Päivitetty 18. 06. 2012 1
SISÄLLYSLUETTELO: 1. Kasvatus- ja opetustyön päämäärät sekä keskeiset sivu 3 toimintaperiaatteet 2. Koulun toiminta-ajatus 3 3. Painotusalueet. 3 4. Tuntijako 4 5. Opetusjärjestelyt, työtavat ja opetusmenetelmät 5 6. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5 8. Oppilashuolto 7 9. Yhteistyö 8 9.1. Yhteistyö kotien kanssa 8 9.2. Lähikoulujen yhteistyö 8 10. Oppilaiden turvallisuutta koskeva suunnitelma 9 11. Tieto- ja viestintä strategia 9 15. Koulun toiminnan arviointi 9 16. Keskimääräisen hyvän käyttäytymisen tavoitteet 9 2
1. Kasvatus- ja opetustyön päämäärät sekä keskeiset toimintaperiaatteet - Antaa oppilaalle sellaiset perustiedot ja taidot, joita hän tarvitsee kasvussaan terveeksi ja aktiiviseksi kansalaiseksi. - Tukea ja ohjata oppilasta terveeseen elämään ja oman elämän hallintaan - Ohjata oppilasta kestävään kehitykseen, ympäristön arvostamiseen ja kunnioittamiseen. - Tukea oppilaiden välistä kaveruutta, toisten huomioimista sekä opettaa hyviä käytöstapoja. - Kehittää oppilaan yhteistyötaitoja. - Auttaa oppilasta iloitsemaan omista ja toisten suorituksista. - Kasvattaa oppilaan kykyä tehdä valintoja. - Luoda oppilaalle valmiuksia informaation kriittiseen tarkasteluun. - Kasvattaa oppilasta erilaisuuden hyväksymiseen. - ennaltaehkäistä ja puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa koulukiusaamiseen. - kasvattaa oppilasta arvostamaan omaa kulttuuri-identiteettiä. 2. Koulun toiminta-ajatus Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen kouluun ja laadukkaaseen perusopetukseen. Koulun opettajat ja henkilökunta pyrkivät yhteistyössä kotien kanssa luomaan myönteisen, turvallisen ja innostavan kasvuympäristön, jossa lapsi voi oppia elämässä tarvitsemiaan taitoja. Pyrimme estämään syrjäytymistä ja oppilashuoltoryhmässä käymme läpi mahdollisuuksia sijoittaa erityisopetusta tarvitseva oppilas tasonsa mukaiseen luokkaan. Erityis- ja tukiopetus on oltava mahdollista kaikille sitä tarvitseville siinä määrin kuin se on realistista koulun tuntikehyksen puitteissa. Tavoitteena on virittää lapsen tutkimisen ja oppimisen halu, saada hänet kokemaan iloa omasta ja ryhmän suorituksista sekä auttaa ja tukea henkilökohtaisessa kasvussa. Tässä tukena tulee olla koulun kerhotoiminnan laajuus. 3. Painotusalueet. Lintuviidan koulun painotusalue on laadukas perusopetus. Muut opetuksen painotusalueet vaihtelevat valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa mainittujen 3
aihekokonaisuuksien puitteissa siten, että joka lukuvuonna painotetaan kahta valtakunnallisessa OPSissa mainittua aihekokonaisuutta. Aihekokonaisuudet vaihtelevat vuosittain. Muut aihekokonaisuudet käsitellään eri oppiaineiden sisällöissä luokkakohtaisesti. Painotusalueeksi voidaan valita myös jokin muu esim. ajankohtaisesti tärkeä asia. 4. Tuntijako 1 2 3 4 5 6 AI 7 7 5 5 4 5 A-kieli 0-1 1 2 2 2 2 B-kieli MA 3 3 4 4 4 4 Y-LUTI 2 2 2 3 BG 2 1 FK 1 1 TT UE 1 1 2 1 1 2 HY 2 1 MU 1 2 1 2 1 3 1 3 2 2 KU 1 2 1 2 1 3 1 3 2 3 KT 1 2 1 2 1 2 1 2 2 2 LI 2 3 2 3 2 3 2 3 3 2 Yht.väh 6 6 7 7 9 9 KO OP Valinn. Tuntimäärä 19-20 20-21 23-24 23-24 25-26 25-26 A2-kieli 2 2 2 A2 ei sisälly oppilaan tuntimäärään luokilla 4-6 4
