Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kunta- ja palvelurakenneuudistus 1 Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle Kunnan on viimeistään 31 päivänä elokuuta 2007 annettava valtioneuvostolle selvitys kunnassa 5 ja 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta (toimeenpanosuunnitelma). Selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta päättää kunnanvaltuusto. Edellä 1 momentissa tarkoitettuun toimeenpanosuunnitelmaan tulee sisältyä: 1) väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015 ja 2025; 2) kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitettu kunnan taloussuunnitelma sekä, jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi, kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitettu toimenpideohjelma; 3) suunnitelma siitä, miten kunta käyttää 4 :ssä mainittuja keinoja; 4) selvitys palveluverkon kattavuudesta; sekä 5) suunnitelma kunnan keskeisten toimijoiden järjestämisestä sekä henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä Jos kunta päättää toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta, kunnan tulee tehdä kuntajaon muutosta koskeva esitys ja 1 momentissa tarkoitettu selvitys palvelujen järjestämisestä valtioneuvostolle vuoden 2007 loppuun mennessä. Jos sisäasiainministeriö on päättänyt suorittaa kuntajakolain 8 :ssä tarkoitetun erityisen selvityksen tai ryhtyä tämän lain 9 :ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin kuntajaon muutosta koskeva esitys tulee tehdä 30 päivään maaliskuuta 2008 mennessä. Kunnan selvityksessä esitetään aikavälillä 2008-2013: 1) suunnitellut toimenpiteet, joiden tarkoituksena kunnan on yhdessä muiden kuntien kanssa toteuttaa kuntarakenteen muutoksia 2) miten kunta yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä 3) ne järjestelyt, joiden mukaan kunta osallistuu ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiseen 4) mihin puitelain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan ja mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle tullaan antamaan. 5) missä aikataulussa yllämainitut toimenpiteet toteutetaan. Tiedot toimitetaan valtioneuvostolle tällä sähköisellä lomakkeella viimeistään 31.8.2007 mennessä. Vastaukset tulee antaa sähköisellä lomakkeella, liitteitä ei käsitellä. Kunkin kysymyksen kohdalla tulee merkitä, onko vastaus yhteinen joidenkin muiden kuntien kanssa vai pelkästään kunnan oma. Jos vastaus on yhteinen, tulee mainita, minkä kuntien kanssa vastaus on yhteinen. Kunta HAUKIPUDAS Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 27.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö KIRSTI LEHTINEN Yhdyshenkilön asema KUNNANSIHTEERI Yhdyshenkilön puhelinnumero (08) 887 4101, 040 7191 098 Yhdyshenkilön sähköposti KIRSTI.LEHTINEN@HAUKIPUDAS.FI

Kuntajaon muutos I Kunnan selvitys KUNTA ANTAA OMAT VASTAUKSET, JOTKA OVAT YHTENEVÄT YHTEISTOIMINTA-ALUEEN (OULUN) KANSSA. Kunta on päättänyt toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta ja antaa siksi selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman vasta 31.12.2007 mennessä yhdessä kuntajaon muutosta koskevan esityksen kanssa. kjkyllä kekei 1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä/ 1 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti Vastaus on: lkkunnan oma lkyhteinen SEURAAVIEN KUNTIEN KANSSA: OULU 1.A.1 Onko kuntanne päättänyt tehdä kuntaliitoksen? ekkyllä, valtuusto on jo päättänyt liitoksesta. Minkä kunnan/kuntien kanssa? ekkyllä, kuntaliitoksen Minkä kunnan/kuntien kanssa? Oulu ekei. SYVENEVÄN YHTEISTYÖN SELVITYSTYÖ ON KÄYNNISSÄ. 1.A.2 Milloin kuntaliitos toteutetaan? ek1.1.2008 ek1.1.2009 ek1.1.2010 ek1.1.2011 ek1.1.2012 ek1.1.2013 1.A.3. Onko kuntanne päättänyt tehdä osakuntaliitoksen? edkyllä, valtuusto on jo päättänyt osakuntaliitoksesta. Minkä kunnan/kuntien kanssa? edkyllä, osakuntakuntaliitoksen selvitystyö on käynnissä. Minkä kunnan/kuntien kanssa? ekei. 1.A.4. Jos, niin mikä on kunnasta toiseen siirtyvän alueen 1.A.5 Milloin osakuntaliitos toteutetaan? 