KYMIJOEN POHJOISOSA OSAYLEISKAAVA Lentokuva Vallas Oy, 2005 MA-ARKKITEHDIT oy Y21 OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 25.1.2015
KOTKA, KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Y21 25.1.2015 KÄSITTELYVAIHEET SELOSTUS KYMIJOEN OSAYLEISKAAVA, Y 16 Tekninen lautakunta, tavoitteet 4.4.2006 Kaupunkisuunnittelulautakunta, mitoitus 12.6.2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta, luonnos nähtäville 20.11.2007 Osayleiskaavaluonnos nähtävillä MRL 62 3.12.2007-25.1.2008 KYMIJOEN ETELÄOSAN OSAYLEISKAAVA, Y 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta, ehdotus nähtäville 18.9.2012 Osayleiskaavaehdotus nähtävillä MRL 65 24.9. - 23.10.2012 Kaupunginhallitus, tarkistettu ehdotus 25.3.2013 Kaupunginvaltuusto 7.4.2013 Lainvoimainen 7.8.2013 KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA, Y 21 Kaupunkisuunnittelulautakunta, ehdotus nähtäville 11.2.2014 Osayleiskaavaehdotus nähtävillä MRL 65 3.3. - 11.4.2014 Tarkistettu osayleiskaavaehdotus nähtävillä 16.2.-20.3.2015 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Lainvoimainen alkaen 1. JOHDANTO 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1. Kaava-alue 2.2. Suunnittelutilanne Yleiskaava 1986 Maakuntakaava Osayleiskaavaluonnos 2007 3. OSAYLEISKAAVA 3.1. Kaavakartta -kaavakartta 6 osassa 3.2. Merkinnät ja määräykset 4. OSAYLEISKAAVAN TEEMAT 4.1. Kymijoen Natura-alue 4.2. Maisema-alueet 4.3. Maisemakuva 4.4. MRL ranta-alue 4.5. Tulvavaara 4.6. Luonnon arvot 4.7. Rakennuskulttuuri 4.8. Muinaismuistot 4.9. Liikenne 4.10. Matkailu ja ulkoilu 5. ARVIOINNIT 5.1. Oikeusvaikutukset 5.2. Toteutuksen aikataulut 5.3. Vaikutusten arviointi 5.4 Valtakunnalliset tavoitteet VAT Etukannen viistoilmakuvassa näkyy Hurukselan kyläkeskus lounaasta koilliseen: -etualalla Hirvenjoki, jonka Hurukselantie ylittää Hurskosken kohdalla -oikealla Heikkilänmäen kyläaluetta -vasemmalla Leppäjoen pohjukka -taustalla Kymijoen pääuoma ja Kouvolan Anjalan puolen ranta -vasemmassa yläkulmassa Susikosken silta Hirvenjoki ja Kymijoen pääuoma ovat eurooppalaisia Natura 2000-alueita. Hurukselan kyläalue on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristöalue. 6. TIETOLIITTEET 6.1. Kaavoituksen perusselvitykset 6.2. Tietoliitteet Kymijoen Natura-alueen kuvaus Muinaismuistokohteet Rakennuskulttuurikohteet 6.3. Suunnittelu ja ohjaus Ohjausryhmä Suunnittelijat ja tutkijat
Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 1 Kaavaselostus 25.1.2015 SUUNNITTELUVAIHEET TAVOITTEET 2006 Kymijoen osayleiskaavan tavoitteet on hyväksytty huhtikuussa 2006. 1. JOHDANTO LUONNOS 2008 Kymijoen osayleiskaavan luonnos oli nähtävillä alkuvuodesta 2008. Osayleiskaavan suunnittelu keskeytyi tämän jälkeen. Vuonna 2011 suunnittelu käynnistettiin uudelleen. Osayleiskaava päätettiin jakaa kahteen osaan. ETELÄOSAN OSAYLEISKAAVA 2013 Kymijoen eteläosan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on lainvoimainen 7.8.2013 lähtien. OSAYLEISKAAVA SELOSTUS POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA 2014 Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan ehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla 3.3. - 11.4.2014. TÄMÄ VAIHE Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan tarkistettu kaavaehdotus on valmistunut 25.1.2015. Kaupunkisuunnitteluosasto asettaa tarkistetun ehdotuksen nähtäville. SEURAAVAT VAIHEET NÄHTÄVILLÄOLO Pohjoisosan tarkistettu osayleiskaavaehdotus on nähtävillä 16.2. - 20.3.2015 ja