OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

Transkriptio

1 RAASEPORIN KAUPUNGIN PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011

2 Raaseporin perusopetuksen täydennetty opetussuunnitelma on Opetushallituksen vuonna 2010 antaman Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset asiakirjan mukainen. Sisältö korvaa Tammisaaren kaupungin paikallisen opetussuunnitelman kappaleet 4 ja 5 sekä Karjaan kaupungin ja Pohjan kunnan paikallisen opetussuunnitelman kappaleet 11, 12 ja 13. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen tarkoittaa sitä, että opetus järjestetään sillä tavalla, että sekä yksittäisen oppilaan että opetusryhmän edellytykset, tarpeet ja kyvyt otetaan siinä huomioon. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista edellytyksistään lähtien kokea onnistumista oppimisessaan, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja kehittyä ihmisenä. Lähtökohtana tässä on käsitys, jonka mukaan oppiminen on prosessi, jossa aikaisemmat tiedot muodostavat pohjan uudelle tiedolle. Tätä prosessia vahvistavat osallisuus, kannustavuus, tuki ja erilaiset virikkeet. Opetuksen eriyttäminen on keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Oppilasta ohjaamalla pyritään löytämään kullekin soveliain tapa oppia. Eriyttämisen keinoja voivat olla esim. o sisällöt o oppimisympäristö o joustavat ryhmittelyt o oppimistyylit o työskentelynopeus o eri mielenkiinnon kohteet ja valmiudet o materiaalien ja apuvälineiden käyttö o tyttöjen ja poikien väliset erot oppimisessa. Eriyttäminen voi tarkoittaa erilaisia järjestelyjä, esim. palkkituntien käyttö, valmiita muistiinpanoja tai tukisanoja, äänikirjoja, jne. Joustavat ryhmittelyt ovat eriyttämisen keino silloin, kun ryhmiä muodostetaan tietyksi ajaksi tai oppimistyylin tai vauhdin mukaan. Myös samanaikaisopetus on eriyttämisen muoto. On tärkeätä kiinnittää huomiota oppilaiden osallisuuteen ja heidän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan oppimiseensa ja opiskeluunsa. Eriyttämisellä on tärkeä rooli oppimismotivaation herättämisessä ja ylläpitämisessä sekä oppilaiden vastuuntunnon kehittämisessä. Yhteistyö toisten opettajien, asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa on opettajalle tärkeä tuki opetuksen eriyttämisessä. Perusopetuslaki takaa oppilaalle oikeuden opiskella ensisijaisesti omassa lähikoulussaan ja sellaisessa perusopetusryhmässä, johon hän ikänsä puolesta kuuluu. Oppilaan oppimisessaan tarvitsema tuki tulee niin pitkälle kuin mahdollista järjestää oppilaan omassa lähikoulussa. 2

3 Tuen järjestämistä ohjaavat seuraavat periaatteet: o koko järjestelmä pyrkii ennaltaehkäisevään toimintaan, o mahdollinen tuen tarve havaitaan varhaisessa vaiheessa, o kodin ja koulun välinen yhteistyö nähdään keskeisenä voimavarana, o yleisopetuksessa annettavaa tukea kehitetään voimakkaasti moniammatillisena ja hallintokuntien välisenä yhteistyönä, o tuen suunnittelussa huomioidaan opintojen nivelvaiheet, o opetusryhmät ovat tarkoituksenmukaisia. Tavoitteena on, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja oikean vahvuisena. Koulun rehtori vastaa tuen järjestämisestä ja toteutuksesta. Järjestelmän toimivuus edellyttää tiivistä moniammatillista yhteistyötä. Koordinoivana voimana Raaseporissa toimii kaupungin moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtäviin kuuluvat mm. kehittää ja koordinoida kaupungin oppilashuoltoa ja siihen liittyvää verkostotoimintaa, seurata koulu- ja päivähoitoikäisten terveyttä ja hyvinvointia. Raaseporin oppilashuoltoryhmä oppilashuoltohenkilöstö koulukuraattori psykologi päivähoito esiopetus perusopetus lastentarhanopettaja, lähihoitaja erityislastentarhanopettaja avustajat rehtori, opettaja, oppilaanohjaaja erityisopettaja kouluavustajat toisen asteen koulutus 3

4 YLEINEN TUKI Kuuluu koulun arkipäivän toimintaan ja jokaisen opettajan vastuulle ja velvollisuuksiin. Ko. opettaja dokumentoi Wilmaan. PEDAGOGINEN ARVIO TEHOSTETTU TUKI Yhteisymmärrys yksittäisen oppilaan asioita hoitavassa oppilashuoltoryhmässä OPPIMISSUUNNITELMA vastuu laadinnasta ja viennistä Wilma/Primukseen: luokanopettaja/luokanvalvoja Annetaan rehtorille tiedoksi. PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYINEN TUKI hallintopäätös: opetuspäällikkö HOJKS vastuu laadinnasta ja viennistä Wilma/Primukseen: luokanopettaja/luokanvalvoja Annetaan rehtorille tiedoksi. aloite: opettajat, huoltaja vastuu laatimisesta: luokanopettaja/luokanvalvoja aloite: opettajat, huoltaja, oppilashuoltohenkilöstö Opettajat laativat pedagogisen selvityksen. Vastuu kokoamisesta: erityisopettaja. Pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laatimisessa voi olla mukana useita oppilaan opettajia sekä oppilashuollon henkilöitä. Pedagogisen selvityksen ja henkilökohtaisen oppimisen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa tulee olla mukana useita oppilaan opettajia sekä oppilashuollon henkilöitä. Seuraavissa kappaleissa kuvataan prosessi yksityiskohtaisemmin.