1.A.6 Mikä on kunnan asukasmäärä kuntajaon muutosten jälkeen? edyli 20 000 ed10 000-20 000 ed7 000-10 000 ed5 000-7 000 ed3 500-5 000 edalle 3 500 1.B Palvelurakenteen vahvistaminen kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa g Aikooko kunta saavuttaa lain edellyttämän 20 000 asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoimintaalueen? ekkyllä ekei 1.B.1 Minkä kuntien kanssa se muodostetaan? OULU 1.B.2 Mikä on yhteistoiminta-alueen väestöpohja? 150 000 1.B.3 Perusterveydenhuollon lisäksi - mitkä sosiaalitoimen palvelukokonaisuudet järjestetään yhteistoiminta-alueella? KAIKKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PERUSPALVELUT TUKITOIMINTOINEEN SI- SÄLTÄEN MYÖS PÄIVÄHOIDON, YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA TYÖTERVEYSHUOLLON. 1.B.4 Mitä muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita siirretään yhteistoiminta-alueen järjestettäväksi? SEUDUN PALVELUSTRATEGIAN MUKAISIA HANKKEITA. 2

3 1.B.5 Miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto järjestetään? JÄRJESTÄMISVASTUU YHDELLÄ KUNNALLA. 1.B.6 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? eka) JÄRJESTÄMISVASTUU YHDELLÄ KUNNALLA (ISÄNTÄKUNTAMALLI) edb) Järjestämisvastuu kuntayhtymällä? 1.B.7 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? edvuoden 2008 alusta lukien ed2009 ek2010 ed2011 ed2012 ed2013 edmuusta ajankohdasta alkaen. Mistä? 1.B.8 Mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy muodostaakseen vähintään noin 50 000 asukkaan väestöpohjatavoitteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä? Minkä kuntien kanssa? VÄESTÖPOHJATAVOITE ON JO SAAVUTETTU. OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ VASTAA AMMA- TILLISESTA PERUSKOULUTUKSESTA. 1.B.9 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? a) Järjestämisvastuu yhdellä kunnalla (isäntäkuntamalli) b) Järjestämisvastuu kuntayhtymällä? c) Järjestämisvastuu on rekisteröidyllä yhteisöllä tai säätiöllä? 1.B.10 Mitä muita tehtäviä tällä yhteistoiminta-alueella järjestetään? ed1) Ammatillinen lisäkoulutus ed2) LUKIOKOULUTUS. SEUDULLINEN TOISEN ASTEEN SELVITYSTYÖ KÄYNNISSÄ ed3) Muita, mitä? 1.B.11 Kuuluuko kunta useampaan kuin yhteen ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueeseen? edkyllä edei 1.B.12 Jos, niin mihin yhteistoiminta-alueisiin se kuuluu? 1.B.13 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? ed1.1.2008 ed1.1.2009 ed1.1.2010 ed1.1.2011 ed1.1.2012 ed1.1.2013 edmuusta ajankohdasta alkaen. Mistä? SELVITYSTYÖ ON KESKEN. Väestöpohjavaatimuksista poikkeamisen perustelut 1.C Kunnan perustelut sille, jos kunta katsoo, että kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa ei ole voitu saavuttaa asetettuja väestöpohjavaatimuksia ja se aikoo poiketa niistä vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin. Jos kunta aikoo poiketa väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? 1.C.1 Esittääkö kunta poikkeamista asetetuista väestöpohjavaatimuksista kuntaa tai yhteistoimintaaluetta muodostettaessa vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin? edkyllä edei 1.C.2 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, mihin 5 :n 5 momentin erityisolosuhteeseen se vetoaa? edsaaristoisuus edpitkät etäisyydet edsuomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen edsaamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen 1.C.3 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten se perustelee poikkeamisen? 1.C.4 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet 1.D Miten kunta aikoo turvata 1.D.1 Muuttuuko kunnan asema yksikielisenä tai kaksikielisenä kuntana? edkyllä edei 1.D.2 Jos muuttuu, miten kunta turvaa kielelliset oikeudet? 1.D.3 Muodostetaanko yhteistoiminta-alue, johon kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia?

