JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018

2016 2016 Kuva: Virolahden bunkkerimuseo, Virolahden kunnan kuva-arkisto 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018

1 Sisällysluettelo 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELU Suunnitelmien yleiset perusteet ja kehitysnäkymät Kunnanjohtajan katsaus Virolahti -strategia Toiminnan organisointi Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Kuntakonserni 2...8...9..14....16..16 2. TALOUSARVION SITOVUUSTASOT 17 3. KÄYTTÖTALOUS KUNNAN TALOUSARVIOSSA Kuntastrategian mukainen tavoitebudjetti. 18 Yleishallinnon toimiala 19 Sosiaali- ja terveystoimen toimiala...39 Sivistystoimen toimiala...54 Teknisen toimen toimiala...72 Käyttötalouden budjettiyhteenveto...92 4. TULOSLASKELMA....93 5. RAHOITUSLASKELMA....94 6. INVESTOINTIOSA. 95 Liitetiedot: Henkilöstösuunnitelma ja kirjanpidon nimistö..98

2 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT SUUNNITELMIEN YLEISET PERUSTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT Talousarvion yleisperustelut kansantalouden ja kuntatalouden sekä alueellisen ja oman kunnan kehityksen näkökulmasta Yleinen talouskehitys Suomen bruttokansantuote supistui jo kolmatta vuotta peräkkäin negatiivisen talouskasvun ollessa viime vuonna 0,4 %. Syyskuun katsauksessaan valtiovarainministeriö ennakoi kuluvalle vuodelle lähes nollakasvua (0,2 %) ja 1,3 %:n kasvua vuodelle 2016. Talousnäkymät ovat epävarmoja ja viime vuosina tulevan vuoden ennusteet ovat olleet liian optimistisia. Esimerkiksi vuoden 2014 syksyllä Valtionvarainministeriö (VM) ennakoi kuluvalle vuodelle 1,2 %:n kasvua. Myös ennustelaitosten näkemyksissä on viime vuosien tapaan kohtuullisen suuria eroja. Esimerkiksi Nordea ennakoi syyskuussa kuluvana vuonna BKT:n heikkenevän 0,3 % ja ensi vuoden kasvun jäävän vaatimattomaan 0,5 %:iin. Lähivuosien näkymät Suomen talouden kehitykselle ovat joka tapauksessa melko synkät. VM:n ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan v. 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. BKT:n määrä jää yhä 3,6 % pienemmäksi kuin vuonna 2008. Työllisyyskehitys on ollut vuoden 2015 aikana heikkoa. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Ansiotaso nousee ennusteperiodin aikana hitaasti. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,1 % ja seuraavina kahtena vuotena ansiotason ennustetaan nousevan 1,2 %. Viennin kehitys on ollut vaisua myös kuluvan vuoden alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Talouskasvu jääneekin seuraavina parina vuotena kilpailijamaitamme hitaammaksi ja työttömyysaste pysyy varsin korkealla tasolla. Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Keskipitkällä aikavälillä talouden käytettävissä oleviin resursseihin perustuva potentiaalisen tuotannon kasvu jää alle yhden prosentin. Tulevaisuuden näkymiä heikentää lisäksi yksityisten investointien heikko taso. Vuonna 2015 kasvua on ainoastaan maa- ja vesirakennusinvestoinneissa. T&K-investoinnit vähenevät noin viisi prosenttia edellisestä vuodesta. Yksityiset investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 2 %. Kansainvälisen talouden näkymiä heikentävät Kiinan ja Venäjän talouksien heikot kasvunäkymät. Toisaalta Suomelle tärkeistä kauppakumppaneista esimerkiksi Yhdysvaltojen, Saksan ja Ruotsin näkymät ovat parempia. Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on edelleen kasvua tukevaa. Lyhyet korot pysyvät hyvin alhaisina ja kolmen kuukauden euribor-koron vuosikeskiarvoksi vuodelle 2017 ennustetaan 0,2 %. Kymmenen vuoden korkotaso pysyy myös alhaisena, ollen 1,2 % ennustehorisontin viimeisenä vuotena. Euron dollarikurssin arvioidaan heikkenevän noin 10 % vuoteen 2017 mennessä, mikä tukee viennin hintakilpailukykyä dollaria maksuvaluuttana käyttävillä markkinoilla. Kuntatalouden tila ja yleiset kehitysnäkymät Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvästi alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Viime vuonna alijäämä oli 7 miljardia euroa, mikä on 3,3 % BKT:sta ylitäen jo 3 prosentin viitearvon. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa kuormittaa jatkuvasti väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu.

3 Kuntatalouden näkymät ovat varsin haasteelliset valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen vuoksi. Tulokehityksen heikentyessä ja palvelujen kysynnän kasvaessa kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitämiseksi vakaana tarvitaan tiukan menokurin ja veronkorotusten lisäksi muita toimenpiteitä. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. Myös maan hallitus on herännyt kuntien ahdinkoon. Kuitenkin hallituksen asettama tavoite vähentää kuntien tehtäviä noin miljardilla eurolla näyttää epärealistiselta. Toteutuessaan sote-uudistus vaikuttaisi kuntien tehtäviin ja rahoitukseen merkittävästi. Tämä aiheuttaisi muun muassa henkilöstö- ja kiinteistöjärjestelyineen huomattavasti työtä ja haasteita kuntien organisaatioiden sopeuttamiseksi jäljelle jäävien tehtävien mukaiseksi. Ansiotuloverotuksen perusteisiin päätettiin vuodelle 2016 tehdä lähinnä kuntien verotuloja vähentäviä muutoksia. Kuntien verotulot vähenevät muutosten seurauksena arviolta 218 miljoonalla eurolla. Suurin merkitys on työtulovähennyksen kasvattamisella. Kiinteistöverorajojen muutokset eivät itsessään vaikuta kuntien verotulokertymiin ilman kuntien omia päätöksiä. Kuntien yhteisöverotuoton ennakoidaan pienentyvän 258 miljoonaa euroa kuntien jako-osuuden väliaikaisen viiden prosenttiyksikön korotuksen päättyessä ensi vuonna. Näillä oletuksilla kuntien verotulojen ennakoidaan pienentyvän keskimäärin 0,6 % vuonna 2016. Väestökehitys alueellisesti ja omassa kunnassa Kaakkois-Suomen väestö ikääntyy ja vähenee. Vuoden 2014 väestötietojen mukaan väestö väheni kaikissa seutukunnissa tosin Lappeenrannassa oltiin suunnilleen edellisvuoden tasolla. Muutos oli suurta, väki väheni noin 500 henkilöllä sekä Kouvolan, Kotka-Haminan että Imatran seuduilla. Ikärakenteella tulee olemaan suuri vaikutus taloudelliseen aktiivisuuteen maakunnissa. Jo tällä hetkellä sekä taloudellinen että väestöllinen huoltosuhde ovat koko maan keskiarvoa heikompia. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan sekä Virolahden että Miehikkälän kuntien väestökehitys on seuraavina vuosikymmeninä tasaisesti aleneva. Ennusteen mukaan vuonna 2020 Virolahden väkiluku on 3 287 ja Miehikkälän väkiluku olisi 1 976. Vuonna 2040 Virolahden väkiluku olisi 3 068 ja Miehikkälän 1 743. Tilastokeskuksen mukaan Virolahden väestön ikärakenne muodostui vuoden 2014 lopussa seuraavasti: 0 14-vuotiaiden osuus väestöstä oli 14,1 %, 15 64-vuotiaiden osuus 59,1 % ja 65 vuotta täyttäneiden osuus 26,8 %. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä oli 31.12.2012 33,6 %. Tilastokeskuksen mukaan Miehikkälän väestö jakautui ikärakenteen mukaisesti seuraavasti vuonna 2014: 0 14-vuotiaiden osuus väestöstä oli 12,0 %, 15 64-vuotiaiden osuus väestöstä 56,2 % ja 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on 31,7 %. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä oli 31.12.2012 40,6 %. Työllisyystilanne alueellisesti ja omassa kunnassa Syyskuun lopun tilanteessa työttömien työnhakijoiden määrä oli lisääntynyt Kymenlaaksossa 6,2 % vuoden takaisesta Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan. Kaakkois-Suomessa oli työttömiä työnhakijoita yhteensä 21 294 (edellisenä vuonna 20 042). Työttömistä lomautettuja oli noin 6 % eli 1 383 henkilöä. Koko maassa työhallinnon työnvälitystilaston mukaisia työttömiä oli syyskuun lopussa 7,3 % enemmän kuin vuosi sitten syyskuussa. Työttömyys on kasvanut lähes kaikissa Kaakkois-Suomen kunnissa. Nuorten työttömien määrä on kasvanut Kotka-Haminan seudulla 9 % vuodentakaisesta. Tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömyys kasvaa selvästi kokonaistyöttömyyttä nopeammin. Kaakkois-Suomessa vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli syyskuun lopussa 6 878, noin 17 % vuodentakaista enemmän. Tämä vastaa 33 % kaikista työttömistä. Lisäys on Kaakkois-Suomessa kuitenkin pienempi kuin koko maan keskiarvo, joka on yli 22 %.

