KAAVASELOSTUS / / /

Transkriptio

1 KAAVASELOSTUS / / / Suunnittelualue Koskentie Sävelkuja 174. JÄMSÄN KAUPUNKI Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08 ASEMAKAAVAN SELOSTUS KOSKIEN JÄMSÄN KAUPUNGISSA SIJEITSEVAN 1. KAUPUNGINOSAN OSAN KORTTELIN 8 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN ASEMAKAAVAKARTTAA PÄIVÄTTY

2 KAAVASELOSTUS 2 (11) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.kaupunginosan osan korttelin 8 asemakaavan muutos. Kaavan päiväys Kaavan laatija Osoite Eino Ruhanen, maankäyttöpäällikkö Jämsän kaupunki / Yhdyskuntatoimi / Kaavoitus Seppolantie Jämsä Puhelin Kaavan vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Aloite suunnittelualueen maanomistajalta, vireilletulosta ilmoitettu vuoden 2010 kaavoituskatsauksessa. Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Jämsässä Seppolan taajamassa rajautuen lännessä Koskentiehen, pohjoisessa puistoalueeseen, idässä Säterintiehen sekä etelässä osittain Sävelkujaan.

3 KAAVASELOSTUS 3 (11) Kuva 1. Suunnittelualueen sijaintikartta, likimääräinen sijainti osoitettu punaisella rajauksella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1. kaupunginosan osan korttelin 8 asemakaavan muutos. Tarkoitus ajan tasaistaa kaava että se sallii yhdelle tontille kulmakerrostalon rakentamisen, samalla tarkistetaan toisen tontin kaavaa, jotta se vastaisi toteutunutta rakentamista.

4 KAAVASELOSTUS 4 (11) 1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan sisältö Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Yleiskaavallinen tarkastelu ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Ympäristön häiriötekijät Vaikutukset liikenteeseen Kaavamerkinnät ja määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttamisen ajoitus LIITTEET... 11

5 KAAVASELOSTUS 5 (11) 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4.1 ja 4.2 Asemakaavan seurantalomake Ote muuttuvasta kaavasta Havainnekuva suoritetun liikennelaskennan tulokset 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tekninen lautakunta käsitteli kaavaluonnosta Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutosalueella on esitetty käyttötarkoitukseksi Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutos ei aiheuta tarvetta rakentaa uutta kunnallistekniikkaa. Myös tarvittavat katuyhteydet ovat olemassa. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee tiiviisti rakennetulla alueella. Kaava-alueen toiselle tontille on valmistunut uusi IV-kerroksinen kerrostalo Myös alueen eteläpuolella on kerrostalo. Maasto on muuten tasaista poislukien Koskentien varressa olevaa pengerrystä Luonnonympäristö Suunnittelualueella kaksi rakennettua pihapiiriä, jolla toisella jonkun verran isoa puustoa. Alueen pohjoispuolella pieni puistoalue, jossa istutuksia. Ei merkittäviä ympäristöarvoja Rakennettu ympäristö Alueella yksi 1954 valmistunut omakotitalo sekä 2011 valmistunut kerrostalo ja siihen liittyvät autokatokset.

6 KAAVASELOSTUS 6 (11) Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Suojelukohteet Alue on kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Alueelle kulku tapahtuu Sävelkujan kautta. Ei tiedossa olevia suojelukohteita Ympäristön häiriötekijät 3.2 Suunnittelutilanne Liikenteen aiheuttama melu Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kaavat Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan ja se on tullut lainvoimaiseksi Jämsän taajamayleiskaavan on Jämsän kaupunginvaltuusto hyväksynyt Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Suunnittelualueella on voimassa Ympäristöministeriön vahvistama asemakaava. Muut suunnitelmat Jämsän keskustan kehittämissuunnitelma on valmistunut (Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy, Sito -yhtiöt ja Tuomas Santasalo Oy). Tutkimuksen kohteena olivat kaupunkirakenne, liikenne sekä kauppa ja palvelut. Rakennusjärjestys Jämsän kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on astunut voimaan ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Vireilletulosta ilmoitettu vuoden 2010 kaavoituskatsauksessa, jonka tekninen lautakunta hyväksynyt.

