ptuudet olvat 2-6 kuukautta (8 kpl) sekä vuorokautta (3 kpl). Kaklla asakkalla ol kunnan maksustoumus. Enskodn käyttövuorokaudet vuonna 2014 olvat 2066, joka on 133 käyttövuorokautta vähemmän kun edellsenä vuonna. Enskodssa työskentel edellsvuosen tapaan kaks ohjaajaa. Ptkään enskodn ohjaajana tomneen työntekjän työparna on vuoden akana työskennellyt kaks er henklöä. Vuossuunntelman mukasest Enskodssa alotettn asakassuunntelmen kehttämnen, jotta enskotasakkaden tavotetyöskentely ols selkeämpää ja konkreettsempaa. Lsäks enskotpalvelusta tehtn palvelukuvaus. Vapaaehtostomnta jatku säännöllsenä tomntana enskodn puolella. Vuoden 2014 akana kaks opskeljaa suortt harjottelujakson enskodssa ja yks opskelja osttan enskodlla ja osttan turvakodlla. Enskottyötä on vuoden akana estelty erlaslle tomjolle. Enskodn ohjaaja jatko opskelua yhdessä ens- ja turvakodn vastaavan ohjaajaan kanssa ens- ja turvakoten lton kaksvuotsessa vaatvan vauvatyön prosesskoulutuksessa. Enskodn ohjaajat ovat säännöllsest osallstuneet Ens- ja turvakoten lton järjestämn vaatvan vauvatyön työkokouksn. Enskodn ohjaajlla ol vuonna 2014 oma työnohjaus. Turvakot Turvakot tarjoaa ympärvuorokautsta turvaa ja ammatllsta apua perheväkvaltaa kohdannelle ja sen uhan alla elävlle henklölle. Väkvallan kohteeks joutumnen ja sen todstamnen vo olla traumatsovaa akuslle ja lapslle. Turvakot tarjoaa mahdollsuuden purkaa kokemuksa ja tunteta turvallsessa ympärstössä. Työmenetelmänä käytetään lasten ja akusten kanssa ykslökeskusteluja traumavtekehyksestä käsn sekä erlasa ryhmä. Työskentelyssä knntetään ertystä huomota lapsen tarpesn. Turvakottyötä tehdään suunntelmallsest yhdessä sosaaltomen ja muden auttaven tahojen kanssa. Tavotteena on luoda edellytykset turvallseen elämään, myös turvakotvaheen jälkeen. Vuonna 2014 turvakotn ohjautu asakkata 34 er kunnasta. Yhteensä asakkata ol 302, josta nasa ol 158, mehä 6 ja lapsa 138. Turvakodssa olleden lasten kä vahtel alle vuodesta 17 vuoteen. Suurn osa lapssta ol 5-9-vuotata. Käyttövuorokausa ol 4825, joka on 1784 vähemmän kun edellsenä vuonna. Turvakodssa asuva perhe vo saada myös tehostettua, ntensvstä tukea. Intensvjaksolla perheen apuna on oma työntekjä, joka kannattelee ja ohjaa perhettä. Jakson kesto sovtaan perheen ja sosaaltyöntekjän kanssa. Vuonna 2014 turvakodlla toteutu 2 ntensvjaksoa kahdella er perheellä, Ens- ja turvakodn onnstumsa Ens- ja turvakodn vapaaehtostyö selkyty ja vahvstu. Ens- ja turvakodn työmuotoja, rakenteta ja palveluta vahvstettn ja selkytettn palvelukuvasten avulla. Ens- ja turvakodn yhtesten tlojen lme ja vhtyvyys paran asakkaden toveden mukasest. mkä on merkttäväst vähemmän kun edellsenä vuonna. Turvakodn palveluhn kuuluu myös vanhemmuuden tukjakso, jota toteutu vuonna 2014 kaks kappaletta. Jakson tarkotuksena on havannoda perheen arjenhallnnan vahvuuksa, kehttämsalueta ja tuentarvetta jatkossa sekä tukea perhettä tsenäseen selvytymseen. Jaksosta tehdään pyydettäessä vanhemmuuden kartotus. Avokrstyötä tarjotaan henklölle, jotka evät koe tarvetta turvakotjaksolle, mutta haluavat keskustelua ja neuvontaa erlasn väkvaltaa kästtävn tlantesn. Vuonna 2014 turvakodn osalta tehtn palvelukuvaukset perheden ja turvakodlle lman lapsa saapuven henklöden osalta. Vuonna 2014 eduskunnassa valmsteltn laka valton varosta maksettavasta korvauksesta turvakotpalvelujen tuottajalle. Tampereen turvakot seuras lan valmstelua ja vakutt valmsteluun Ens- ja turvakoten lton kautta. Turvakodlla järjestetään partapaamsa yhtestyössä yhdstyksen sätyöntekjän kanssa. Lsäks sätyöntekjä on osallstunut turvakodlla järjestettyhn perheraporttehn. Partapaamnen rakentuu ykslöllsest tovottujen keskusteluaheden mukaan. Turvakot tarjoaa ykslökäyntejä ja partapaamsa myös avopalveluna. Vuoden 2014 akana ens- ja turvakodn ohjaajsta yks on tomnut Chatvastaajana nettturvakodssa ( Nettturvakodssa asakkaan on mahdollsta varata keskusteluakoja ammattlasen kanssa. Vuoden 2014 akana Tampereen ensja turvakodn ohjaaja latto avomeks yhteensä vs puolen tunnn mttasta Chat-akaa akavälllä Nästä ajosta yks jä kokonaan varaamatta ja neljä varattn. Nälle neljälle varatulle ajalle keskustelemaan saapu kaks asakasta. Kaks asakasta e saapunut keskusteluun varatulle ajalle. Toteutuneta Chateja ol vuoden Turvakot Turvakotasakkaden turvakotjaksojen ptuudet vuonna 2014 Turvakodssa asakkaana olleden lasten käjakauma alle 1 v 1-2 v 3-4 v Turvakodssa käytetyt palvelut vuonna v v v 2-6 kk vrk vrk 7-13 vrk 4-6 vrk 1-3 vrk Pojat Tytöt Turvakot vrk/ kertoja turvakotvuorokaudet yhteensä 4825 Ykslötapaamset akusten 392 Ykslötapaamset lasten 112 Ykslötapaamset yhteensä 504 Ryhmät 68 Partapaamset 1 Verkostoyhtestyö 62 Vanhemmuuden tukjakso 2 Intensvjakso 2 Seurantakäynnt 17 Avokrstyö akana kaks. Keskusteluteemat Chatessa lttyvät väkvaltaan ja sen kokemseen. Turvakodn henklökunta osallstu säännöllsest Ens- ja turvakoten lton järjestämn väkvaltatyön sekä lapstyön työkokouksn. Turvakodn työtä kehtettn vuoden 2014 akana säännöllsest järjestetyssä kehttämsltapävssä ja vkottasssa tmessä. Turvakodn työntekjöllä ol vuonna 2014 säännöllnen työnohjaus. Vapaaehtostyö jatku turvakodlla aktvsena vuonna Turvakodn tomntaa esteltn vuoden akana erlaslle opskeljaryhmlle ja mulle tomjolle (3 krt.), vapaaehtoslle (5 krt.) sekä sosaaltyöntekjölle (3krt). Vuonna 2014 turvakot ja Rkosuhrpävystys jatkovat tvstä yhtestyötään ja turvakodn asakkalla ol edelleen mahdollsuus saada rkosokeudellsta neuvontaa Rkosuhrpävystyksen työntekjän säännöllsllä käynnellä turvakodlla. Vuonna 2014 turvakodlla työharjottelun suortt neljä opskeljaa ja yks opskelja osttan turvakodn ja osttan enskodn puolella. Päväryhmä Pkku-Mna vauvaperhelle Päväryhmä Pkku-Mna on ryhmätomntaa vauvaperhelle. Ryhmän keskesä tavotteta on perheen omen vomavarojen löytämnen arjesta selvytymseen sekä vanhemman ja lapsen varhasen vuorovakutuksen tukemnen. Päväryhmä Pkku-Mnan tomnta on tavotteellsta, suunntelmallsta ja ntensvstä tukea 0-2 -vuotaden lasten perhelle. Työskentelyn yhtenä perustana on vertasryhmän tuk. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa vkossa vden kuukauden ajan. Myös sät ovat mukana mahdollsuuksensa mukaan. He vovat esmerkks osallstua perheen asota kästtelevn neuvotteluhn, Ens- ja turvakoten lton vs vuorokautta kestävälle ntensvjaksolle Sopukan koulutus- ja perhekuntoutuskeskuksessa Spoossa, sekä Perhekulma Puhurssa järjestettävään säkahvlaan vauvan kanssa. Päväryhmä Pkku-Mnaan hakeutumsen sytä olvat masennus, väsymnen, uupumnen ja tuskastumnen vauvan hotoon, akuutt elämän krs sekä yksnäsyys ja sosaalsen verkoston puute. Tomntavuonna toteutu kaks ryhmäjaksoa. Keväällä ryhmässä ol neljä ätä ja vs lasta. Syksyllä neljä ätä ja neljä lasta alott ryhmän, mutta yks perhestä lopett ryhmän kesken. Pkku-Mnan Pkku-Mnan asakkalle jär- onnstumsa jestettn normaaln ryhmätomnnan lsäks tomnnallnen sekä terapeuttnen ryhmä. Keväällä Pkku-Mnan tomnta on todettu tomvaks ja perhetä kannattelevaks myös kaupungn päättäjen taholla. Pkku-Mna Alueellsen perhekuntoutuksen tunnuslukujen vertalu vuosna Pkku-Mna Ryhmäpävä Perhetä Akusten asakastapaamset Lasten asakastapaamset ädelle tarjottn kuntosalharjottelua personal tranern ohjaamana ja syksyllä terapeuttnen lempeän lkunnan ryhmä. Vuonna 2014 Yle tek ohjelmasarjan Avec Tastula, jonka yhtenä aheena ol masentuneet ädt. Pkku-Mna ol mukana ohjelman teossa ja sa nän työlleen medanäkyvyyttä. Pkku-Mna pääs vuoden 2014 alusta kaupungn pysyväsavustuksen prn. Opskeljota Pkku-Mnassa vuoden 2014 akana ol keväällä yks ja syksyllä yks. Päväryhmä Pkku-Mnassa työskentel kaks ohjaajaa sekä melko säännöllsest torstasn lastenhotoapua antanut vapaaehtonen. Perhekulma Puhur Perhekulma Puhurn tomnta koostuu vdestä er työmuodosta: sä-/vanhemmuustyö, lapstyö, 0-3-vuotaden vauva- ja vanhemmuustyö, tapaamspakka tomnta ja unvalverytmtys - neuvonta. Perhekulma Puhurssa tomntavuoden akana työskentel neljä ohjaajaa, josta lapstyöntekjä tom myös vastaavana ohjaajana. Vuoden 2014 akana Perhekulma Puhurssa vetettn 10-vuotsjuhlaa avomlla ovlla, jonne osallstu yhtestyökumppaneta. Myös useta opskeljaryhmä käv tutustumassa Puhurn tomntaan. Teemaltoja järjestettn Perhekulma Puhurssa vuonna 2014 kaks kertaa (Vappujuhla ja Halloween juhla) yhdessä perhetupen sekä ens- ja turvakodn kanssa. Illat olvat koko perheen tapahtuma panottuen mukavaan yhdessäoloon sekä vahvstaen lasten ja vanhempen välsä suhteta. Osallstuja Perhekulma Puhurn teemaltohn ol yhteensä