5. Opetusjärjestelyt, työtavat ja opetusmenetelmät Lintuviidan koululla järjestetään perusopetusta luokille 1-6. Lisäksi Lintuviidassa on viisi pienluokkaa ( Pienlk. 3-5, Pienlk. 5-6, Pienlk. 1-9 A ja Pl 1-9B sekä Startti 1-2. Opetuksessa käytetään tarkoituksenmukaisia ja monipuolisia työtapoja. Työskentelyssä pyritään käyttämään hyväksi nykytekniikkaa ja koulun monipuolisia opetustiloja, -välineitä ja materiaaleja. Luokkamuotoisen työskentelyn lisäksi opetusta järjestetään sekoittamalla ikä- ja luokkaryhmiä esim. teemapäivien aikana. A2-kielen opetusjärjestelyt voivat vaihdella vuosittain riippuen oppilaiden kielivalinnoista ja muodostuvan ryhmän koosta. Mikäli ryhmä on riittävän kokoinen, opetus voidaan toteuttaa omalla koululla. Mikäli riittävän kokoista A2-kielen ryhmää ei omalle koululla muodostu, tutkitaan mahdollisuus järjestää opetus yhdessä Toukolanpuiston koulun kanssa. Tavoitteena on luoda mielekäs, aktiivinen ja innostava oppimisympäristö huomioimalla oppilaiden erilaisuus. Päivittäisessä koulutyössä jokainen opettaja toteuttaa tarkoituksenmukaisia työtapoja ja opetusmenetelmiä. Työskentelyssä pyritään käyttämään hyväksi koulun moninaisia opetustiloja, -välineitä ja -materiaaleja. 6. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Osa-aikainen erityisopetus Koulussa toimii osa-aikainen erityisopettaja. Osa-aikaisella erityisopetuksella pyritään kuntouttamaan oppilaiden lukemis-, kirjoittamis- ja puhehäiriöitä. Oppilas voi myös saada pienryhmäopetusta, mikäli jotkut oppisisällöt tuottavat vaikeuksia. Opetus tapahtuu oppilaan koulupäivän aikana. Luokanopettaja /erityisopettaja pyrkii järjestämään opetuksensa siten, ettei oppilaan muu opiskelu häiriinny. 5
Luokkamuotoinen erityisopetus Oppilas sijoitetaan pienluokalle, jos hänen kehityksensä tehtyjen tutkimusten mukaan sujuisi paremmin pien- kuin yleisopetuksen luokalla. Tarvittaessa oppilaiden opiskelun tukena voi toimia koulunkäyntiavustajia, sekä henkilökohtaisia avustajia. Pienluokan oppilas voidaan siirtää takaisin yleisopetuksen ryhmään, jos oppilaan oppimisvaikeudet helpottuvat riittävästi. Lintuviidan koulussa toimii seuraavia luokkamuotoisia pienryhmiä: STARTTI 1-2 lk. Oppilaat ovat ko. luokalla psykologin, varhaiskasvatuksen konsultoivan erityisopettajan ja huoltajan suosituksen perusteella. Kaikilla oppilailla on vähintään tehostetun tuen päätös. Luokalla voi olla enintään 10 oppilasta. PIENLUOKKA 3-5 JA 5-6 Neurologisista oireista kärsivien, sekä muusta erityisestä syystä pienryhmäopetusta tarvitsevien 3-5 ja 5-6 luokka, opetusryhmässä korkeintaan 10 oppilasta. Oppilaat ovat sellaisia 3-6 luokan oppilaita, jotka asiantuntija-arvioiden mukaan tarvitsevat erityistä tukea opiskelussaan. Jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). PIENLUOKAT 1-9 Opetusta annetaan keskitasoisesti ja lievästi kehitysvammaisille sekä kehityksessään viivästyneille oppilaille. Oppivelvollisuus alkaa 6-7 vuotiaana ja kestää 11 vuotta. Kaksi ensimmäistä esiopetusvuotta annetaan päiväkodissa. Luokassa saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Opetus on oppiainejakoista, mutta voidaan toteuttaa myös toiminta-alueittain. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja tiedolliset taidot. Opetuksessa huomioidaan oppilaan edellytykset, ikäkausi ja kehitystaso. Opetuksen lähtökohtana on asioiden konkreettisuus, elämyksellisyys ja toistaminen. Tavoite on auttaa oppilasta selviytymään mahdollisimman itsenäisesti elämässään. Luokassa toimii erityisluokanopettaja, koulunkäynninohjaaja ja henkilökohtaisia avustajia tarpeen mukaan. 6
