5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

Transkriptio

1 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet ovat olleet viljelyksessä jo kauan. Jäppilän koululta Kurittulaan johtavan vanhan Alakyläntien varsi on mielenkiintoista kylämiljöötä, joka on täydentynyt miellyttävästi sijoittuneella uudella asutuksella. Koko alue on pienipiirteistä, pientalovaltaista suhteellisen tiiviisti rakennettua aluetta, jolla peltotilkut ja niiden saarekkeet rytmittävät maiseman miellyttävästi jatkuvaksi näkymien ketjuksi. Maisema on otollista pientalojen täydennysrakentamisaluetta. Joelta katsottuna kulttuurimaisema katoaa tuuhean rantapuuston taakse. Jokiranta kaipaisikin paikoin näkymien avaamista peltorantojen kohdalle. Katkonainen harju näkyy siellä täällä, leveimpänä Jäppilänlahden itärannalla. Sekä Parikan että Laajakosken hautausmaat ovat harjumuodostumalla. Vanha asutus on sijoittunut matalien harjukumpujen tuntumaan. Parikan kylä on vanhan kylätontin paikalla. Laajakosken puolella harjulla on vanhoja soranottopaikkoja, jotka vaatisivat maisemanhoitoa. 5. Ote Maiseman arvot -kartasta Kurittulan, Jäppilän ja Parikan alueelta. Merkintöjen selitykset ks. sivu

2 Jäppilänlahden monipuolista maaseudun kulttuurimaisemaa. Joen niemekkeet ovat olleet viljelyksessä jo kauan. Lentokuva Vallas Oy. Näkymä joelle Korkeakoskenhaaran suulta. 49

3 6. Pitkä Kymi-Laajakoskenjärvi Laajakoski on peltojen hallitsemaa maaseutualuetta Kymijoen Pernoonhaaran itäpuolella. Maisema avautuu tasankolaaksoksi pitkän ja suoran jokiosuuden, Pitkän Kymin varrelle. Avoimet maisemanäkymät keskittyvät teiden varsille sillä joki ja Laajakoskenjärvi jäävät kesäisin tuuhean rantapuuston taakse näkymättömiin. Laajakoskenjärvi on arvokas luontokohde. Se on kapean kannaksen Kymijoesta erottama sivulahti. Järveä ympäröi soistunut pensaikkokaistale, jossa on runsaasti pystyynkuolleita koivupökkelöitä. Pensaikkovyöhykkettä reunustavat viljelyalueet. Vesikasvillisuusvyöhykkeet ovat laajat ja rehevät. Laajakosken sairaala, entinen Nikelin sairaala, on toiminut alueella jo pitkään, mutta on nykyään siirtynyt uusiin tiloihin.vanha jugend-ajan sairaalarakennus on tällä hetkellä useiden eri toimijoiden ylläpitämä. Vanhat rakennukset metsäisen harjuselänteen päällä peltojen ympäröimänä näkyvät kauas ja muodostavat omaleimaisen ympäristönsä. Joen itäpuolella voimajohdot rikkovat peltomaiseman yhtenäisyyden.taustalla Laajakosken sairaalan rakennuksia. Harjujakso näkyy maisemassa kapeana selänteenä peltojen välissä. Pienet lammet ovat vanhoja soranottokuoppia. Alueen pohjoispäässä on Kymijoen ylittävä riippusilta Pernoon puolelle. Silta on vain kevyen liikenteen käytössä. Ajoneuvoille tarkoitettu silta on ollut pitkään suunnitteilla, mutta sitä ei välttämättä koeta parannukseksi. Näkymä Laajakoskenjärven kannakselle, järvi on sen takana. 6. Ote Maiseman arvot -kartasta Laajakoskelta. Merkintöjen selitykset ks. sivu Näkymä Pitkälle Kymille.Tiellä kulkijalle joki jää näkymättömäksi ja luokseenpääsemättömäksi.

4 7. Mikkolansaari-Pernoo Pernoo on viehättävä maalaiskylä Kymijoen Pernoon haaran länsipuolella. Pernoon maisemassa on runsaasti potentiaalista perinnemaisemaa, joka kaipaisi kunnostamista. Vanha kyläasutus on sijoittunut metsän reunaan moreenimäille tai joesta esiin nouseville harjukumpareille. Joen savinen rantavyöhyke on raivattu pelloksi jo kauan aikaa sitten. Asutus Pernoossa on vanhaa. Kuninkaan kartan mukainen kylätontti on harjukumpareella. Kymijoen länsirantaa pitkin johtaa tie Pernooseen jo Kuninkaankartan mukaan, ja sama tie on pieniä oikaisuja lukuun ottamatta yhä paikallaan. Kymijoen metsäinen erämaaosuus ulottuu Pernoon pohjoispuolelle. Jokea pitkin laskevalle aukeaa Pernoossa metsätaipaleen jälkeen kulttuurimaisema. Pyykinkosken harjulla ja eteläisemmällä Mäntymäellä on luonnollisia hiekkatörmiä. Ilmakuva Pernoosta 1950-luvulta. Vaikka kuvan rakennuksista osa on jo purettu, on paikan monikerroksellinen tunnelma yhä jäljellä. Laajakosken pohjoisosassa sijaitsevat Pernoonkosket ovat suosittua koskenlaskualuetta. Muuntoasema ja sähkölinjat alleviivaavat erämaisen ja kulttuurimaiseman maisematyyppien rajaa. Etenkin laaja muuntoasema toimii maisemallisena ja kulkua rajoittavana esteenä. Pernoossa harju ja moreenimäet antavat maisemalle muotoa ja ilmeikkyyttä, jota kyläasutus on hyödyntänyt. 7. Ote Maiseman arvot -kartasta Pernoosta. Merkintöjen selitykset ks. sivu 28. Mikkolansaaren kautta kulkevalla kevyen liikenteen reitillä on riippusilta. Silta on uusittu jokin aika sitten. 51