5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN YLEINEN TUKI Opiskelun yleinen tuki kuuluu kaikille oppilaille. Kaikki oppilaat saattavat jossain perusopetuksen vaiheessa olla tuen tarpeessa. Jokaisella oppilaalla on oikeus saada laadukasta perusopetusta, oppilaan ohjausta ja tukea oppimiselleen ja koulunkäynnilleen koulun työpäivinä. Koulutyössä tulee huomioida oppilaiden erilaiset tarpeet ja edellytykset. Koulun toimintakulttuuria ja toimintatapoja tulee kehittää sillä tavalla, että ne tukevat yhteistyötä, osallisuutta, toisten kunnioittamista ja hyvinvointia. Huolenpito, kannustavuus ja myönteinen tunnelma edistävät oppilaan oppimista ja kehitystä. Opettajan vastaa siitä, että hänen opetuksensa suunnittelu ja toteuttaminen pohjautuvat oppilaiden edellytyksiin ja tarpeisiin. Opettajan tehtäviin kuuluu arvioida oppilaiden tuen tarvetta ja tarjota tukea kaikissa opetustilanteissa. Opettaja seuraa ja arvioi oppilaiden oppimista ja kehitystä, jotta yksittäisen oppilaan tuen tarve havaitaan mahdollisimman varhain. On erittäin tärkeää, että oppimisen vaikeudet havaitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Opettajan tehtävä on antaa tukea heti sen tarpeen ilmaannuttua. Opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja ja menetelmiä, jotta oppilaiden erilaisuus tulee huomioiduksi. Opettajan tulee ohjata oppilaita tunnistamaan omat edellytyksensä, vahvuutensa ja haasteensa kehityksessään. Oppilaan tietoja ja taitoja arvioitaessa on käytettävä sellaisia menetelmiä, joiden avulla oppilas pystyy osaamisensa parhaiten osoittamaan. Yleisen tuen muodot Raaseporin perusopetuksessa Yleistä tukea annetaan rajoitetun ajan opetuksen tietyssä vaiheessa ja kun oppilaan tuen tarve on vähäinen ja lyhytaikainen. Yleiseen tukeen kuuluvat o opetuksen eriyttäminen, o kodin ja koulun yhteistyö, o oppilaan ohjaus o joustavat ryhmittelyt o oppimissuunnitelma, o apuvälineet ja tukimateriaaalit o tukiopetus, o osa-aikainen erityisopetus, o avustajapalvelut o oppilashuollon palvelut. Jos oppilas osallistuu koulun kerhotoimintaan tai ohjattuun iltapäivätoimintaan toimii myös tuo osana yleistä tukea Opettajan työhön kuuluu seurata oppilaan yleisen tuen tarvetta. Useat näistä tukimuodoista kuvaillaan lähemmin kappaleessa 5. Nämä tukitoimet ovat koulun jokapäiväistä toimintaa. Opettajan tehtäviin kuuluu seurata oppilaan yleisen tuen tarvetta. 5