edkyllä edei 1.D.4 Jos muodostetaan, miten kielelliset oikeudet turvataan? 1.D.5 Miten kaksikielinen kunta aikoo turvata kielelliset oikeudet? 1.D.6 Kuuluuko kunta saamelaisten kotiseutualueeseen? edkyllä edei 1.D.7 Jos kuuluu, miten kunta turvaa saamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevat oikeudet? 4 2. Kunnan selvitys lain 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä Vastaus on: lk KUNNAN OMA 2.1 Mihin lain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi? POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 2.2 Yhdistetäänkö sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri alueellanne? edkyllä edei edselvitystyö käynnissä 2.3. Mitkä erikoissairaanhoito-laissa (1062/1989) tarkoitetut palvelut jäävät tämän kuntayhtymän ulkopuolelle? Kuinka ne järjestetään? 2.4 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestetään kuntayhtymässä (piirissä)? 2.5 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestää kunta tai yhteistoiminta-alue? 2.6. Mitä sosiaalitoimen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä tehtäviä siirretään tälle kuntayhtymälle? SUUNNITELMISSA EI OLE SIIRTÄÄ MINKÄÄN PALVELUN JÄRJESTÄMISVASTUUTA. MAHDOLLISELLA YHTEIS- TOIMINTA-ALUEELLA TOIMINTAMALLISTA SOVITAAN YHDESSÄ. eda) Kehitysvammahuollon erityispalveluja. Mitä niistä? edb) Lastensuojelun edc) Vammaishuollon erityispalveluja. Mitä niistä? edd) Vanhustenhuollon erityispalveluja. Mitä niistä? ede) Päihdehuollon erityispalveluja. Mitä niistä? edf) Muita sosiaalihuollon erityispalveluja. Mitä niistä? 2.7. Mitä muita kuin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä siirretään laajan väestöpohjan kuntayhtymälle? SUUNNITELMISSA EI OLE SIIRTÄÄ MINKÄÄN PALVELUN JÄRJESTÄMISVASTUUTA. MAHDOLLISELLA YHTEIS- TOIMINTA-ALUEELLA TOIMINTAMALLISTA SOVITAAN YHDESSÄ. 2.8. Miten kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? PERUSSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÄÄTETÄÄN YHDESSÄ MUIDEN KUNTIEN KANSSA. 2.9 Mihin kuntayhtymään kaksikielinen tai ruotsinkielinen kunta aikoo lisäksi kuulua turvatakseen ruotsinkielisten palvelujen järjestämisen? Mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle on tarkoitus antaa? 2.10 Mistä ajankohdasta lukien kuntayhtymä vastaa kohdissa 2.1 2.9 tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä? MAHDOLLINEN YHTEISTOIMINTA-ALUE ALOITTAA TOIMINTANSA 1.1.2010. II Kunnan toimeenpanosuunnitelma 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015-2025 / 1 3.A Väestökehitys 3.A 1 Asukasluku 2005 ja sen kehitysennuste vuosille 2010-2025 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. (1) prosenttia asukasluvusta Vuoden 2005 indeksi on 100. Vuosi 2005 As.luku naiset 8615 As.luku miehet 8794 0-6 v. (1) naiset 1106 0-6 v. (1) miehet 1112 7-16 v. (1) naiset 1393 7-16 v. (1) miehet 1477 17-19 v. (1) naiset 299 17-19 v. (1) miehet 360 20-64 v. (1) naiset 4841 20-64 v. (1) miehet 5147 65-74 v. (1) naiset 517 65-74 v. (1) miehet 478 75-84 v. (1) naiset 365 75-84 v. (1) miehet 183 85 v.- (1) naiset 94 85 v.- (1) miehet 37 Indeksi 100

