NAANTALIN KAUPUNKI 1 KAAVOITUSOHJELMA 2009-2012 ja KAAVOITUSKATSAUS 2009 Kaavoituskatsaus kaavoitusohjelmineen antaa kokonaiskuvan Naantalin kaavoitustilanteesta sekä vireillä olevista ja lähivuosien aikana vireille tulevista vaikutuksiltaan merkittävistä kaavoista. 1. MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava on tärkein seudullisen maankäytön suunnitelma ja sillä on myös oikeusvaikutuksia. Se on usean kunnan alueelle laadittava yleispiirteinen suunnitelma, jossa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet sekä sovitetaan yhteen kuntien maankäyttötarpeet. Maakuntakaavassa otetaan myös huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Entisen Naantalin alueella on voimassa 23.8.2004 vahvistettu Turun kaupunkiseudun maakuntakaava. Vuosina 1985-1991 vahvistetut seutukaavat ohjaavat tällä hetkellä tarkemman asteista alueiden käyttöä ja sen suunnittelua Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan alueilla. Näillä alueilla on valmisteilla Turun seudun kehyskuntien maakuntakaava. Se on edennyt luonnosvaiheeseen. Alustava kaavaluonnos (19.11.2007) on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaisesti yleisesti nähtävänä 2.1. - 31.1.2008. Kaava tulee vielä kertaalleen julkisesti nähtäville 16.3. - 17.4.2009. Tavoitteena on, että Varsinais- Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyy sen vuoden 2009 lopulla, ja se saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vahvistettuna maakuntakaava syrjäyttää nykyisin voimassa olevat seutukaavat. Turun seudun kehyskuntien maakuntakaava on tavoitteena saada vahvistettavaksi ympäristöministeriöön vuonna 2009. Koko Turun seutua koskevan maakuntakaavan tarkistamisen (mukaan lukien koko laajentunut Naantali) on määrä käynnistyä sen jälkeen, kun Turun seudun PARAS-hankkeeseen liittyvä maankäytön rakennemalliselvitys on kuluvana vuonna valmistunut. (Samalla käynnistynee Turun kaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan laatiminen - arviolta 2010-2011.) Lisätietoja maakuntakaavoituksesta löytyy Varsinais-Suomen liiton www- sivuilta (www.varsinaissuomi.fi). 2. YLEISKAAVAT Yleiskaava on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, jonka tehtävänä on ohjata kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä sekä sovittaa kunnan alueella eri toimintoja yhteen (MRL 35 ). Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta esim. kyläalueille, taajaman alueelle tai rannoille. Kun yleiskaava kattaa vain osan kunnan alueesta, sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Osayleiskaava on usein yleiskaavaa tarkempi suunnitelma. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan valtuusto hyväksyy yleiskaavat. Uudempi yleis- tai osayleiskaava kumoaa aina alueella ennen voimassa olleen yleiskaavan. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet. Siinä varataan alueita eri tarkoituksiin kuten asumiseen, työpaikkatoimintoihin tai virkistykseen sekä liikenneverkon tarpeisiin. Taajama-alueilla yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Asemakaava puolestaan ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä. Sen sijaan maaseutualueilla yleiskaava laaditaan usein siten, että se ohjaa suoraan rakentamista. Tällaisella kylä- tai muulla maaseutualueella, jonne kohdistuu vain vähän rakentamispaineita, rakennuslupa voidaan myöntää tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavan perusteella. Maankäyttö ja rakennuslain muutoksella 1.1.2009 (MRL 44 ) tähän on kuitenkin tullut tiukentavia määräyksiä.