6 Tuki nivelvaiheissa Nivelvaihe tarkoittaa siirtymätilannetta, jossa lapsen kykyjä ja osaamista tarkastellaan tehostetun ja erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi. Näitä vaiheita ovat lapsen siirtyminen o esikoulusta alkuopetukseen, o toiselta kolmannelle luokalle, o kuudennelta seitsemännelle luokalle o sairaalaopetuksesta lähikouluun o yhdeksänneltä luokalta toisen asteen koulutukseen. Kaikissa nivelvaiheissa pyritään joustavaan ja turvalliseen siirtymiseen seuraavalle tasolle. Oppilashuoltohenkilöstö on aktiivisesti mukana nivelvaiheissa ja mm. osallistuu vanhempainiltoihin ja siirtopalavereihin. 1. Esikoulusta alkuopetukseen o omaan lähikouluun tutustuminen esikouluvuoden aikana: o käynnit koulussa o koulu informoi tulevien oppilaiden vanhempia toukokuussa o kummioppilaat tukevat koulutulokkaita koulun aloittamisessa o kelto kartoittaa lapsen kouluvalmiudet o luokanopettaja ja erityisopettaja käyvät tutustumassa esiopetuksen toimintaan o esikoulun opettajat osallistuvat tiedonsiirtopalaveriin ykkösluokan opettajien kanssa; syyslukukaudella koulu antaa palautteen lapsen sopeutumisesta kouluoloihin 2. Toiselta kolmannelle luokalle o tukitoimet ja niiden tarve arvioidaan uudelleen ennen kuin oppilas aloittaa kolmannen luokan 3. Kuudennelta seitsemännelle luokalle o rehtori vastaa siitä, että ajantasaiset tiedot ovat vastaanottavassa koulussa hyvissä ajoin o tehostetun ja erityisen tuen tarve o oppimissuunnitelmat ja HOJKSit o ainevalinnat o allergiat ja muut koulunkäyntiin vaikuttavat tekijät o vastaanottavan koulun rehtori, opinto-ohjaaja ja tukioppilaat vierailevat alakouluilla tutustuttamassa kuutosluokkalaisia tulevaan kouluunsa o luokanopettaja ja erityisopettaja informoivat vastaanottavan koulun opettajia tukitoimien tarpeesta o tuen tarve tarkistetaan ennen kuin oppilas aloittaa 7. luokan o tukitoimet ja tukitoimien tarve arvioidaan ennen kuin oppilas siirtyy seitsemännelle luokalle o infoilta tulevien seitsemäsluokkalaisten vanhemmille toukokuussa o kuudesluokkalaiset käyvät uudessa koulussaan kevätlukukauden aikana o pian syyslukukauden alussa järjestetään uusille seitsemäsluokkalaisille ryhmäytymispäivä o tukioppilaiden toiminta on aktiivista ja näkyvää o uusien oppilaiden vanhemmille järjestetään syyskuussa vanhempainilta 4. Sairaalaopetuksesta lähikouluun Järjestetään verkostopalavereita ja koulukokouksia, joihin kutsutaan lähikoulun rehtori, luokanopettaja/- valvoja, kuraattori, terveydenhoitaja sekä oppilaan huoltaja. Lasten ja nuorten psykiatrinen osasto vastaa verkostokokousten ja sairaalakoulu koulukokousten järjestämisestä. Tuen tarve määritetään ja tarpeellinen informaatio sairaala-aikana tehdyistä tutkimuksista yms. luovutetaan tässä vaiheessa. Sairaala-aikana toteutettavien lähikouluun totuttautumisen jaksojen tarve arvioidaan ja niiden toteutus suunnitellaan. Tavoitteena on, että sairaalaopetus voisi tarjota ohjausta ja tukea lähikoululle siirtymäkauden aikana 6

7 5. Perusopetuksesta toiselle asteelle o oppilaanohjauksen rooli korostuu perusopetuksen päättövaiheessa o oppilaanohjaaja ja koulukuraattori seuraavat oppilaiden sijoittumista toisen asteen koulutukseen o erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden siirtokeskustelu o oppilasta ohjataan ja tuetaan monipuolisesti toisen asteen opiskelupaikan valinnassa o oppilaanohjaajan tunnit sekä vastaanottoajat o aineenopettajien ja luokanvalvojan ohjaus o opintokäynnit oppilaitoksiin ja työpaikoille sekä TET-jaksot o huoltajille suunnatut tiedotustilaisuudet o koevalinnat o työ- ja elinkeinotoimiston ammatinvalintapalvelut o koulutusoppaat, esitteet, sanomalehdet o ennakointidialogia voidaan käyttää erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden kohdalla Tuki oppilaille, joilla on äidinkielenä muu kuin ruotsin tai suomen kieli Vieraasta kulttuuritaustasta tulevat oppilaat kuuluvat kolmiportaisen tuen järjestelmään. Heikot teidot/taidot ruotsin/suomen kielessä ei ole riittävä peruste erityiselle tuelle, vaan tällaiselle oppilaalle tarjotaan koulukielen opetusta omassa lähikoulussaan. Oppilaalle tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma yleisessä tuessa. Opintomenestystä ja tuen tarvetta seurataan säännöllisesti. Oppilas saa kotikielen opetusta mikäli ohjeiden mukaiset ryhmäkoot saavutetaan. Maahan muuttaneille oppilaille voidaan järjestää korkeintaan yhden lukuvuoden kestävää valmistavaa opetusta. Opetuksen tavoitteet ovat o antaa oppilaalle riittävä kielitaito ja muut valmiudet yleisopetukseen siirtymistä varten o edistää lapsen kotoutumista suomalaiseen kouluun ja yhteiskuntaan sekä o mahdollisuuksien mukaan antaa tietoja ja taitoja yleisen oppimäärän mukaan. Muun äidinkielen omaaville oppilaille voidaan antaa suomi/ruotsi toisena kielenä-opetusta sekä oman äidinkielen opetusta (ei ruotsi/suomi). TEHOSTETTU TUKI Jos oppilas tarvitsee laajempaa tukea kuin mitä yleisen tuen puitteissa pystytään tarjoamaan, tulee laatia arvio oppilaan tehostetun tuen tarpeesta. Arvio tehdään mikäli oppilas tarvitsee säännöllistä tukea tai useita tukitoimia samanaikaisesti pystyäkseen seuraamaan opetusta. Tehostettu tuki on suunnitelmallista, säännöllistä ja pitkäaikaisempaa tukea, jota annetaan pedagogisessa arviossa esille tulleissa oppimisen ongelmissa. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen yksittäisen oppilaan asioita käsittelevässä oppilashuoltoryhmässä. Tehostetun tuen piirissä voidaan käyttää kaikkia tuen muotoja. Pääsääntöisesti seuraavien tukitoimien merkitys kasvaa: o osa-aikainen erityisopetus, o yksilöllinen ohjaus, o joustavat ryhmittelyt sekä o kodin ja koulun yhteistyö 7