Avoimien työpaikkojen määrä vähentyi koko maakunnassa, Kouvolan seudulla 2,4 % ja Kotka- Haminan seudulla peräti 24,0 %. Kotka-Haminan seudulla avoimia työpaikkoja oli syyskuun lopussa 313. Kuluvan vuoden aikana avoimia työpaikkoja on ollut erityisesti myyntineuvottelijoille, puhelinmyyjille, toimisto- ja laitossiivoojille mutta myös mm. myyjille sekä henkilökohtaisille avustajille. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Virolahdella ja Miehikkälässä työttömyysaste oli syyskuun lopun tilanteessa Kaakkois-Suomen keskiarvoa alhaisempi. Virolahdella työttömyysaste oli 11,7 % ja Miehikkälässä 12,8 %. Kotka-Haminan seutukunnalla työttömyysaste oli yhteensä 17,4 %, jota kasvatti Kotkan 19,4 %:n työttömyysaste. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli ELY-keskuksen syyskuun työllisyyskatsauksen mukaan 12,8 % työvoimasta. Kaakkois-Suomen työttömien määrän odotetaan kasvavan lähiaikoina. Vaikka taloustilanne paranisikin, se ei näy heti työttömyysluvuissa. Kuluttajien alhainen luottamus talous- ja työllisyystilanteeseen vauhdittaa heikkenevää kehitystä. Taloustaantuman tuomaa työttömyyden kasvua on hillinnyt Kaakkois-Suomessa mm. Venäjältä tuleva ostos- ja muu matkailu sekä tie- ja liikerakentaminen. Vaikka nämä edelleenkin vaikuttavat Kaakkois-Suomen tilanteeseen positiivisesti, niiden työttömyyttä alentava vaikutus on vähentynyt. Työttömien määrä kasvanee koko Kymenlaaksossa. Väkiluvun pienentyminen ja työttömyyden lisääntyminen ovat kuntatalouden kannalta suurimmat uhkatekijät niin Virolahdella kuin Miehikkälässäkin. Elinkeinotoiminnan kehitys alueellisesti ja omassa kunnassa Kaakkois-Suomen elinkeinorakenne on viime vuosina ollut muutosten kourissa. Alueella on panostettu etenkin kauppaan ja matkailuun. Yleinen taloustilanne ja Venäjän talousongelmat heijastuvat kuitenkin alueella vahvasti. Kesällä 2015 tehdyn EK:n kyselyn mukaan suhdannetilanne Kaakkois-Suomessa on hieman viime kevättä valoisampi, vaikkakin odotukset ovat edelleen tavanomaista heikompia. Kehittämishankkeisiin ja investointeihin panostaminen on edelleen varovaista. Kaakkois-Suomessa perustettiin Tilastokeskuksen mukaan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana uusia yrityksiä 11 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän (koko maa - 8 %). Kaakkois-Suomen rajavartioston valvomilla rajanylityspaikoilla liikennemäärät ovat edelleen laskussa edellisvuosiin verrattuna. Venäjän talouskasvun hidastuminen ja ruplan kurssin heikentyminen ovat näkyneet matkailijamäärissä. Matkailijoiden viipymisaika Suomessa on lyhentynyt ja rahan käyttö matkustajaa kohden on laskenut. Tax free -myynti onkin laskenut rajusti kuluvan vuoden aikana. Talouspakotteiden vaikutus suoraan yrityksiin on voimakkaampaa kuin vuosi sitten. Meneillään olevan kriisin suunnan ennustaminen on vaikeaa, koska Venäjän nykytilanne sisältää paljon epävarmuustekijöitä. Merkkejä tilanteen nopeasta paranemisesta ei näy. Vaikka rajaliikenteen hiljentyminen jatkunee loppuvuonna, pidemmällä aikavälillä itärajan ylitysten odotetaan lähtevän kasvuun. Rajanylityspaikoilla on tehty laajennus- ja parannustöitä, joilla taataan rajan vetävyys noin pariksi kymmeneksi vuodeksi. Myös suunnitteilla olevissa kaupan alan investoinneissa on mahdollisuus niiden nopeaan käynnistämiseen. Kaakkois-Suomessa useat kaupanalan hankkeet ovatkin olleet pysähdyksissä. Tulevaisuudessa ostosmatkailun rinnalle kehittynee yhä enemmän luonto- ja hyvinvointimatkailua. Tavoitteena on etsiä uusia markkinoita ja matkailijaryhmiä Keski-Euroopasta ja tuotteistaa tarjonta vastaamaan uusien matkailijaryhmien tarpeita. 4 Vaikka kokonaisuudessaan teollisuuden näkymät ovat varovaiset, metsäteollisuuden suhteen ollaan luottavaisia. Ala on uudistumassa, ja viime vuosina Kaakkois-Suomessa on investoitu biotalouteen (mm. Lappeenrannan ja Sunilan biojalostamot). Logistiikka-alan tilanne näyttäytyy puolestaan edelleen melko vaisuna. SKAL kuljetusbarometrin alueellisessa vertailussa Kaakkois-Suomessa alan liikevaihto on alkuvuonna kehittynyt heikoimmin koko maassa. Myös rakennusalan suhdannenäkymät ovat pysyneet heikkoina etenkin Kymenlaaksossa. Kymenlaakson asuntorakentaminen on pysähdyksissä. Korjausrakentaminen pitää jonkin verran rakentamisen volyymiä yllä. Alkutuotanto on edelleen tärkeä elinkeino alueella, vaikka rakennemuutos jatkuukin vahvana. Maatilojen määrän ennakoidaan edelleen vähenevän vuosittain noin sadalla. Samalla viljely- ja eläintilojen yksikkökoot ovat voimakkaassa kasvussa. Maito- ja sikataloudessa Venäjäpakotteiden vaikutus on entisestään pahentanut maatilojen tilannetta.