Vuosi 2010 5 As.luku naiset 9619 As.luku miehet 9707 19326 0-6 v. (1) naiset 1228 0-6 v. (1) miehet 1254 2482 7-16 v. (1) naiset 1576 7-16 v. (1) miehet 1598 3174 17-19 v. (1) naiset 350 17-19 v. (1) miehet 422 772 20-64 v. (1) naiset 5324 20-64 v. (1) miehet 5511 10835 65-74 v. (1) naiset 613 65-74 v. (1) miehet 623 1236 75-84 v. (1) naiset 399 75-84 v. (1) miehet 258 657 85 v.- (1) naiset 129 85 v.- (1) miehet 41 170 Indeksi 111,0 Vuosi 2015 As.luku naiset 10467 As.luku miehet 10482 20949 0-6 v. (1) naiset 1311 0-6 v. (1) miehet 1310 2621 7-16 v. (1) naiset 1762 7-16 v. (1) miehet 1798 3560 17-19 v. (1) naiset 358 17-19 v. (1) miehet 409 767 20-64 v. (1) naiset 5563 20-64 v. (1) miehet 5726 11289 65-74 v. (1) naiset 861 65-74 v. (1) miehet 842 1703 75-84 v. (1) naiset 441 75-84 v. (1) miehet 329 770 85 v.- (1) naiset 171 85 v.- (1) miehet 68 239 Indeksi 120,3 Vuosi 2020 As.luku naiset 11171 As.luku miehet 11134 22305 0-6 v. (1) naiset 1335 0-6 v. (1) miehet 1335 2670 7-16 v. (1) naiset 1930 7-16 v. (1) miehet 1948 3878 17-19 v. (1) naiset 398 17-19 v. (1) miehet 461 859 20-64 v. (1) naiset 5690 20-64 v. (1) miehet 5857 11547 65-74 v. (1) naiset 1089 65-74 v. (1) miehet 989 2078 75-84 v. (1) naiset 530 75-84 v. (1) miehet 444 974 85 v.- (1) naiset 199 85 v.- (1) miehet 100 299 Indeksi 128,1 Vuosi 2025 As.luku naiset 11682 As.luku miehet 11615 23297 0-6 v. (1) naiset 1325 0-6 v. (1) miehet 1325 2650 7-16 v. (1) naiset 2009 7-16 v. (1) miehet 2009 4018 17-19 v. (1) naiset 441 17-19 v. (1) miehet 521 962 20-64 v. (1) naiset 5818 20-64 v. (1) miehet 5957 11775 65-74 v. (1) naiset 1090 65-74 v. (1) miehet 1042 2132 75-84 v. (1) naiset 758 75-84 v. (1) miehet 625 1383 85 v.- (1) naiset 241 85 v.- (1) miehet 136 377 Indeksi 133,8 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015-2025 3.B Huoltosuhde 3.B.1 Kunnan väestöllinen (demografinen) huoltosuhde, eli yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrä 17-64 -vuotiaiden määrää kohden. Väestöllinen huoltosuhde v. 2005 0,64 v. 2010 0,67 v. 2015 0,74 v. 2020 0,80 v. 2025 0,83 3.2 Tärkeimmät johtopäätökset Tilastokeskuksen tietojen mukaisesta väestön kehityksestä vuoteen 2015 ja 2025 ja huoltosuhteesta. TILASTOKESKUKSEN VUOTEEN 2030 ULOTTUVAN ENNUSTEEN MUKAAN: - PIDEMMÄSSÄ TARKASTELUSSA HAUKIPUTAAN ASUKASLUKU ON LÄHES KAKSINKERTAISTUNUT VUOSIEN 1970 JA 2005 VÄLISENÄ AIKANA. ASUKASLUKU ON KASVANUT 1970-2005 KAIKKIAAN 92,5 % ELI 8 366 HENKEÄ. - TILASTOKESKUKSEN VUOTEEN 2030 ULOTTUVAN ENNUSTEEN MUKAAN ASUKASLUVUN ENNAKOIDAAN JATKAVAN VAHVAA KASVUAAN (1,5 %/V). - ASUKASLUVUN KASVUN OHELLA HAUKIPUTAAN VÄESTÖ MYÖS IKÄÄNTYY VUOTEEN 2025 MENNESSÄ SAMALLA KUN LASTEN, NUORTEN JA TYÖIKÄISTEN MÄÄRÄT KASVAVAT NYKYISESTÄ. ELÄKELÄISTEN JA YLI 84-VUOTIAIDEN MÄÄRÄT KASVAVAT KUITENKIN VARSIN VOIMAKKAASTI: YLI 64-VUOTIAIDEN MÄÄRÄ

KASVAA 2 218 HENGELLÄ ELI 132,5 % JA YLI 84-VUOTIAIDEN 246 HENGELLÄ ELI 187,8 % IKÄRAKEN- TEEN MUUTOS TUO MERKITTÄVIÄ HAASTEITA ERITYISESTI SOSIAALI- JA TERVEYSHUOLLON PALVELUTUO- TANTOON. - VIIMEISEN 10 VUODEN AIKANA VAHVA SYNTYNEIDEN ENEMMYYS KUOLLEISIIN NÄHDEN (1 416 HENKEÄ) ON OSALTAAN KASVATTANUT HAUKIPUTAAN ELINVOIMAA 3.3 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Tilastokeskuksen tietoja väestön kehityksestä ja huoltosuhteesta, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. 