siitä pyydetään lausunnot. PALAUTTEEN KÄSITTELY Kaupunginhallitus käsittelee palautteen ja päättää mahdollisista muutoksista. HYVÄKSYMINEN Kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. OIKAISU- JA VALITUSOIKEUS ELY-keskuksella on MRL195 mukainen oikeus tehdä hyväksyttyyn kaavaan liittyvä oikaisukehotus. Kunnan jäsenillä ja muilla asianosaisilla on kuntalain 90 mukainen oikeus valittaa osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä hallinto-oikeuteen. Osayleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin osan maankäyttöä. Osayleiskaavassa varataan alueita mm. luonnonsuojelun, maisemansuojelun, maa- ja metsätalouden, virkistyksen, asumisen, vapaa-ajan asumisen, matkailun sekä ja liikenteen tarpeisiin. Osayleiskaavan laadintaa ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet, seutukaava ja maakuntakaava. Osayleiskaava ohjaa taajama-alueella yksityiskohtaisempien asemakaavojen laadintaa, sekä taajama-alueen ulkopuolella rakennus- ja toimenpidelupia. Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Oikeusvaikutteinen yleiskaava velvoittaa kaupungin hallintoa ja myös muita viranomaisia edistämään yleiskaavan toteuttamista. Ranta-alueiden osalta osayleiskaava laaditaan MRL 72 mukaisena yleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena. Osayleiskaavan kanssa rinnan on laadittu luonnon arvoalueiden hoito- ja käyttösuunnitelma. Osayleiskaava esitetään kartalla ja siihen kuuluvat lisäksi kaavamerkinnät ja kaavamääräykset. Osayleiskaavaa kuvataan tarkemmin kaavaselostuksessa. Osayleiskaavan selostuksen rakenne on seuraava: -luvussa 2: Lähtökohdat kuvataan kaavoituksen lähtötilanne -luvussa 3: Osayleiskaava esitetään kaavakartta 6 osassa, merkinnät ja määräykset -luvussa 4: Osayleiskaavan teemat kuvataan keskeiset osayleiskaavan tavoitteet -luvussa 5: Arvioinnit arvioidaan osayleiskaavan vaikutuksia -luvussa 6: Perusselvityksiä on lisätietoa osayleiskaavasta
Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava Kaavaselostus 25.1.2015 2 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1. KAAVA-ALUE Sijainti Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan alue sijaitsee Kymijoen varressa kaupungin pohjoisosassa. Kaava-alue ulottuu etelässä Kymijoen Korkeakoskenhaaraan, pohjoisessa Hurukselan Susikoskelle. Kaava-alueen raja kulkee merkittävällä osuudella vesialueella Kouvolan rajaa pitkin. Vesialueet Kaavaan kuuluu alueita Kymijoen päähaaran, itäisen päähaaran, Hirvikoskenhaaran sekä Kymijoen sivuhaarojen varrella. Jokialueella on useita koskipaikkoja, saaria ja joen sivu-uomia. Kyläalueet Kaava-alueeseen kuuluu maaseudun kyläalueita: etelässä Kurittulassa, Kymissä, Jäppilässä, Pernoossa ja Laajakoskella, ja pohjoisessa Hirvenmäellä ja Hurukselassa. Ahvionkosket, vääräväri-ilmakuva. Ahvionkosket on maakunnallisesti arvokas koskimaisema-alue. Ahvionkoskien luonnonmukaiset koskialueet on suojeltu koskiensuojelulailla. YLEISKAAVAN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 35 : Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Metsäalueet Kaava-alueeseen kuuluu laajoja metsätalousalueita kaava-alueen keskiosassa Pernoossa, Kultaalla ja Ahviolla. Määrätietoja Kaava-alueen pinta-ala on noin 31 neliökilometriä. Vesialueen osuus on 7,4 neliökilometriä (14%), rantaviivaa on yhteensä noin 100 km. Alueella sijaitsee yli 2 000 erillistä tilaa, jotka ovat noin 1 500 eri maanomistajan omistuksessa. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.
Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 3 Kaavaselostus 25.1.2015 SIJAINTIKARTTA Kaava-alue rajattu punaisella viivalla. Yleiskaava-alue on rajattu punaisella viivalla.
Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava Kaavaselostus 25.1.2015 4 2.2. SUUNNITTELUTILANNE KOTKAN YLEISKAAVA Ote Kotkan yleiskaavasta 1986, Huruksela. Koko kaupunkia koskeva Kotkan yleiskaava 1980-2000 on vuodelta 1986. Mantereen osalta yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Kymijoen pohjoisosan alueella yleiskaavan keskeiset ratkaisut ovat: -oleva kyläasutus on merkitty AT-alueeksi, paikoin myös AT/s, vaaleanruskea -koskialueet rantoineen ovat suojelualuetta SL4, turkoosi -pohjoisosassa on laaja maa- ja metsätalouden ja ulkoilun MU-alue, vihreä -Hurukselan kylä on rakennussuojelualuetta SR1, katkoviivarajaus -Laajakosken sairaala-alue on julkisten palvelujen alue PY, violetti -Kurittulan kohdalla on uusi pääkatuyhteys ja kevytliikenneyhteys joen poikki -Laajakosken eteläosassa on laaja hautausmaa-alue EH -pääosa alueesta on maa- ja metsätalousaluetta M, hento vihreä Yleiskaava on vanhentunut, sillä se ei vastaa nykyisen lainsäädännön vaatimuksia. Yleiskaavan valmistumisen jälkeen on valtakunnallisesti ja seudullisesti määritelty maiseman, rakennetun kulttuuriympäristön ja luonnon arvoalueita, joita vuoden 1986 yleiskaavassa ei ole aikanaan voitu huomioida.
Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 5 Kaavaselostus 25.1.2015 Ote Kotkan yleiskaavasta 1986, Pitkä-Kymi ja Pernoo.
Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava Kaavaselostus 25.1.2015 6 MAAKUNTAKAAVA MAAKUNTAKAAVA Kymenlaakson taajama-alueiden maakuntakaava ja maaseutu- ja luonto -maakuntakaava ovat voimassa kaavaalueella. Maakuntakaava ohjaa osayleiskaavoitusta yleispiirteisesti. MAASEUTU JA LUONTO Maaseutu- ja luonto- maakuntakaavassa on esitetty mm: -Kymijoen Natura-alue (pilkutus) -Kymijoen arvokas maisema-alue (sininen vaakaviivoitus) -suojelualueita S ja SL saarissa ja rannoilla (turkoosi) -luonnon arvoalueita MY (vihreä) -ulkoilureitti Pernookoskilta Kultaalle -seudullisia ulkoilun tukikohtia (keltainen ympyrä) Pernoonkoskille, Kultaankorkille ja Hurukselan kylälle -seudullinen ulkoilun yhteystarve (vihreä katkoviiva) Kultaalta koilliseen TAAJAMAMAAKUNTAKAAVA Taajamamaakuntakaavassa on esitetty mm. -Kymijoen Natura-alue (pilkutus) -Kymijoen arvokas maisema-alue (sininen vaakaviivoitus -suojelualueita SL (Laajakoskenjärvi) -luonnon arvoalueita MY -rautatielinja (musta väkäviiva) -HELI-radan varaus (punainen väkäviiva) -pääsähkölinjoja (violetti, ) -pohjavesialueita pv, sininen rajaus -seudullisia virkistysalueita V (vihreä) -lentoliikenteen alue LL
Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 7 Kaavaselostus 25.1.2015 KYMIJOEN OSAYLEISKAAVAN VAIHEET LUONNOSVAIHE Kotkan Kymijoen osayleiskaavaluonnos laadittiin koko Kymijoen ranta-alueille, luonnos oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2007-08. Tämän jälkeen kaava-alue jaettiin etelä- ja pohjoisosaan. Ohessa on otteita luonnoksen kaavakartasta siltä osalta, joka kuuluu pohjoisosan osayleiskaavan alueeseen. SELVITYKSET Luonnosvaiheessa laadittiin joukko selvityksiä