Uusia avauksiakin on nähty. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Aalto-yliopisto, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Cursor ovat käynnistäneet hankkeen, jonka tavoitteena on rakentaa Kotkan- Haminan seudulle 3D-valmistuksen innovaatio- ja osaamiskeskus. Innovaatiokeskus tuo esille ja jakaa alan tietoa, yhdistää tutkimus-, koulutus- ja yritysmaailmantarpeet sekä löytää ratkaisut niiden toteuttamiselle. Keskus vastaa 3D-tulostuksen tuomiin mahdollisuuksiin uuden liiketoiminnan synnyttäjänä ja palvelujen tuottajana. Sijainti, hyvät liikenneyhteydet ja logistiikan kehittäminen on Kaakkois-Suomen suurimpia vahvuuksia. Pidemmällä aikavälillä uskotaan Pohjoisen kasvukäytävän luomiin mahdollisuuksiin. Vuonna 2018 valmistuva Vaalimaa Hamina-moottoritie muodostaa moottoritieosuuden Vaalimaalta aina Helsinkiin ja Turkuun saakka. Venäjällä rakenteilla oleva Pietari Torfjanovka-moottoritie lisää entisestään Vaalimaan rajanylitysliikennettä ja Venäläisten matkailijoiden määrää. Rakenteilla ja suunnitteilla olevien kauppakeskuksen ja muiden vireillä olevien hankkeiden odotetaan tuovan Vaalimaalle lähivuosina noin 700 uutta työpaikkaa. Vaalimaan alueen kehityksen ja uusien työpaikkojen odotetaan vaikuttavan positiivisesti alueen elinvoimaan sekä työllisyys- ja väestökehitykseen. Suunnittelukaudelle ajoittuvat oman kunnan kehittämishankkeet Virolahden kunnan tulevan suunnittelukauden investointiohjelma on erittäin raskas. Bruttoinvestoinnit tarkastelujaksolla ovat yhteensä 11,3 milj. ja nettoinvestoinnit 9,4 milj.. Suunnittelukauden suurin yksittäinen investointi on Villinrannan palvelukeskuksen yhteyteen kaavailtu tehostetun palveluasumisen yksikkö (2,0 milj. ), jonka rakentaminen alkoi kuluvan vuoden syksyllä. Suunnittelukauden muita suuria investointeja ovat Vaalimaan alueen kehittäminen sekä Hurpun matkailualueen infran rakentaminen. Vaalimaan alueen kaupallisten hankkeiden toteutumisen tahdissa rakennettavan infran osuus suunnittelukauden bruttoinvestoinneista on noin 3,5 milj.. Talousarvio 2016, taloussuunnitelma 2017-2018 Kunnanhallitus on kokouksessaan 24.8.2015 antanut talousarvion ja suunnitelman laadintaohjeet. Ohjeiden mukaisesti palkkoihin on laskettu 0,8 %:in korotus ja palvelujen ostoihin välttämätön, palvelusopimusten mukainen korotus. Muut toimintamenot on budjetoitu kuluvan vuoden talousarvion mukaisesti. Toimintatuloihin on arvioitu realistiset korotukset verrattuna kuluvan vuoden budjettilukuihin. Palkkamenoperusteiset sivukulut on laskettu Kevan ja viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti käyttäen laskentaperusteena 22,49 %:a. Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut on laskettu Kuntien eläkevakuutuksen budjetointiohjeen mukaisesti ja ne on kohdistettu kaikkien toimialojen osalta yleishallintoon. Näitä menoja ei ole sisällytetty kuntien kesken jaettaviin toimintakustannuksiin. Talousarvioasetelma, toiminnalliset tavoitteet ja määrärahojen sitovuustaso Kuntalain 110 :n mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarviossa vertailutietoina esitetään vuoden 2014 tilinpäätöksen luvut sekä vuoden 2015 talousarvio. Vuoden 2015 vertailutiedoissa eivät näy lisätalousarvioon kirjatut luvut. Talousarvion luvut sisältävät, vuoden 2015 talousarvion tapaan, budjetoidut sisäiset vyörytykset. Vyörytettävät sisäiset erät sisältävät ennalta sovituilla perusteilla lasketut sisäiset vuokrat sekä sisäiset talous- ja henkilöstöhallinnon kustannukset. Talous- ja henkilöstöhallinnon nettomenot jaetaan kuntien kesken edellisen vuoden asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Kuntien maksuosuudet näistä kustannuksista vyörytetään kunnan sisällä. Taloushallinnon kustannukset on jaettu kirjanpidon eri kustannuspaikoille niille vuonna 2014 kirjattujen ostolaskujen lukumäärien suhteessa. Henkilöstöhallinnon kustannukset on vastaavasti kohdistettu eri kustannuspaikoille vuoden 2014 palkkahallinnon kustannuspaikkojen osoittamien henkilömäärien suhteessa siten, että ne on muutettu henkilötyövuosiksi. Henkilöstöhallinnon vyörytettävästä määrästä on ensin vähennetty arvioitu työkustannus kokouspalkkioiden maksusta, joka on kohdistettu suoraan kustannuspaikoille. 5

Isäntäkuntamallin vuoksi isäntäkunnan toiselle kunnalle järjestämän palvelun osalta vyörytysperusteet on noudettu isäntäkunnan kirjanpidosta ja palkanlaskennasta (kustannuspaikan tosite- ja henkilöstömäärät). Sisäiset vuokrat (sis. sähkö- ja lämmityskustannukset ym.) on kohdistettu kustannuspakoille käytettyjen tilojen neliöiden mukaan. Sisäisten erien kirjaukset tehdään tilikauden lopussa, ennen tilinpäätöstä. Toimielinten määrärahojen lisäksi talousarviossa esitetään määrä-, laatu- ja taloudellisuus-tavoitteet siitä, mitä määrärahoilla tilivuoden aikana on tarkoitus saada aikaan. Talousarvion määrärahat on varattu sadan euron tarkkuudella. Valtuusto hyväksyy esitetyt tavoitteet ja määrärahat toimielin (lautakunta)-tasolla niin, että toimintatulojen ja menojen nettomäärä on sitova. Toimielimiä / lautakuntia sitovat katteet on esitetty yhteenvetona omassa kappaleessaan. Investointien osalta sitovuustaso on määritelty hankekohtaisesti arvioiduksi nettomäärärahaksi. 6 Taloussuunnitelma 2017 2018 Taloussuunnitelmia vuosille 2017 ja 2018 ei ole budjetoitu erikseen, vaan niiden toimintatulot ja - menot on arvioitu alustavasti olevan samat kuin vuonna 2016. Investointiohjelma on laadittu vuosittain koko suunnitelmakaudelle 2016 2018. Verotulot 2016 Virolahden kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: Virolahden veroprosentit: 2015 2016 Kunnallisvero-% 20,0 20,0 Kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistövero 1,10 1,20 Vakituisen asunnon kv. 0,45 0,50 Muun rakennuksen kv. 1,05 1,10 Voimalaitoksen kv. 2,80 2,80 Yleishyöd.yht.kv. 0,00 0,00 Virolahden kokonaisverotulokertymä kasvaa Kuntaliiton ennusteen mukaan ensi vuonna noin 0,4 % Kuntaliiton vuoden takaiseen kuluvan vuoden ennusteeseen verrattuna. Kunnallisverokertymä kuitenkin pienenee arvion mukaan 1,8 % vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Yhteisöverojen tuoton Kuntaliitto ennustaa puolestaan kasvavan 9,5 %. Vuonna 2016 kiinteistöverojen kertymän arvioidaan kasvavan 9,7 % kunnanvaltuuston 16.11.2015 hyväksymien kiinteistöveroprosenttien korotusten vaikutuksesta. Vuoden 2015 viimeiseen verotuloennusteeseen ja talousarviomuutokset sisältävään budjettiin verrattuna verotulot kuitenkin pienentyisivät ensi vuonna keskimäärin 1,6 % (174 700 ). Vuosille 2015 2016 budjetoitujen verojen vertailutaulukko: TA 2015 TA 2016 Muutos % Kunnallisvero 8 826 000 8 669 000-157 000-1,8 Yhteisövero 984 000 1 077 000 93 000 9,5 Kiinteistövero 1 072 000 1 176 300 104 300 9,7 Yhteensä 10 882 000 10 922 300 40 300 0,4