Opetus perustuu koulun arvoperustaan ja toiminta-ajatukseen. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oma henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa tavoitteet määritellään kunkin oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Arviointi on sanallinen. Opetuksessa noudatetaan kaupungin antamaa opetussuunnitelmaa peruskoulun tuntijaosta. Tuntimäärä 1-2 lk 19-20 h/vko 3-4 lk 23 h/vko 5-6 lk 25 h/vko 7-9 lk 30 h/vko Viikkotuntimäärä vaihtelee yksilöllisesti. 8. Oppilashuolto Oppilasta pyritään ohjaamaan ennaltaehkäisevästi niin opinnoissa kuin sosiaalisissakin asioissa. Tässä koulu toimii yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään myös oppilashuoltoryhmissä, joissa käydään läpi kaikki luokat ja tehdään toimintasuunnitelma erityistoimenpiteitä tarvitsevan oppilaan auttamiseksi. Oppilashuoltoryhmän lisäksi koulu käyttää tukitoimina kuraattorin palveluja, osa-aikaista erityisopetusta ja tukiopetusta. Opintojen etenemistä seurataan kokeiden, testien ja arvioinnin keinoin sekä jokapäiväisen havainnoinnin avulla. Pienluokilla oppilaanohjaus sisältyy jokaiselle oppilaalle tehtävään HOJKSiin. Koulussamme on oma keittiö, joka vastaa siitä, että ruuan laatu, määrä ja ruokailuolosuhteet ovat hyvällä tasolla. Keittiö järjestää vuosittain monia erilaisia ruokailuun liittyviä teemaviikkoja yhteistyössä koulun muun henkilökunnan kanssa. Opettajilla on ruokailutilanteessa kasvatus - ja valvontavastuu. Kaikki oppilaat ovat hammashoidon ja kouluterveydenhoidon piirissä. 7
Osa koulumme pienluokkien oppilaista on mukana koulukuljetuksissa, joka järjestetään sivistyslautakunnan johtosäännössä määrättyjen periaatteiden mukaisesti. Koulukuljetus tapahtuu takseilla. Koulukiusaamistapauksissa, runsaiden poissaolojen yhteydessä sekä perheja/tai mielenterveysongelmien suhteen toimitaan koulun Oppilaan turvallisuutta koskevassa suunnitelmassa kuvatulla tavalla. 9. Yhteistyö 9.1. Yhteistyö kotien kanssa Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on keskinäinen arvostus ja yhteistyön pelisääntöjen tuntemus. Koulun tulee olla aloitteellinen yhteistyön kehittämisessä. Tavoitteena on luoda kannustava ja motivoiva oppimisilmapiiri. Koulussamme järjestetään kahdenkeskisiä vanhempainvartteja, luokkakohtaisia ja yhteisiä vanhempainiltoja sekä juhlia. Yhteyttä pidetään myös sähköisesti esim. Helmi-reissuvihkon välityksellä. Kaikille oppilaille jaetaan koulun alkaessa syksyllä koulun syystiedote. Poissaoloista pidetään kirjaa ja runsaista poissaoloista ollaan yhteydessä huoltajaan, jonka myös edellytetään ilmoittavan poissaolojen syy. Oppilaan huoltajalle ilmoitetaan luvattomat poissaolot, oppilaaseen kohdistuneet ojentamiset ja kotitehtävien laiminlyönnistä saadut seuraukset. Oppilashuoltoryhmässä käsiteltäväksi otettavan oppilaan huoltajalle ilmoitetaan asiasta. Huoltajalta pyydetään kirjallinen suostumus, mikäli oppilashuollossa käsiteltävän oppilaan asian käsittelyssä halutaan olevan mukana muitakin tahoja kuin ne, jotka osallistuvat välittömästi oppilaan opetukseen tai oppilaan asioiden käsittelyyn. Kotiin voidaan olla yhteydessä jo ennen oppilashuoltoryhmää Huolen puheeksi ottamisen-pohjalta. Oppilaan huoltajaa on kuultava ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä, erityisistä opetusjärjestelyistä, oppilaan luokalle jättämistä ja ennen kurinpitorangaistuksen antamista. Vanhempaintoimikunta perustettiin 2008 syksyllä ja sen toimintaa pyritään jatkamaan. Yhteistyötä tehdään säännöllisesti myös samassa talossa toimivien Lintuviidan päiväkodin kanssa sekä Seinäjoen seurakunnan kanssa. Yhteistyössä ollaan myös Kansalaisopiston, kaupunginosaseuran ja eri urheiluseurojen kanssa, jotka käyttävät koulun tiloja. 8