3.C Arvio palvelutarpeen muutoksista vuosiin 2015 ja 2025 mennessä. Vastaus on: lk KUNNAN OMA 3.C.1 Perusterveydenhuollossa? - ALLE KOULUIKÄISTEN MÄÄRÄLLINEN KASVU ON SUURTA. KOKEMUKSEN MUKAAN TILASTOKESKUKSEN ENNUSTEET OVAT AIEMMIN ALIARVIOINEET NIIN ASUKKAIDEN KUIN LASTENKIN MÄÄRÄN KASVUN HAUKI- PUTAAN KUNNASSA. KUNNASSA ON OLLUT ASUKKAITA VUOSINA 2000-2006 SEURAAVASTI (SULUISSA TILASTOKESKUKSEN ENNUSTE): TILASTOKESKUKSEN ENNUSTEEN JA TOTEUTUNEEN ERO 2000 15779 (15543) 236 2001 16096 (15676) 420 2002 16400 (15809) 591 2003 16696 (15942) 754 2004 17090 (16075) 1015 2005 17409 (16208) 1201 2006 17809 (16318) 1491 6 0-6-VUOTIAITA ON OLLUT VUOSINA 2000-2006 SEURAAVASTI (SULUISSA TILASTOKESKUKSEN ASU- KASENNUSTEISIIN SUHTEUTETTU ENNUSTE): 2000 1874 (1846) 28 2001 1896 (1847) 49 2002 1950 (1880) 70 2003 1980 (1891) 89 2004 2064 (1941) 123 2005 2218 (2065) 153 2006 2224 (2038) 186 TILASTOKESKUKSEN ENNUSTEEN JA TOTEUTUNEEN ERO LASTEN MÄÄRÄN KASVU TUO ERITYISET PAINEET ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLATOIMINNALLE SEKÄ KOULU- TERVEYDENHUOLTOON. - IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN MÄÄRÄN SUURI KASVU TUO MYÖS PAINEITA TERVEYDENHUOLLOLLE. YLI 64- VUOTIAIDEN MÄÄRÄ KASVAA 2218 HENGELLÄ ELI 132,5 % VUODESTA 2005 VUOTEEN 2025. TÄSTÄ 85- VUOTIAIDEN KASVU ON 246 HENKEÄ ELI 189,8 %. - ERI IKÄVAKIOITUJEN TERVEYSINDEKSIEN MUKAAN HAUKIPUTAAN KUNNASSA ON KESKIMÄÄRÄISTÄ ENEMMÄN SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIA JA MUITA KANSANSAIRAUKSIA, MIKÄ LISÄÄ SUHTEELLISTA ERIKOISSAIRAANHOIDON TARVETTA. TÄMÄ AIHEUTTAA PAINEITA MYÖS TYÖIKÄISEN VÄESTÖN ENNALTA EHKÄISEVÄSSÄ PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA. - HUOLTOSUHDE MUUTTUU EPÄEDULLISEMMAKSI, ASUKKAIDEN SOSIAALINEN VERKOSTO SUPISTUU => TODENNÄKÖISESTI ASUKKAAT TARVITSEVAT JULKISEN SEKTORIN APUA ENTISTÄ ENEMMÄN. 3.C.2 Sosiaalihuollossa? - ALLE KOULUIKÄISTEN MÄÄRÄLLINEN KASVU ON SUURTA. KOKEMUKSEN MUKAAN TILASTOKESKUKSEN ENNUSTEET OVAT AIEMMIN ALIARVIOINEET LASTEN MÄÄRÄN KASVUN HAUKIPUTAAN KUNNASSA. KS. ED. LASTEN MÄÄRÄN KASVU TUO ERITYISET PAINEET PÄIVÄHOIDON JA SOSIAALIHUOLLON PALVELUIDEN JÄR- JESTÄMISEEN, JOHON KUITENKIN LAINSÄÄDÄNNÖN LINJAUKSET VAIKUTTAVAT.

- IÄKKÄIDEN SOSIAALIPALVELUJEN (ASUMISEN TUKEMINEN, LAITOSHOITO) JÄRJESTÄMISESSÄ ON ERITYI- SIÄ HAASTEITA. LISÄÄNTYVISTÄ PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSONGELMISTA AIHEUTUVAT TOIMINTAKYVYN ONGELMIEN HOITO TARVITSEE MYÖS PALVELUJA. - KOLMANNEN SEKTORIN JA YKSITYISEN SEKTORIN KANSSA TEHTÄVÄN YHTEISTYÖN ROOLI KOROSTUU. - HUOLTOSUHDE MUUTTUU EPÄEDULLISEMMAKSI, ASUKKAIDEN SOSIAALINEN VERKOSTO SUPISTUU => TODENNÄKÖISESTI ASUKKAAT TARVITSEVAT JULKISEN SEKTORIN APUA ENTISTÄ ENEMMÄN. 3.C.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? ASUKASLUVUN KASVAESSA MYÖS KEHITYS- JA VAIKEAVAMMAISTEN ABSOLUUTTINEN MÄÄRÄ KASVAA. ELINIKÄ ON PIDENTYNYT, JOTEN PALVELUJA TARVITAAN ENEMMÄN. 3.C.4 Erikoissairaanhoidossa? IÄKKÄIDEN MÄÄRÄN LISÄÄNTYMINEN JA ELINIÄN PITENEMINEN LISÄÄVÄT ERIKOISSAIRAANHOIDON TAR- VETTA. ERI IKÄVAKIOITUJEN TERVEYSINDEKSIEN MUKAAN HAUKIPUTAAN KUNNASSA ON KESKIMÄÄRÄIS- TÄ ENEMMÄN SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIA JA MUITA KANSANSAIRAUKSIA, MIKÄ LISÄÄ SUHTEELLIS- TA ERIKOISSAIRAANHOIDON TARVETTA. ESIMERKKEJÄ KANSANTAUDIT 2005 -TERVEYSINDEKSEISTÄ (LÄHDE KELA, KOKO MAA = 100, VAKIOITU): KANSANTAUTI-INDEKSI 141,1, SYDÄMEN VAJAATOIMINTA 272,3,VERENPAINETAUTI 126,7, SEPELVALTIMOTAUTI 138,6, NIVELREUMA 117,1 JA ASTMA 134,2. 3.C.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ HOITAA PALVELUT. 3.C.6 Kunnan päättämissä muissa opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? VÄESTÖENNUSTEEN MUKAISESTI PALVELUTARVE KASVAA. 3.C.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä tehtävissä? VÄESTÖENNUSTEEN MUKAI- SESTI PALVELUTARVE KASVAA. 