7 Valtionosuudet 2016 Valtionosuudet on varattu talousarvioon Kuntaliiton marraskuussa tekemien laskelmien mukaisesti. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksien ennustetaan kasvavan noin 6,5 % vuoden 2015 talousarvioon nähden ja olevan noin 9,6 M. Edelliseen sisältyvän verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen ennustetaan pienentyvän 4,0 % ja olevan 2,2 M. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien on talousarviossa ennakoitu pienentyvän 159 000 euroa (muutos positiivinen, kyseessä negatiivinen erä, joka sisältää kunnan rahoitusosuuden), mutta Kuntaliitto ei ole tehnyt ennustelaskelmia ja kyseessä on vuoden 2015 valtionosuuspäätöksen perusteella tehty arvio. Lopulliset valtionosuudet tarkentuvat vasta vuoden vaihteessa kunnalle toimitettavien vuoden 2016 valtionosuuspäätöksien myötä. Kaiken kaikkiaan valtionosuudet kasvaisivat talousarvion mukaan kuluvan vuoden talousarvioon nähden noin 747 000 euroa (8,9 %). Vuoden 2015 Valtiovarainministeriön maksatuspäätökseen nähden ensi vuonna valtionosuudet kasvaisivat noin 587 000 eurolla (6,8 %). Käyttötalous, tuloslaskelma Talousarvion käyttötalousosaan merkityt toimintatulot ovat 0,7 % pienemmät verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon. Toimintamenot on arvioitu 0,4 % suuremmiksi kuin kuluvana vuonna. Näillä toimintatuloilla ja -menoilla toimintakate heikkenee 0,8 % kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. Tuloslaskelman budjetoitu vuosikate ennen poistoja on 586 100 ylijäämäinen ja poistojen jälkeen tilikauden tulos on 476 300 alijäämäinen. Rahoituslaskelma ja lainamäärä Talousarvion investointiosaan on vuodelle 2016 merkitty investointimenoja 3 999 000 (nettomenot). Näiden investointimenojen kattamiseen tarvitaan tulorahoituksen lisäksi lainaa. Rahoituslaskelmaosaan on investointimenoja varten merkitty talousarviolainaa 4 500 000. Lähteet: Kaakkois-Suomen Ely- Keskus, Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2015, https://www.elykeskus.fi/documents/10191/7941471/tyollisyyskatsaus+9_15.pdf/d1136e52-1a74-41f9-9918-b6d0911ca12d Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2015, http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/2465/alueelliset_kehitysnakymat_syksy_2015.pdf Valtionvarainministeriö, taloudellinen katsaus syksy 2015, http:// vm.fi/dms-portlet/document/387292 Kuntien verotulojen ennustaminen: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/verotus/verotulojenennustaminen/sivut/default.aspx Kuntien väkilukuja: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/sivut/ind.aspx?ind=8002&th=800&pos=312 Tilastokeskuksen väestöennuste: http://193.166.171.75/dialog/varval.asp?ma=020_vaenn_tau_102&ti=v%e4est%f6ennuste+2012+i%e4n+ja+sukupuolen+mukaan+alueittain+2 012+%2D+2040&path=../Database/StatFin/vrm/vaenn/&lang=3&multilang=fi

8 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kunnat lähtevät budjettivuoteen 2016 tilanteessa, jossa Suomen talouden taantuma on jatkunut jo kahdeksatta vuotta. Kaakonkulmalla talouden näkymiä synkistää erityisesti Venäjän ja länsimaiden poliittisten suhteiden kiristyminen ja siitä seurannut pakotteiden ja vastapakotteiden asettaminen sekä ruplan kurssin heikkeneminen. Virolahdella kehitys on parin viime vuoden aikana näkynyt venäläismatkailijoiden määrän vähentymisenä, ostosmatkailuun tukeutuvien yritysten liikevaihdon supistumisena sekä lisääntyneenä työttömyytenä. Venäjän tilanne on vaikuttanut myös Vaalimaan alueen kaupallisen rakentamisen investointeihin. Jokunen hanke on peruuntunut kokonaan, jokunen on niin sanotusti holdissa ja loput hankkeista ovat alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna viivästyneet. Kunnan on kuitenkin osaltaan varauduttava siihen, että käänteen ennemmin tai myöhemmin tapahtuessa meillä on valmiudet hankkeiden toteuttamiseen ripeälläkin aikataululla. Kunnan taloudessa tämä konkretisoituu selkeimmin lähivuosien raskaassa investointiohjelmassa, jota toteutetaan yksityisten investointien etenemisen tahdissa. Kunnan kannalta erittäin iso investointi on myös Villinrannan palvelukeskuksen peruskorjaushanke. Hankkeeseen liittyen Virolahden vuodeosasto lakkautetaan Kaakon kaksikon vanhuspalvelujen suunnitelman mukaisesti ensi vuoden aikana ja ympärivuorokautiset palvelut järjestetään kustannustehokkaasti ajanmukaiseksi saneerattavassa Villinrannan palvelukeskuksessa lyhyt- ja pitkäaikaisena asumispalveluna. Palvelu-uudistuksen rinnalla kehitetään samanaikaisesti ikääntyneiden ennaltaehkäiseviä, kuntouttavia ja kotiin annettavia palveluja. +++ Varautuminen raskaan investointiohjelman toteuttamiseen edellyttää varautumista myös velanottoon. Konsernitasolla samoja paineita tuo pula vuokra-asunnoista. Vuokra-asuntorakentamisen alueella investointipaineita pyritään mahdollisuuksien mukaan helpottamaan saamalla liikkeelle yksityisiä rakennushankkeita. Asuntopulan taustalla on kesällä 2015 käynnistynyt Hamina Vaalimaa-moottoritieosuuden rakentaminen. Rakennustyön on määrä olla valmis maaliskuussa 2018 ja se työllistää enimmillään noin 700 tienrakentajaa. Vuokraasuntojen kysynnän on aihetta uskoa pysyvän vahvana myös jatkossa, kun Vaalimaan kaupallisen rakentamisen hankkeet etenevät. Myönteisiä piristysruiskeita paikallistalouteen tuovat myös syksyllä Vaahterikon teollisuusalueella käynnistyneet Haminan Energia Oy:n biokaasulaitos sekä Rudus Oy:n betoniasema. Samoin Klamilaan on virinnyt ja viriämässä uutta yritystoimintaa. +++ Ennusteen mukaan Virolahden kunnan verotulot kasvavat kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna ensi vuonna kiinteistöveroprosenttien tarkistuksen ansiosta 0,4 prosentilla vajaaseen 11 miljoonaan euroon. Valtionosuuksien kohdalla kasvun puolestaan arvioidaan olevan jopa liki 9 prosentin luokkaa ja lopputuleman noin 9,2 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen puolestaan ennakoidaan supistuvan 0,7 prosentilla vajaaseen 9,1 miljoonaan euroon. Talousarviota laadittaessa on pidetty kiinni tiukasta kulukurista. Nettomenojen ennakoidaan kasvavan vuoden 2015 talousarvioon verrattuna kaikilla toimialoilla varsin maltillisesti. Sosiaali- ja terveystoimessa kasvuprosentti on 0,9, sivistystoimessa 0,7 ja teknisessä toimessa 0,4. Maltillisen menokehityksen ja ennen muuta valtionosuuksien reippaan kasvun ansiosta vuosikatteen arvioidaan olevan ensi vuonna 586.100 euroa. Poistojen jälkeen tilikauden tuloksen ennakoidaan päätyvän -476.300 euroon. Virolahdella 7.12.2015 Osmo Havuaho, kunnanjohtaja