7 KAAVASELOSTUS 7 (11) 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Yleisesti Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaavan muutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Suunnittelun osallisia ovat: vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat Keski-Suomen liitto Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen museo kaupungin hallintokunnat Aloite tullut suunnittelualueen yhdeltä maanomistajalta, vireilletulo ilmoitettu vuoden 2010 kaavoituskatsauksessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen asetettavaksi julkisesti nähtäville , sillä lisäyksellä että otetaan mukaan tontti, johon uusi kerrostalo rakennettu. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä Mielipiteet ja lausunnot Luonnosvaiheessa pyydettiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Ympäristölautakunnalta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta sekä Jämsän Vesi liikelaitokselta. Lausunnon on antanut Keski-Suomen ELY-keskus. ELY-keskus tuo lausunnossaan esille Jämsän keskustan yleiskaavallisen tilanteen. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa vaan 1989 hyväksytty oikeusvaikutukseton yleiskaava. Keskusta-alueella on kuitenkin tehty ja on tekeillä merkittäviä rakennushankkeita, jotka vaatisivat laajemman yleiskaavallisen tarkasteluun. Tilanteeseen on tulossa parannus, Jämsän keskustan sekä Jämsänkosken taajaman yleiskaavan työstäminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2012 aikana. Lausunnossaan ELY-keskus edelleen vaatii että kaavan selostusasiakirjoihin tulisi lisätä kaupunkikuvallinen tarkastelu vähintään Koskentien itäpuolelta. Myös liikennemäärät ja liikenteen aiheuttama melu tulisi selvittää vähintään Siltakadun ja Koskentien osalta ja lisätä kaavaan tarpeelliset melunsuojausta koskevat

8 KAAVASELOSTUS 8 (11) määräykset. Myös olemassa olevien rakennusten purkaminen tulee selvittää ja perustella. Luonnosvaiheessa ei ole esitetty kirjallisia tai suullisia mielipiteitä Viranomaisyhteistyö Viranomaisilta pyydetään tarvittaessa lausunnot luonnosvaiheessa sekä tarvittaessa ehdotusvaiheessa. Tarvittaessa käydään viranomaisneuvotteluja. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kaavoituksen tavoitteena on: Tavoitteena muuttaa kaavaa siten että se sallii kulmakerrostalon rakentamisen, varataan myös alue paikoitusta varten. Samalla tarkistetaan kaavaa yhden tontin osalta, jotta se vastaisi toteutunutta rakentamista. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettiin arvioitavaksi nykyisen tilanteen säilyttävä vaihtoehto ja asemakaavan muutoksen mukainen vaihtoehto sekä arvioitavaksi täyttääkö asemakaavan muutos yleiskaavan sisältövaatimukset. Nykyisen asemakaavan säilyttäminen vaikeuttaisi alueella lisärakentamisen. 4.5 Yleiskaavallinen tarkastelu Suunnittelualueella on voimassa oleva asemakaava. Alueella on voimassa vuonna 1989 hyväksytty oikeusvaikutukseton Jämsän taajamayleiskaava. MRL 54 :n mukaan on alueelle, jolle ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Asemakaavan muutos täyttää yleiskaavan sisältövaatimukset seuraavin perustein: 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaava-alue sijaitsee kaupunkikeskustassa ja liittyy kiinteästi olemassa olevaan katuverkostoon. Suunnittelualueen eteläpuolella sekä sen sisällä on myös kerrostaloja, joten tontin mahdollinen rakentuminen täydentää olemassa olevaa rakennuskantaa luonnollisella tavalla. Keskustan kehittämissuunnitelmassa alue on osoitettu uudelle keskusta asutukselle. Kehittämissuunnitelma kuvaa kaupungin tahtotilaa keskustan kehittämisessä. Ratkaisu on taajamarakennetta tiivistävä. 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö

9 KAAVASELOSTUS 9 (11) Alueen rakentuminen hyödyntää ja liittyy oleviin keskustarakenteisiin. Toteuttaminen ei vaadi uutta kunnallistekniikan rakentamista. 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Palvelut sijaitsevat alueen välittömässä läheisyydessä Jämsän keskustassa. 4. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Keskusta-alueella tulee kannustaa ja luoda edellytykset tiiviiseen rakentamiseen palveluiden läheisyyteen. Tarvittavat liikenneyhteydet sekä energia-, vesi- ja jätevesiverkostot ovat jo olemassa. Lisärakentaminen ei vaaranna ympäristö- ja luontoarvoja, koska tällaisia merkittäviä arvoja ei alueella ole. 5. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön. Alueelle tulossa kerrostaloja keskustan palveluiden ääreen hyvien liikenneyhteyksien varteen. 6. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kaavamuutos ei vaikuta kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. 7. Ympäristöhaittojen vähentäminen Kaavamuutoksen toteutuminen ei aiheuta merkittäviä ympäristöhaittoja. 8. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Mahdollisen uuden kerrostalon alta jouduttaisiin purkamaan alueella sijaitsevan omakotitalon. Uusi kerrostalo muuttaisi merkittävästi nykyistä maisemaa, mutta täydentää hyvällä tavalla jo alueen kerrostalorakentamista. 9. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaavamuutoksella ei vähennetä virkistysalueita. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Tontin 5 osalta muutetaan rakennusaloja siten että sallitaan kulmakerrostalon rakentamisen sekä varataan rakennusala autojen säilytyspaikalle. Tontilla 6