NAANTALIN KAUPUNKI 2 Ranta-alueita koskeva yleiskaava laaditaan yleensä siten, että kaavaa käytetään suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Siinä voidaan myös määritellä ne edellytykset, joiden nojalla rakennuspaikan soveltuvuus vakituiseen asumiseen ratkaistaan. Jos tällaista yleiskaavaa ranta-alueella ei ole, kaiken rakentamisen käsittelee ympäristökeskus kunnanhallituksen lausunnon pohjalta. NAANTALIN YLEISKAAVOITUSTILANNE Lähes koko nykyisen Naantalin alueella on voimassa tai vireillä joku yleis- tai osayleiskaava: NAANTALIN OSA-ALUE Naantalin mantereen osalta yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1982. Luonnonmaan, Lapilan ym. saarten osalta se on vahvistettu sisäasiainministeriössä 1983. Näiden yleiskaavojen lisäksi Naantalissa ovat voimassa seuraavat oikeusvaikutteiset osayleiskaavat: Viiala-Kukolan osayleiskaava 1993 Pohjoisten alueiden osayleiskaava 1993 Humaliston osayleiskaava 2003 Vireillä olevat muutokset: Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2005. Työn tavoitteena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaavan tarkistus. Asemakaavojen ulkopuolisella rantavyöhykkeellä osayleiskaava ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä, jolloin mm. rakennusluvat voidaan rantavyöhykkeellä käsitellä suoraan osayleiskaavan perusteella. Osayleiskaavan tavoitteena on saattaa suunnittelualueen yleiskaavallinen tilanne maakuntakaavan periaatteiden mukaiseksi. Osayleiskaavassa selvitetään alueen kasvu- ja kehittämistavoitteet vuoteen 2030 asti. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 3 160 ha. Kaavakonsulttina toimii Pöyry Environment Oy. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavaehdotus on tarkoitus saattaa kaupunginvaltuuston käsittelyyn kesällä 2009. Naantalin keskustan rakennemallin laatiminen Keskustan rakennemallityö on käynnistynyt 2007. Työn valmistelusta vastaa Arkkitehdit 3 M Oy. Tavoitteena on saada rakennemalli kaupunginhallituksen käsittelyyn kevään 2009 aikana. Rakennemallilla on tarkoitus luoda edellytyksiä keskustan lisärakentamiselle, tarjota ratkaisuja liikenteen toimivuuden ja pysäköintijärjestelyjen parantamiseksi sekä kehittää kaupunkikuvaa. Rakennemallilla on tarkoitus osoittaa tonttikohtaiset käyttötarkoitukset sekä edellytykset asuntojen ja liikerakennusten lisärakentamiselle. Rakennemallissa ei ole tarkoitus esittää rakennusoikeuksia, mutta tarvittaessa voidaan esittää kaupunkikuvallisia rajoituksia kuten kerroslukuja. Rakennemallityön tarkoituksena on luoda suuntaviivat tulevalle asemakaavoitukselle. Rakennemalli on samalla asemakaavoihin liittyvä yleiskaavallinen tarkastelu, koska alueen yleiskaava on vuodelta 1982 eikä enää kaikilta osin ajan tasalla. MERIMASKUN OSA-ALUE Merimaskun yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 27.2.2006. Se on KHO:n päätöksellä 4.6.2008 tullut lainvoimaiseksi muiden kuin kiinteistöjen Pitkämäki 485-401-2-5 ja Timjami 485-442-1-209 osalta. Näiden kiinteistöjen osalta jää voimaan 23.10.1998 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vahvistama yleiskaava.