8 Vuoskertomus 2014 Lapstyö Lapstyössä on tarjottu apua perheväkvaltaa todstanelle lapslle. Lapstyöllä pyrtään ennaltaehkäsemään traumojen vakeutumsta, sekä ohjataan pdemp kestosta työtä tarvtseva lapsa muden palveluden kuten psykatrsen hodon prn. Lapselle tarjotaan mahdollsuus tuoda esn kokemuksaan. Lapsella on mahdollsuus sanottaa perheessä tapahtuneta asota ja oma tuntetaan. Tapaamsssa kartotetaan lapsen vomavaroja ja vahvstetaan hänen selvytymskenojaan. Lapstyön menetelmät ovat tomnnallsa, Lapstyön onnstumsa 3-18-vuotata lapsa on ohjautunut lapstyöhön paljon. 0-3-vuotaden lasten ja lähvanhemman kanssa tehtävä työ on mallnnettu tomvaks, prosesskaavo työhön valms ja työskentely perheden kanssa alotettu lapslähtösä ja narratvsa kuten lekkä, kuvalmasua ja tarnota. Ykslötyötä tehdään yl kolmvuotaden lasten kanssa. Alle kolmevuotaden penten lasten ja hedän perhedensä tukemseen ja auttamseen Ray myöns tasokorotuksen lapstyön rahotukseen vuoden 2013 alusta alkaen. Rahotus myönnettn lapstyön kohderyhmän laajentamseen ja uuden asakasryhmän kanssa tehtävän työn mallntamseen. Uuden työmuodon kehttämseen on koottu työryhmä yhdstyksen lapsperhepalveluden työntekjöstä. Vuoden akana työryhmä kokoontu 4 kertaa. Työryhmässä on mukana myös Ens- ja Vuos Lasten ykslötapaamset Tavattujen lasten ykslömäärä Äten ykslökäynnt turvakotenltosta perhe- ja lähsuhdeväkvallan ehkäsyn kehttämspäällkkö Ma Ptkänen ja vaatvan vauvatyön kehttämspäällkkö Mar Mannnen. Tomntavuoden akana työn mallntamsta on jatkettu. Lapstyön tavotteena on myös tukea vanhempa ottamaan vastuuta arjen sujuvuudesta ja lastensa hyvnvonnsta. Vanhempen kanssa tehtävä työ on vanhemmuutta tukevaa. Ykslötyössä oleven lasten vanhempen oma työskentely tukee lapsen selvytymstä. Vanhempen omaa työskentelyä kartotetaan ja tarvttaessa ohjataan sä- / vanhemmuustyöhön. Lapstyöntekjät ptvät alustuksa opskeljolle ja ammatthenklöstölle lasten kanssa tehtävään perheväkvaltatyöhön lttyen. Yhtestyötä tehtn myös Ens- ja turvakoten lton kanssa. 0-3 vuotaden ja lähvanhemman kanssa tehtävää työtä esteltn ETU-lton lapstyön työkokouksessa. Isä-/ vanhemmuustyö Isä-/vanhemmuustyön tomenkuva on jaettu neljään sektorn: Krstyö/mehen hätään vastaamnen perheväkvaltatlantessa ens- ja turvakodssa, tapaamspakkatyö Perhekulma Puhurssa, vanhemmuustyö lapstyössä sekä ennaltaehkäsevä työ el syyden varhanen tukemnen ryhmssä, Perhetuvlla ja Päväryhmä Pkku-Mnassa ja Enskodlla. Mesten ykslötyön lsäks sä-/ vanhemmuustyöntekjä on työparna tapaamspakkatomnnassa. Isätyöntekjä on myös tavannut lapstyön sä ykslökäynnellä. Tavattujen äten lukumäärä poka Vuos Lapstyö 3 18-vuotaden lasten ja vanhempen ykslötyön tapaamset vuotaden lasten ja lähvanhempen tapaamset v ja lähvanhemman perhetapaamset Tavattujen lasten ykslömäärä Tavattujen äten ykslömäärä Tavattujen sen ykslömäärä Perhetä tyttöjä Yhtestyötä on tehty ensja turvakodn kanssa tavaten sä perheen tlanteen krsvaheessa ja olemalla mukana partapaamsssa. Isä-/ vanhemmuustyössä on ta- Isä vanhemmuus -työn onnstumsa Isä-/vanhemmuustyöntekjä on ollut mukana kehttämässä 0-3 vuotaden työtä Työparutta tapaamspakkaohjaajan kanssa kehtetty ja löydetty slle molempa työmuotoja tukeva muotoja. Isäkahvlatomntaa kehtettn ja se toteutettn 4 kertaa vattu myös ätejä, joden lapset ovat käyneet lapstyön ykslökäynnellä. Isä vanhemmuustyö Isätyön tunnuslukujen vertalu Isen Isen Tavatut Partapaamset ykslökäynnkerrat ryhmä- sät Valvotut tapaamset Tapaamspakkatomnta Perhekulma Puhurn tapaamspakassa laps ja hänestä erossa asuva vanhempansa, joskus myös ssarukset ja sovanhemmat, tapaavat turvallsessa, tuetussa ja valvotussa ympärstössä. Tapaamspakan käytön taustasynä ovat esmerkks perheväkvalta, pähteden käyttö, melenterveysongelmat, vanhempen rtasuus, lähestymskelto tosta vanhempaa kohtaan ta kaappausuhka. Tapaamspakassa myös sjasperhessä elävät lapset tapaavat bologsa vanhempaan tutussa ja turvallsessa ympärstössä, tuttujen ohjaajen läsnä ollessa. Vuonna 2014 tapaamspakkaan asakkaat tulvat sosaaltomen ohjaamna, okeuden välakasmääräyksen ta okeuden päätöksen velvottamna ta vanhempen yhtesest tekemän sopmuksen mukaan. Tapaamspakkapalvelua käyttvät perheet laajalt ympär Suomea sekä myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Yhtestyössä ens- ja turvakodn kanssa mahdollstuvat myös akuutssa krstlanteessa olevan perheen lasten ja vanhempen tapaamset. Valtakunnallsten Ens- ja turvakoten lton laatukrteereden mukaan tapaamspakassa tulee olla kaks työntekjää käytettävssä tapaamsen akana. Nän pyrtään takaamaan lapsen Tapaamspakan onnstumsa turvallsuus esm. Tapaamspakka Valvotut ja tuetut tapaamset sekä valvotut vahdot asakasmäärät vuonna Tuetut tapaamset Valvotut vahdot tapaamsen keskeyttämstlanteessa ta jos tarvtsee ohjata vanhempaa ta keskustella akusten asosta vanhemman kanssa. Tapaamspakkatyötä tehdään tvst yhtestyössä sosaaltomen, vanhempen ja sjasperheden kanssa. Yhtestyöhön ssältyvät lasten, lähvanhempen ja tapaajavanhempen tutustumskäynnt, tapaamsten väl- ja loppuarvonnt, yhteydenpto sosaaltyöntekjöhn tapaamsn lttyvssä asossa sekä osallstutaan asakasneuvotteluhn sosaaltomessa. Perheet yhteensä Lapsa Unvalverytmtys (UVR) Perhekulma Puhurssa tarjotaan tukea ja ohjausta penten lasten unrytmn löytämseen sllon, kun lapsen yöllnen heräly on uuvuttanut perheen. Neuvontaa annetaan puhelmtse sekä kartotus/avokäynnellä Perhekulma Puhurssa. Vuonna 2014 unvalverytmtysneuvontaa on annettu myös yhdstyksen Perhetupen tuttpressä. Neuvolayhtestyötä on tehty puhelmtse terveydenhotajen kanssa. Unvalverytmtykseen luotu kolmportanen mall on Tapaajaa Unvalverytmtys Puhelut/kpl Avo-/kartotuskäynnt Puhurssa Kolmen yön yövytyksä Tapaamspakassa on pystytty tuottamaan laadukkata palveluta muutokssta huolmatta, ja kysyntään on pystytty vastaamaan. Tapaamspakkaohjaaja ol mukana Etulton tapaamspakkaa koskeven laatukrteeren pävtys työryhmässä. Etävanhemmuuden tuk vahvstanut ajatusta stä, että usemmat vauvaperheet tulevat autetuks puhelnneuvonnalla sekä kartotus/avokäynnellä. Ertysen paljon tomntavuoden akana ovat sät ottaneet yhteyttä perheen lapsen unasossa. Neuvonta mussa ykskössä kertaa 19 osallstujaa k 2 kertaa 18 osallstujaa kertaa 52 osallstujaa UVR:n onnstumsa Terveydenhotajen ja sosaaltyöntekjöden yhteydenotot ovat lsääntyneet. Perheden ark on selkytynyt lapsen pävä- ja unrytmn selkytymsen myötä. Unvalverytmtysneuvonta: neuvontakerrat ja teemaltaan osallstujat vuonna Teematapahtumat 1 kerta 14 osallstujaa 4 kertaa 104 osallstujaa 1 kerta 6 osallstujaa Perhetuvat Perhetuvat Annantupa, Hervantatupa ja Lnnanmaatupa tukevat tomntaalueellaan kakka lapsperhetä. Tuvat ovat matalan kynnyksen pakkoja, jossa toteutetaan ennaltaehkäsevää, tavotteellsta ja vomaannuttavaa lapsja perhetyötä. Perhetupen tomnta on luonteeltaan ammatllsest ohjattua, yhtesöllstä, osallstavaa ja vertastuellsta. Työntekjät luovat putteet kävjöden ja vapaaehtostomjoden osallstumseen, tomnnan suunntteluun ja toteutukseen. Vuoden 2014 perhetupen tomnnassa ertysä panopstealueta olvat ennaltaehkäsevän tuen vahvstamnen, lapset (vauvat)ja kansalastomnta. Kokonasuudessaan perhetupen tomnta on asakaslähtöstä, vastavuorosta ja kasvatuksellsta tukea antavaa. Perhetuvat tarjoavat asakkalle sosaalsta, tedollsta, käytännöllstä ja emotonaalsta tukea. Asakkaat muodostavat tuvlla omaa verkostoaan, joka tarjoaa vertastukea ja yhtesöllstä tomntaa. Tomnnan keskössä on lapsen aseman ja hyvnvonnn vahvstamnen. Perhetupen tomntaan osallstuu taustaltaan hyvn erlasa perhetä. Ennaltaehkäsevässä tuessa on tärkeää avon tomnta-aka myös ltasn, jollon sät vovat helpommn osallstua perhetuvan tomntaan. Perhetuvlla on ollut sä-laps ltoja, jossa sät ja lapset ovat vettäneet tomnnallsta akaa yhdessä esm. lepoen ja retkellen. Perhetuvlla on ltasn ollut myös koko perheelle tarkotettuja avoma tupaltoja lman ertystä teemaa. Väsynelle vanhemmlle on perhetuvlla pystytty tarjoamaan lastenhotoapua tehostetust ja säännöllsest ja se on ollut tehokas ennaltaehkäsevä tukmuoto. Yökylät olvat panopstealueen osona toteutuneet jokasella perhetuvalla kaks kertaa vuoden akana. Lapset, ertysest vauvaperheet ovat olleet keskössä. Tuvlla on tomnut avoma ät-vauva ryhmä, john kävjät ovat ohjautuneet mm. neuvoloden kautta. Perhetuvat ovat tehneet yhtestyötä myös yhdstyksen muden lapsperhetyötä tekeven yksköden kanssa. Suunntelmssa ol perheryhmä ertysest vauvaperhelle, mutta mukana ol myös taaperokäsä ssaruksa. Ryhmät olvat onnstuneta ja ryhmän päätteeks menmme Särkännemen uuteen Koramäk- pustoon. Perheler Sopukassa e toteutunut taloudellsten resurssen vuoks