7 4.Talous / 1 Taloustietoja kunnasta vuosilta 2005-2009 (1000 euroa) TP-tiedot 2005: toimintakulut 68363 TP-tiedot 2005: toimintatuotot 9129 TP-tiedot 2005: toimintakate -59234 TP-tiedot 2006: toimintakulut 72147 TP-tiedot 2006: toimintatuotot 11388 TP-tiedot 2006: toimintakate -60759 TA 2007: toimintakulut 72579 TA 2007: toimintatuotot 7447 TA 2007: toimintakate -65132 TS 2008: toimintakulut 73575 TS 2008: toimintatuotot 7469 TS 2008: toimintakate -66106 TS 2009: toimintakulut 75035 TS 2009: toimintatuotot 7641 TS 2009: toimintakate -67394 TP-tiedot 2005: verotulot 38373, josta kunnallisvero: 36518 TP-tiedot 2005: verotulot 38373, josta yhteisövero: 630 TP-tiedot 2005: verotulot 38373, josta kiinteistövero: 1225 TP-tiedot 2006: verotulot 42346, josta kunnallisvero: 40001 TP-tiedot 2006: verotulot 42346, josta yhteisövero: 1009 TP-tiedot 2006: verotulot 42346, josta kiinteistövero: 1336 TA 2007: verotulot, josta kunnallisvero: 43350 TA 2007: verotulot, josta yhteisövero: 800 TA 2007: verotulot, josta kiinteistövero: 1300 TS 2008: verotulot, josta kunnallisvero: 45100 TS 2008: verotulot, josta yhteisövero: 800 TS 2008: verotulot, josta kiinteistövero: 1300 TS 2009: verotulot, josta kunnallisvero: 46600 TS 2009: verotulot, josta yhteisövero: 800

TS 2009: verotulot, josta kiinteistövero: 1300 8 4. Talous / 2 TP-tiedot 2005: käyttötalouden valtionosuudet 19371 TP-tiedot 2006: käyttötalouden valtionosuudet 21669 TA 2007: käyttötalouden valtionosuudet 23500 TS 2008: käyttötalouden valtionosuudet 24675 TS 2009: käyttötalouden valtionosuudet 25750 TP-tiedot 2005: vuosikate -2605 TP-tiedot 2006: vuosikate 2912 TA 2007: vuosikate 2714 TS 2008: vuosikate 4480 TS 2009: vuosikate 5727 TP-tiedot 2005: poistot 3123 TP-tiedot 2006: poistot 3160 TA 2007: poistot 2547 TS 2008: poistot 2585 TS 2009: poistot 2637 TP-tiedot 2005: satunnaiset erät, netto - TP-tiedot 2006: satunnaiset erät, netto - TA 2007: satunnaiset erät, netto - TS 2008: satunnaiset erät, netto - TS 2009: satunnaiset erät, netto - TP-tiedot 2005: tilikauden tulos -5647 TP-tiedot 2006: tilikauden tulos -167 TA 2007: tilikauden tulos 167 TS 2008: tilikauden tulos 1895 TS 2009: tilikauden tulos 3090 TP-tiedot 2005: lainakanta 43491 TP-tiedot 2006: lainakanta 45699 TA 2007: lainakanta 48443 TS 2008: lainakanta 51442 TS 2009: lainakanta 54719 TP-tiedot 2005: investoinnit, netto 7432 TP-tiedot 2006: investoinnit, netto 3254 TA 2007: investoinnit, netto 5419 TS 2008: investoinnit, netto 7401 TS 2009: investoinnit, netto 8883 TP-tiedot 2005: tuloveroprosentti, % 18,50 TP-tiedot 2006: tuloveroprosentti, % 19,50 TA 2007: tuloveroprosentti, % 19,50 TS 2008: tuloveroprosentti, % 19,50 TS 2009: tuloveroprosentti, % 19,50 Tiivistelmä kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitetusta kunnan taloussuunnitelman keskeisistä toimenpiteistä ja niiden euromääräisistä vaikutuksista. Tiivistelmä kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitetusta toimenpideohjelmasta euromäärineen (jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi). TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMA VALTUUSTO ON PÄÄTTÄNYT VUODEN 2006 TILINPÄÄTÖKSESSÄ TASEESEEN SISÄLTYVÄN ALIJÄÄMÄN KATTAMISKAUDEN PITUUDEKSI VIISI VUOTTA. ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN ALOITETAAN VUONNA 2007 JA SUORITETAAN VUODEN 2011 LOPPUUN MENNESSÄ SEURAAVILLA TOIMENPITEILLÄ: 1. VEROTULOJEN KASVATTAMINEN ELINKEINOPOLITIIKAN AVULLA (ELINKEINOSTRATEGIAAN POHJAUTU- VAN TOIMENPIDEOHJELMAN LAATIMINEN). VUOSITAVOITE 0,5 M. 2. TULOPOHJAN VAHVISTAMINEN MAAPOLITIIKAN STRATEGISIN TOIMENPITEIN. VUOSITAVOITE 0,3 M.