NAANTALIN KAUPUNKI 3 RYMÄTTYLÄN OSA-ALUE Rymättylän alueella ei ole kokonaisyleiskaavaa, vaan tavoitteena on ollut laatia oikeusvaikutteiset osayleiskaavat koko kunnan alueelle. Osayleiskaava-alueita on yhteensä 7. Tilanne kaavojen laatimisjärjestyksessä: 1. Läntisen saariston osayleiskaava on vahvistettu syksyllä 1993. 2. Rymättylän pohjoisosan käsittävä osayleiskaava sai lainvoiman Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 22.12.1998 vahvistamana. Valtuusto tarkisti kaavaa 3.5.2001 ja tämä muutos vahvistui 6.9.2001 lukuun ottamatta Huhtalan tilalle RN:o 2:31 osoitettua LV- alueen merkintää, jonka osalta Turun hallinto-oikeus päätöksellään 29.10.2002 poisti em. merkinnän ja palautti tilan alueella voimaan MU-merkinnän (kuulutettin voimaan v. 2007). Rymättylän valtuusto hyväksyi 11.12.2008 Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan osittaisen tarkistamisen, josta valitusajan päätyttyä 17.1.2009 oli jätetty yksi valitus hallinto-oikeuteen. Osayleiskaavan tarkistamisessa konsulttina on toiminut AIRIX Ympäristö Oy. Annettaessa valituksesta lausunto hallinto-oikeudelle konsultin vastineen pohjalta käsitellään kaupunginhallituksessa kaavan voimaan saattaminen muilta osin. - Käsittely maaliskuussa. Eteläisen saariston osayleiskaavat: Eteläisen saariston osayleiskaavan laatiminen käynnistyi kesällä 1994. Silloiseen osayleiskaava-alueeseen kuuluivat väli- ja sisäsaariston lisäksi kirkonkylä ja Velusmaa sekä niiden eteläpuoliset osat Otavan saarta sekä Airismaa ja Aasla. Osayleiskaava eteni tällöin ehdotusvaiheeseen ja oli nähtävillä 16.12.1997-30.1.1998 sekä uudelleen Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti 27.7. - 1.9.2000. Eteläisen saariston osayleiskaava-alue päätettiin 24.10.2000 jakaa kolmeen osaan. - Jaon jälkeen uudet osayleiskaava-alueet ovat Väli- ja sisäsaaristo (3), Airismaa ja Aasla (4) sekä Otava lähisaarineen (5). Kaavatyön ensimmäisestä vaiheesta vastasivat arkkitehdit Juhani Karilas ja arkkitehti Eeva Eitsi. Osa-alueisiin jaettujen osayleiskaavojen laadinnasta on vastannut AIRIX Ympäristö Oy. Eteläisen saariston osayleiskaavat (Väli- ja sisäsaaristo (3), Airismaa ja Aasla (4) sekä Otava lähisaarineen (5)) on kaikki laadittu oikeusvaikutteisina yleiskaavoina, jotka sisältävät määräyksen osayleiskaavojen käyttämisestä MRL 72 :n mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena ranta-alueella. 3. Väli- ja sisäsaariston osayleiskaava hyväksyttiin 16.12.2004 ja sai lainvoiman 24.1.2005. Kaavaa on sittemmin tarkistettu valtuuston 10.1.2008 hyväksymällä kaavamuutoksella yhden rakennuspaikan osalta, koskien kiinteistöä Vähä-Lappi. Muutos sai 5.3.2008 lainvoiman. 4. Eteläinen saaristo; Airismaa- Aaslan osayleiskaavan Rymättylän kunnan valtuusto hyväksyi 1.6.2006 25. Päätöksestä tehtiin kuusi valitusta Turun hallinto-oikeuteen, ja sittemmin edelleen kaksi valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätös on oikeusasteiden ratkaisujen jälkeen saanut lainvoiman kuulutuksilla 30.9.2006, 20.12.2007 ja 5.12.2008. Kaavaa on sittemmin tarkistettu valtuuston 14.6.2007 hyväksymällä kaavamuutoksella yhden rakennuspaikan osalta, koskien kiinteistöä (705-445-1-32). Muutos sai 7.9.2007 lainvoiman. 5. Eteläinen saaristo; Otavan ja lähisaarten osayleiskaavan Rymättylän valtuusto hyväksyi 27.8.2007 30. Päätöksestä tehtiin kuusi valitusta Turun hallinto-oikeuteen. Osayleiskaava on kuulutettu 16.11.2007 lainvoimaiseksi siltä osalta, johon valitusten ei katsottu kohdistuneen. - Turun hallinto-oikeuden hylättyä valitukset 29.9.2008, jätettiin päätöksestä kaksi valitusta korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Rymättylän kunnanhallitus antoi näistä selityksensä 19.11.2008. Hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen ei lainvoimaisuutta ole kuulutettu.