8 Tehostetun tuen aikana oppilas opiskelee pääsääntöisesti yleisopetuksen ryhmässä. Oppisisältöjen yksilöllistäminen ei tehostetun tuen vaiheessa ole mahdollista. Eriyttäminen on huomioitava myös oppilasarvioinnissa. On käytettävä sellaisia menetelmiä, joiden avulla oppilaan osaaminen saadaan mahdollisimman hyvin esiin. Arvioinnin perusteista on tiedotettava huoltajille. Tehostettu tuki määritellään oppimissuunnitelmassa. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostetun tuen järjestämistä varten Tehostetun tuen aloittamisen tulee perustua kirjalliseen pedagogiseen arvioon (malli on liitteenä). Luokanopettaja/luokanvalvoja vastaa siitä, että pedagoginen arvio tehdään oppilaalle tilanteessa, jossa yleinen tuki ei riitä. Arvion voi tehdä yksi opettaja useampi opettaja yhdessä. Tarvittaessa työhön voivat osallistua oppilashuollon henkilöstö ja/tai muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää arviota tehtäessä. Huoltajaa on informoitava siitä, että arviota ollaan tekemässä, jotta hän voi asiantuntemuksellaan auttaa sen laatimisessa. Jatkuva ja säännöllinen yhteydenpito huoltajaan on tärkeää myös siksi, että tehostetun tuen suunnittelu ja toteuttaminen onnistuu parhaiten yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Yksittäisen oppilaan asioita hoitava oppilashuoltoryhmä käsittelee pedagogisen arvion. Tämän perusteella ryhmä punnitsee aloitetaanko tehostettu tuki ja millaista tukea oppilaalle järjestetään. Yksittäisen oppilaan asioita hoitava oppilashuoltoryhmä informoi rehtoria tehostetun tuen ratkaisuista. Rehtori vasta tämän jälkeen siitä, että tukea annetaan suunnitellussa laajuudessa ja että tukitoimenpiteet kirjataan asianmukaisesti. Tehostetun tuen toimenpiteet, aloittamisen ajankohta sekä tuen seuranta kirjoitetaan oppilaan oppimissuunnitelmaan. Ne oppilaan opettajat, joita suunnitelman sisältö koskee, ovat vastuussa siitä, että tukitoimet huomioidaan opetuksessa. ERITYINEN TUKI Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Oppilaille, joilla on laajoja oppimisen vaikeuksia tai muita ongelmia eri alueilla ja useissa oppiaineissa, tulee saada erityistä tukea. Tätä tukea järjestetään yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden puitteissa. Kaikkia Raaseporin peruskouluissa käytettävissä olevia tukikeinoja voidaan tällöin hyödyntää. Erityinen tuki koostuu erityisen tuen päätöksessä määritellystä erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukikeinoista. Erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden oppimääriä voidaan yksilöllistää. Erityisen tuen päätöksellä voidaan kokoaikainen erityisopetus järjestää pienryhmässä. Kun oppilaan opetus hoidetaan pienryhmässä, voidaan tarvittaessa poiketa sovellettavasta tuntijaosta, oppiaineista ja aihekokonaisuuksista. 8

9 Pedagoginen selvitys erityisen tuen päätöstä varten Erityisen tuen päätöstä varten on laadittava kirjallinen pedagoginen selvitys (lomakemalli on liitteenä). Oppilaan opetuksesta vastaavat opettajat tekevät ko. selvityksen. Tarvittaessa oppilashuoltohenkilöstöä ja/tai muita asiantuntijoita on mukana laadinnassa. Selvitystä voidaan täydentää lääketieteellisellä, psykologisella tai sosiaalisella lausunnolla. Pedagogisessa selvityksessä otetaan kantaa siihen o mikä on oppilaan pääasiallinen opetusryhmä, o mitä tukitoimia ja mahdollisia tulkitsemis- ja avustajapalveluja tai muita palveluja oppilas tarvitsee, o järjestetäänkö opiskelu yleisen tai yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti, o tarvitaanko opetuksessa mahdollisesti muita erityisjärjestelyjä. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää selvitystä tehtäessä. Huoltajaa on informoitava siitä, että selvitystä ollaan tekemässä, jotta hän voi asiantuntemuksellaan auttaa sen laatimisessa. Jatkuva ja säännöllinen yhteydenpito huoltajaan on tärkeää myös siksi, että erityisen tuen suunnittelu ja toteuttaminen onnistuu parhaiten yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Erityisopettaja tai erityisluokanopettaja vastaa siitä, että oppilaan opettajien laatimat selvityksen kootaan yhteen. Yksittäisen oppilaan asioita hoitava oppilashuoltoryhmä käsittelee selvityksen. Tämän perusteella ryhmä päättää aloitetaanko erityinen tuki (esitys erityisen tuenpäätöksestä on liitteenä) ja millaista tukea oppilaalle järjestetään. Yksittäisen oppilaan asioita hoitava oppilashuoltoryhmä informoi rehtoria erityisen tuen ratkaisuista. Päätös erityisestä tuesta Päätöksen erityisestä tuesta tekee opetuspäällikkö pedagogisen selvityksen perusteella. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä määrätään o oppilaan opetuksen järjestämispaikka ja pääsääntöinen opetusryhmä, o mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä o muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen, esim oppimäärän yksilöllistäminen. Erityisen tuen toimenpiteet, aloittamisen ajankohta sekä tuen seuranta kirjoitetaan oppilaalle laadittavaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan. Ne oppilaan opettajat, joita suunnitelman sisältö koskee, ovat vastuussa siitä, että tukitoimet huomioidaan opetuksessa. Rehtori vasta tämän siitä, että tukea annetaan suunnitellussa laajuudessa ja että tukitoimenpiteet kirjataan asianmukaisesti. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. 9