3. HENKILÖSTÖN ELÄKÖITYMISEN HYÖDYNTÄMINEN PITKÄJÄNTEISESTI MUUTTUVAN PALVELUTARPEEN VAATIMAN HENKILÖSTÖRAKENNEMUUTOKSEN TOTEUTTAMISEKSI. VUOSITAVOITTEENA HENKILÖSTÖME- NOJEN PITÄMINEN VALTAKUNNALLISTEN PALKKARATKAISUJEN TASOA PIENEMPÄNÄ. 4. VAPAAEHTOISET HENKILÖSTÖRATKAISUT (PALKATTOMAT VIRKAVAPAUDET JA TYÖLOMAT SEKÄ LO- MARAHASOPIMUS). VUOSITAVOITE KYMMENEN HENKILÖTYÖVUOTTA 0,35 M JA KOLMENSADAN HENKI- LÖN LOMARAHASOPIMUS 0,25 M. 5. MENOJEN TALOUSKEHYSTEN PITÄMINEN 3,0 %:SSA VUOSITTAIN. VUOSITAVOITE MENOJEN/TULOJEN NETTOMUUTOKSELLE +1,5 M. 6. JOHTAMISEN PARANTAMINEN, ESIMIESTOIMINTOJEN TEHOSTAMINEN JA KAIKKIEN VASTUUALUEIDEN TOIMINTOJEN JA TOIMINTAKETJUJEN UUDISTAMINEN SEKÄ TILAAJA-TUOTTAJA-MALLIIN SIIRTYMINEN MAHDOLLISTAVAT EDELLÄ KUVATTUJEN TOIMINNALLISTEN SÄÄSTÖJEN AIKAANSAAMISEN. 7. MUUTOSTA TUETAAN HYVINVOIVA HENKILÖSTÖ-TASAPAINOTTUVA TALOUS-PROJEKTIN (2005-2008) TUOTOKSILLA. 8. MIKÄLI EM. TOIMENPITEITÄ EI PYSTYTÄ TOTEUTTAMAAN, VARAUDUTAAN VEROPROSENTIN NOSTAMI- SEEN 20,0 %:IIN VUONNA 2009. TULONLISÄYS 1,25 M VUODESSA. 5. Muu yhteistoiminta / 1 Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa? VALTUUSTO ON 2.4.2007 PÄÄTTÄNYT RYHTYÄ SELVITTÄMÄÄN SYVEMPÄÄ YHTEISTYÖTÄ OULUN KAU- PUNGIN KANSSA. LISÄKSI TEHDÄÄN YHTEISTYÖTÄ MUIDEN OULUN SEUTUKUNNAN KUNTIEN KANSSA SEU- DUN PALVELUSTRATEGIAN MUKAISISSA HANKKEISSA. 9 Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden toimijoiden kuin toisten kuntien kanssa? HAUKIPUTAAN KUNTA ON SITOUTUNUT YHTEISTYÖHÖN YKSITYISTEN TOIMIJOIDEN JA KOLMANNEN SEK- TORIN KANSSA PÄIVÄHOIDOSSA (ESIM. HARKINNANVARAISET KUNTALISÄT), SOSIAALIPALVELUISSA (ESIM. OSTOPALVELUT), VAPAA-AIKATOIMESSA. YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN YKSITYISTEN TOIMIJOIDEN JA KOLMANNEN SEKTORIN KANSSA PÄIVÄHOIDOSSA, VANHUS-, VAMMAIS-, MIELENTERVEYSPALVELUISSA YMS. 6. Tuottamistavat ja tehokkuus 6.1 Keskeisimmät kunnan/yhteistoiminta-alueen palveluiden tuottamistapojen muutokset tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi? (oman toiminnan tehostaminen, yhteistyö muiden kuntien kanssa, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, ostopalvelut jne) SELVITYSTYÖ KÄYNNISSÄ TAI PÄÄTÖKSET JO TEHTY USEISTA KESKITTÄMISISTÄ SUUREMPIIN KOKONAI- SUUKSIIN SEUDULLISESTI KUNTIEN KESKEN TAI YHDESSÄ KUNTAYHTYMÄN KANSSA (MM. KUVANTAMINEN, LABORATORIO, LÄÄKEHUOLTO, APUVÄLINEET, YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO, LOGISTIIKKA, NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT). 6.2 Mahdolliset muut toimenpiteet, joilla näiden palveluiden järjestämistä ja tuottamista on tarkoitus tehostaa. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN SEUDULLISESTA TILAAJA-TUOTTAJAMALLISTA ON MENOSSA LAAJA TITUS-HANKE. TILAAJA-TUOTTAJAMALLI OTETAAN SOVELTUVIN OSIN KÄYTTÖÖN MYÖS KUNNAN OMAS- SA TOIMINNASSA. 7. Selvitys palveluverkon kattavuudesta / 1 Muutokset aikaisempaan palveluverkkoon nähden uudistuksen toteutuksen jälkeen vuonna 2009 ja vuonna 2013 (jos se poikkeaa vuodesta 2009) HAUKIPUTAAN KUNNAN TAVOITTEENA ON, ETTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN SIIRTYY YHTEISTOIMINTA-ALUEELLE V. 2010. YHTEISTOIMINTA-ALUEESEEN KUULUU KOKO OULUN SEU- TU. 7.1 Perusterveydenhuollossa? 7.2 Sosiaalihuollossa?