NAANTALIN KAUPUNKI 4 Vireillä olevat muutokset: Taajamaosayleiskaavat: 6. Röölään taajamaosayleiskaava on ollut ehdotuksena uudelleen julkisesti nähtävillä 8.12.2008 14.1.2009. Osayleiskaava laaditaan MRL 42 ja 44 :n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaehdotuksessa on määrätty sen käyttämisestä MRL 72 :n mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena ranta-alueella. Kaavakonsulttina toimii AirIx Ympäristö Oy. Ehdotuksesta jätettiin 6 muistutusta, jotka käsitellään kaupunkisuunnittelujaostossa maaliskuussa. - Tavoitteena on saada kaavaehdotus valtuustokäsittelyyn kevään 2009 aikana. 7. Rymättylän kirkonkylään oikeusvaikutteinen osayleiskaava on ollut luonnoksena nähtävillä 8.12.2008 14.1.2009. Suunnittelualue käsittää Rymättylän Kirkonkylän lähiympäristöineen rajautuen etelässä Otavan alueen osayleiskaavaan ja pohjoisessa Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavaan, jonka tarkistaminen on meneillään. Kaava on laadittu ohjaamaan taajaman asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Kaavakonsulttina toimii FCG Planeko Oy. - Tavoitteena on saada kaavaehdotus valtuustokäsittelyyn syksyllä 2009. VELKUAN OSA-ALUE Lähes koko Velkuan kunnan alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka kattaa sekä rantaettä muut alueet. Ympäristökeskus jätti kaavan vahvistamisen yhteydessä 30.12.1997 joitakin alueita vahvistamatta. Osa yleiskaavasta vahvistettiin 25.8.2000. Kaavaan on sen vahvistamisen jälkeen tehty muutamia muutoksia, joilla on lähinnä rakennuspaikkojen sijaintia muutettu paremmin maastoon sopiviksi. Vireillä olevat muutokset: Suunnitelmissa on koko kunnan yleiskaavan uudistaminen vaiheittain. Velkuan kunnanhallitus päätti käynnistää Velkuanmaan osayleiskaavan laadinnan 26.3.2007. Osayleiskaavan laadintaa esittivät mm. Lounais-Suomen ympäristökeskus ja Varsinais- Suomen liitto. Tavoitteena on laatia Velkuanmaan ja sitä ympäröivien saarten oikeusvaikutteinen ja maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävä osayleiskaava. Kaava on tavoitteena laatia siten, että sen pohjalta koko alueelle voidaan suoraan myöntää rakennusluvat. Kaavoitettavan alueen laajuus vesialueineen on 69 km 2. Kaavoitustyö käynnistyi syksyllä 2007. Kaavakonsulttina toimii Pöyry Environment Oy. Kaavaehdotus oli nähtävillä 23.12.2008-31.1.2009 ja siitä jätettiin yli 20 mielipidettä. Ehdotus jouduttaneen laittamaan uudelleen nähtäville. Tavoitteena on saada kaavaehdotus valtuuston käsittelyyn loppuvuonna 2009. Lisäksi Velkuan kunnan alueella on vireillä maanomistajien käynnistämänä yleiskaavan muutos Munnimaan ja Palva, Anttilan alueille. Luonnos muutokseksi oli valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä 27.11. - 27.12.2008. UUDEN NAANTALIN ALUEIDENKÄYTÖN TAVOITTEIDEN YHTEINEN MÄÄRITTÄMINEN STRATEGINEN YLEISKAAVA Kuntaliitoksessa yhdeksi kaupungiksi muodostetun Naantalin alueen maankäytön yleispiirteinen suunnittelu on edellä kuvatun yleiskaavatilanteen mukaan tällä hetkellä alueellisesti kattava mutta varsin hajanainen ja sekava. Yleiskaavat ja osayleiskaavat on laadittu pitkän ajan kuluessa kuntien erilaisiin tarpeisiin. Liitoksen jälkeen on tarpeen käynnistää uuden Naantalin maankäyttöstrategian pohdinta yhteiseltä pohjalta ja yhtenäisin tavoittein. Tämä on tarkoitus toteuttaa Strategisen Yleiskaavan laadinnalla: Työ käynnistetään vuoden 2009 aikana selvityksellä, joka tähtää saaristoalueiden maankäytön ohjauksen yhtenäistämiseen.