10 Päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä aina kun oppilaan tuen tarve muuttuu. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään uusi päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT Oppimissuunnitelma Tehostetun tuen piirissä olevalle oppilaalle on laadittava oppimissuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin edistymistä, opetusjärjestelyjä ja tukitoimia, joita oppilas tarvitsee. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää yleisopetuksessa ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen piirissä. Henkilökohtainen oppimissuunnitelma perustuu luokanopettajan/luokanvalvojan, aineenopettajan, erityisopettajan ja huoltajan yhteiseen arvioon koulutyöstä ja opetuksesta sekä siihen liittyvästä tuen tarpeesta. Oppimissuunnitelmassa ei tule kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelman laadinnasta ja Wilmaan viennistä vastaa luokanopettaja/luokanvalvoja. Oppimissuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen järjestäminen. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKSin laativat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa (mikäli tälle ei ole ylivoimaisia esteitä). Mikäli oppilas on o yleisopetuksessa vastaa suunnitelman laatimisesta luokanopettaja/luokanvalvoja o luokilla 7 9 yleisopetuksessa vastaavat laatimisesta luokanvalvoja, oppilaan ne opettajat, joita suunnitelma koskee sekä erityisopettaja o erityisopetuksessa pienryhmässä, vastaa suunnitelman laatimisesta erityisluokanopettaja Luokanopettaja/luokanvalvoja/erityisluokanopettaja vastaa siitä, että suunnitelma viedään Wilmaan. Suunnitelma tarkistetaan aina oppilaan tilanteen mukaan, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. 10

11 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät sekä yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetusta antaa ensisijaisesti oppilaan oma luokan- tai aineenopettaja. Ns. läksyapua tai läksyjen tekemistä valvotusti voidaan järjestää kouluavustajan tai iltapäivätoiminnan henkilöstön toimesta. Tukiopetuksen antamisesta on informoitava huoltajia. Tukiopetusta tulee antaa riittävän usein ja riittävässä laajuudessa, jotta sillä on merkitystä oppilaan opintojen edistymiselle. Rehtori vastaa siitä, että oppilaille annettu tukiopetus tulee asianmukaisesti kirjatuksi. Erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaalle ja huoltajille. Osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan klinikkaopetuksena, samanaikaisopetuksena tai joustavana pienryhmäopetuksena. Osa-aikaista erityisopetusta antaa koulun erityisopettaja tai kiertävä erityisopettaja. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma yhteistyössä huoltajien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle. 11

12 Erityisopetus pienryhmässä Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai sairaalakoulussa. Erityisopetuksessa pienryhmässä tai sairaalaopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. Oppimäärän yksilöllistämistä tulee harkita tilanteissa, joissa on ilmeistä, että oppilas ei selviydy yleisestä oppisisällöstä hyväksytysti. Yksilöllistäminen edellyttää päätöstä erityisestä tuesta. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja - kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Suomenkielisiä erityisopetuksen pienryhmiä on Hakarinteen, Kiilan ja Kirkonkylän kouluissa sekä Karjaan yhteiskoulussa. Ruotsinkielistä erityisopetusta pienryhmässä järjestetään seuraavissa kouluissa: Höjdens skola, Österby skola, Seminarieskolan, Ekenäs högstadieskola, Katarina skola ja Karis svenska högstadium. Kun oppilaan opiskelu on tarkoituksenmukaista hoitaa pienryhmässä, on menettely pienryhmään sijoittamisessa seuraava: 1. Kirjallinen pedagoginen selvitys laaditaan. 2. Selvitys käsitellään yksittäisen oppilaan asioita hoitavassa oppilashuoltoryhmässä, jossa todetaan, että oppilas tarvitsee opetusta pienryhmässä. 3. Kutsutaan koolle kokous käsittelemään ko. tarvetta a. Peruskoulun aloittavaa esikoululaista koskevaan kokoukseen osallistuvat lapsen esikouluopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, rehtori ja/tai erityisluokanopettaja siitä koulusta, jossa pienryhmäopetus on tarkoitus järjestää sekä lapsen huoltajat. b. Peruskoulun oppilasta koskevaan kokoukseen osallistuvat oppilaan opettaja ja lähikoulun erityisopettaja, rehtori ja/tai erityisluokanopettaja siitä koulusta, jossa pienryhmäopetus on tarkoitus järjestää sekä lapsen huoltajat. 4. Opetuspäällikkö tekee erityisestä tuesta päätöksen, jossa määrätään oppilaan pääasiallinen opetusryhmä. Sairaalaopetus Sairaalaopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan koulunkäyntiä sairaalassaolon (tutkimus- tai hoitojakso) aikana. Opetus on pitkälle yksilöllistetty ja perustuu ensi sijassa oppilaan lähikoulun opetussuunnitelmaan. Sairaalaopetuksessa olevat oppilaat kuuluvat erityisen tuen piiriin. Jokaiselle sairaalaopetuksessa olevalle oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Sairaalaopetuksessa voidaan oppimääriä tarvittaessa yksilöllistää ja poiketa oppiaineista ja valtakunnallisesta tuntijaosta. Moniammatillinen yhteistyö oppilaan osaston henkilökunnan kanssa on erittäin tärkeätä, koska oppilaan hyvinvointi vaikuttaa suuressa määrin opetusjärjestelyihin. 12