9 Vuoskertomus 2014 Kansalastomntaa ja asakkata osallstava tomntamuotoja on kehtetty sekä asakkaden osallsuutta vahvstettu. Asakkaat ovat olleet työntekjöden kanssa suunnttelemassa ja vetämässä erlasa teemoja. Perhetuvan asakkaan krjottama lehtartkkel tupatomnnasta julkastn Aamulehdessä loppuvuodesta. Perhetuvlla on ollut yhdstyksen vapaaehtostomjota erlasten ryhmen vetäjnä ja lastenhotajna sekä muun käytännön tuen tarjoajna. Vapaaehtos- Martat ovat olleet mukana perhetupen tomnnassa mm. yhtesellä syysretkellä sekä perhetupen teematuokossa. Perhetuvlla vapaaehtoset ovat tomneet lastenhotajna ja yökylävapaaehtosna ym. yht. 131h ja ryhmätomnnan ohjaajna yht. 123h. Doulaltoja on ollut kahdeksan, josta kaks tutustumskäyntä Taysn synnytysosastolle. Yhtesssä llossa doulat ovat jakaneet kokemuksaan ja tetoa sekä vrkstyneet yhtesssä pkkujoulussa. Vuoden 2014 akana on ollut yhteensä kahdeksan doulausta, jossa kuudessa doula ol mukana synnytyksessä ja kahdessa ol anoastaan tuksuhde. Perhetuvlta kaks ohjaajaa käv Sopukassa Doula- työkokouksessa marraskuussa Lton tuk ja muden jäsenjärjestöjen työntekjöden kanssa jaettu kokemus auttaa vapaaehtostyön kehttämsessä. Perhetupen tomnnassa on tärkeää yhtestyö sekä Tampereen ens- ja turvakot ry:n lapsperhepalveluyksköden että Tampereen kaupungn alueellsten yhtestyökumppaneden, järjestöjen sekä sosaal- että terveydenhotoalan opplatosten kanssa. Opettajat ovat käyneet opplasryhmen kanssa tutustumassa tuvlla ja opskeljat ovat olleet tuvlla työharjottelussa. Yhtestyötä tehdään myös Tampereen ens- ja turvakot ry:n kähmsten palveluden kanssa järjestämällä esm. perhetupen ät-laps ryhmen veraluja kähmsten luo. Tarkotuksena on edelleen kehttää verkostotunutta alueellsta lapsperhetyötä. Perhetuvat ovat olleet mukana monssa omen aluedensa perhetapahtumssa. Tomntavuoden 2014 akana Perhetupen yhtesnä tomntamuotona olvat Doula- tomnta, kesän bussretk Naantaln Muummaalmaan ja syysretk Teskon Kortejärvelle. Perhetuvat ovat tehneet yhtestyötä Prkanmaan Marttojen kanssa jouluruokakurssen merkessä. Perhetupen ja Perhekulma Puhurn yhtesä teemaltoja ovat olleet vappu- ja halloweenjuhlat. Tomnnan kehttämnen on jatkuvaa. Perhetupen asakkaat antavat sanallsta palautetta ja krjallsa asakaspalautevastauksa kerätään ympär vuoden. Ens- ja turvakot ry:n kehttämspävät pdetään kaks kertaa vuodessa, perhetupen omat kehttämspävät kaks kertaa vuodessa, vastaaven ohjaajen tapaamset, lastensuojelutmt ja tupatmt ovat olleet kerran kahdessa kuukaudessa. Työnohjaukset ovat olleet kerran kuukaudessa. Vuonna 2014 avattn myös perhetupen omat Facebook svut. Keväällä 2014 Aluehallntovrasto ja Elntarvkevrasto kävvät tarkastamassa kakk perhetuvat. Annantupa Annantuvan tomntavuos 2014 ol vlkas ja onnstunut. Vuodelle asetetut tavotteet täyttyvät hyvn ja uusa asakkata tul paljon mukaan tomntaan. Asakaskunta muuttu vuoden akana, kun ptkään tomnnassa olleta perhetä jä pos ja uusa tul tlalle. Kävjäperhestä monet ovat monlapssa perhetä. Osa perhestä käy tuvalla useamman kerran vkossa, osa jopa pävttän. Alkusyksy ol krenen krsytyneden, tomenptetä vaatven asakaskontakten kanssa ja eteenpän ohjausta tehtn monn er tahohn. Tuvan arjessa ol akasempa vuosa enemmän kahden kulttuurn perhetä (17 perhettä) sekä sovanhempa mukana tomnnassa. Konkreettsta ennaltaehkäsevää tukea pystyttn antamaan perhelle lastenhodon tarpeeseen vastaamalla. Tlapäsen lastenhodon kysyntä kasvo paljon ja se näkyy tlastossa hotokertojen määrässä (234). Er asakasperhetä ol yhteensä 105. Kohdennettua tomntaa ja vertastukea vauvaperhelle tarjos kerran vkossa kokoontuva vauvakahvla. Vauvakahvlassa pohdtaan ja keskustellaan vauva-arkeen lttyvstä asosta sekä lauletaan ja lorutellaan yhdessä. Nällä kenon tuetaan vanhemman ja vauvan välstä varhasta vuorovakutusta. Vauvakahvla on monelle ensmmänen väylä tupatomntaan. Vuoden 2014 akana vauvaperhekahvla kokoontu 47 kertaa. Kävjät savat koota tselleen oman lorupussn vauvaperhekahvlassa lauletusta laulusta/lorusta. Avomen ajan lsäks kerran vkossa kokoontuva ätryhmä tarjos perhelle ennaltaehkäsevää tukea ja vertastukea. Ryhmässä kästeltn vahtelevast aheta ätydestä kasvatusasohn ja järjestettn yhtestä tomntaa vanhemmlle ja lapslle. Mukana ryhmässä on kerrallaan 5-7 ätä, vuoden mttaan ryhmään on osallstunut 12 ätä ja 19 lasta. Oman rauhallsemman kokoontumsajan tarjoamnen on tärkeää ja melekästä osalle ädestä ja vertastuk ja verkostotumnen ovat luontevampaa ja helpompaa. Ryhmässä on syntynyt pysyvä ystävyyssuhteta, jotka jatkuvat myös tuvan ulkopuolella. Ätryhmä kokoontu vuoden akana 43 kertaa. Koko perheen tomntaa järjestettn vuoden akana avomssa ltatuvssa ja juhlapyhen merkessä, john osallstu sekä sä että sovanhempa. Vuoden akana toteutettn myös kaks sen ja lasten retk-ltaa, tonen Nhaman retkelymajalle ja tonen Ylöjärven Pkku- Ahvenstolle. Retklle ol nnokkata tuljota ja ntä tovottn lsää. Yökylä pystyttn järjestämään vuodelle asetettujen tavotteden mukasest kaks. Vuoden akana toteutettn kolme tavotteellsta ryhmää, josta kaks ol suunnattu lapslle ja yks sekä akuslle että lapslle. Kolmen kerran Baby Master Chef kokk-ryhmä, johon osallstu neljä nnokasta 2-3-vuotasta pkkukokka. Joka ryhmäkerralla levottn jotakn lapsen kätasoon sopvaa. Lapset savat tovoa ja toteuttaa tomnnan yhdessä akusen kanssa. Reseptestä koottn jokaselle oma Ensmmäset reseptn -vhko, jonka täyttämstä tovottavast jatketaan kotona. Kevään tonen ryhmä ol vden ädn ja 8 lapsen perheryhmä, jonka teemana ol yhdessä tekemnen. Ryhmän toveesta kästeltn myös asota lttyen lasten kasvatukseen ja etenkn uhmakään. Ryhmä päätty tupen yhteseen retkeen Särkännemen Koramäkeen. Syksyllä toteutettn sompen lasten retkryhmä. Ryhmään osallstu 6 lekk-kästä lasta ja retk toteutettn pääsääntösest ulkona. Ryhmässä tutustuttn luontoon ja lähmetsn taskulamppujen kanssa sekä kerättn aarteta. Retkeväät nautttn luonnossa. Kansalastomnta ja asakkaden osallsuus toteutuvat vuoden akana hyvn. Annantuvalla on vuoden mttaan tomnut 10 er vapaaehtostyöntekjää erlasssa ryhmssä, lastenhodossa ja yökylässä. Asakkaat ovat suunntelleet ja toteuttaneet 6 teemaltaa ta ohjelmallsta tomntaa sekä muun muassa ommelleet kotona lorupusseja vauvaperhekahvlaan. Yhtestyötä on tehty sekä yhdstyksen lapsperhepalveluden että alueellsten yhtestyö verkostojen kanssa. Annantuvalla kokoontu tomntavuoden akana vs kertaa Annantupatyöryhmä, jossa Annantupa on koollekutsujana. Työryhmä koostuu alueella lapsperheden kanssa tomvsta yhtestyötahosta ja mukana on Tampereen kaupungn ennaltaehkäsevä- ja lastensuojelun perhetyö, neuvola, seurakunnan dakonatyö ja Perhepste Nopea. Yhdessä pohdttn alueen lmötä ja kasvatettn tetosuutta tostemme työstä, mkä helpottaa asakkaden ohjautuvuutta ja yhtestyötä. Yhtestyö er tomjoden kesken olkn joustavaa. Annantupa ol edellsen vuoden tapaan mukana Lähvomala-hankkeessa, jonka tarkotuksena on kartottaa Kaukajärv-Annala alueen tomjota ja tutka kohtaako tarjonta asukkaden tarpeta. Annantuvalta osallstuttn vuoden akana neljä kertaa Lähvomalan ydnryhmän tapaamsn, hankkeen kehttämsltapävään sekä neljä kertaa Lähvomalahankkeen organsomaan Perhevomala-kahvlaan, jossa tomntaa järjestettn yhdessä Päväperhon, kaupungn perhetyön ja kulttuurtomen kanssa. Annantupa osallstu myös Lähvomalan organsomaan tapahtumapävään keväällä. Kaupungn perhetyöntekjät ovat käyneet tuvalla ja samalla tuoneet uusa ätejä tutustumaan tuvalle. Perhetyöntekjät ovat myös ohjanneet asakkata tuvalle. Annantupa ol vuoden akana mukana alueen tomjoden järjestämssä tapahtumssa, mm. Haharan talvpävässä ja Lapsen Okeuksen Vkon- tapahtumassa. Hervantatupa Vuos 2014 ol Hervantatuvan juhlavuos. Tammkuussa 1984 Hervantatupa alott tomntansa krkon yhtesvastuukeräyksen turvn. 