9 VIROLAHTI -STRATEGIA 2016-2019 Virolahti-strategia 2012 2017 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 18.6.2012. Päätöksessään valtuusto edellytti, että strategian toteutumista seurataan vuosittain tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä ja strategiaa päivitetään aina vuodella eteenpäin talousarvion valmisteluprosessiin liittyen. Virolahti-strategian päivittäminen vuosille 2016 2020 käynnistettiin 24.9.2015 Bunkkerimuseolla järjestetyssä valtuustoseminaarissa ja työtä jatkettiin 26.10.2015 pidetyssä valtuuston iltakoulussa. Sen jälkeen strategian valmistelu jatkui virkamiestyönä. Valtuusto hyväksyi prosessin tuloksena syntyneen Virolahti-strategian 2016 2020 kokouksessaan 16.11.2015. 1. Palvelustrategian tarkoitus Kunnalla on lainsäädännön nojalla palvelujen järjestämisvastuu kunnalle kuuluvista palveluista sekä muista kunnan järjestettäväkseen ottamista palveluista. Palvelut rahoitetaan pääsääntöisesti verovaroin (ml. valtionosuudet) ja osin asiakasmaksuin. Palvelustrategian laatimisessa on kysymys kunnan palvelujen saatavuuden turvaamisessa pidemmällä, yli valtuustokauden yltävällä aikavälillä. Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten ja millä resursseilla kunta selviää palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten mukanaan tuomista haasteista. Suomen Kuntaliiton suosituksen mukaan kuntien tulisi laatia linjaukset palvelujen järjestämisestä noin kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Virolahti-strategian päivityksessä tarkastelujaksoksi on kuitenkin otettu vuodet 2016 2020. Aikarajauksen perusteena on se, että yleisestä käytännöstä poiketen Virolahti-strategiassa pyritään mahdollisimman suureen konkreettisuuteen. Samoin valittua aikarajausta puoltaa se, että niin nykyisestä taloussuhdanteesta ja eurokriisistä kuin muun muassa sote -uudistuksen avoimista kysymyksistäkin johtuen ennustaminen kymmenen vuoden päähän on mahdotonta. Viideksi vuodeksi tehtävää strategiaa päivitetään kuitenkin vuosittain. 2. Palvelustrategian lähtökohdat 2.1. Virolahden kunnan menestystekijät ja mahdollisuudet Virolahden kunnan menestystekijöitä ja mahdollisuuksia analysoitiin 18. tammikuuta 2012 pidetyssä valtuustoseminaarissa tehdyssä ryhmätyössä. Samassa yhteydessä arvioitiin myös kunnan kehittämiseen vaikuttavia haasteita ja uhkia. Aiheesta ryhmätöinä tehdyissä SWOT -analyyseissä keskeisimmiksi menestystekijöiksi ja mahdollisuuksiksi nousivat: - kunnan sijainti rajan läheisyydessä E18-kasvukäytävällä (ryhmätöissä lll/iii mainintaa) - yksimielisyys kunnallisessa päätöksenteossa (lll) - työpaikkaomavaraisuus (lll) - infra: hyvät maantieliikenneyhteydet, vesi- ja viemäriverkosto, maakaasu (ll) - tonttitarjonta: Pajulahti ja Klamila (ll) - kiviteollisuus (l) - Kaakon kaksikko -yhteistyö (l) - kalankasvatus ja -jalostus (l) - rajanylitysliikennettä palvelevan yritystoiminnan kehittyminen (lll) - tuulivoima- ja biokaasulaitoshankkeet (lll) - luontomatkailun kehittyminen (lll) - moottoritiehankkeen toteutuminen (ll) - viisumivapaus (l)

10 Suurimpina haasteina ja uhkina valtuutetut puolestaan pitivät seuraavia seikkoja: - epäedullinen ikärakenne ja väestön väheneminen (ll) - infra: huonot tietoliikenneyhteydet, heikkokuntoiset paikallistiet (ll) - riippuvuus rajanylitysliikenteen sujuvuudesta (l) - velan määrä (l) - henkilöstön saatavuus (l) - laitoshoidon purku (l) - maahanmuuttajien kouluttaminen (l) - yksipuolinen elinkeinorakenne (l) - Kaakon kaksikko -yhteistyö (l) - valtion kuntatalouteen vaikuttavat toimenpiteet (lll) - Venäjän poliittinen epävarmuus (l) - korkotason olennainen nousu (l) - erikoissairaanhoidon kustannukset (l). 2.2. Toiminta-ajatus, arvot ja visio Virolahden kunnan palvelustrategian kuten minkä tahansa organisaation strategian perustana ovat toiminta-ajatus, arvot ja visio. Toiminta-ajatuksessa kiteytyy Virolahden kunnan missio, sen olemassaolon perustarkoitus. Arvot puolestaan muodostavat organisaatiokulttuurin perustan ja ovat asioita, joita kunnan toiminnassa pidetään tärkeimpinä ja joista ei tingitä. Ja viimeiseltään visio on kuva realistisesti tavoiteltavissa olevasta tulevaisuudesta, johon halutaan kulkea sekä tahtotila, johon halutaan yhdessä panostaa. Toiminta-ajatuksen, arvojen ja vision hahmottamisen kautta päästään strategiaan. Strategia kertoo kuinka toiminta-ajatuksen pohjalta, perusarvoja noudattaen edetään kohti visiota. Näin ollen strategia asettaa suuntaviivat ja kehykset, jotka ohjaavat operatiivista toimintaa ja prosesseja. Samoin strategia määrittää organisaation ydinosaamisen sekä sen kriittiset menestystekijät ja kilpailuedut. Toiminta-ajatus Virolahden kunta tarjoaa asukkailleen kustannustehokkaasti hyvät peruspalvelut sekä turvallisen elämän puitteet viihtyisässä ympäristössä ja luo edellytyksiä yritystoiminnan monipuoliselle kehittämiselle alueen historiaa, luonnonvaroja, merta ja rajanylitysliikennettä hyödyntäen. Arvot Asukas- ja asiakaslähtöisyys: Kaikessa toiminnassa arvostetaan niin kunnan asukkaiden kuin asiakkaidenkin tarpeita ja tavoitteita. Asukas- ja asiakaslähtöisyys koskee sekä asukkaille ja asiakkaille tarjottavia palveluja että organisaation sisäisiä palveluja. Suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja tasa-arvo: Kaiken toiminnan perustana on toisten ajatusten arvostaminen, eri mielipiteiden yhtäläinen kuunteleminen, ihmisten tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja hyvä kohtelu sekä erilaisuuden ymmärtäminen. Luovuus ja innovatiivisuus: Kaikessa toiminnassa pyritään edistämän uusien asioiden ja ideoiden tuottamista, nopeaa omaksumista ja käyttöönottoa. Kumppanuus ja yhteisöllisyys: Kunta toimii yhteistyöhakuisesti ja pyrkii aktiivisesti rakentamaan kaikkia osapuolia hyödyttäviä avoimia yhteistyö- ja kumppanuussuhteita. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus: Toiminnan taloudellisuutta, tehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta pyritään koko ajan parantamaan. Kestävä kehitys: Kaikkea toimintaa arvioitaessa ja kehitettäessä otetaan huomioon kestävän taloudenpidon rinnalla myös ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat. Kestävän kehityksen periaatteiden huomioimisessa olennaista on myös historiallisen ja kulttuurisen perinnön vaaliminen että monikulttuurisuuden kunnioittaminen.