13 Toiminta-alueittain opiskelu Silloin, kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, tulee opetus järjestää toiminta-alueittain. Toimintaalueittain tapahtuva opiskelu edellyttää henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa sekä opetuspäällikön tekemää hallintopäätöstä erityisestä tuesta. Ruotsinkielistä opetusta toiminta-alueittain järjestetään Seminarieskolanissa Tammisaaressa. Suomenkielinen vastaava opetus on hoitunut Jalavan koulussa Lohjalla. Integrointimahdollisuudet toiminta-alueittain opiskelun ja yleisopetuksen välillä punnitaan tapaus kerrallaan. Opetus järjestetään seuraavien toiminta-alueiden mukaan o motoriset taidot, o kieli ja kommunikaatio, o sosiaaliset taidot, o päivittäisten toimintojen taidot ja o kognitiiviset taidot. Toiminta-alueiden keskeiset sisällöt ovat Motoriset taidot Tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaidot Tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Pyrkimyksenä on myös, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaaliset taidot Tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja, itsehillintää ja tunnetaitoja koskevia tavoitteita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. Päivittäiset taidot Oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista oman elinympäristönsä toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiiviset taidot oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syyseuraussuhteen oppimisen harjoituksia. Tavoitteena on myös, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen oppimiseen voidaan saada aineistoa eri oppiaineiden sisällöistä. 13

14 Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä. Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteenä. OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyön perusrakenne on kolmiosainen 1) koulun ja huoltajien tapaamiset, 2) sähköinen kaksisuuntainen viestintä Wilmassa ja 3) vanhempainyhdistysten toiminta. Suuri osa kodin ja koulun välisestä tiedottamisesta hoidetaan Wilman avulla. Huoltajien tapaamiset järjestetään vanhempainiltoina ja arviointikeskusteluina Koulun tulee näissä olla aloitteellinen. Vanhempainiltoja ja muita henkilökohtaisia tapaamisia tulee järjestää tarpeeksi usein, jotta huoltajat pysyvät ajan tasalla koulun ajankohtaisissa kysymyksissä sekä pystyvät halutessaan osallistumaan edellä mainitusti koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen sekä koulun toiminnan arviointiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulu järjestää vähintään yhden vanhempainillan lukukaudessa ja että opettaja kutsuu huoltajat arviointikeskusteluun vähintään kerran lukuvuodessa. Arviointikeskusteluun osallistuu myös oppilas. Kuvaus kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä kirjoitetaan koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Vanhempainyhdistykset ovat luonnollinen yhteistyötaho opetussuunnitelmaa, kerho- ja harrastustoimintaa, esitelmä- ym. tilaisuuksia koskevissa asioissa. 14

15 Ohjaus Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta eri oppiaineiden opiskelussa ja ehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan on niin ikään oppilaan persoonallisuuden kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo, jonka tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä. Ohjauksen tulee olla jatkuvaa koko perusopetuksen ajan. Tämä turvataan ohjauksesta huolehtivien opettajien yhteistyöllä perusopetuksessa ja opintojen nivelvaiheissa. Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Oppilas voi saada tilapäistä tai pitkäaikaisempaa tukea oppimiseensa kouluavustajalta. Avustajan antama tuki yleisopetuksessa voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko ryhmälle. Pienryhmäopetuksessa on aina käytössä avustajapalvelua. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Avustaja ohjaa oppilasta myös koulukuljetuksissa, ruokailutilanteissa, välituntivalvonnassa ja osallistuu luokan ulkopuoliseen toimintaan sopimuksen mukaan. Avustajapalvelun tarkoituksena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. 15