30. tomntavuos ol Hervantatuvalla kaksjakonen. Koko alkuvuoden ana kesään ast tuvan kävjämäärät olvat erttän suura. Esmerkks pelkästään helmkuussa akusten ja lasten käyntkertoja ol yhteensä 723. Kesän jälkeen tlanne muuttu oleellsest. Lähes kakken alkuvuonna aktvsest tuvalla käyneden perheden lapset alottvat päväkodssa elo- syyskuussa, ja ädt palasvat työelämään ta alottvat opskelun. Uusa asakasperhetä tul mukaan tomntaan vähtellen, mutta kevääseen verrattuna syksy ol asakasmäärän suhteen rauhallnen. Slt loppuvuoskn ol sopvan vlkas, er perhetä käv tuvalla keskmäärn non kymmenen pävttän. Muutos kevääseen näky myös snä, että suurn osa syksyn aktvssta kävjöstä ol yhden lapsen perhetä, ta stten perheen vanhemp laps ol jo päväkodssa. Nän ollen koko vuoden lasten käyntkertojen määrä penen vuoteen 2013 verrattuna. Kesän jälkeen myös henklöstössä tapahtu muutoksa. Tuvan vaktunen ohjaaja srty työnkertoon Pkku Mnaan vuorotteluvapaan johdosta ja tuvalla alott ohjaajana uus sjanen. Myös lähavustaja rtsanoutu opskelun taka kesän jälkeen. Uus lähavustaja alott tuvalla vasta lokakuussa. Muutokssta huolmatta lähes kakken strategsten panoalueden tavotetasot toteutuvat vähntään mttareden mukasest. Ennaltaehkäsevää tukea vahvstettn mm. sä-laps ltojen muodossa. Iltoja järjestettn kaks kertaa. Lsäks pdettn koko perheelle perntenen sänpäväjuhla. Etenkn talven ja kevään akana kakkeen tuvan tomntaan osallstu 16 17

10 Vuoskertomus 2014 Perhetuvat Perhetupen tunnuslukujen vertalu aktvsest useta sä. Sten sä-laps tomnta ol luonteva osa tuvan normaala arkea. Myös Taapero- ja Tuttprn osallstu säännöllsest sä lapsneen. Avoma lta-tupa järjestettn neljä kertaa. Nhn osallstu sä jonkn verran. Vauvaperhetä tuettn avomessa vauvaperheden ryhmässä, Tuttprssä, joka ol erttän suosttu koko tomntavuoden ajan. Tuttprn alotuksessa ol tärkeää kuulumskerros, jossa jokanen perhe sa kertoa vauvan tärkemmät uutset. Erlasssa ongelmssa ädt melellään auttovat tosaan kertomalla stä, mten tse olvat saaneet apua vastaavassa tlanteessa. Laulujen, lorulekken ja mm. vauvajumpan avulla tuettn vanhemman ja vauvan välstä vuorovakutusta Myös vauvaherontaa opeteltn ja vauvojen värkylpy ol suosttua. Kahvtteluhetkellä vanhemmat savat vapaast jutella keskenään, ja sllä akaa työntekjät ja vapaaehtoset olvat vauvojen seurana. Taaperopr toteutettn koko tomntavuoden ajan suljettuna ryhmänä, johon mahtu mukaan kymmenen perhettä. Taaperoprläset ovat osallstuneet ryhmään stoutuneest etenkn syksyllä. Tutut laulut, lorut ja laululekt ovat tuoneet loa perheden arkeen ja antaneet mona mukava yhtesä kokemuksa lapselle ja vanhemmalle. Perheprn ohjelmassa vahtelvat erlaset tuote-esttelyt, käsllä tekemnen sekä ruuanlattoon ja lepomseen lttyvät aheet. Myös ulkolu lähpustossa ol tovottua. Puuhatuokossa ol edelleen haasteena se, että tuvan lapset ovat nn penä. Sten tomvks osottautuvat vanhemman ja lapsen yhteset tekemset, kuten lekkvarjolla lekkmnen, kuulamaalaus, lepomnen ja retk polsmuseoon. Teemossa suosttuja olvat mm. erlaset juhlat, saunallat sekä vapaaehtosen ohjaamat satujoogatuokot. Avomet ovet -pävä järjestettn kaks kertaa, tonen keväällä ja tonen syksyllä. Vuoden akana toteutettn tupen yhtenen perheryhmä sekä kaks omaa suljettua ät-lapsryhmää, yks alkuvuodesta ja tonen syksyllä. Ensmmänen ryhmä ol opskeljan ohjaama, ja snä pohdttn ätyden paneta nykyyhteskunnassa sekä tehtn erlasa tomnnallsa harjotuksa yhdessä lasten ja äten kanssa. Syksyn ryhmässä tavotteena ol lon tuomnen pmeän vuodenajan keskelle. Osallstujat savat tse vakuttaa ryhmäkertojen ssältöön, joka koostu käsllä tekemsestä, keskustelusta ja äten kahvtteluhetkestä. Ädt olvat hyvn tyytyväsä tämän ryhmän toteutukseen. Avon tomnta-aka on ollut perhelle hyvn tärkeää. Tosten perheden tapaamnen, lasten mahdollsuus lekkn, yhtenen ruokalu ja kahvttelu sekä työntekjöltä saatu apu ja huomo, ovat kakk olleet merktyksellsä asota perhelle. Tomntavuoden akana työntekjät ovat tukeneet ja auttaneet mona perhetä keskustellen, kuunnellen ja van olemalla läsnä. Lasten kasvuun ja kehtykseen lttyvät kysymykset sekä erlaset arjen ongelmat olvat tyypllsä puheenaheta. Myös vanhempen kesknänen vertastuk ol oleellnen osa tuvan arkea. Stä vaston lastenhodolle ol kysyntää yllättävän vähän tomntavuoden akana, vakkakn lastenhotomahdollsuudesta kerrottn säännöllsest ja ana uudelle perheelle. Tosaalta lastenhoto kohdentu stä enten tarvtsevlle 2014 Annantupa (2013) Hervantatupa (2013) Lnnanmaatupa (2013) Akusten käynnt 1489 (1123) 2869 (2798) 2012 (1840) Lasten käynnt 1786 (1524) 3303 (3695) 2587 (2340) Ohj.tomntaan osallstuneet 1811 (1664) 2967 (3368) 2224 (1750) Hotolapset 234 (165) 93 (132) 305 (281) Ohjelmallset tomntakerrat 189 (177) 213 (218) 186 (130) Tomntapävät 226 (217) 232 (227) 229 (223) Er kävjäperheet 105 (98) 218 (237) 146 (125) ja kysyntään pystyttn vastaamaan lähes sataprosenttsest, pokkeuksena lähnnä pävät, jollon tupa ol suljettu. Yhtenä syynä vähäselle lastenhodon tarpeelle on varmast ollut kaupungn lekktomntakeskuksen muutto Hervannan keskustaan. Tuvan asakasperheden yl 2 vuotasta lapssta hyvn suur osa käv lekktomntakeskuksen kerhossa 2-3 pävänä vkossa. Lasten yökylä pdettn kaks kertaa, ja nhn osallstu yhteensä 10 lasta. Koululaslle järjestettn oma dsko syyslomavkolla. Hervantatupa on tehnyt yhtestyötä sekä alueellsest että yhdstyksen muden yksköden kanssa. Asakkata on ohjautunut tuvalle mm. enskodlta, Puhursta, Pkku Mnasta ja multa tuvlta. Yhdstyksen sätyöntekjä veral tuvalla kaks kertaa, ja Perhekulma Puhurn unvalverytmtysneuvonta toteutu kerran. Yhdstys osallstu er tomjoden järjestämään lasten okeuksen pävän tapahtumaan lokakuussa. Hervantatuvan ohjaaja ol tänä vuonna vastuussa yhdstyksen tomntapsteestä, jonka ohjelmassa ol pernnelekkejä. Omalla alueellaan Hervantatupa on ollut mukana aluetyöryhmässä sekä perheden kanssa työtä tekeven verkostotapaamsssa. Monkulttuursuus näky edelleen vahvast tuvan arjessa monn er tavon. Er maden ruokakulttuureja hyödynnettn sekä tuvan arjessa että ohjatussa tomnnossa. Er kulttuurtaustoja ol edustettuna yhteensä 19, kun huomodaan myös ne perheet, jossa tonen vanhemmsta on maahanmuuttajataustanen. Kansalastomnta vahvstu entsestään. Yhtestyötä tehtn vapaaehtosten Hervannan Marttojen kanssa, joden lsäks tuvan tomnnassa ol mukana 6 vapaaehtosta. Asakkaden toteuttama tomntakertoja ol 24 ja vapaaehtosen ohjaama tomntakertoja 25. Vapaaehtosen työpanos er tomnnossa ol yhteensä 256 tunta. Lnnanmaatupa Vuonna 2014 Lnnanmaatupa juhl 15-vuotspävää kesäkuussa. Vuoden alusta ohjaaja srty Perhekulma Puhurn työnkertoon lapstyön ohjaajaks ja ens- ja turvakodn yötyöntekjä srty Lnnanmaatuvalle ohjaajan sjaseks. Vuoden akana käv paljon asakkata ja asakaskäynnt lsääntyvät loppuvuotta koht mentäessä, kesälläkn tok ol suhteellsen vlkasta vakka ryhmätomnta Yhtestyö Perhetupen ja Perhekulma Puhurn yhteset tomnnallset tuokot 2013 toteutuneet tomnnallset tuokot osallstujat Tupen yhteset ryhmät 32 Tupen yhteset retket 96 Perhekulma Puhurn ja tupen teemallat, 