ASEMAKAAVAN SELOSTUS Länkipohjan asemakaavan muutos korttelissa 29 (ent. terveysasema). Asemakaavalla muodostuu Jämsän kaupungin 55. kaupunginosassa osa korttelista 29. Kaavatunnus 219. Päiväys Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi
SELOSTUS 2 (19) 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Länkipohjan asemakaavan muutos korttelissa 29 (ent. terveysasema) Kunnan kaavatunnus: 219. Kaavan päiväys: 4.3.2014 Kunta: Jämsä Kunnanosa: Länkipohja Kaavan laatija: Eino Ruhanen / Rainer Nyholm Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi / kaavoitus Seppolantie 10, 42100 Jämsä puh. 0206 38 2000 sähköp. etunimi.sukunimi@jamsa.fi Vireilletulo: Vireilletulosta kuulutettu 9.11.2012. Hyväksymispäivämäärät: Tekninen lautakunta 13.6.2013 99 Kaupunginhallitus 3.2.2014 21 Kaupunginvaltuusto 3.3.2014 15
SELOSTUS 3 (19) 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Jämsässä Länkipohjan taajamassa Längelmäentien ja Kauppilantien kulmauksessa. Kuva 1. Suunnittelualueen sijaintikartta, likimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajauksella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Länkipohjan asemakaavan muutos korttelissa 29 (ent. terveysasema) Paikallinen yrittäjä on ostanut Länkipohjan entisen terveysaseman Jämsän kaupungilta 2012. Asemakaavan muutetaan siten että se vastaa paremmin rakennukseen sijoittuvaa
SELOSTUS 4 (19) toimintaa. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan myös liiketoiminnan kehittämisen ja laajentamisen tulevaisuudessa. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 3 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 4 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 5 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 5 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 2.2 ASEMAKAAVA... 5 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 6 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 3.1.1. ALUEEN YLEISKUVAUS... 6 3.1.2. LUONNONYMPÄRISTÖ... 7 3.1.3. SUOJELUKOHTEET... 7 3.1.4. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 7 3.1.5. MAANOMISTUS... 8 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 8 3.2.1. KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET... 8 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 8 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 9 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 9 4.3.1. OSALLISET... 9 4.3.2. VIREILLETULO... 9 4.3.3. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT... 10 4.3.4. VIRANOMAISYHTEISTYÖ... 10 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 10 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 10 4.5.1. ALUSTAVIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA KARSINTA... 10 4.5.2. VALITTUJEN VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN, ARVIOINTI JA VERTAILU... 10 4.5.3. YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU... 11 4.5.4. SUUNNITTELUVAIHEIDEN KÄSITTELYT JA PÄÄTÖKSET... 12 4.5.5. MIELIPITEET JA LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN HUOMIOON OTTAMINEN... 12 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 5.1 KAAVAN RAKENNE... 15 5.1.1. MITOITUS... 15 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 15 5.3 ALUEVARAUKSET... 15 5.3.1. KORTTELIALUEET... 15 5.3.2. MUUT ALUEET... 15 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 16 5.4.1. VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN... 16
SELOSTUS 5 (19) 5.4.2. VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 16 5.4.3. VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN... 16 5.4.4. VAIKUTUKSET POHJAVESIALUEESEEN... 17 5.4.5. SOSIAALISET VAIKUTUKSET... 17 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 17 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 17 5.7 NIMISTÖ... 18 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18 6.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 18 6.2 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 18 7. LIITTEET... 19 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Asemakaavan seurantalomake. Liite 2. Ote maakuntakaavasta. Liite 3. Ote 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Liite 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. Liite 5. Kartta, jossa esitetty suunnittelualueen sijainti suhteessa pohjavesialueeseen. 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta on ilmoitettu 9.11.2012 samalla kun ilmoitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 12.11.-25.11.2012. Tekninen lautakunta käsitteli asemakaavan muutosluonnosta 7.2.2013 ja päätti asettaa sen julkisesti nähtäville. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä 25.2.2013 10.3.2013. Kaupunginhallitus päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 19.8.2013. ehdotus on ollut nähtävillä 30.8. 30.9.2013. Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen 3.2.2014 21 ja kaupunginvaltuusto 3.3.2014 15. Kaavamuutos sai lainvoiman. 2.2 Asemakaava
SELOSTUS 6 (19) Asemakaavassa on esitetty käyttötarkoitukseksi Toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-1). Tontilla sijaitsevan pumppaamorakennuksen ympärille varattu rakennusala, joka varustettu et-merkinnällä (Rakennusala, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitoksia). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alue on kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Myös tarvittavat katuyhteydet ovat olemassa. Suunnittelualueella tapahtuva lisärakentaminen ei näin ollen vaadi lisäpanostuksia kunnallistekniikkaan. 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Jämsässä Länkipohjan taajamassa. Alueella sijaitsevassa Länkipohjan entisessä terveysasemarakennuksessa toimii paikallinen yritys, joka tuottaa äänimaailman mittaus- ja suunnittelupalveluita. Yritys myös rakentaa ja ylläpitää äänentoisto-, kuva- ja kokousjärjestelmiä. Rakennuksessa toimii myös Matkahuolto. Suunnittelualueen pohjois-, itä- ja pohjoispuolilla on pientaloaluetta, talot on rakennettu pääosin -60, -70 ja -80 luvuilla. Alueen länsipuolella Längelmäentien toisella puolella on muutama pientalo ja kolme rivitaloa.