16 Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Oppilaan po. palvelujen tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opetuspäällikkö päättää tulkitsemis- ja avustajapalvelujen järjestämisestä. PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Sivistyslautakunta päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea. Kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä. Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, oppilasta arvostavaa toimintaa ja tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Oppilas voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Kerhotoiminta on vapaaehtoista. Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan tuntemiseen, mikä osaltaan edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja tarpeet. Tavoitteena on, että jokaisessa koulussa on kerhotoimintaa. Kukin rehtori vastaa tästä oman koulunsa osalta. 16

17 JOUSTAVA PERUSOPETUS Joustavan perusopetuksen tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Joustavalla perusopetuksella tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. Joustava perusopetus on tarkoitettu niille 7-9 -luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan edun mukaisena. Oppilas valitaan joustavan perusopetuksen toimintaan oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella. Hakeminen joustavaan perusopetukseen tapahtuu seuraavasti: o koulun oppilashuoltoryhmä valitsee oppilaat kodin ja koulun yhteistyön arvion perusteella o OHR neuvottelee nuoren ja huoltajien kanssa vaihtoehtoisesta tavasta suorittaa peruskoulu o oppilas ja huoltaja jättävät hakemuksen joustavaan, johon liitetään o koulun selvitys o asiantuntijalausunto o oppimissuunnitelma tai HOJKS o oppilaan viimeisin jaksoarviointi o oppilaan oma vapaamuotoinen perustelu o hakijat ja huoltajat haastatellaan o lopullisen oppilasvalinnan tekee oppilashuoltoryhmä o mikäli oppilas ei tutustumisjakson (oppilaan ensimmäinen syyslukukausi) aikana toimi joustavan perusopetuksen toimintamallin mukaisesti, palaa oppilas aikaisempaan kouluunsa/luokkaansa Oppilasvalinnassa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että oppilas o haluaa muuttaa koulunkäyntinsä suuntaa o haluaa saada peruskoulun päättötodistuksen o haluaa ja kykenee osallistumaan työpaikkaopiskeluun o pystyy työskentelemään erilaisissa ryhmissä ja että hänellä on rohkeutta kohdata uusia ihmisiä ja tilanteita o haluaa oppia uusia asioita ja opiskella myös itsenäisesti o omaa valmiudet ottaa vastaan tukea myös koulun ulkopuolelta, jos siihen ilmenee tarvetta o saa huoltajiltaan tukea koulunkäyntiinsä. Jokaisesta yksittäisestä joustavaan perusopetukseen valitusta opetuspäällikkö tekee hallintopäätöksen. Joustavaan perusopetukseen valitulle oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, jonka laatimisesta ja Wilmaan viennistä vastaa joustavan perusopetusryhmän opettaja. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä. Po. ryhmän opettaja vastaa suunnitelman tekemisestä ja sen viemisestä Wilmaan. Suomenkielistä joustavaa perusopetusta järjestetään Karjaan yhteiskoulussa ja ruotsinkielistä tarvittaessa Tammisaaressa tai Karjaalla. 17

18 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuoltoon sisältyvät tämän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (626/2007) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuolto o kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille o toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa o on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea Oppilashuollon tehtävänä on o osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa o edistää myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä o tarvittaessa puuttua ilmeneviin ongelmiin o kehittää, seurata ja arvioida koko kouluyhteisön hyvinvointia o seurata jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhdessä huoltajan kanssa o huolehtia siitä, että oppilaan kasvuun, kehitykseen ja terveyteen liittyvät tarpeet huomioidaan koulun arjessa. Rehtorilla on kokonaisvastuu koulun oppilashuollosta. Oppilashuollon järjestäminen Oppilashuoltotyötä kehittää ja koordinoi Raaseporin oppilashuoltoryhmä o jonka koollekutsuja on sivistystoimenjohtaja o joka vastaa oppilashuollon suunnitelman sekä kouluille antamiensa ohjeiden päivittämisestä, seurannasta ja arvioinnista o johon kuuluvat koulujen, sosiaalityön, kouluterveydenhuollon, lasten- ja nuorten psykologien, koulukuraattorien ja nuorisotyön edustajat. Raaseporin oppilashuoltoryhmä ei osallistu yksittäisten koulujen oppilashuoltotyöhön eikä yksittäisten oppilaiden asioiden käsittelyyn. 18