78 osallstuneet ol tauolla. Kävjäperheet ovat olleet pääsääntösest 1-2 lapsen perhetä, suurperhetä ja monkulttuursa perhetä on ollut vähemmän. Vuoden akana tuvalla on käynyt 146 er asakasperhettä. Kohdennettua tukea lapslle, ertysest vauvaperhelle Lnnanmaatuvalla on tarjottu avomssa ät-vauva- ryhmssä. Nssä on ollut runsaast stoutuneta kävjötä, jotka ovat ohjautuneet varsnkn neuvoloden kautta. Ät-vauva-ryhmssä on keskusteltu vauvojen syömseen, nukkumseen ja vuorovakutukseen lttyvstä asosta sekä rentouduttu joogan, lkuntatuokoden ja muskarn tarjoamn tomntamuodon. Perhekulma Puhurn ohjaaja pt kahden kerran keskustelun vauvaryhmän äten kanssa lasten unvalverytmtyksestä ja Pkku-Mnan kautta on ohjautunut asakasperhetä tuvan tomntaan. Tuttprejä ol vuoden akana 40 ja nssä vanhempen käyntkertoja 255 ja lasten 274. Avomet taaperoprt ovat tarjonneet ennaltaehkäsevää tukea ja ovat olleet suosttuja. Ädt ovat saaneet tosltaan vertastukea. He ovat voneet nautta lastensa kanssa ohjatussa tomntatuokossa musksta, rentoutuksesta, askartelusta ja saaneet myös tetoa askarruttavsta asosta. Taaperoprejä on ollut 40 ja nssä vanhempen käyntkertoja 246 ja lasten270. Puuhatuokota on ollut 45 kertaa ja nssä vanhempen käyntkertoja 147 ja lasten 201. Ne ovat olleet suunnteltuja tuokota, jossa vanhemmat ja lapset yhdessä ovat yhdessä saaneet onnstumsen loa käsllä tekemsestä, yhtesstä laulu- ja lorutuokosta ja ulkoluhetkstä. Kakkn er tuokoden suunntteluun ja toteutukseen ovat tuvalla olleet opskeljat saaneet myös osallstua ja kehttää ammatllsta oppmstaan. Tampereen kaupungn toveena on ollut, että perhetuvlla on avonta akaa vähntään 17h vkossa. Usen asakkaat ovat tutustuneet ensn tomntaan avomssa ryhmssä ja sen jälkeen ovat osallstuneet myös avomen ajan tomntaan, ruuan valmstukseen ja mahdollsest myös ohjelmallsten tomntojen suunntteluun sekä toteutukseen yhdessä työntekjöden kanssa. Tekemsen kautta asakkaat stoutuvat tuvan tomntaan. Avomen ajan kävjöstä osa osallstuu myös ryhmn. Avomen ajan keskenen tomntamuoto on ruuan valmstus, aterolle vuoden akana osallstu 1506 henklöä. Kävjöllä ol mahdollsuus maksaa vapaaehtonen ateramaksu. Vuoden 2014 akana Kansalastomntaa, vapaaehtosten ja asakkaden osallsuutta on vahvstettu. Asakkaat ovat olleet yhdessä työntekjöden kanssa suunnttelemassa ja vetämässä erlasa teematuokota 14 kertaa. Vapaaehtostyöntekjötä erlasten ryhmen vetäjnä ja lastenhotajna, yökylssä sekä muun käytännön tuen tarjoajna ol 10 henklöä. Koko perheen tomntana Lnnanmaatuvalla on vuoden 2014 akana ollut sekä ryhmä- että avonta tomntaa. Lnnanmaatuvalla ol keväällä kolmen kerran perheryhmä, jossa ol vs akusta ja vs lasta. Ryhmä ol knteä ja tomva. Kakken perhetupen ryhmät olvat yhdessä retkellä Särkännemen Koramäk- pustossa, jonka hahmot ja elämet tuottvat loa penlle kävjölle. Lnnanmaatuvalla on pdetty perheryhmän lsäks keväällä kolmen kerran sä-laps-ryhmä, koululasten kokkkerho-ryhmä koululasten syysloma-akaan ja äten ompelukurss. Koululasten kokkryhmässä ol vs lasta, joden kanssa levottn ja tehtn ruokaa sekä keskusteltn lapslle tärkestä asosta. Äten ompeluryhmässä prrettn lasten vaatteen kaava, lekattn vaate kankaasta ja ommeltn. Mon ryhmässä huomas oppvansa ja osaavansa han uuden tadon josta on hyötyä ja loa. Askartelutatoja on kehtetty myös asakkaden omaehtosella sekä vapaaehtosten ohjauksella. Isäryhmään osallstu vs sää ja setsemän lasta. Yhdessä pastettn vohveleta, tehtn pzzaa, ulkoltn ja pastettn makkaraa. Isät verkostotuvat keskenään ja ovat tavanneet tosaan myös tuvan avomssa sä-laps- llossa, jota järjestettn kolme. Koko perheelle tarkotettuja avoma tupaltoja lman ertysteemaa koko perheelle järjestettn vs. Lastenhotoapua on ollut tarjolla kaks kertaa vkossa ja hodossa ol vuoden akana 305 lasta. Väsyneet ädt kertovat vomaantuneensa ertysest kohdennetun ja tostuvan lastenhodon ansosta, kun ovat saaneet nukkua väsymyksensä. Lasten yökylä ol kaks kertaa ja yökyln osallstu 10 lasta. Yhtestyö Tampereen kaupungn er tahojen kanssa on tomnut käytännönlähesest. Tuttprn kävjöstä monet ovat ohjautuneet neuvolan kautta. Lnnanmaatuvan ohjaaja on myös vastavuorosest käynyt säännöllsest 6- kk ryhmäneuvolassa kertomassa tuvan tomnnasta. Tampereen kaupungn perhetyöntekjät, Kenu-tmn työntekjät sekä Päväperhon ohjaajat ovat käyneet yhdessä asakasperheden kanssa tutustumassa tuvan tomntaan. Tutustumskäynnn jälkeen perheen on helpomp Perhetupen onnstumsa Tomntasuunntelman panopstealueden toteutumnen kaken kakkaan. Yhtestyön laajenemnen er järjestöjen ja Tampereen kaupungn kanssa on ollut onnstunutta tuoden arktomntaan uusa deota. Isä-laps-ltoja on ollut useampa ja sen määrä sekä käyntkerrat ovat lsääntyneet edellseen vuoteen verrattuna. Kävjötä on ollut runsaast vuonna 2014, he ovat olleet stoutuneta ja osallstuneet tomnnan suunntteluun ja toteutukseen Kansalastomnta on vahvstunut. Vapaaehtostomjoden lukumäärä on kasvanut ja vapaaehtostyön tuntmäärä lsääntynyt Perhetuvlla asakkaden osallstumnen on toteutunut todella hyvn. Asakkaat ovat stoutuneet osallstumsellaan tomntaan paremmn Asakaspalautteen perusteella tomnta on vastannut asakkaden tarpesn tulla käymään uudelleen ja omatomsest. Yhtestyöryhmä on kokoontunut säännöllsest ja yhtestyökumppanelle on lähetetty asakaskrjeet lttyen tuvan tomntaan. Lnnanmaatupa on tehnyt yhtestyötä Lnnanmaa-Lenola nuorsotomen kanssa. Lnnanmaatupa on mukana yhdessä muden järjestöjen kanssa Tampereen kaupungn palvelumall projektn Kollskeskuksen plotthankkeessa sekä deomassa Tampereen kaupungn 2015 strategsta tavotetta, joka edstää ja lsää kaupunklasten lkuntaa. Lnnanmaatupa kuuluu myös Kolls-Alvarehn

11 Vuoskertomus 2014 Ikähmsten palvelut Kertomusvuos ol kähmsten palvelussa muutosten akaa. Vuonna 2011 alkanut uuden tomluvan hakuprosess asumspalveluhn vakutt sekä palvelutalon että ryhmäkodn asakaspakkojen täyttämseen vuosen 2013 ja 2014 akanakn. Hakuprosessn akana vapautuneta asakaspakkoja e votu täyttää. Läns- ja Ssä- Suomen Aluehallntovranomasten päätöksen mukasest kakk Petsamokodn tehostetun palveluasumsen asukkaat muuttvat palvelutalosta ryhmäkodn puolelle kevään ja kesän 2014 akana. Petsamokodn tehostetussa palveluasumsessa asu kesäkuusta lähten 12 asukasta (aemmn 14 asukasta). Palvelutaloon uudeks tomntamuodoks tehostetun palveluasumsen ja palveluasumsen tlalle kehtettn yhtestyössä Tampereen kaupungn kanssa kothodon palvelut. Palvelutaloon saatn maalskuussa Läns- Ja Ssä- Suomen Aluehallntovrastosta kothodon ja kotsaraanhodon luvat. Huhtkuun lopusta lähten palvelutalon vapautunelle asukaspakolle haettn kothodon asakkata yhtestyössä Tampereen kaupungn kanssa. Tapahtuneden tomnnallsten muutosten vuoks asumspalvelussa kesktyttn kertomusvuonna kothodon palvelujen kehttämseen ja palvelutalon vapaana oleven asuntojen täyttämseen. Vuoden akana palvelutalon asukasmäärä kasvo 16 asukkaasta 19 asukkaaseen. Palvelutalon vapaana olevlle kolmelle asukaspakalle löydettn joulukuun akana uudet asukkaat, jotka muuttavat palvelutaloon tammkuun 2015 akana. Tonen toteutettu unelma ol herkullnen hotellaamupala asukkalle. Kertomusvuoden akana tomnnallsten muutosten lsäks panostettn asukkaden vrkkeellseen tomntaan ja lsättn yhdstyksen tlojen vhtysyyttä. Vuoden akana yhdstyksen tlojen vhtyvyyden lsäämseks toteutmme ssustusprojektn, jonka akana ryhmäkodn kettöt remontotn, ryhmäkotn hankttn uusa kalusteta, ryhmäkodn tloja ssustettn vhtysämmäks, ruokasaln ja päärakennuksen aulan senät maalattn ja palvelutalon senlle vahdettn tauluja. Vanhustyön keskusltolta saamamme tomntatonnn avulla toteutettn unelmaprojekt, jossa deana ol toteuttaa juur sellasa asota, josta ols asukkalle loa. Alotmme työskentelyn yhdessä asukkaden kanssa pelaamalla hedän kanssaan unelmapelä. Kevään asukaskokouksssa valkotn yhdessä ne unelmat, jota lähdettn toteuttamaan. Pyrmme shen, että vakka unelmat olvat jokasen asukkaan henklökohtasa, nden toteuttamsesta ols loa mullekn. Ensmmänen toteutettu unelma ol veralu