9.2. Lähikoulujen yhteistyö Lintuviita on oppilaiden suhteen yhteistyössä pääsääntöisesti Toukolanpuiston ja Yhteiskoulun kanssa. Osa oppilaistamme tulee viidennelle luokalle Toukolanpuistosta. Teemme jatkuvaa yhteistyötä koulunjohtaja-, opettaja- ja oppilastasolla alueemme koulujen kanssa. Opettajavaihtoa tietyissä aineissa sekä yhteisen tuntiopettajan tarvetta /mahdollisuutta suunnittelemme naapurikoulujen kanssa vuosittaisten tarpeiden ja resurssien mukaan. Voimme myös tarvittaessa käyttää toistemme opetustiloja. Opetussuunnitelmaa laadittaessa teemme yhteistyötä koulunjohtajien kanssa. Tämä koskee erityisesti koulumme oppilaita vastaanottavia kouluja. Kehittämistiimit ovat pääasiallinen koko alueemme yhteistyöelin. Lintuviidan koulu pyrkii toimimaan tapahtumapaikkana esim, koulukonsertteja järjestettäessä ja kutsumaan Toukolanpuiston ja/tai Lintuviidan päiväkodin Kasperitalolla tapahtuviin konsertteihin. Koulujen yhteisten kerhojen puitteissa tarjoamme yhteistyötä myös muille kouluille. 10. Oppilaiden turvallisuutta koskeva suunnitelma vrt. liite 1. 11. Tieto- ja viestintä strategia vrt. liite 2. 15. Koulun toiminnan arviointi Koulun viikoittainen itsearviointi tapahtuu opettajainpalavereissa ja laajempi arviointi suoritetaan keväisin opettajien koko lukuvuotta koskevan arvioinnin perusteella. Lisäksi vuosittain arvioidaan kulloisenkin painopistealueen toteutus ja kokemukset. Muuten noudatetaan kaupungin arviointisuunnitelmaa. Vuosittain voidaan arvioida myös muita esiin nousevia asioita tarpeen mukaan. 9
16. Keskimääräisen hyvän käyttäytymisen tavoitteet Keskimääräisen hyvän käyttäytymisen tavoitteet saavuttaa oppilas joka käyttäytyy normaalisti hoitaen omat asiansa jonka kielenkäyttö on asiallista ja tilanteeseen sopivaa jonka käyttäytyminen ei ole pääsääntöisesti kiitettävää tai tyydyttävää 17. 1. Oppilaan arviointi Pienluokilla 1-9 ja Startilla annetaan sanallinen arviointi. Pienluokalla 3-4 kolmasluokkalaisille sanallinen arviointi ja 4. luokkalaisilla numeerinen arviointi äidinkielessä, matematiikassa, A-kielessä ja käyttäytymisessä. Muilla luokilla numeerinen arviointi. Valinnaiskieli arvioidaan ensimmäisen kerran viidennellä luokalla. Arvioinnin ajankohdat ovat joulu ja keväällä koulun päättyessä. Pienluokilla arviointia toteutetaan myös HOJKS-palaverien yhteydessä. Oppilasarvioinnissa toteutetaan myös arviointikeskusteluja opettajan, huoltajan ja oppilaan kanssa sekä oppilaiden itsearviointia. LIITE 1. OPPILAAN TURVALLISUUTTA KOSKEVA SUUNNITELMA 1. KOULUKIUSAAMINEN Mitä on koulukiusaaminen? Koulukiusaamisesta on kysymys silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti ja systemaattisesti muiden tahallisen ja negatiivisen toiminnan kohteeksi. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epätasapaino; kiusattu oppilas on jollakin tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden. Kiusaaminen on usein ryhmäilmiö. Kiusaajaa tukevia rooleja ovat apuri, kannustaja ja hiljainen hyväksyjä. Miten kiusaaminen ilmenee? - sanallinen kiusaaminen: nimittelyä, haukkumista ja pilkkaamista - fyysinen kiusaaminen: lyömistä, tönimistä, potkimista, kiinni pitämistä - epäsuora kiusaaminen: jätetään toistuvasti ryhmän ulkopuolelle, puhutaan hänestä pahaa selän takana ja yritetään saada toisetkin välttämään häntä ja suhtautumaan häneen kielteisesti. Miten kiusattu tunnistetaan - oppilas on toistuvasti yksin välitunneilla tai ei halua ollenkaan lähteä välitunnille. - poissaolot lisääntyvät - oppilas vaikuttaa ahdistuneelta ja/tai surumieliseltä. 10