11 Visio Valtuustoseminaarissa 24. syyskuuta 2015 Virolahden kunnan keskeisimpinä menestystekijöinä ja mahdollisuuksina pidettiin kunnan sijaintiin ja elinkeinotoiminnan kehittämispotentiaaliin liittyviä tekijöitä. Sloganiksi tuloksen voi kiteyttää vaikkapa seuraavasti: Virolahti antoisa ankkuripaikka meren rannalla, valtakunnan rajalla. Epiteetillä antoisa viitataan alueen vetovoimatekijöihin eli siihen, että Virolahdella on ainutlaatuista annettavaa niin asukkailleen kuin kunnassa toimiville yrityksillekin. Tasokkaan, luonnonläheisen asumisen (ml. vapaa-ajanasuminen) mahdollisuudet yleensä ja Virolahden merellisyys erityisesti ovat keskeisiä tekijöitä, puhutaanpa sitten kunnan sisäisestä ja ulkoisesta markkinoinnista tai vaikkapa matkailuelinkeinojen kehittämisestä. Monimuotoisen, puhtaan luonnon ja omintakeisen rikkaan historian varaan elinkeinopolitiikkaa rakennetaan useimmissa, josko ei kaikissakin Virolahden kaltaisissa maalaiskunnissa. Vertaistensa joukossa Virolahdella on kuitenkin elinkeinotoimen katsannosta yksi ylivertainen kilpailuetu: Vaalimaan rajanylityspaikka. Virolahden kunnan kannalta rajanylityspaikan merkitys on jo sinällään erittäin suuri. Rajavartiosto ja tulli työllistävät Virolahdella runsaat 300 henkilöä, mikä kunnan koko ammatissa toimivan väestön määrään (1.518 henkeä 31.12.2012) suhteutettuna vastaa liki 20 prosentin osuutta. Välittömän merkityksen lisäksi Vaalimaan rajanylityspaikalla on elinkeinotoimen kannalta myös valtava välillinen merkitys. Vuonna 2013 Vaalimaalla kirjattiin lähes 3,6 miljoonaa rajanylitystä. Vuoden 2014 aikana rajanylitysliikenne on kaikilla itärajan rajanylityspaikoilla vähentynyt, mutta yleisesti odotetaan liikennemäärien kääntyvän jo 2016 vuoden aikana kasvuun. Se avaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia alueen yritystoiminnan kehittämiseen. Vaalimaan Shopping Center Oy:n työt ovat olleet keskeytyksissä, mutta niiden odotetaan lähtevän uudelleen käyntiin vuoden 2016 aikana. Alueella on vireillä myös muita isoja kaupallisen rakentamisen hankkeita. Zsar outletin I-vaiheelle on myönnetty rakennuslupa lokakuussa 2015. I- vaiheen markkinointi on edennyt hyvin, ja siksi voidaan odottaa töiden käynnistyvän jo syksyllä 2016. Apollo-Rakenne Oy:n 60.800 kerrosneliömetriä käsittävä kauppakeskushankkeen mahdollistamiseksi valmistuu asemakaava vuoden 2016 alkupuolella. Vaalimaalla on myös muita, pienempiä hankkeita. Kaikkiaan Vaalimaan alueelle on näillä näkymin syntymässä tarkastelujakson aikana 1.000 1.500 uutta kaupallisten- ja palvelualojen työpaikkaa. Kehittymisen kannalta on tärkeää, että alueen kaupallisen rakennusoikeuden määrää pystytään nostamaan nykyisestä 100.000 kerrosneliömetristä 300.000 kerrosneliömetriin. Tämä vaatii vaikuttamista kaavoituksen kaikilla tasoilla. Vaalimaan lisäksi paljon potentiaalia matkailutoimen kehittämiseen liittyy myös Klamilan sataman ja Hurpun alueisiin. Vaalimaata lukuun ottamatta matkailutoimen kokonaisuuteen ei tässä yhteydessä kuitenkaan paneuduta tarkemmin, sillä Virolahden kunnan kulttuuri- ja matkailutoimen osalta on laadittu oma erillinen strategiansa. Elinkeinotoimen muiden osa-alueiden suhteen suurimmat odotukset bioenergian hyödyntämiseen. Marraskuussa 2015 Haminan Energia Oy ottaa käyttöön biokaasulaitoksen Vaahterikon yritysalueella. Hankkeen kustannusarvio on lähes viisi miljoonaa. Biokaasulaitoksen odotukset ovat hyvät, ja alueelle odotetaan sen laajennusta. Tuulivoimarakentamisen osalta niin Vaahterikon Oravakorven alueen kuin Harvajanniemenkin alueen hankkeet ovat puolustusvoimien kielteisen kannan vuoksi vastatuulessa. Niiden toteutuminen on hyvin epätodennäköistä ainakin lähivuosien aikana. Perinteisistä elinkeinoista maa- ja metsätalouden, kalankasvatuksen sekä kiviteollisuuden suhteellinen merkitys vähenee muiden toimialojen kehittyessä. Niiden absoluuttinen rooli pysyy kuitenkin edelleen huomattavana. On selvää, että edellä visioitujen hankkeiden toteutuminen merkitsee satojen uusien työpaikkojen syntymistä. Se puolestaan asettaa omia haasteita muun muassa riittävän asunto- ja tonttitarjonnan

varmistamiselle sekä kunnallisten palvelujen kehittämiselle. Ensin mainitun asiakokonaisuuden kannalta merellinen, lähellä Virojoen taajaman palveluja oleva Pajulahden asuntoalue sekä Lapinvuoren vuokrarivitalokohteen suunnittelun käynnistyminen ovat ensimmäisiä vastauksia isoon haasteeseen Kunnallisten palvelujen kehittämisessä lähiajan suurin yksittäinen kysymys on vastata kasvavaan vanhusten palveluasumisen tarpeeseen. Hankkeen suunnittelu käynnistettiin syksyllä 2014 ja investointiohjelmassa 2,6 miljoonaa euroa maksavan hankkeen toteuttaminen on ajoitettu vuosille 2015 2016. Kaikille sektoreille ja kaikelle palvelutuotannolle yhteisen kehittämishaasteen asettaa nopeasti kasvava venäjää äidinkielenään puhuvien kuntalaisten määrä. Tämä edellyttää myös erityisen huomion kiinnittämistä maahanmuuttajien kotouttamiseen paikkakunnalle. Kotouttamista toteutetaan yhteistyössä seudullisten maahanmuuttajapalvelujen kanssa. Näin avattuna sloganista voidaan johtaa Virolahden kunnan visio 2020: Virolahti on vireä, kasvava ja kansainvälistyvä rajakunta. Se tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön sekä hyvät palvelut ja houkuttelee alueelle koko ajan uutta yritystoimintaa. 12 3. Nykytila, skenaario ja tavoitetila 2020 Visio on konkretisoitavissa selkeästi mitattavissa olevaksi tavoitetilaksi Virolahdesta vuonna 2020. Asetettuja tavoitteita on syytä suhteuttaa niin nykytilaan kuin historiatietoihin perustuviin skenaarioihinkin, jotta tuonnempana voidaan arvioida tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Seuraavassa tarkastelun kohteeksi on otettu muutamia selkeästi mitattavissa olevia, vision toteutumiseen olennaisesti liittyviä tekijöitä. Toiminnalliset tavoitteet Väestöennuste Väestön kielijakauma Elinkeinoelämän rakenne Mittarit Ennuste I Ennuste II Tavoite 2020 Ikärakenne 31.12.2014: 0 19 v 639 20 64 v 1 849 65 74 v 495 yli 75 v 416 yht. 3 399 Suomi 3197(94,06%) Venäjä 158 (4,65 %) Muut 44 (1, 29 %) Yht. 3 399 Tilastokesk:n enn. 2015 (2010): 646 1 845 502 421 3 414 2012: Yritystoimip. määrä 306 Työpaikkojen määrä 1425 alkutuotanto 169 jalostus 150 palvelut 1090 tuntem. toimiala 16 Tilastokesk:n enn 2020 (2010): 654 1 727 547 438 3 366 Virolahden kunta: 670 2090 515 424 3699 (+300/8,8%/2014) Suomi 3357 (90,75%) Venäjä 261 (7,06%) Muut 81 (2,19%) Yht. 3699 Tavoite 2020: Yritystp. määrä 395 Työpaikkojen määrä 2425; alkutuotanto 150 jalostus 255 palvelut 2000 tuntematon toimiala 20