tosessa palvelukeskuksessa. Tonen toteutettu unelma ol herkullnen hotellaamupala asukkalle. Kolmantena unelmana toteutettn 50-luvun ltamat. Näden toteutettujen unelmen lsäks pdmme asukkalle puutarhatyöpajan ja stutmme erlasa kukka phalle keväällä. Unelmaprojekt to kokonasuudessaan paljon hyvää meltä ja uudenlasta näkökulmaa Petsamokodn vanhustyöhön. Erlasten unelmen toteuttamsen kautta saatn uusa deota vrkkeellsen tomnnan kehttämseen. Unelmaprojektn lsäks asukkalle järjestettn vuoden akana tanssasa, tomnnallsa tuokota ja juhla. Toukokuussa juhlttn palvelutalon ptkäakasen asukkaan 100-vuotspävä, elokuussa pdettn kesäjuhlat ja vuoden lopussa ol asukkaden oma joulujuhla. Asukkaden kanssa tehtn kesällä retket Pyynkn näköalatornlle ja Arboretumn. Asukkaat savat myös nautta vuoden akana ulkopuolsten ryhmen muskkestyksstä. Ykskön vapaaehtoset vevät asukkata ulkolemaan, lukvat helle ja lahduttvat asukkata kauneudenhodolla ja järjestvät asukkalle hemmotteluhetkä. Petsamokodn kähmsten palvelulla ol oma osasto Tampereen Messu- ja urhelukeskuksessa pdetyllä Hyvä Ikä messulla Messulla kotmme herätt knnostusta sekä kähmsten että alan ammattlasten keskuudessa. Osastollamme veralevat messuveraat krjottvat asukkallemme 167 postkortta. Kertomusvuonna kaksta kähmsten palveluden yksköstä kerättn asakastyytyväsyyskyselyt. Asukkaden lsäks ryhmäkodn ja palvelutalon asukkaden omaslle lähetettn tyytyväsyyskysely. Kyselyden perusteella kähmsten palveluden asakkaat, asukkaat ja asukkaden omaset ovat oken tyytyväsä yhdstyksen tarjoamn palveluhn. Yksköden asakas- ja omastyytyväsyyskyselyden keskarvot olvat välllä 8-9,4 (astekolla 4-10)

12 Vuoskertomus 2014 Petsamokodn asumspalvelut Petsamokot tuottaa kähmsten asumspalveluja Tampereen kaupungn kähmsten hyvnvonnn ylläptämsen tlaajaryhmälle. Petsamokodn esmehen lsäks ykskössä työskentel kertomusvuonna vastaava saraanhotaja, saraanhotaja, 11 lähhotajaa, kaks lähavustajaa palkkatuella ja pesulatyöntekjä. Pesulatyöntekjä alko työskennellä marraskuusta lähten kahtena pävänä kettöllä. Ykskössä ol vuoden akana työkokelussa kolme henklöä, jotka tutustuvat jaksonsa akana hova-alan töhn. Työkokeljoden lsäks ykskössä ol harjottelujaksolla neljä lähhotajaopskeljaa. Asumspalveluden ykskössä asu vuoden akana tehostetun palveluasumsen, palveluasumsen ja kothodon asukkata. Yhdstykselle asukkaat maksovat vuokran ja muut vuokran yhteydessä perttävät Asumspalveluden onnstumsa Kothodon palveluja kehtettn yhtestyössä Tampereen kaupungn kanssa. Kothodon tlastonnn alottamnen onnstu Tampereen kaupungn ohjestaman akataulun mukaan suunntellust. Vapaaehtosa ol mukana ykskön tomnnassa enemmän kun akasemmn. RAI- arvonta kehtettn yhtestyössä Tampereen kaupungn kanssa. Unelmaprojekt toteutu suunntelman mukasest. Yhdstys ol mukana Tampereen kaupungn ympärvuorokautsen hodon krteertyöryhmässä. vuokrasuhteeseen knteäst lttyvät maksut. Lsäks asukkalla ol mahdollsuus ostaa lsäpalveluta ja hototarvkketa erllsen hnnaston mukasest. Ryhmäkodn tehostetussa palveluasumsessa asu joulukuussa 12 asukasta. Tehostetun palveluasumsen asukkaden kesk-kä ol 87 vuotta. Vuoden akana kaks asukasta asu ryhmäkodssa palvelusetelllä. Palveluseteltehostettujen kesk-kä ol 95 vuotta. Tehostetussa palveluasumsessa laskennallsa hotopävä ol 4462 vuorokautta. Saraalassa tehostetun palveluasumsen asukkaat olvat vuoden akana 11 vuorokautta. Toteutuneta hotopävä ol 4451 vuorokautta. Koko vuoden käyttöaste tehostetussa palveluasumsessa ol 100 %. Tehostetun palveluasumsen palvelusetelasakkaden sekä laskennallsa että toteutuneta hotopävä Palvelua tarjotaan kakkna vkonpävnä ympärvuorokautsest er systä akuutta ja hetkellstä sjotusta tarvtsevlle kääntynelle asakkalle. ol 390 vuorokautta. Koko vuoden käyttöaste tehostetun palveluasumsen palvelusetelasakkalla ol 100 %. Palveluasumsen asukkaden määrä pysy 13 asukaspakassa, koska palvelutalon vapautunelle asukaspakolle muutt kothodon asukkata. Palveluasumsen asukkaden kesk-kä ol 86 vuotta. Palveluasumsessa koko vuoden akana laskennallsa hotovuorokausa ol 5002 vuorokautta. Saraalassa palveluasumsen asukkaat olvat 34 vuorokautta. Saraalavuorokaudet vähenvät palveluasumsessa merkttäväst edellsestä vuodesta (79vrk / 2013) Toteutuneta hotopävä ol 4968 vuorokautta. Koko vuoden käyttöaste palveluasumsessa ol 99 %. Kothodon asukkaden määrä lsäänty vuoden loppuun mennessä kahdesta asukkaasta kuuteen asukkaaseen. Kothodon asukkaden kesk-kä ol 84 vuotta. Kothodossa koko vuoden akana laskennallset hotovuorokausa ol Saraalassa kothodon asukkaat olvat 47 vuorokautta. Toteutuneta hotopävä ol 1001 vuorokautta. Koko vuoden käyttöaste ol 96 %. Ikähmsten akuuttpakka on yl 65-vuotalle tarkotettu pävystysluontonen / tlapänen palvelu, joka tarjoaa asakkaalle yösjan, hovaa ja huolenptoa. Palvelua tarjotaan kakkna vkonpävnä ympärvuorokautsest er systä akuutta ja hetkellstä sjotusta tarvtsevlle kääntynelle asakkalle. Tomntakertomusvuoden kähmsten akuuttpakassa e ollut asakkata. Petsamokodn asumspalveluden asukkaden palvelu- ja hotosuunntelmat tarkstettn vuoden akana kaks kertaa. Palveluasumsen ja kothodon asukkasta tehtn myös Barthel- ndeks, jolla arvotn hedän kuntoaan. Kaksta tehostetun palveluasumsen asukkasta tehtn tomntakertomusvuonna latoshodon RAI- arvont kaks kertaa. Kakken asukkaden hototedot krjattn Tampereen kaupungn ylläptämään Pegasos- potlastetojärjestelmään. Asukkaden tetojen krjaamnen Pegasokseen muuttu marraskuussa, koska Tampereen sosaal- ja terveyspalvelut lttyvät sllon valtakunnallseen Potlastedon arkstoon. Henklökunta sa uudesta krjaamsjärjestelmästä koulutusta syksyn 2014 akana. Merkttävä muutos asumspalvelussa ol kothodon alkamnen ja kothodon asukkaden tlastonnn käyttöönottamnen. Petsamokodn esmes, ykskön saraanhotaja ja kaks ykskön ohjaajaa kävvät kothodon tlastonten krjaamsen koulutuksen. Muutos vaat henklökunnalta kakken kothodon asakastetojen uudelleen syöttämstä Pegasos-asakastetojärjestelmään ja uuden krjausjärjestelmän opettelemsta. Petsamokodn päväkeskus Päväkeskuksen tomnta-ajatuksena on tarjota omassa kodssaan asuvlle kähmslle palveluja, jotka ptävät hedät aktvsena sekä auttavat Päväkeskuksen selvytymään onnstumsa yhä pdempään omassa kodssaan. Päväkeskuksen palveluhn kuuluvat sauna- ja hygenapalvelut, vrkstys- ja lkuntahetket sekä aterapalvelut. Asakkalle tarjotaan aamupala, lounas ja ltapäväkahv. Atera-annoksa vo ostaa myös kotn. Päväkeskukseen hakeudutaan asakkaan oman asunalueen kothodon asakasohjaajen vältyksellä. Tampereen kaupunk järjestää asakkaden kuljetuksen ja vastaa kustannukssta. Asakkaalla on omavastuut sekä tomntapävstä että kuljetukssta. Ulkopuolset yrttäjät tarjosvat kertomusvuonna pävä- Asakkaat olvat tyytyväsä päväkeskuksen tomntaan. Tyytyväsyyskyselyn kokonaskeskarvo palvelulle astekolla 4-10 ol 9. Vapautunelle asakaspakolle saatn ana nopeast uus asakas. Päväkeskustlaa ssustettn tomnnallseks ja vhtysämmäks yhdessä asakkaden kanssa. Päväkeskuksen asakkaat osallstuvat aktvsest oman tlansa vhtyvyyden lsäämseen tekemällä senävaatteen ja tauluja ykskön senlle. Päväkeskuksen estteet ja palvelukuvaus pävtettn ajantasaseks. Päväkeskus ol mukana Hyvä Ikä messulla syyskuussa keskuksessa maksullsa kampaaja- ja jalkahotopalveluja asakkalle. Asakaslähtösessä pävätomnnassa palvelujen ssältöjen lähtökohtana on asakkaan tomntakyky. Hän saa sovttuna pävänä vkossa palvelut, jotka edstävät terveyttä, tomntakykyä ja ylläptävät sosaalsta hyvnvonta. Petsamokodn esmehen lsäks päväkeskuksessa työskentel kolme ohjaajaa ja kolme lähavustajaa. Puolen vuoden ajan ohjaajen apuna työskentel yks lähavustaja palkkatuella. Työkokeljota ykskössä ol vuoden akana kolme. Työkokeljoden lsäks päväkeskuksessa ol harjottelussa vuoden akana yks lähhotajaopskelja kolmen kuukauden ajan. Kertomusvuonna päväkeskus tuott palvelua asakkalleen maanantasta perjantahn. Asakaspakkoja tomntapävää kohden ol 24. Pävätomntaan osallstu vuoden akana 150 kähmstä, hestä 118 ol nasa ja