- oppilas jää päivän päätyttyä koulun alueelle lähtemättä heti kotiin. - oppilaan vastauksille nauretaan toistuvasti. - oppilasta ei valita ryhmätöihin tai joukkueisiin. - oppilas hakeutuu aikuisten seuraan. - oppilas on jollakin tavalla ryhmästä poikkeava. Miten toimitaan kiusaamistapauksessa? Kiusaamistapaukseen puututaan välittömästi eikä vähätellä missään tapauksessa. Keskustellaan asianomaisten kanssa, mistä on kysymys ja mitkä toimet saisi mahdollisesti kiusaamisen loppumaan. Keskustelun apuna voidaan käyttää seuraavaa mallia: a) Kirjataan muistiin kiusatun kanssa selviä tositilanteita, joissa kiusaamista on sattunut. b) Kiusaaja /kiusaajat otetaan puhutteluun tarkan ennakkosuunnitelman mukaisesti yksi kerrallaan saman oppitunnin aikana. Huolehditaan, että kiusaajat eivät voi keskustella keskenään. c) Kiusaajille tehdään selväksi, että kiusaamisesta tiedetään selviä tosiasioita ja sen on loputtava välittömästi. d) Keskustelu toistetaan tarvittaessa seuraavana päivänä. e) Seurantakeskustelu pidetään parin viikon päästä. f) Kiusatun kanssa neuvotellaan ja tarkistetaan myös mahdollisuuksien mukaan havainnoimalla, että kiusaaminen on todella loppunut. g) Kiusaajien ja kiusatun vanhempiin otetaan yhteyttä ja kerrotaan kiusaamisesta, joka nyt on selvitetty ja jonka käsittely on päättynyt. Luokanopettajan mukanaolo on välttämätöntä selvittelyn eri vaiheissa ja tarvittaessa asiaa käsitellään myös luokan /luokkien kanssa. Tarvittaessa järjestetään yhteinen tapaaminen kummankin osapuolen ja heidän vanhempiensa sekä koulun edustajien kanssa. Asia käsitellään myös oppilashuoltoryhmässä ja ryhdytään tarvittaviin ratkaisutoimiin. Kiusaajan ja kiusatun tuomista saman pöydän ääreen tulee ensisijaisena toimenpiteenä varoa, varsinkin, jos kyseessä on pitkään jatkunut kiusaaminen. Rankaisun tavoitteena on poistaa ei-toivottu käyttäytyminen, ei kostaa kiusaajalle. Kiusaamisesta keskustellaan lukuvuoden alussa kaikissa luokissa luokanopettajan tai rehtorin johdolla. Samalla määritellään, mitä koulukiusaaminen on. Koulussa tehdään säännöllisesti kiusaamiskyselyjä, joiden perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Lähde: Penttilä, Koulun toimintatavat koulukiusaamistapauksissa Salmivalli, Koulukiusaaminen 2. PERHEVÄKIVALTATILANTEET Tilanteet, joissa oppilaan epäillään kohtaavan tai todistavan perheessä väkivaltaa, tai kun oppilas itse tulee kertomaan siitä. Toiminta edellä mainitussa tilanteessa: kun epäilet väkivaltaa, kysy asiaa suoraan lapselta. pyydä lapselta lupa keskustella asiasta jonkun oppilashuoltoryhmän jäsenen kanssa. Sano, että siten voit auttaa paremmin. käsitelkää asia tarvittaessa oppilashuoltoryhmässä ja sopikaa kuka ottaa tarpeen vaatiessa yhteyttä lastensuojeluun. lapsen kotitilanteesta keskustellaan aina ensin hänen kanssaan ilman vanhempien läsnäoloa. 11
oppilashuollon edustaja voi pyytää lapsen luvalla sen vanhemmista, joka ei käytä väkivaltaa, keskustelemaan koululle. Väkivallan tekijään ei oteta yhteyttä ennen kuin on keskusteltu väkivallan uhrina olevan lapsen tai vanhemman kanssa ja heiltä on saatu lupa ottaa yhteyttä väkivallan tekijään. lastensuojelun tehtävänä on ottaa yhteyttä väkivallan tekijään ja selvittää lapsen tilanne ja lastensuojelun tarve. väkivallan uhrit on ohjattava avun piiriin ja heille on kerrottava heidän oikeuksistaan ja mahdollisuuksista saada tukea (turvakoti, oikeusaputoimisto, poliisi, perheneuvola, mielenterveystoimisto). 12
13
14
15