NAANTALIN KAUPUNKI 5 Käynnistettäessä yleiskaavojen tarkistamisia seuraavalla vuosikymmenellä on kaavatarkistusten perustaksi tarkoituksenmukaista laatia vuosien 2009-2011 kuluessa koko uuden Naantalin alueen kattava Strateginen Yleiskaava. Sen valmistelun alkuvaiheessa kuvataan kuntaliitoksen maankäyttötyöryhmän raportissa yleistasolla tehty nykyisten yleiskaavojen ohjauspolitiikan sisältö, samoin kuin arvioidaan MRL 44 :n asettamat vaatimukset nykyisille osayleiskaavoille (mm. kyläasutuksen määrittely ja suunnittelutarveratkaisujen tarve). Valmistelutyön edetessä laaditaan maankäytön kehityskuva, jossa tarkasteltaisiin mahdollista ja toivottavaa kehitystä asumisen, palveluiden, työpaikka-alueiden, muun maankäytön sekä yhdyskuntarakenteen ja liikenteen näkökulmista. Yleistavoitteita ohjaamaan strategisen yleiskaavan laadintaa antaa viimemainittujen näkökulmien osalta antaa Naantali-strategia, jonka laadinta on juuri käynnistynyt. Strategisen yleiskaavan käynnistämisestä tehdään kaupunginhallituksen päätös erikseen. Tavoitteena on käynnistää strategisen yleiskaavan lähtökohtien selvitystyö, pääosin konsulttivoimin, syksyllä 2009 ja käynnistää varsinainen strategisen yleiskaavan laadintatyö vuonna 2010. 3. ASEMAKAAVOITUS NAANTALIN OSA-ALUE 1. Humalisto I:n asemakaavamuutos Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava vuodelta 2002. Alueelle suunnitellaan merenrannan tuntumaan sijoittuvia asuin- ja liike- ja varastorakennusten tontteja. Kaupunginhallitus hyväksyi alueelle asemakaavan 13.12.2004, mutta korkein hallinto-oikeus kumosi sen päätöksellään 19.10.2006. Kaupunginhallitus on 6.11.2006 antanut kaavoitus- ja ympäristölautakunnalle tehtäväksi Humaliston alueen asemakaavan uudelleen valmistelun. 10.11.2008 kaupunginhallitus päätti, että Humaliston I:n alueen asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vasta, kun on saatu nyt rakenteilla olevista asuintaloista riittävästi mittaustuloksia ja asumiskokemuksia eri vuodenaikoina. Sen jälkeen voidaan saatujen tulosten ja asumiskokemusten perusteella arvioida asemakaavan muutosehdotukselle asetetut edellytykset. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2009-2010. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa kunnallistekniikan rakentamien on ajoitettu vuosille 2009 2012. Konsulttina on Pöyry Environment Oy. 2. Soikallion asemakaavamuutos, kortteli 14, Soinistentie Asemakaava on käsitelty kaupunginvaltuustossa 08.12.2008. Soikallion asemakaava Ak-251 on vahvistettu 14.12.1998 ja tonttia ei ole saatu luovutettua kysynnän puutteen takia. Kortteli on asemakaavoitettu merkinnällä AR-5, mikä tarkoittaa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta. Rakennusoikeutta on yhteensä 4 650 k-m², josta kaksikerroksisen rakentamisen mahdollistava rakennusoikeus on 3 700 k-m². Alue on kaupungin omistuksessa. Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että rakennusoikeuden säilyessä tontti voitaisiin toteuttaa yksikerroksisena. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2009. 3. Suovuoren ratsastuskeskuksen alueen uudelleen kaavoittaminen Suovuoren tilan vuokrasopimus on päättynyt syksyllä 2008. Tarkoituksena on kaavoittaa Suovuoren ratsastuskeskuksen alue asuntoalueeksi. Suunnittelu käynnistetään yleiskaavallisella tarkastelulla.