mehä ol 32. Nasten kesk-kä ol 87 vuotta ja mesten kesk-kä ol 85 vuotta. Laskennallsa tomntapävä ol päväkeskuksessa vuoden akana Toteutuneta päväkeskuspävä ol vuoden akana Kertomusvuoden käyttöasteen keskarvo ykskössä ol 81 prosentta. Kuntouttava pävätomnta Kuntouttavaan pävätomntaan osallstumnen tarkottaa määräakasta, tavotteellsta jaksoa, jonka akana asakas käy säännöllsest kotoaan käsn kuntouttavassa tomnnassa. Asakkaat ohjautuvat kuntouttavaan pävätomntaan Tampereen kaupungn asakasohjauksen kautta. Kuntoutus toteutetaan psykofyyssenä ryhmäkuntoutuksena. Sen lsäks jokaselle rakennetaan kotkäynnllä henklökohtasessa haastattelussa ykslöllset tavotteet, joden toteutumnen arvodaan kuntoutusjakson päättyessä. Tomntakertomusvuonna kuntouttavan pävätomnnan henklöstöön kuuluvat vastaava ohjaaja, fysoterapeutt ja lähavustaja. Kertomusvuoden akana sekä fysoterapeutt että lähavustaja vahtuvat. Opskeljota ol kakkaan kolme: kaks fysoterapeuttopskeljaa ja lähhotajaopskelja kahdella er työssäoppmsjaksolla. Lsäks kaks nuorta ol kesätyöntekjönä kahden vkon ajan. Loppuvuodesta yks henklö suortt kuntouttavassa pävätomnnassa kuukauden työkokelujakson. Asakaspakkoja kuntouttavan pävätomnnan ryhmässä on 12. Kuntoutus toteutetaan ryhmäkuntoutuksena. Kuntouttavan pävätomnnan palveluun kuuluu 30 avopävää ja yks kotkäynt jakson alussa. Kotkäynnn yhteydessä varmennetaan asakkaan sopvuus ja stoutumnen kuntoutukseen. Ryhmä kokoontuu kaks kertaa vkossa ja samanakasest on käynnssä kaks kuntoutusryhmää. Kertomusvuoden 2014 akana kuntouttavassa pävätomnnassa tom setsemän kuntoutusryhmää, jossa ol yhteensä 75 kuntoutujaa. Asakkaden kesk-kä ol 79 vuotta. Mehä ol 31 ja nasa 44. Laskennallsa kuntoutuspävä ol yhteensä 1932, josta toteutu 74 % (1429). Enten possaoloja aheuttvat asakkaden monet saraudet ja nstä johtuneet possaolot ja saraalajaksot. Tomntapävän akana asakkaat tekvät harjotuksa, joden tarkotuksena on ylläptää ta vahvstaa fyysstä kuntoa ja vreyttä, sosaalsta aktvsuutta ja kogntvsa tatoja. Jokasella pävällä ol oma teemansa. Teemoks ol valttu aheta, jotka tukevat asakkaden ryhmäytymstä, vomaantumsta ta arjessa selvytymstä. Osa teemosta nous myös kunkn ryhmän tarpesta, knnostuksen kohtesta ta ajankohtassta tapahtumsta. Vahtelua ja vrkstystä tovat opskeljoden deomat tuokot, Lnnanmaan perhetuvan Tuttprlästen veralut (kaks kertaa vuoden akana) ja yks ryhmä sa ulkopuolsen veraljan vetämän runo- ja laulutuokon. Kertomusvuonna kuntouttavassa pävätomnnassa koettn muutoksa nn henklökunnassa kun tomenkuvssa. Ohjaaja vahtu vastaavaks ohjaajaks ja uus fysoterapeutt alott helmkuussa. Lähavustaja vahtu toukokuulla ja hänen tlalleen saatn uus vasta elokuussa. Kertomusvuoden akana Päväkeskuksen onnstumsa Fysoterapeutn ja vastaavan ohjaajan työnkuva vahvstettn ja vaknnutettn Pegasos-asakastetojärjestelmä otettn käyttöön panostettn uusen työntekjöden perehdyttämseen, uusen työtehtäven omaksumseen ja yhtestyön sujuvuuteen unohtamatta kokonasvaltasta työtä asakkaden tavotteden saavuttamseks

13 Vuoskertomus 2014 Henklöstö Tomntavuoden akana Tampereen ens- ja turvakot ry:ssä maksettn palkkaa yhteensä 156 er henklölle. Vaknasessa työsuhteessa ol 45 työntekjää. Vuoden lopussa ol 64 täytettyä tonta. Vaknasen henklöstön kesk-kä on lähes 48 vuotta. 45 vuotta täyttänetä työntekjötä on 71 % vaknasesta henklökunnasta. Työntekjöden vahtuvuus yhdstyksessä ol vuonna 2014 kohtalanen. Vuonna 2014 kolme vaktusessa työsuhteessa olevaa työntekjää läht yhdstyksestä. Vastaavast kolme uutta työntekjää vaknastettn. Vaktusten työntekjöden keskmääränen palvelussuhteen aka yhdstyksessä on lähes 12 vuotta. Vuoden vahtuessa 64 tonta jakautuvat seuraavast: Hallnnossa ja tukpalvelussa 11 työntekjää, Ikähmsten palvelussa 27 työntekjää ja lapsperheden palvelussa 26 työntekjää. SOSTE:n kultanen ansomerkk myönnettn 30 vuoden palveluksesta Petsamokodn ohjaaja Hannele Rautalnlle ja Päväryhmä Pkku-Mnan ohjaaja Merja Sltalalle. Ens- ja turvakoten lton kunnamerkk kymmenen vuoden palveluksesta myönnettn ruokahuollon vastaava ohjaaja Merja Jaalalle. Yhdstys halus antaa nuorlle mahdollsuuden tutustua työelämään ja yhdstykseemme ja palkkas kesällä 2014 yhdstyksen er tompstesn 16 nuorta Tutustu työelämään ja tenaa -kesäharjotteluun. Hyvää palautetta tul asukkalta ja asakkalta, nuorlta ja yhdstyksen työntekjöltä. Yhdstys tukee henklökunnan koulutusta merkttäväst ja vuonna 2014 koulutuksa kerty yhteensä 240 koulutuspävää (koko- ta osapävää). Yhdstyksen yhtenä strategsena päämääränä on henklökunnan kehttämsen tukemnen. Työkyvyn ylläpto ja työterveyshuolto Henklöstön jaksamsta tuettn mm. työnohjaukslla ja koulutukslla. Työnohjaukset olvat pääsääntösest ryhmätyönohjauksa, mutta tarpeen mukaan myös ykslöllsä työnohjauksa. Työntekjöden tomntakykyä tuettn Tyhy-tomnnalla mm. lmasn kuntosalkäynnen Sumeluksenkadun Senorklub Oy:n kuntosallla ja Mutkakadun kuntosallla. Työntekjöllä ol mahdollsuus osallstua myös Sumeluksenkadun Senorklub Oy:n erlasn lkuntaryhmn, jotka työnantaja korvas. Henklöstölle ol varattu oma kuntosalvuoro Sumeluksenkadun Senorklublta keväällä Fysoterapeutt ohjas kuntosallatteden käytössä. Ens- ja turvakodn henklökunnalle järjestettn työhyvnvontryhmä loppuvuodesta. Shen osallstuvat lsäks tomnnanjohtaja ja henklöstöpäällkkö. Kaklle yl 6 kk työsuhteessa ollelle työntekjölle annettn lkunta- ja kulttuurseteletä. Yhdstyksen työterveyshuollon järjest Tullnkulman Työterveys. Ykslöllsen tarveharknnan perusteella työntekjät vovat osallstua työterveysasemalla järjestettävn erlasn ryhmn.yhdstys on ollut savuton työpakka syksystä 2011 lähten. Halltuksen ja henklökunnan yhtenen joulupuuro järjestettn Sukupolven talossa. Yhdstys osallstu tasavuosa vettäven yksköden henklökunnan juhlakuluhn Henklöstö lukuna Tomet er tompstessä Henklöstö käryhmttän Henklöstön palvelusaka yhdstyksessä Hallntoja tukpalvelut Lapsperheden palvelut Ikähmsten palvelut 51- v v v v v v 4-10 v 1-3 v 24 25

14 Vuoskertomus 2014 Talous ja nvestonnt Talouden osalta vuostulos on huono. Aljäämä on ,75 euroa ennen satunnasa erä, jonne on krjattu pakollnen euron varaus omstetun osakeyhtön tomnnan lopettamsesta aheutuvsta johdon arvomsta kulusta. Ikähmsten palvelussa ostopalvelutuottojen määrä penen entsestään, sllä vapautuva pakkoja e votu täyttää Aluehallntovranomasen määräyksestä. Yhdstyksen tekemä valtus on edelleen kästtelykerroksella Korkemmassa Okeudessa. Ostopalvelutuotot penenvät edellsvuoteen verrattuna Edellsvuonna ens- ja turvakodn runsas asakasmäärä rtt kattamaan yhdstyksen tuloksen yljäämäseks, vakka jo sllon kähmsten palvelussa e saatu täyttää vapautuva asukaspakkoja. Vuonna 2014 myös ens- ja turvakodssa asakastuotot jävät edellsvuodesta Henklöstökulut stä vaston kasvovat koko yhdstyksen osalta Yhdstyksessä on kutenkn saatu materaal- ja palveluhankntojen, vapaaehtosten henklösvukulujen ja kone- ja kalustokulujen osalta kustannussäästöjä edellsvuoteen verrattuna. Työllstämstuka on saatu lsää edellsvuoteen verrattuna Vuonna 2014 myös ens- ja turvakodssa asakastuotot jävät edellsvuodesta Maksuvalmus kutenkn säly koko vuoden. Lanat lyhennyksneen hodettn ajallaan.helmkuussa taloushallnnossa otettn käyttöön sähkönen ostolaskujen kerrätys, joka helpottaa tomstorutneja. Keväällä otettn käyttöön myös Talgrafn raportont-, budjetont- ja seurantajärjestelmä. Ohjelma pohjautuu suoraan Tkonn krjanptoon. Marraskuussa kaklle esmehlle ol koulutuspävä ohjelman ssällöstä ja käyttöönotosta. Esmehlle on hankttu lsensst nettselamella seurattavaan Talgrafn Accuna -ohjelmaan. Esmehet vovat tutkalla krjanpdon tlejä ja seurata vastuuykskkönsä taloustetoja vuoden kuluessa suunntellun budjetn mukaan. Suur muutos yhdstyksen t-palvelussa ol henäkuun alusta käyttöön otettu Yhdstyksen Tuotot ja kulut Yhdstyksen tuotot ja kulut ero ed vuoteen Tuotot , , ,68 Kulut , , ,73 Yl-/aljäämä , , ,73 laaja ja kattava tetojärjestelmän ylläptopalvelu. Palveluntuottaja on vuodesta 2009 lähten ollut Tamco Oy. Erllsä työlaskutuksa e tule (pats uusen latteden ja asennuksen osalta). Etätyöasemen ja verkkotulostmen laaja ylläpto kattaa pakan päällä käynnt ja matkakulut. Lsäks yhdstyksessä tehtn kokonasvaltanen työasemauudstus kesä- henäkuussa. Yhdstyksen omstamssa tetokonessa ol velä XP-käyttöjärjestelmä 18 työasemassa. Wndows XP:n pävtysten loppumnen aheutt tetoturvarskn, joten työasemauudstus ol välttämätön. Tulojen ja menojen jakaantumnen Tuotot tulolajettan vuonna 2014 Kulut kustannuslajettan vuonna 2014 Asakasmaksut Kunten ostopalvelut Kunten korvaukset Vuokratuotot Kunten avustukset Ray-avustukset Koulutuskorvaukset 7703 Työllstämstuk Yhdstystomnta Enskot ,51 Turvakot ,86 Tapaamspakka ja sätyö ,98 Pkku-Mna ,39 Tupatomnta ,05 Lapsen aka ,45 Asumspalvelut ,71 Päväkeskus ,90 Kuntouttava pävätomnta ,20 Ravntopalvelut ,84 Kntestö B kantatalo ,29 Kntestö C palvelutalo ,77 Yhdstystomnta 26865,04 Sumelusklub ,