SELOSTUS 7 (19) Kuva 2. Ilmakuva, jossa näkyy suunnittelualue ja sen lähiympäristöä. Suunnittelualue on rajattu likimääräisesti punaisella katkoviivalla. Ilmakuva: Keski-Suomen liiton kuva-arkisto, kuvaus Lentokuva Vallas Oy 2008. 3.1.2. Luonnonympäristö Rakennusten ympärillä hoidettua pihapiiriä. 3.1.3. Suojelukohteet Suunnittelualue sijaitsee Länkipohjan pohjavesialueella, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. 3.1.4. Rakennettu ympäristö Rakennuksia suunnittelualueella on 2 kpl, 1967 valmistunut terveysasemana toiminut rakennus sekä 1997 valmistunut huoltorakennus, jossa toimii vesipumppaamo. ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
SELOSTUS 8 (19) Liikenne suunnittelualueelle on ohjattu kahdesta liittymästä Kauppilantieltä, sekä yhdestä liittymästä Längelmäentieltä. Alue on kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piirissä. 3.1.5. Maanomistus Suunnittelualue koostuu yksityisen omistamasta määräalasta kiinteistöstä 182-463-2-206-M601. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Jämsän kaupungin entisen Längelmäen kunnan alueella on voimassa valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistama Pirkanmaan maakuntakaava. (Liite 2). 4.vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 3.5.2013 (liite 3). Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa lääninhallituksen 7.7.1976 vahvistama asemakaava (liite 4). Rakennusjärjestys Jämsän kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 26.1.2009 1 ja se on astunut voimaan 1.1.2009. Tehdyt selvitykset - 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Toiminnan laatu entisessä Längelmäen kunnan terveysasemarakennuksessa on muuttunut terveydenhuollosta yritystoimintaan, muutetaan käyttötarkoitusmerkintää vastaamaan
SELOSTUS 9 (19) nykyistä toimintaa. Yrittäjällä tarvetta laajentaa toimintaansa tulevaisuudessa, asemakaavalla varmistetaan että yrittäjällä on mahdollisuus tähän jatkossa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen kaavamuutoksen laatimisesta on tehnyt entisen terveysaseman ostanut yrittäjä 29.6.2012 päivätyllä hakemuksella. Tekninen lautakunta päätti kaavoitushankkeen käynnistämisestä 25.10.2012 128 samalla kun se päätti asettaa hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia ovat: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa Vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat Vaikutusalueen yritykset, työntekijät, elinkeinoharjoittajat ja palveluiden käyttäjät Viranomaiset Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Pelastuslaitos Kaupungin hallintokunnat Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Muut osalliset Jämsän Vesi liikelaitos 4.3.2. Vireilletulo
SELOSTUS 10 (19) Jämsän kaupungin tekninen lautakunta päätti kaavoitushankkeen käynnistämisestä 25.10.2012 128, kaavamuutosta on hakenut terveysaseman ostanut yrittäjä. Vireilletulosta kuulutettiin samalla kun kuulutettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta 9.11.2012. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa on ollut nähtävillä 12.11. 25.11.2012 Jämsän kaupungin yhdyskuntatoimessa osoitteessa Seppolantie 10 sekä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.jamsa.fi. Nähtävilläolosta on kuulutettu paikallislehdessä (Jämsän seutu) 9.11.2012 sekä kaupungin verkkosivuilla ja virallisella ilmoitustaululla. Nähtävilläolosta ilmoitettiin kirjeitse suunnittelualueen naapurikiinteistöjen omistajille sekä kaavamuutoksen hakijalle. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä 25.2. 10.3.2013 Jämsän kaupungin yhdyskuntatoimessa osoitteessa Seppolantie 10 sekä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.jamsa.fi. Nähtävilläolosta on kuulutettu paikallislehdessä (Jämsän seutu) 25.2.2013 sekä kaupungin verkkosivuilla ja virallisella ilmoitustaululla. Nähtävilläolosta ilmoitettiin kirjeitse suunnittelualueen naapurikiinteistöjen omistajille sekä kaavamuutoksen hakijalle. Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä 30.8. 