13 4. Toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi Tavoitetilaa kohti pyrittäessä tarvitaan konkreettisia osatavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Palvelustrategian näkökulmasta kokonaisuutta on silloin aiheellista tarkastella erikseen resurssien eli kuntatalouden ja tuotosten eli kunnallisten palvelujen näkökulmasta. Palvelutuotannon osalta on syytä tarkastella edelleen erikseen niitä seikkoja, joilla edistetään tavoitetilan saavuttamista ja niitä tekijöitä, joilla vastataan palvelukysynnän muutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin. 4.1 Kunnan talous Valtuuston kesäkuussa 2012 hyväksymässä strategiassa Virolahden kunnan taloudenpidossa tavoitteeksi asetettiin vuosikatteen nouseva trendi niin, että tarkastelujakson lopussa vuosikate on 1,5 miljoonan euron tasoa. Osapuilleen samaan tavoitetasoon valtuusto päätyi myös 24. syyskuuta 2015 pitämässään seminaarissa. Tavoite on haasteellinen, eikä siihen ylletä tarkastelujaksolla ilman väestönkasvua ja merkittäviä kertaeriä. Keinoja kestävän talousperustan saavuttamiseksi ovat tiukan menokurin lisäksi aktiivinen elinkeino- ja asuntopolitiikka sekä tontti- ja asuntotarjonnan monipuolistaminen. Elinkeinopoliittisista hankkeista keskeisimpiä ovat: - Vaalimaan alueen hyödyntäminen ja jatkokehittäminen (kaavoitus) - Klamilan sataman alueen hyödyntäminen (asuminen, matkailu, kalatalous, yritystoiminta) - Hurpun alueen matkailullinen hyödyntäminen (kaavoitus + operaattorin hankkiminen) - Bunkkerimuseon alueen kehittäminen Elinkeinopoliittisen aktiivisuuden ja tiukan menokurin lisäksi taloudenpidolle asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös rakenteellisia muutoksia palvelutuotannossa. Ilman niitä näköpiirissä on kuntatalouden kriisiytyminen. Rakenteellisten muutosten edellytyksenä on kuitenkin se, että Kaakon kaksikko -yhteistyötä Miehikkälän kunnan kanssa onnistutaan syventämään tarkoituksenmukaisella tavalla. Kunnallisveroprosentin korottamisesta pyritään mahdollisuuksien mukaan pidättäytymään. Kiinteistöverotuksessa sekä taksoissa tavoitetasona on olla maakunnan keskiarvon tuntumassa. Valtionosuuksien osalta palvelustrategiaa laadittaessa lähtökohtaolettamuksena on, että vuonna 2016 ne ovat valtiovarainministeriön ennakoimat 8,4 miljoonaa euroa. Oletuksena on, että valtionosuusleikkaukset jatkuvat myös tulevina vuosina. Virolahdella valtionosuuksien ennakoidaan myönteisen väestökehityksen ansiosta säilyvän tarkastelujaksolla vuoden 2016 tasolla. Vaalimaan myönteisen kehityksen edellytysten luominen edellyttää kunnalta mittavia investointeja infrastruktuuriin. Lyhyellä aikavälillä se merkitsee lisävelan ottamista. 4.2. Kunnalliset palvelut Strategiset toimenpiteet palvelutoiminnassa on esitelty toimialojen kohdalla.

14 TOIMINNAN ORGANISOINTI Virolahden kansalaiskunta Virolahden kunnan hallinnosta vastaa Virolahden kunnanvaltuusto ja hallitus. Virolahden kansalaiskunta keskittyy sille lain mukaan kuuluviin hallintotehtäviin ja edunvalvontaan, kunnan elinvoiman edistämiseen ja palvelutuotannon kokonaisohjaukseen. Kunnan päätöksenteko- ja kokousmenettelyistä säädetään Kaakon kaksikon hallintosäännössä. Lisäksi toimintaa ohjaavat seuraavat johtosäännöt ja ohjeet: valtuusto työjärjestys luottamushenkilöiden palkkiosääntö sisäisen valvonnan ohje konserniohje hankintaohje laskutus- ja perintäohje tiedonhallinnan toimintasääntö tietoturvaohjeet henkilöstöpoliittiset ohjeet Isäntäkuntamalli Kaakon kaksikossa Virolahden ja Miehikkälän kunnat ovat organisoineet yhteisen palvelutoiminnan ns. isäntäkuntamallilla valtuustojen 18.6.2007 hyväksymän yhteistyösopimuksen mukaisesti. Sopimusta on päivitetty 19.12.2011. Sopimuksen mukaan Miehikkälän kunta järjestää yhteisen palvelualueen sosiaali- ja terveyspalvelut Virolahden kunta järjestää alueen sivistys- ja teknisen toimen palvelut sekä ns. tukipalvelut molemmille kunnille. Alueen ympäristönsuojelu- ja maaseutupalveluita hallinnoi Haminan kaupunki ja pelastustoimesta vastaa Kotkan kaupunki. Elinkeinopalveluita tuottaa Cursor Oy. Talousarvion budjetointi Kaakon kaksikossa Talousarvion käyttötalousosassa kunnan omat toiminnot ovat yleishallinnossa ja yhteiset toimialoittain niin, että järjestävä kunta budjetoi toimialan kaikki tulot ja menot. Tuloihin sisältyy toisen kunnan osuus nettomenoista. Toimialojen välisissä kustannuksissa jakoperusteena käytetään kuntien asukaslukuja, milloin helposti sovellettavaa muuta jakoperustetta ei ole. Tukipalveluiden (talous- ja henkilöstöhallinto, ruokapalvelut sekä tietohallinto) menot kohdistetaan Kaakon kaksikon kansalaiskunnille, muille toimialoille ja ulkopuolisille käyttäjille. Jakosuhde hallinnollisten kustannusten jaossa Miehikkälän ja Virolahden kuntien kesken perustuu asukaslukuun 31.12.2014: Virolahden kunta, asukasluku 3399 eli 61,6 % osuus kuluista Miehikkälän kunta, asukasluku 2123 eli 38,4 % osuus kuluista Jakoperustetta käytetään, milloin parempaa jakoperustetta ei ole käytettävissä.

15 Cursor Oy (elinkeinopalveluiden tuottaja) Miehikkälä KV KH Virolahti KV KH Sosiaali- ja terveyslau takunta So siaali- ja terveystoim i Tekn inen ltk Rakenn usltk Sivistysltk Tekninen toimi Sivistystoimi Tu kipalvelut Yhteinen palveluiden käyttöalue MIEHIKKÄLÄ VIROLAHTI VALTUUSTO VALTUUSTO PALVELUOHJAUS TYÖRYHMÄ TARKASTUS- LAUTAKUNTA KUNNAN- HALLITUS KUNNAN- HALLITUS TARKASTUS- LAUTAKUNTA KUNNAN- JOHTAJA HENKILÖSTÖ- JAOSTO KUNNAN- JOHTAJA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYS LTK SIVISTYS LTK TEKNINEN LTK RAKENNUS LTK HAMINAN YMPÄRISTÖ LTK SOSIAALI JA TERVEYS PALVELUT Sosiaalija terveysjohtaja TEKNISET JA YMPÄRISTÖ PALVELUT Tekninen johtaja SIVISTYS PALVELUT Sivistystoimenjohtaja KANSALAIS- KUNTA Kunnan- Johtaja Yleishallinto Elinkeinotoimi Matkailu Museotoimi TUKI PALVELUT Hallintoja henkilöstöjohtaja KANSALAIS- KUNTA Kunnan- Johtaja Yleishallinto Elinkeinotoimi Matkailu Museotoimi