5 8. Metsäkymi, Ahvionkosket, Kultaankosket Kymijoen metsäinen erämaaosuus on eteläisen Suomen oloissa poikkeuksellisen hieno kohde, suuri virta koskiosuuksineen ja osin vielä rakentamattomine rantoineen. Kuovinkosken-Ahvionkosken osuus on maisemallisesti erittäin arvokas jokiosuus. Virkistysalueena Kymijoen merkitys on jatkuvasti kasvanut ja alue on saanut mainetta mm. erinomaisena koskikalastus-, koskenlasku- ja melontakohteena. Metsäosuuden kallioisilta mäiltä avautuu komeita näkymiä joelle ja lähiympäristöön. Joen saaret ovat aiemmin olleet laajoja niitty- ja laidunalueita. Metsätaipaleiden ja koskien takana sijaitsevat alueet ovat olleet hankalasti hyödynnettävissä, ja nykyään saaret kasvavatkin metsää, vaikka ne vain vaivoin ulottuvat joen pintaa ylemmäksi. Kymijoen metsäinen erämaaosuus ulottuu Hurukselan eteläpuolelta Pernoon pohjoispuolelle. Lentokuva Vallas Oy. Näkymä Lustakalliolta Kuovinkoskelle. Kymijoki Kultaalla Oikealla: ote Maiseman arvot -kartasta Kymijoen metsäosuudelta. Merkintöjen selitykset ks. sivu 28.

6 9. Huruksela Huruksela on Kotkan pohjoisin kylä Anjalankosken rajalla Kymijoen kainalossa. Kylän keskus on Hirvenjoen sillankorvassa. Hurukselan kylä on kokonaan Kymijoen ympäröimä. Kylä on muodostunut aikojen kuluessa viidelle Kymijoen haarojen erottamalle saarelle. Huruksela edustaa perinteistä kylämaisemaa, jossa vanhojen kyläteiden varsilla on toimivia maatiloja, viljelmiä ja karjaa. Vesi on koko ajan lähellä. Kymijoen kulttuurimaisemaan liittyvä Hurukselan kylä muodostuu peltojen ja kyläteiden varsilla olevista yksittäisistä rakennuksista ja rakennusryhmistä. Kyläkuvaltaan se on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Tiivis asutus kyläraittien varrella on Hurukselassa omaleimaista. Alueen vanhimmat talousrakennukset ovat 1700-luvulta ja vanhimmat asuinrakennukset 1800-luvun loppupuolelta. Hurukselan itärannalla on laaja Heikkilänmäen selänne, jolle mm. vanha koulu ja seuratalo Soihtula sijoittuvat. Kyläkoulu ja seuratalo ovat 1900-luvun alusta. Leppäjoen yli johtaa vanha, yksiaukkoinen kivisilta. Näkymä Mammulanmäeltä Hirvenojan suuntaan. Hurukselan lounaisosan maisema on tasaisen leppeää. Hurukselassa harju nousee tuskin huomattavasti savikosta. Rakentaminen on kuitenkin asettunut sen liepeille. Vanhat pellot ovat matalien mäkien ympärillä. Vanha talo Hirvenjoen rannalla. Kylämiljöö on Hurukselassa omaleimaista. 9. Ote Maiseman arvot -kartasta Hurukselasta. Merkintöjen selitykset ks. sivu 28. Vanhan tien varret ovat pienipiirteisen vaihtelevia näkymiltään. 53

7 Kymijoen haarat halkovat Hurukselaa. Vesimaisema on kaikkialla läsnä. Kuusisaari ja Huittu ovat tasaisia. Huitun ja Kuusisaaren tasankopellot liittyvät pienipiirteiseen Hurukselan maisemaan. Anjalankosken puolella pellot jatkuvat tasaisina. Hurukselan kylä on muuttunut viime vuosina yhä enemmän perinteisestä maatalousvaltaisesta kylästä kesäasuinpaikaksi. Tällä hetkellä kylällä on kolme maitotilaa. Viljanviljelyä harjoittaa useampi tila. Kylällä toimii kaksi kasvihuoneviljelijää, jotka tuottavat kukkia lähinnä kesä- ja joulumyyntiin. Huomattava osa kylän vanhoista taloista on kuitenkin vain kesäkäytössä. Hurukselan hautausmaa on harjulla Kymijoen pääuoman varrella Kahrinmäen länsireunalla. Rauhallisen mäntyjä kasvavan hautausmaan tunnelma on harras. 54