30.9.2013 Jämsän kaupungin yhdyskuntatoimessa osoitteessa Seppolantie 10 sekä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.jamsa.fi. Nähtävilläolosta on kuulutettu paikallislehdessä (Jämsän seutu) 30./.2013 sekä kaupungin verkkosivuilla ja virallisella ilmoitustaululla. Nähtävilläolosta ilmoitettiin kirjeitse suunnittelualueen naapurikiinteistöjen omistajille sekä kaavamuutoksen hakijalle. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei ole pidetty. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on turvata yrittäjän mahdollisuudet kehittää yritystoimintaansa ostamassaan kiinteistössä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Luonnoksia on työstetty vain yksi, kaavassa esitetty käyttötarkoitusmerkintää pohjautuu tietoon siihen minkälaista liiketoimintaa yrittäjä harjoittaa. 4.5.2. Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu
SELOSTUS 11 (19) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettiin arvioitavaksi alueen nykytilan mukainen vaihtoehto ja asemakaavan muutoksen mukainen vaihtoehto. Voimassa oleva asemakaava ei mahdollista liiketoiminnan harjoittamista suunnittelualueella, tästä johtuen voidaan katsoa että asemakaavan muuttaminen on perusteltua. 4.5.3. Yleiskaavallinen tarkastelu Alueella on voimassa vuonna 1989 hyväksytty oikeusvaikutukseton Jämsän taajaman yleiskaava. MRL 54 :n mukaan on alueelle, jolle ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään: Asemakaava täyttää yleiskaavan sisältövaatimukset seuraavin perustein: 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Alue sijaitsee taajama-alueella hyvien liikenneyhteyksien ääressä. Tarvittava kunnallistekniikka on jo olemassa. 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Alue rajoittuu olemassa olevaan katuun. Alue on kunnallinen vesi- ja viemäriverkoston piirissä sekä myös sähköverkon piirissä. 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Asemakaavan ensisijainen tarkoitus ei ole varata alueita pysyvään asumiseen. Asemakaavalla varmistetaan liiketoiminnan toimintaedellytykset suunnittelualueella. 4. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Alueen länsireunassa on kevyen liikenteen väylä. Alue on kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piirissä. 5. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön. Kaavalla ei varata alueita asumiseen. Alueen ympäristössä on jonkun verran pysyvää asutusta. Yritystoiminta ei ole sen laatuista että se aiheuttaa merkittävää häiriöitä lähistöllä asuville.
SELOSTUS 12 (19) 6. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kaavalla luodaan edellytykset entisessä terveysasemarakennuksessa toimivalle yritykselle laajentaa toimintaansa halutessaan. 7. Ympäristöhaittojen vähentäminen Ei merkittäviä ympäristöhäiriötä, joita olisi tarpeen kaavamääräyksillä tai merkinnöillä torjua. 8. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Alueella ei ole sellaisia rakennuksia, jotka pitäisi kaavassa suojelumerkinnällä varustaa. Keski-Suomen museolta pyydetään luonnosvaiheessa lausuntoa, jotka ottavat tarkemmin kantaa olemassa olevien rakennusten suojelutarpeeseen. Alueella ei erityisiä maisema- tai luontoarvoja. 9. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaavassa ei ole tarpeen varata alueita virkistyskäyttöön. 4.5.4. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Toimielin Päivämäärä Päätös Tekninen lautakunta 25.10.2012 128 Päättää kaavoitushankkeen käynnistämisestä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville laittamisesta. Tekninen lautakunta 7.2.2013 4 Päättää asettaa asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville laatimisvaiheen kuulemista varten. Tekninen lautakunta 13.6.2013 99 Esittää kaupunginhallitukselle että se asettaisi kaavaehdotuksen nähtäville. Kaupunginhallitus 19.8.2013 200 Päättää asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Kaupunginhallitus 3.2.2014 21 Esittää kaupunginvaltuustolle että se hyväksyisi asemakaavan muutoksen. Kaupunginvaltuusto 3.3.2014 15 Hyväksyy asemakaavan muutoksen. 4.5.5. Mielipiteet ja lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa pyydettiin lausunnot Jämsän kaupungin ympäristölautakunnalta, Jämsän Vesi liikelaitokselta, Keski-Suomen ELY-keskukselta ja Keski-Suomen museolta.