15 Vuoskertomus 2014 Koulutuspävät Työsuojeluorgansaato Ikähmsten palvelut Dabeteksen uudstunut lääkehoto Haavahoto Ihmsten johtamsen perusteet-semnaar Kontnensskoulutus Kothodon paloturvallsuus Kot- ja ptkäakashodon yksköden hygenayhdyshenklöden koulutus KÄKÄTE-käteknologan suuntaukset-semnaar Lkkeellä vomaa vuosn-semnaar Marevan-kortn käyttö Pegasoksessa Mkä on kulttuurhyvnvonnn tulevasuus? Pegasos-koulutuksa Potlastedon arkston tomntamallt RAI avanosaaja koulutus RAI esmes koulutus Saattohotokoulutus Vanokoulutus Vanhuspalvelulak ja edunvalvonta Vanhustyö 2014 koulutus ja näyttelytapahtuma Ventrogluteaalnen m-njekton anto, teorakoulutus Yhtesöllsyydellä menestykseen-semnaar Työkokoukset Doula-tomnnan työkokous Kansalastomnnan työkokous ja vapaaehtosten kouluttajakoulutus Lapstyön työkokous Mestyön foorum Päväryhmen työkokous Tapaamspakan työkokous Vaatvan vauvatyön työkokous Väkvaltatyön työkokous Ptkä koulutuksa Vaatvan vauvatyön koulutus (ETU-ltto), 2 työntekjää Koko henklökunta (tarpeen mukaan) EA-koulutus Hygenakoulutus Palolmotnjärjestelmän koulutus Palo- ja pelastuskoulutus Ssästä henklökohtasta tetoteknkan koulutusta Työsuojelukoulutuksa työsuojelutomkunnalle Turvallsuuskoulutuksa Luottamusmeskoulutuksa Koulutuspävät vuosttan Työpakan työsuojelutomnnan tavottesta vastasvat työnantaja ja työntekjät yhtestyössä. Johtoryhmä kästtel tomntayksköden työsuojelun toteuttamseen lttyvä asota kokouksssaan. Työntekjät olvat omalta osaltaan vastuussa omasta työturvallsuudestaan ja turvallsuusohjeden noudattamsesta. Nästä vastusta työntekjötä nformotn sekä perehdytyksessä että tarvttaessa erllsllä ohjella. Vuonna 2014 Aluehallntovrasto käv tarkastamassa kakk yhdstyksen yksköt lukuun ottamatta ravntopalveluden ykskköä. Samme määräakaan mennessä korjattua kakk pyydetyt asat. Tullnkulman työterveys tek työpakkaselvtykset nstä yksköstä, jossa vme selvtyksstä ol kulunut jo muutama vuos akaa. Jokasen ykskön esmesten vastuulle jä käydä läp ja tehdä korjaukset estettyhn asohn. Panostmme myös psykososaalsten kuormtustekjöden selvttämseen. Työsuojeluvaltuutettu rrotettn omasta työstään kahdeks kuukaudeks esmesten avuks selvtystyöhön. Jokanen työntekjä tek krjallsen selvtyksen omsta kuormtustekjöstään. Myös työterveyshuollon asantuntemusta hyödynnettn. Osa kuormtustekjöstä pystyttn postamaan välttömäst. Osa vaat akaa ja panostusta enemmän. Jokasen kuormtustekjät käydään läp esmesten tomesta ja seurantaa tehdään suunntelmallsest ja säännöllsest. Vuoden akana tvstettn tapaamsa luottamusmesten ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. Jatkossakn tapaamsa järjestetään säännöllsest. TYÖSUOJELUORGANISAATIO Yhdstyksen halltus: Työsuojelupäällkkö tomnnanjohtaja Mara Länsö Työsuojeluhenklöstö työsuojeluvaltuutettu Katja Vahter 1. varavaltuutettu Ta Sreen Työsuojelutomkunta : Anumar Makkonen, työnantajan edustaja Susanna Karjalanen, työnantajan edustaja ast Jenn Karso, työnantajan edustaja lähten Marja Ahola, työntekjöden edustaja Emma Lane, työntekjöden edustaja Sar Jämä, työntekjöden edustaja Laur Pusto, työntekjöden edustaja Jaana Jyrä, tomhenklöden edustaja Arja Lepstö, tomhenklöden edustaja Työsuojelutomkunta kokoontu tomntavuoden akana vs kertaa. Lapsperheden palvelut Edunvalvonnan ja yhtestomnnan johdanto Eroapu-koulutus ICDP-koulutus Lastensuojelulak lastensuojeluun yhtestyökumppaneden näkökulmasta Lato-lasten tomnnallnen ryhmätyönohjaus Lähsuhdeväkvalta ja ero, vakutus lapsn ja vanhempn Lääkelupakoulutus Manpulatvset ja haastavat asakkaat Melenterveyden häröt nuorten syrjäytymsen rsktekjönä Neuvo-koulutus Road Show koulutus Ruoan emotonaalnen ja terapeuttnen merktys Seksuaalsen väkvallan tunnstamnen Traumanfo-koulutus Tunnsta perhe- ja lähsuhdeväkvalta semnaar Tunnsta seksuaalnen väkvalta ja tom Työvälnetä trauman hotoon Vertasryhmäohjaajen prosesskoulutus Ymmärtävä kohtaamnen Hallnto ja tukpalvelut Ajankohtasta arvonlsäverosta Ihmsen johtamsen perusteet Kelaka pävtys koulutus Kondtora ja erkostuotteden valmstus Kothodon tuottestus Rasvatetous koulutus Sosaal- ja terveydenhuollon tompakkojen paloturvallsuus Soste-koulutus varanhanknta Talgraf-koulutuksa Taloudenhotajen pävät Tkon, palkkahallnnon ajankohtassemnaar Työpakkaohjaaja-koulutus Yhtestyö tomvaks erlasuuden johtamsella ja sovttelulla Työntekjätomet HALLINTO tomnnanjohtaja talouspäällkkö henklöstöpäällkkö tomstoshteer palvelukoordnaattor TUKIPALVELUT Kntestönhuolto kntestönhotaja Ravntopalvelut vastaava ohjaaja 2 ohjaajaa 1 ohjaaja lähavustaja IKÄIHMISTEN PALVELUT kähmsten palveluden päällkkö (e työssä vuonna 2014) sj. projektkordnaattor Petsamokodn esmes oto. laatupäällkkö Asumspalvelut vastaava saraanhotaja saraanhotaja 11 ohjaajaa 1 ohjaaja 60 % työajalla 2 lähavustajaa Petsamokodn päväkeskus 3 ohjaajaa 3 lähavustaja Kuntouttava pävätomnta ohjaaja fysoterapeutt lähavustaja LAPSIPERHEIDEN PALVELUT Lapsperheden palveluden päällkkö (opntovapaa alkaen) Ens ja turvakot Ens- ja turvakodn esmes ( alkaen) vastaava ohjaaja 7 ohjaajaa 2 avustavaa ohjaajaa Päväryhmä Pkku-Mna vastaava ohjaaja ohjaaja Perhekulma Puhur vastaava ohjaaja, lapstyöntekjä lapstyöntekjä ohjaaja, sätyö ohjaaja, tapaamspakkatyö Perhetuvat: Annantupa vastaava ohjaaja ohjaaja lähavustaja Hervantatupa vastaava ohjaaja ohjaaja lähavustaja Lnnanmaatupa vastaava ohjaaja ohjaaja lähavustaja Yhdstyksen organsaato Talouspäällkkö johtoryhmän jäsen Kntestö Tomsto Ulkostetut palvelut Lähsvous HH-Kntestöpalvelut Oy Tamco Oy Henklöstöpäällkkö johtoryhmän jäsen Vuoskokous Halltus puheenjohtaja Tomnnanjohtaja johtoryhmän puheenjohtaja Ikähmsten palveluden päällkkö Sj. projektkoordnaattor johtoryhmän jäsen Perhekulma Puhur Lapstyö Isätyö Tapaamspakka Unkoulu Perhetuvat Annantupa Hervantatupa Lnnanmaatupa Päväryhmä Pkku-Mna Kuntouttava pävätomnta Petsamokodn esmes Oto laatupäällkkö johtoryhmän jäsen Petsamokodn asumspalvelut Petsamokodn päväkeskus Ravntopalvelut Pesula Sumeluksenkadun Senor Klub Oy Oto tomtusjohtaja Ens- ja turvakodn esmes johtoryhmän jäsen Ens- ja turvakot 28 29

16 Vuoskertomus 2014 ja numerota Tampereen ens- ja turvakot ry:n yhteystecdot HALLINTO Tomsto Mutkakatu 38b, TAMPERE puh. (03) Tomnnanjohtaja Mara Länsö puh Talouspäällkkö Arja Lepstö puh Henklöstöpäällkkö Jaana Jyrä puh Tomstoshteer Eja Palo puh LAPSIPERHEIDEN PALVELUT Ens- ja turvakot Mutkakatu 38b Tampere puh puh Päväryhmä Pkku-Mna Tuomokrkonkatu 36 A TAMPERE puh puh Perhekulma Puhur Sumeluksenkatu 18 A, 2 krs TAMPERE Lapstyö puh puh Unkouluneuvonta, tapaamspakka puh Isätyö puh Perhetuvat Annantupa Alasenkatu 3 B TAMPERE puh puh Hervantatupa Petlänkatu 8 A TAMPERE puh puh Lnnanmaatupa Pettasenkatu 41 B TAMPERE puh puh IKÄIHMISTEN PALVELUT Petsamokot Mutkakatu 38b-c, Tampere puh Petsamokodn päväkeskus Mutkakatu 38b-c, Tampere puh Kuntouttava pävätomnta Sumeluksenk. 18 A, 2. krs, Tampere puh Henklökohtaset sähköpostt muotoa: etunm.sukunm@tetuko.f

17 Vuoskertomus 2014 Tampereen ens- ja turvakot ry tuottaa monpuolsa palveluta lapsperhelle ja kähmslle. 32 Tutustu lsää