NAANTALIN KAUPUNKI 6 Kaupunginvaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa kunnallistekniikan suunnittelu on ajoitettu vuodelle 2011 ja rakentamien vuodelle 2012. 4. Luolalan Viestitien asemakaavamuutos Asemakaavan tarkistaminen on käynnistetty kiinteistö Tuotekatu 12:n anomuksen perusteella. Kaupunkisuunnittelujaosto on antanut kaavoitus- ja ympäristölautakunnalle tehtäväksi muuttaa asemakaavaa Viestitien katualueella Luolalan kaupunginosan korttelin 11 kohdalla. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2009. 5. Aluepelastuslaitoksen asemakaavamuutos, Luolala Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa aluepelastuslaitoksen uuden paloaseman rakentaminen Luolalan Patenttikadun varrelle yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET). Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2009. Hanketta ei ole huomioitu taloussuunnitelmassa 2009-2012. Työ tehdään omana työnä. 6. Itä-Immasen asemakaava II-osa Työn tavoitteena on turvata monipuolinen tonttitarjonta laajentamalla pientaloalueita 1993 hyväksytyn Pohjoisten alueiden osayleiskaavan mukaisesti. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa kunnallistekniikan suunnittelu on ajoitettu vuodelle 2012. Työ tehdään kaupungin omana suunnittelutyönä, muutoin paitsi kunnallistekniikan yleissuunnitelman laatijana on Ramboll Oy. 7. Kultarannan koulun ja päiväkodin asemakaava Kultarannan koulun ja päiväkodin laajennus- ja korjaushankkeet edellyttävät alueen asemakaavallista tarkastelua. Suunnittelualue kuuluu Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaava-alueeseen. Osayleiskaava on ollut virallisesti nähtävillä ja koulun alue siinä osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Työ tehdään omana työnä. 8. Teollisuustonttien kaavoittaminen Isosuontien ympäristöön Maskuntien ja jäteaseman väliselle alueelle Pohjoisten alueitten osayleiskaavan (1993) toteuttamista jatketaan teollisuustonttien kaavoittamisella osayleiskaavan pohjalta. Tavoiteaikataulu: Työ aloitetaan käymällä neuvottelut maanomistajien kanssa keväällä 2009. Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2010. Hanketta ei ole huomioitu taloussuunnitelmassa 2009-2012.