19 Jokaisessa koulussa on oppilashuoltoryhmä o jonka koollekutsuja on koulun rehtori tai vararehtori o joka johtaa koulun oppilashuoltotyötä ja vastaa siitä o jonka tehtävänä on laatia erityisen tuen päätöksen pohjana oleva selvitys o jonka jäseninä voivat olla koulukuraattori, terveydenhoitaja, opettajien, erityisopettajien, opintoohjaajien, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden edustaja, mutta jonka kiinteä koostumus voi vaihdella koulun koon ja edellytysten mukaan; ryhmän kokoonpano täsmennetään koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Oppilaiden ja aikuisten väliset suhteet ovat tärkeä hyvinvointia edistävän oppimisympäristön ja kouluyhteisöä vahvistavan ilmapiirin luomisessa. Jokaisella koulussa työskentelevällä aikuisella on vastuu oppilashuollosta. He ovat ensisijaisesti velvollisia toimimaan ja/tai huolehtimaan siitä, että koulun oppilashuoltoryhmä saa mahdollisimman ajoissa tiedon käsittelyä vaativista asioista. Koulun rehtori vastaa siitä, että henkilökunta, oppilaat, huoltajat ja yhteistyökumppanit saavat tiedot oppilashuollon kuvauksesta paikallisessa opetussuunnitelmassa ja sen koulukohtaisesta soveltamisesta. Huoltajia on erityisesti informoitava siitä, miten yksittäinen oppilasasia oppilashuollossa tulee vireille ja valmistelluksi. Oppilashuoltotyö koulussa Aikuiset koulussa ovat vastuussa koulun oppilashuoltotyöstä, koulunkäynnin tuesta sekä oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta kasvusta ja kehityksestä. Tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa sekä joustavan perusopetuksen oppilaiden oppilashuoltopalveluihin on kiinnitettävä tarkkaa huomiota oppimissuunnitelmaa tai henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa laadittaessa. Oppilashuoltohenkilöstö on aktiivisesti mukana opiskelun eri nivelvaiheissa sekä oppilaan siirtyessä toisen asteen koulutukseen. Yhteydenpito koulun ja kodin välillä hoidetaan tavallisesti vanhempainkokouksilla, arviointikeskusteluilla, väli- ja lukuvuositodistuksilla sekä verkkotyökalu Wilman avulla. Huoltajiin otetaan aina henkilökohtaisesti yhteyttä, jos oppilas on ollut luvattomasti poissa koulusta, joutunut kurinpitotoimien kohteeksi tai häneltä on evätty opetus loppupäiväksi. Koulukuraattori arvioi näissä tapauksissa oppilashuollollisten toimenpiteiden tarpeen. Kiusaamisen ehkäisemiseksi tehtävä työ kanavoidaan esim. KiVa Koulu ohjelman periaatteiden mukaan. Tämän kaltaisten ohjelmien kautta koulut saavat materiaalia ja neuvoja kiusaamisen vastaiseen työhön. Tupakointia ja päihteiden käyttöä ehkäisevään työhön osallistuvat koulun henkilökunnan lisäksi ulkopuoliset järjestöt (esim. Elämä on parasta huumetta). Oppilashuoltohenkilöstö esittäytyy ja kertoo toiminnastaan vanhempainilloissa. Oppilashuollon rakenne ja organisaatio esitellään sivistyksen verkkosivuilla. Mikäli oppilaan koulunkäynti on vaikeutunut hänen elämäntilanteeseensa liittyvien ongelmien johdosta (esim. perheväkivalta, päihde- tai mielenterveysongelmat perheessä) informoidaan tästä koulun nimettyä sosiaalityöntekijää. 19

20 Koulun oppilashuoltoryhmän toiminta Silloin, kun koulun oppilashuoltoryhmässä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, saavat ko. käsittelyssä olla mukana vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarpeellisia tahoja. Kun yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä käsitellään, kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Yksittäisen oppilaan asian käsittely Yksittäisissä oppilasasioissa on huoltaja koulun arvokkain resurssi ja siksi varhainen yhteistyö on erittäin tärkeätä. Yhteys kotiin otetaan heti, kun joku kouluyhteisössä tuntee huolta oppilaan koulunkäynnistä tai elämäntilanteesta. 1. Jos joku henkilökunnasta on huolissaan yksittäisestä oppilaasta, on otettava yhteys luokanopettajaan/-valvojaan. Mikäli huoltaja on vastaava olo, hän ottaa todennäköisesti yhteyttä opettajaan, oppilashuoltohenkilöstöön tai rehtoriin. Oppilaan oma huoli saattaa tulla esiin kuraattorikäynnin yhteydessä. 2. Yleensä luokanopettaja/-valvoja ottaa ensimmäisenä yhteyden kotiin, mikäli rehtorin tai oppilashuoltohenkilöstön kanssa ei muuta sovita. 3. Yhdessä oppilaan, huoltajien ja oppilashuoltoryhmän edustajan kanssa pohditaan sopivien tukitoimenpiteiden tarvetta. 4. Kun tavanomaiset oppilashuollon toimet (kuraattoripalvelut, kouluterveydenhoitaja, psykologi) eivät ole riittäviä, kutsutaan huoltajat koululle moniammatilliseen oppilashuoltokokoukseen. 5. Tarvittaessa oppilas osoitetaan sopivan hoitavan tahon piiriin yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa. Tällaisessa tilanteessa voidaan selvittää edellytykset lastensuojeluilmoituksen tekemiselle. Jos koulu tekee lastensuojeluilmoituksen, ilmoitetaan syy huoltajille. 6. Vaativat oppilashuoltoasiat käsitellään laajemmassa verkostokokouksessa, joihin huoltajien, (oppilaan), kouluhenkilökunnan ja oppilashuollon lisäksi osallistuu myös hoitava taho. Oheinen kaavio kuvaa yksittäisen oppilasasian vireilletulon ja käsittelyn oppilashuollossa. Tietyissä tapauksissa järjestys saattaa olla toisenlainen ja akuuteissa tilanteissa jotkut vaiheet saattavat jäädä kokonaan pois. 20