7.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? 7.4 Erikoissairaanhoidossa? 10 7.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? AMMATILLISTA PERUSKOULUTUSTA SAATAVILLA, JÄRJESTÄJÄNÄ OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYH- TYMÄ. 7.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? SEUDULLINEN NUORISO- JA LIIKUNTASELVITYS TEHTY. JATKETAAN JOKO SEUDULLISENA TAI ITSENÄISE- NÄ. KUNNAN OPETUSTOIMI TULEE KASVAMAAN. PERUSOPETUS SÄILYY LÄHIPALVELUNA. 7.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? KASVUPAINEET KOHDISTUVAT MYÖS KUNNALLISTEKNISIIN PALVELUIHIN JA YMPÄRISTÖN HOITOON. 7.8 Millä tavalla ikä- ja sukupuolijakauma sekä kielisuhteet mahdollisesti vaikuttavat? LASTEN JA NUORTEN SUHTEELLINEN OSUUS KUNNAN VÄKILUVUSTA ON SUURI. LASTEN JA NUORTEN SE- KÄ IÄKKÄIDEN KUNTALAISTEN PERUSPALVELUT SÄILYTETÄÄN LÄHIPALVELUINA. 7.9 Millä tavalla kielijakauma vaikuttaa, jos kunnan asema kaksikielisenä tai ruotsinkielisenä kuntana muuttuu tai, jos yhteistoiminta-alueeseen kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? 8. Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä Kuntien eläkevakuutuksen tuottamien tietojen tai perustellusta syystä muiden tietojen pohjalta. Palvelusektori (arvio vuosille 2009-2013). HAUKIPUTAAN KUNNAN TAVOITTEENA ON, ETTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN SIIRTYY YHTEISTOIMINTA-ALUEELLE V. 2010. 8.1 Perusterveydenhuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 8.2 Sosiaalihuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 8.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 8.4 Erikoissairaanhoidossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 8.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ VASTAA AMMATILLISESTA PERUSKOULUTUKSESTA. 8.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? KUNNAN SIVISTYSPALVELUIDEN HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ ON ALHAISEMPI KUIN MUILLA KUNNAN VASTUU- ALUEILLA. VUONNA 2006 KUNNAN VAKINAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN KESKI-IKÄ OLI 46,5 VUOTTA, KUN SI- VISTYSPALVELUIDEN KESKI-IKÄ OLI 42,5 VUOTTA. VASTUUALUEEN AMMATILLISTA KOULUTUSTA ON SAATAVISSA HYVIN MM. OULUSSA, MISTÄ JOHTUU, ET- TÄ AMMATILLISESTA HENKILÖKUNNASTA EI OLE PULAA. 8.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? SYVENEVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ OULUN KANSSA, VERKOSTOITUMALLA JA LIIKELAITOSTAMALLA, TYÖKIER- ROLLA JA URASUUNNITTELULLA, SISÄISTÄ YRITTÄJYYTTÄ TUKEMALLA, TYÖHYVINVOINTIA PARANTAMAL- LA. 8.8 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Kuntien eläkevakuutuksen tietoja, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen.

III Selvitys organisoinnista ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa 11 Vastaus on: lkkunnan OMA Miten selvitysten ja suunnitelmien valmistelu kunnissa ja alueilla organisoitiin sekä toteutettiin yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa? VASTUU- JA TULOSALUEIDEN JOHTORYHMISSÄ (JOISSA ON MYÖS HENKILÖSTÖN EDUSTAJA), TYÖSEMI- NAAREISSA, PÄÄLUOTTAMUSMIESPALAVEREISSA, YHTEISTYÖTOIMIKUNNASSA, ERILAISISSA INFORMAA- TIO- JA KESKUSTELUTILAISUUKSISSA. Mitkä muut yhteistyötahot osallistuivat valmisteluun? KUNTAKONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRYHTIÖT ON PIDETTY AJAN TASALLA.