NAANTALIN KAUPUNKI 7 9. Luonnonmaan Isokylän Santalantien kaavoittaminen Santalantien asemakaavatyön suunnittelualue käsittää osan Kultaranta Golf Oy:n kenttäaluetta ja suunniteltavia uusia loma-asuntokortteleita olemassa olevien lisäksi. Asemakaavatyöhön on liitetty valmisteluvaiheen nähtävilläolon jälkeen Raision kaupungin Kesärannan alue sekä Virvenlahden ranta-alue ympäristöineen. Työn sisältöön vaikuttavat oleellisesti Luonnonmaan ja Lapilan osayleiskaavan ratkaisut. Työ on keskeytetty. Sitä jatketaan, kun osayleiskaavan ratkaisut alueella ovat selkiytyneet. Hankkeelle ei ole varattu määrärahoja taloussuunnitelmassa 2009 2012. 10. Ruonankadun asemakaavamuutos Muutos on käynnistetty yksityisestä tarpeesta. Siinä on tarkoitus tarkastella tonttien liikennejärjestelyjä. Hanketta ei ole huomioitu taloussuunnitelmassa 2009 2012. Työ tehdään omana työnä. 11. Pirttiluodon-Karjaluodon asemakaava Asemakaavan laatiminen on ajankohtainen Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan vahvistuttua. Työn tavoitteena on muodostaa alueesta pientalovaltainen asuntoalue ja samalla turvata riittävät virkistysaluetarpeet keskeisellä ranta-alueella. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2011. Hankkeelle ei ole varattu määrärahoja taloussuunnitelmassa 2009-2012. 12. Itä-Tammiston alueen asemakaava Työn tarkoituksena on kaavoittaa alueelle pientaloasumista ja mahdollistaa Tammistontien liittyminen Vantontiehen. Alueella on tehty maisemaselvitykset, meluselvitykset, myös rautatiealueeseen liittyvä melu- ja tärinäselvitys sekä liikennetarkastelu. Suunnittelualue on osittain Raision puolella. Työ tehdään yhdessä Raision kaupungin kanssa. Tavoiteaikataulu: Asemakaavahanke on kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaoston käsittelyssä. Neuvottelut maankäyttösopimuksesta maanomistajan kanssa ovat kesken. Alueen kunnallistekniikan rakentamiseen on varattu taloussuunnitelmassa suunnittelumääräraha vuodelle 2011 ja rakentamisen aloittamiselle määräraha vuodelle 2012. 13. Viialan ranta-alueen asemakaava Viialan ranta-alueelle on päätetty aloittaa asemakaavan laatiminen Förintien, Ankkuritien ja Laivurintien alueelle. Tarkoituksena on varata alue vahvistetun Viiala-Kukolan osayleiskaavan mukaisesti pienimittakaavaiseen asuntorakentamiseen. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2012. Hankkeelle ei ole varattu määrärahoja taloussuunnitelmassa 2009 2012.
NAANTALIN KAUPUNKI 8 14. Lapilan Ekstenholman ranta-asemakaava Kysymyksessä on yksityisen maanomistajan ranta-asemakaavahanke. Alue sijoittuu Luonnonmaan ja Lapilan osayleiskaava-alueelle ja yleiskaavan ratkaisut ohjaavat sitä. Tavoiteaikataulu: Ranta-asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2010. RYMÄTTYLÄN OSA-ALUE 15. Rymättyläntien varren asemakaava Kirkkolahden ja Riiaistenjärven välinen alue on kaavoittamatta ja pelkästään kunnallistekniikan järjestäminen edellyttää kaavallista tarkastelua. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2011. Hankkeelle ei ole varattu määrärahoja taloussuunnitelmassa 2009-2012 MERIMASKUN OSA-ALUE 16. Kirkonkylän rantakaupan asemakaavamuutos Asemakaavan muutoksella kyläkaupan tontille osoitetaan lisärakennusoikeutta, joka mahdollistaa korttelialueen muuttamisen pääosin asuinkäyttöön. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2009. Hankkeelle ei ole varattu määrärahoja taloussuunnitelmassa 2009-2012 17. Särkänsalmen kalasataman alueen asemakaava Muutoksen tarkoituksena on pohtia jäteveden pumppaamon alueen uutta käyttötarkoitusta. Suunnittelun yhteydessä tutkitaan myös uutta liittymää Rymättyläntielle. Kalasataman liittymäjärjestely on mukana Rymättyläntien liikenneturvallisuuden kehittämissuunnitelmassa. Hankkeelle ei ole varattu määrärahoja taloussuunnitelmassa 2009-2012 18. Muurilan ja Hellemaan asemakaava Merimaskun kunnan yleiskaavassa vuodelta 2006 suunnittelualue on merkitty AC-alueeksi (asuntoalue taaja-asutusalueella). Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 31,6 ha. Muurilan alueesta pääosa, n. 17 ha, on kunnan omistuksessa. Muut alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2011. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelmassa kunnallistekniikan suunnittelu on ajoitettu vuodelle 2012.