SELOSTUS 13 (19) Lausunnon antoivat Keski-Suomen museo sekä Keski-Suomen ELY-keskus. Keski-Suomen museon lausunto: Länkipohjan terveysasema on arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelema ja se on valmistunut 1967. Rakennusta on uudistettu sisätiloiltaan sekä jonkin verran julkisivuiltaan 1989 arkkitehtitoimisto Laitinen & Mannilan suunnittelemana. Vuoden 1989 muutoskorjaus on heikentänyt ent. terveysasemarakennuksen arkkitehtonisia arvoja. Museo ei esitä että rakennusta merkittäisiin kaavassa suojelumerkinnällä, koska sillä ei ole merkittäviä suojeluarvoja ja sitä aiotaan laajentaa yrityskäyttötarkoitusta varten. Museo esittää tosin että kaavahankkeen toteutuessa rakennuksen laajentamisen suunnittelussa pitäisi 1967 rakennettua lääkäritaloa tutkia enemmän. Vastine Keski-Suomen museon lausuntoon: Lisätään kaavaan määräys, jolla edellytetään museoviranomaisten kuulemista ennen rakennuslupien myöntämistä. Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunto: Kaavaselostuksen kaavaotteisiin on lisättävä määräykset sekä ote 4. vaihemaakuntakaavasta ja määräyksistä. Selostukseen on lisättävä pohjavesialueen tiedot ja rajaus, pohjavesialue sitä koskevine määräyksineen osoitettava kaavakartalla. Kaavaa laadittaessa tulee selvittää rakennuskannan arvot ja onko niitä tarpeen huomioida korttelin lisärakentamisessa. Samalla tulee arvioida kaavan mahdollistaman suurehkon kaksikerroksisen rakennusmassan sopivuutta taajamakuvaan. Keski-Suomen museon luonnosvaiheen lausunto tulee ottaa huomioon ehdotusta valmisteltaessa ja tarvittaessa pidettävä ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. Selostukseen lisättävä yhdistelmäkaava, josta selviää mm. kuinka ajoyhteydet sekä tiedossa olevat matkahuollon palvelut kortteliin on tarkoitus järjestää sekä niiden vaikutukset. Selvitysten perusteella tulee arvioida onko kaava-aluetta tarpeen laajentaa liikennejärjestelyjen vuoksi. KTY-1 kaavamääräys mahdollistaa koko korttelin rakennusoikeuden käyttämisen majoitustoimintaan. Olisi syytä kaavamääräyksessä mainita montako prosenttia saa käyttää majoitustilojen rakentamiseen. Vastine Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntoon: Lisätään kaavaotteisiin määräykset sekä ote 4. vaihemaakuntakaavasta sekä siihen liittyvistä määräyksistä (liite 3).
SELOSTUS 14 (19) Lisätään selostuksen kartta, jossa esitetään suunnittelualueen sijainti suhteessa pohjavesialueeseen (liite 5). Kaavakarttaan lisätään määräys pohjaveden pilaamiskiellosta. Luonnosvaiheessa pyydettiin Keski-Suomen museolta lausuntoa, museo ei ole lausunnossaan esittänyt suojelumerkintää ent. terveysasemarakennukselle. Museo kuitenkin esittää että rakennuksen laajennuksen suunnittelun yhteydessä tulisi vuonna 1967 rakennettua lääkäritaloa tutkia tarkemmin. Tämän johdosta kaavaan on lisätty määräys, joka edellyttää museon kuulemista ennen rakennuslupien myöntämistä alueelle. Selostuksen kohtaan 5.4.3 on lisätty ote ajantasa-asemakaavasta, jossa esitetty kulkuyhteydet suunnittelualueelle. Samaan kohtaan lisätty myös arvio liikennemäärän kasvusta ja sen vaikutuksesta. KTY-1 käyttötarkoitusmerkintään lisätty määräys, joka mahdollistaa enintään 20% käyttämisen kerrosalasta majoitustilojen rakentamiseen. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa pyydettiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta ja Keski- Suomen museolta, jotka molemmat antoivat lausunnon. Keski-Suomen museon lausunto: Keski-Suomen museo on luonnosvaiheen lausunnossaan 27.3.2013 todennut, ettei vuonna 1967 rakennetulla entisellä terveysasemalla ole erityisen merkittäviä rakennushistoriallisia suojeluarvoja, vaikka terveyskeskusrakentamisella aikanaan on ollutkin Längelmäen kunnassa oma paikallinen terveyspalveluiden historiaan kuvastava merkityksensä. Rakennus on kuitenkin siirtynyt jo uudelle omistajalle ja siinä on tehty muutoksia, jotka ovat heikentäneet rakennuksen alkuperäisyyteen liittyviä arvoja. Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen rakennetun kulttuuriympäristön eikä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Vastine Keski-Suomen museon lausuntoon: Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunto: Asemakaava rajautuu Längelmäentiehen (yt 3280). Voimassa olevassa asemakaavassa maantien tiealue on merkitty laajempana kuin lunastettu tiealue on. Asemakaavoja muutettaessa tulee tarkastella ajantasaisuus myös maantien merkintöjen osalta. Voimassa olevassa asemakaavassa LT alue on tarpeettoman
SELOSTUS 15 (19) laaja ja se tulee osoittaa lunastetun tiealueen rajojen mukaisesti. Samalla tulee merkitä myös uusi liittymänpaikka. ELY-keskus on myöntänyt luvan liittymän rakentamiseksi Längelmäentielle KTY-1 korttelin kohdalle, kaupungin tehtyä asemakaavasta poikkeamisen. Liikennejärjestelyt ovat näin ollen kaavaalueella ja sen ympäristössä muuttuneet. Längelmäentien varren linja-autopysäkki on poistettu ja pysäkkimerkki on siirretty Matkahuollon pihaan. Pysäkin paikalle on tehty liittymä, jota bussit käyttävät. Selostusta ja kaavakarttaa tulee liikennejärjestelyjen osalta tarkistaa. Vastine Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntoon: Kaavassa esitetty KTY-1 merkillä varustettu tontti rajataan lunastetun tiealueen mukaan sekä päivitetään selostusta liikennejärjestelyjen osalta. 5. Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue koostuu yhdestä rakentamista sallivasta tontista (KTY-1, Toimitilarakennusten korttelialue). Tontilla sijaitsevan pumppaamorakennuksen ympärille on varattu et-alue (Rakennusala, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitoksia.). 5.1.1. Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 0,46 hehtaaria. Pinta-ala muodostuu kokonaisuudessaan toimitilarakennusten korttelialueesta (KTY-1). Rakennusoikeutta muodostuu 1 383 k-m 2 ja tehokkuuslukuna käytetty 0,3. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet KTY-1 Toimitilarakennusten korttelialue. Alueella saa sijoittaa toimisto- ja kokoustiloja sekä AV-editointiin tarvittavia tiloja. Alueelle saa myös sijoittaa liiketoiminnan kannalta tarpeellisia majoitustiloja. Kerrosalasta enintään 20 % saa käyttää liiketoiminnan kannalta tarpeellisten majoitustilojen rakentamista varten. 5.3.2. Muut alueet -
SELOSTUS 16 (19) 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos mahdollistaa kohtalaisen paljon lisärakentamista alueella, käytetty rakennusoikeus tällä hetkellä n. 330 k-m2, kaavamuutos mahdollistaa reilun 900 k- m2:n lisärakentamisen. Tontin pinta-ala on kuitenkin reilut 4000 m2 ja korkein sallittu kerroskorkeus II, joten lisärakentaminen olisi varmaan mahdollista toteuttaa tarvittaessa. Alue on hyvien liikenneyhteyksien varressa, joten mahdollinen lisärakentamisen ja toiminnan laajentumisen aiheuttama lisääntyvä liikenne ei aiheuttaisi ongelmia. 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Mahdollisen lisärakentamisen yhteydessä jouduttaisiin puustoa kaatamaan ja maansiirtotöitä tekemään, alueella ei ole tosin mitään erityisiä luonto-arvoja, joiden säilyttäminen tulisi turvata. 5.4.3. Vaikutukset liikenteeseen Ei isompia vaikutuksia liikenteeseen. Suunnittelualueeseen rajoittuvat olemassa olevat liikenneväylät ovat hyvässä kunnossa. Yritystoiminnan laajentuessa saattavat liikennemäärät kasvaa vähäisesti riippuen toiminnan laadusta. Liikennemäärän kasvu on arvioitu olevan n. kymmenkunta henkilöautoa ja 2 linja-auto päivässä arkipäivisin (tieto saatu matkahuoltoyrittäjältä), jotka asioivat lähinnä tiloissa toimivassa matkahuollossa. Suunnittelualueelle kulku tapahtuu liittymistä Längelmäentieltä ja Kauppilantieltä. Näkemäalueet Kauppilantien ja Längelmäentien risteyksessä ovat hyvät.