kaavoituksen tueksi: -luontoselvitys -maisemaselvitys -rantarakennusoikeuden mitoitusselvitys. Luonnoksen suunnittelussa huomioitiin maakuntakaavoissa esitetyt valtakunnalliset ja maakunnalliset arvot ja tavoitteet. SUUNNITELMA Luonnoksessa esitettiin kylä-alueille merkittävästi uutta asutusaluetta (punaruskea). Maisemallisesti merkittävät peltomaisemat (keltainen) huomioitiin, samoin maisemallisesti ja luonnon kannalta merkittävät rantametsät (vahva vihreä). Koskialueiden tuntumaan esitettiin uusia matkailupalvelujen alueita ja virksitysalueita (vaalea vihreä). PALAUTE Luonnoksesta saatiin vuonna 2008 runsaasti viranomaisten lausuntoja sekä asukkaiden ja maanomistajien mielipiteitä. Nämä on huomioitu mahdollisuuksien mukaan pohjoisosan jatkosuunnittelussa vuosina 2012-15. Ote osayleiskaavan luonnoksesta 2008: erämaa-alue Pernoonkoskien ja Ahvionkoskien välillä.
Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava Kaavaselostus 25.1.2015 8 Otteita osayleiskaavan luonnoksesta 2008: yllä Hurukselan kylä ja alla Pitkä Kymi.
Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 3. OSAYLEISKAAVA KO KO UVOL TK A A st/pk Kaavaselostus 25.1.2015 9 Salonmäki Koivusaari Heikkilänmäki Huruksela Kahrinmäki st/pk Heinäsaari Mammulanmäki Hirvenmäki st/pk KOUVOLA KOTKA KO U KO VO TK LA A KOUVOLA KOTKA Huruksela KAAVAN RAJAUS Tällä sivulla on kaava-alueen rajaus (punainen viiva) karttapohjalla, jossa näkyvät vesistöt, kiinteistöjako, tiestö, voimalinjat ja kuntarajat. Osayleiskaavan kaavakartta esitetään sivuilla 13-18 kuudessa osassa etelästä pohjoiseen. Karttaotteet eivät ole mittakaavassa. Kultaanmaa MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavan merkinnät ja määräykset esitellään sivuilla 19-24. K KO OUV TK OL A A A AUVOL OLKOYHTÄÄ UV P KO HTÄÄ PY Yläkylä A TK KO HTÄÄ PY Pernoo Mikkolansaari Nikeli Laajakoski A TK KO HTÄÄ PY Yläkylä Jäppilänsaari Jäppilä Veikkola Alakylä Kurittula
Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava Kaavaselostus 25.1.2015 10 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 3.1 LÄHTÖKOHDAT TAUSTAT Kymijoen suunnittelun lähtöpisteenä voidaan pitää koskiensuojelulakia, joka turvasi koskien säilymisen koskina. Kotkan yleiskaavassa 1986 ja Kymenlaakson seutukaavassa koskialueet varattiin kokonaan luonnon ja maiseman suojelualueiksi. Suojelun piiri laajeni, kun koko jokivarsi määriteltiin valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja isoja osa-alueita määriteltiin valtakunnallisesti arvokkaiksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi. Vielä merkittävämpi päätös oli joen liittäminen eurooppalaiseen Natura 2000-suojeluverkostoon. TAVOITTEET Kymijoki on ainutlaatuinen kokonaisuus, joka helminauhan tavoin nivoo yhteen maiseman, kulttuurin, historian, talouden ja luonnon arvoja. Virkistyksen ja matkailun kehittämiseen on hyvät mahdollisuudet. Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan keskeisiä tavoitteita ovat: -luonnon suojeluarvojen turvaaminen -virkistyksen ja matkailun edistäminen -kulttuurimaiseman ja maatalouden tukeminen -rakennetun kulttuuriympäristön arvojen, muinaismuistojen turvaaminen -kyläalueiden lisärakentaminen -joen tulvariskeihin varautuminen -kevyen liikenteen yhteyksien ja ulkoilureittien lisääminen Kaava-alueen koillisin pää idästä katsottuna. Oikealla Kouvolan Anjalan rantaa, vasemmalla Kotkan rantaa. Taustalla oikealla Hurukselan kyläalue ja Muhjärvi. Etuvasemmalla kapea sivu-uoma nimeltään Suurijoki erottaa Heposaaren mantereesta. Pääuoman keskellä oikealla on pitkä Heinäsaari. Lentokuva Vallas Oy, 2005
Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 11 Kaavaselostus 25.1.2015 3.2 MAANKÄYTTÖ NYKYINEN MAANKÄYTTÖ Kymijoen pohjoisosan kaava-alue on kokonaisuudessaan maaseutualuetta. MAA- JA METSÄTALOUS Runsas puolet alueesta on metsätalousaluetta. Merkittävä osa alueesta on maatalousaluetta. ETELÄINEN KYLÄASUTUS Kaava-alueen eteläpäässä on nauhamaista kylärakennetta Kymijoen molemmilla rannoilla Kurittulan, Jäppilän, Pernoon Kymin ja Laajakosken kylien alueilla. Kyläalue liittyy etelässä kaupunkimaiseen taajamarakenteeseen. Eeläisen kyläasutuksen asukkaat käyttävät kaupunkialueen palveluja. POHJOINEN KYLÄASUTUS Kaava-alueen pohjoispäässä on Hurukselan jokikylä Kymijoen ja sen sivuhaarojen rannoilla. Kyläasutus on suppeampi kuin eteläinen kyläasutus. Lähin taajama-alue on Kouvolan Anjala ja Inkeroinen. LOMA-ASUTUS Jokirannoilla on jonkin verran loma-asutusta kyläalueilla ja kaava-alueen keskiosassa olevalla laajalla erämaa-alueella. Loma-asutuksen määrä suhteessa rantaviivan pituuteen on kuitenkin vähäinen. Erämaa-alueille on runsaasti asumattomia alueita. PALVELUT Kaava-alueella on ollut kyläkauppoja ja kyläkouluja sekä mittava sairaala, mutta näiden toiminta on loppunut. TYÖPAIKAT Kaava-alueella on eniten työpaikkoja maa- ja metsätalouden ja niihin liittyvien elinkeinojen piirissä. Pääosa alueen työvoimasta työllistyy kaava-alueen ulkopuolella. KAAVAN MAANKÄYTTÖ Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan tavoitteena on säilyttää kaava-alue maaseutualueena. Tavoitteena on kuitenkin asutuksen, elinkeinojen ja matkailun lisääntyminen. MAA- JA METSÄTALOUS Kaavassa maa- ja metsätalousalueet eivät juurikaan supistu. Kaava tukee maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden säilymistä viljelyssä. Kaava ohjaa metsätaloutta luonnon ja maiseman arvoalueilla, rajoitukset ovat kuitenkin lieviä. KYLÄASUTUS Kyläasutukselle on kaavassa osoitettu merkittävästi uutta aluetta eteläosassa ja Hurukselassa. Eteläisin osa voi tiivistyä taaja-asutukseksi. LOMA-ASUTUS JA MATKAILU Jokirannat ovat loma-asutuksen keskeinen vetovoimatekijä alueella. Kaava kuitenkin rajoittaa ranta-alueiden loma-asutuksen lisärakentamista mm. luonnonarvojen ja tulvavaaran takia. Kaavassa osoitetaan matkailupalvelujen kehittämisalueita useaan paikkaan jokivarressa. TYÖPAIKAT Alueelle voi syntyä uusia työpaikkoja matkailuun sekä ulkoilu- ja veneilyharrastuksiin. Maatalouteen liittyvien elinkeinojen yrittäjyys ja työpaikat voivat myös lisääntyä jonkin verran (maatilamatkailu, hevosharrastus, kalastusmatkailu yms.). PALVELUT Kaavassa merkittävin palvelujen aluevaraus on Laajakosken vanha sairaala-alue. Alueen tuleva käyttö on kuitenkin epäselvä. YHTEENVETO Kaava mahdollistaa maankäytön tehostumisen kyläalueilla. Muilta osin kaavan päätavoitteena on luonnon ja maiseman arvojen turvaaminen.