10 KAAVASELOSTUS 10 (11) Mitoitus 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet tarkistetaan rakennusaloja vastaamaan jo valmistunutta kerrostaloa, autokatoksia sekä muita paikoitusalueita. Molempien tonttien osalta korotetaan kerroslukua. Kerrosluku vastaa tontin 6 toteutunutta rakentumista. Kaavamuutoksen kokonaispinta-ala on m 2, joka on kokonaisuudessaan AK aluetta. Rakennusoikeutta kaavamuutosalueelle tulee yhteensä k-m 2. AK Asuinkerrostalojen korttelialue. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Uuden kerrostalon toteutuessa joudutaan alueella sijaitseva omakotitalo purkamaan. Alue sijaitsee keskusta-alueella ja sekä suunnittelualueen sisällä että sen ympärillä on rakennettu kerrostaloja, joten on luontevaa että myös suunnittelualueen toinen tontti varataan myös kerrostalorakentamiseen Ympäristön häiriötekijät Merkittävin ympäristön häiriötekijä alueella on liikenteen aiheuttama melu, johtuen siitä että kaava-alue sijaitsee keskusta-alueella, jossa liikenne on vilkasta. Koskentien ja Siltakadun risteyksessä on suoritettu liikennelaskenta , tulokset esitetty liitteissä 4.1 ja 4.2. Aamuaikaan välisenä aikana risteyksen kokonaisliikennemäärä oli 1 233, josta raskasta liikennettä oli 59 ajoneuvoa (4,8 %). Iltapäivällä välisenä aikana kokonaisliikennemäärä oli yhteensä ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus oli 50 (2,1 %). Koskentien nopeusrajoitus on 40 km/h ja Siltakadun 50 km/h. Alhaisten nopeusrajoitusten ansiosta voidaan olettaa ettei ajoneuvojen aiheuttama rengasmelu ole mitenkään häiritsevä. Suunnittelualueen tontin numero viiden Koskentien puoleiselle rakennusalan rajalle on lisätty määräys talon rakenteiden äänieristyvyydestä. Tontin Siltakadun puolelle ei ole tarpeen tätä määräystä laittaa, koska rakennusalan rajasta Siltakadun reunaan on matkaa noin 40 metriä ja siinä välissä on puistoalue istutuksineen, jotka omalta osaltaan myös vaimentavat melua. Kerrostalon toteutuessa kaavan rakennusalan mukaan l-muotoisena se tulee vaimentamaan merkittävästi sisäpihalle kantautuvaa melua.

11 KAAVASELOSTUS 11 (11) Vaikutukset liikenteeseen Sävelkujalla ja Säterintiellä autoliikenne kasvaisi uusien kerrostalon myötä. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on tehty ympäristöministeriön ohjeiden mukaan. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen ajoitus Uuden kerrostalon rakentaminen voidaan aloittaa kun kaavamuutos on saanut lainvoiman arviolta kesällä Rakentaminen edellyttää rakennusluvan myöntämistä. Osa Säterintiestä ja Sävelkuja on saneerattu kesällä 2011 Jämsässä JÄMSÄNKAUPUNKI Kaavoittaja: Eino Ruhanen maankäyttöpäällikkö 7. LIITTEET

12 !! 8( 8(( "#$ %&31&'(( ,& * /72/10-& "#$12341"1"22-4 "#$1"1# /-4/1264 "* / /14 #* 9 ")*")*$)"" A! :;; ;< E; ; B A B "#$1)"1">2 $=*)$*$)") H A;BG A F@F AB F A;BG 9@ A B)53C)$ N I N X ;I@; ()53C)$"))5)3"2) OPQROSTOOPOQTUO A BI@; AJB!; A@KB' OPVO )5#) AB < A I@; LM@B!; <! A@K LM@B ' 42) WUO : F H 9 Y E Z E; ( ;I@; A BI@; AJB!; A@KBI@; < A LM@B!; < A@K LM@B N ( [\]^ `a

13

14 &4489'()*'+,''('),-' 12 &4489 & !""# $ &4489 '(.' 63 & ' %# & & & & & & &4489 : &4489

15 1:1 000 Liite 2. Ote alueen ajantasa-asemakaavasta

16 LIITE 1 (1) Liite 3. Havainnekuva tontti 5.

17 Liite 4.1 Liikennelaskennan tulokset Jämsän Koskentien ja Siltakadun risteyksessä. Päivämäärä: Aikaväli: Koskentie SIltakatu SIltakatu Kaavamuutoksen suunnittelualue Koskentie entie

18 Liite 4.2 Liikennelaskennan tulokset Jämsän Koskentien ja Siltakadun risteyksessä. Päivämäärä: Aikaväli: Koskentie SIltakatu SIltakatu Kaavamuutoksen suunnittelualue Koskentie