SELOSTUS 17 (19) Kuva 3. Ajantasa-asemakaavalla on esitetty miten kulku suunnittelualueelle tapahtuu. 5.4.4. Vaikutukset pohjavesialueeseen Toiminnan laatu suunnittelualueella ei ole sellaista että se vaarantaisi pohjaveden laatua. 5.4.5. Sosiaaliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset ovat myönteiset, kaava mahdollistaa yritystoiminnan laajentamisen ja voi näin ollen myös synnyttää uusia työpaikkoja. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella tapahtuva yritystoimintaa ei ole laadultaan eikä laajuudeltaan sellaista että se aiheuttaisi merkittävää häiriötä ympäristölle. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset
SELOSTUS 18 (19) Kaavamerkinnät ja määräykset on tehty ympäristöministeriön ohjeiden mukaan. Kuva 4. Asemakaavan merkinnät ja määräykset. 5.7 Nimistö Kaavalla ei nimetä uusia katuja eikä muita alueita. 6. Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteuttaminen ei vaadi lisäpanostuksia kunnallistekniikkaan. Yrittäjä voi aloittaa alueella lisärakentamisen kun kaava on saanut lainvoiman ja muut tarpeelliset luvat on myönnetty. 6.2 Toteutuksen seuranta
SELOSTUS 19 (19) Alueen rakennuskannan osalta valvonta kuuluu Jämsän kaupungin rakennusvalvonnalle. Jämsässä Kaavoittaja: Eino Ruhanen maankäyttöpäällikkö 7. Liitteet
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 182 Jämsä Täyttämispvm 04.03.2014 Kaavan nimi Länkipohjan asemakaavan muutos korttelissa 29 (ent. terveysasema) Hyväksymispvm 03.03.2014 Ehdotuspvm 19.08.2013 Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm 09.11.2012 Hyväksymispykälä 15 Kunnan kaavatunnus 182-01-219 Generoitu kaavatunnus 182V030314A15 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,4611 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,4611 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0,4611 100,0 1383 0,30 0,0000 79 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä -0,4345-1304 C yhteensä K yhteensä 0,4611 100,0 1383 0,30 0,4611 1383 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä -0,0266 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0,4611 100,0 1383 0,30 0,0000 79 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä -0,4345-1304 YS -0,4345-1304 C yhteensä K yhteensä 0,4611 100,0 1383 0,30 0,4611 1383 KTY-1 0,4611 100,0 1383 0,30 0,4611 1383 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä -0,0266 LT -0,0266 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
LIITE 28.5.2013
LIITE 28.5.2013 Liite 2. Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta sekä suunnittelualuetta koskevasta aluevarausmerkinnästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajauksella.
LIITE 28.5.2013 Liite 3. Ote 4.vaihemaakuntakaavasta, jonka maakuntavaltuusto on hyväksynyt 3.5.2013 sekä suunnittelualuetta koskevasta aluevarausmerkinnästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella rajauksella.
LIITE 28.5.2013 Liite 4. Ote ajantasa-asemakaavasta sekä suunnittelualuetta koskevasta käyttötarkoitusmerkinnästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella rajauksella.
Liite 5. S.talo Suunnittelualue Länkipohjan pohjavesialue (Luokka I, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) sssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss sssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss Terv.k. sssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss sssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss sssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss sssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss sssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss sssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss sssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss sssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss sssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss ssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss ssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss ssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss ssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss ssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss ssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss ssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss ssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss ssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss ssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss ssssssssssssssssssssssssssssssssssssssssss ssssssssssssssssssssssssssssssssssssss ssssssssssssssssssssssssssssssssssss sssssssssssssssssssssssssssssssss sssssssssssssssssssssssssssssss ssssssssssssssssssssssssssss sssssssssssssssssssssssssss sssssssssssssssssssssssss sssssssssssssssssssssss ssssssssssssssssssssss ssssssssssssssssssss sssssssssssssssssss ssssssssssssssss ssssssssssssss Lakkomäki ssssssssss sssss s Länkipohjantie Hiukkaan kylätie Längelmäentie Petsamontie Kauppilantie 1:1 500 Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08 Seuratie Haantie