16 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessaan tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Talousarvion toteutumista seurataan kolmannesvuosittain osavuosikatsauksilla. Henkilöstöraportoinnilla seurataan henkilöstön tilaa, osaamista ja toimenpiteitä työolosuhteiden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Sisäisen valvonnan tehostamiseksi molemmissa kunnissa kunnanhallitukset ovat 9.6.2014 hyväksyneet sisäisen valvonnan toimenpidelistan, jonka mukaisten toimenpiteiden keskeisistä havainnoista toimialajohtajat raportoivat lautakunnille osavuosikatsausten ja toimintakertomuksen yhteydessä. Kunnanhallitus nimesi 4.2.2013 31, keskuudestaan sisäisiksi luottamushenkilötarkastajiksi vv. 2013-2016 Sisko Ukkola - Parosen ja Aira Paavolan. Sisäisen tarkastuksen toimenpideohjelma tullaan suunnittelemaan kunnanjohtajan ja talouspäällikön valmistelemana. KUNTAKONSERNI Kunnanvaltuusto määrittelee omistajapolitiikan ja hyväksyy konserniohjeen. Konserni tarkoittaa kahden tai useamman juridisesti yhtenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa yhdellä yhteisöillä (emoyhteisö) on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta muihin konserniin kuuluviin yhteisöihin (tytäryhteisöt). Virolahden kunnalla on konsernisuhteen nojalla määräämisvalta kohdeyhteisöissä, jotka täyttävät seuraavat ehdot: * kunnalla on enemmän, kuin puolet kohdeyhteisön kaikkien osakkaiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen tai siihen verrattavaan sääntöön tai muuhun sopimukseen; * kunnalla on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyhteisön hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus perustuu samoihin seikkoihin, kuin edellisessä kohdassa tarkoitettu äänten enemmistö. Kunnan konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kunnan tavoitteiden mukaisesti. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöistä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Kuntakonsernin tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt osaksi kunnan johtamista. Samalla tavoitteena on toteuttaa kunnan visio. Kunnanhallitus johtaa kuntakonsernia. Kunnanhallitus nimeää edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin sekä antaa ohjeet kokouksissa kuntaa edustaville henkilöille kunnan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallitus seuraa kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista sekä vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä.

17 2. TALOUSARVION SITOVUUSTASOT YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA 2016 Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto Sitovuus N/B Netto Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Toimintakate Tarkastuslautakunta Toimintakate N 19 19 Kunnanvaltuusto Toimintakate N 28 28 Kunnnanhalitus Toimintakate N 1 585 3 671 2 086 Sosiaali- ja terv toimi Toimintakate N 12 282 12 282 Sivistystoimi Toimintakate N 4 549 6 918 2 369 Tekninen toimi Toimintakate N 964 5 331 4 367 Rakennuslautakunta Toimintakate N 153 409 256 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B 10 922 Valtionosuudet B 9 189 Korkotulot B 2 Muut rahoitustulot B 233 Korkomenot B 179 Muut rahoitusmenot B 1 Satunnaiset erät B INVESTOINTIOSA Investoinnit yhteensä N* 3 999 4 069 70 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset B Antolainasaamisten vähennykset B 3 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 4 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys B 953 Lyhytaikaisten lainojen muutos N Oman pääoman muutokset B Vaikutus maksuvalmiuteen 137 TALOUSARVION LOPPUSUMMA 33 997 33 997 N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = bruttomääräraha/-tuloarvio Sitov uustaso käy ttötalousosassa on toimielin siten, että toimintatulojen ja -menojen nettomäärä on sitov a. *) Inv estointien osalta sitov uustaso on määritelty hankekohtaisesti arv ioiduksi nettomäärärahaksi. Inv estointien osalta sitov uustasot on esitetty talousarv ion inv estointiosassa siv ulla 95.

18 3. KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNAN TALOUSARVIOSSA KUNTASTRATEGIAN MUKAINEN TAVOITEBUDJETTI TAVOITEBUDJETTI 2016-2020 (1.000 ) Käyttötalous (Alustava) 2016 2017 2018 2019 2020 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 6 034 6 647 10 704 7 218 12 552 Maksutuotot 128 130 135 135 140 Tuet ja avustukset 203 205 205 205 205 Muut toimintatuotot 3 135 3 317 3 178 3 205 2 864 Toimintatuotot yhteensä 9 500 10 299 14 222 10 763 15 761 108,4 % 138,1 % 75,7 % 146,4 % TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot -6 075-6 124-6 173-6 222-6 272 Henkilösivukulut -1 890-1 900-1 911-1 922-1 933 Palvelujen ostot -16 214-16 368-16 524-16 681-16 839 Aineet ja tarvikkeet -1 866-1 884-1 902-1 920-1 938 Avustukset -364-367 -371-375 -378 Muut toimintakulut -2 075-2 420-2 434-2 449-2 463 Toimintakulut yhteensä -28 484-29 063-29 314-29 568-29 824 102,0 % 100,9 % 100,9 % 100,9 % TOIMINTAKATE -18 984-18 764-15 092-18 804-14 062 Verotulot 10 828 11 094 11 818 12 100 12 400 Valtionosuudet 9 154 9 154 9 154 9 154 9 154 Rahoitustuotot ja - kulut 40 38 35 35 30 VUOSIKATE 1 038 1 522 5 915 2 485 7 522 Poistot -1 079-2 100-1 100-1 150-1 150 Tilikauden tulos -41-578 4 815 1 335 6 372 Keskeiset vaikutukset Virolahden kunnan talouteen: Kumulatiivinen vuosikate 2016-2020: 18 481 Kertynyt ylijäämä 31.12.2014 tilinpäätöksessä: 8 265 Ennustettu tilikauden 2015 tulos (TA 2015): -1 133 Kumulatiivinen tulos 2016-2020: 11 902 Tavoitebudjetin mukainen kertynyt ylijäämä taseessa 31.12.2020: 19 034 Taustaoletukset strategian tavoitebudjetin lukuihin: 2017 2018 2019 2020 Asukasluvun kehitys (lisäys, kumulatiivinen) 25 150 225 300 Myyntivoitot 2017 2018 2019 2020 YHTEENSÄ 536 4 516 951 6 205 12 208 Kiinteistöverojen arvioitu kasvu 2018 alkaen 275 000

19 10 YLEISHALLINTO Yleishallinto vastaa Virolahden kansalaiskunnan hallintotoiminnasta, vaaleista, tilintarkastuksesta ja elinkeinoelämän ja palvelutuotannon johtamisesta ja kehittämisestä. Lisäksi yleishallinto tuottaa Kaakon kaksikon tukipalvelut (talous-, henkilöstöhallinto ja ruokapalvelut) Virolahden ja Miehikkälän kunnille. Yleishallinnon toimialajohtajana toimii kunnanjohtaja Osmo Havuaho 10 Keskusvaalilautakunta Tilivelvollinen toimenhaltija toimielimessä on keskusvaalilautakunnan sihteeri Anita Takasuo 100 Vaalit -tulosalue Tehtävä Tavoitteet Kuntalain 410/2015 4 luvun ja Vaalilain 714/1998 mukaiset viranomaistehtävät kunnassa. Vuonna 2016 ei toteuteta vaaleja. Seuraavat vaalit ovat 9.4.2017 toteutettavat kuntavaalit. Syksyllä valmistaudutaan nimeämään tulevien vaalien luottamuselimet ja määräämään äänestyspaikat. Kriittinen menestystekijä Kuntalaisten osallistuminen ja äänestysaktiivisuus. 10 Keskusvaalilautakunta INTIME/Talouden Suunnittelu 17.11.2015 Selite TP 2014 TA 2015 TOTEUTUMA TOIMIELIN 31.8.2015 KJ Vrt. ed.budj. KH sisältää ulkoiset ja sisäiset erät My y ntituotot Maksutuotot Tuet ja av ustukset -5 414-5 400-5 630 Muut toimintatuotot TULOT YHTEENSÄ -5 414-5 400-5 630 Palkat ja palkkiot 5 429 7 000 4 424 Eläkemenot 360 400 250 Muut sosiaaliv akuutusmaksut 110 200 74 Henkilöstömenot y hteensä 5 899 7 600 4 748 Palv elujen ostot 1 350 1 600 2 083 Aineet ja tarv ikkeet 1 407 1 000 246 Av ustukset Muut toimintakulut 14 500 Toimintakulut y ht, ei henk men 2 771 3 100 2 329 MENOT YHTEENSÄ 8 670 10 700 7 077 NETTO 3 256 5 300 1 447