PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

Transkriptio

1 PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM

2 Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset vähittäismyynti kiellettiin 1932 väkijuomalaki 1995 uusi alkoholilaki alkoholilaki

3 Alkoholin kulutus Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohden 100%:na alkoholina vuosina * arvio 12 Litraa * 2006* Tilastoitu kulutus Kokonaiskulutus Tilastoimaton kulutus

4 Huumeiden käyttö väestössä % Miehet elinaikana 10 Naiset elinaikana Miehet viimeiset 12 kk Naiset viimeiset 12 kk Miehet viimeiset 30 pv Naiset viimeiset 30 pv

5 Päihde-ehtoinen asiointi 2003 Käytetyt päihteet Alkoholi Vain alkoholi Korvikealkoholi Liuotin tms. Lääke Kannabis Amfetamiini Opiaatti Joku laiton huume

6 Päihde-ehtoinen asíointi laskentavuorokautena vuosin 1987, 1991, 1995, 1999 ja Mielenterveyspalvelut Muu terveydenhuolto Päihdehuollon erityispalvelut Sosiaalitoimistot

7 Päihde-ehtoinen asiointi erityispalveluissa laskentavuorokautena 1987, 1991, 1995, 1999 ja Terveysneuvonta A-klinikat ja Nuorisoasemat Asumispalvelu Ensisuojat Katkaisuhoito 500 Kuntoutus Päiväkeskus

8 Palvelujärjestelmän haasteet Päihdehuoltolaki 1986 haastaa edelleen Peruspalveluiden rooli Terveyden huollon rooli Palvelujen saatavuus Päihteiden käytön muutokset Alkoholin käytön kasvu Huumeiden käytön kasvu Valtakunnalliset ohjelmat Palvelurakenneuudistus

9 hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen turvataan uusissa rakenteissa PARAS-hankkeen tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollossa PALVELUJEN TASA-ARVOINEN TURVAAMINEN KOKO MAASSA: perustasolla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään nykyistä suuremmalla väestöpohjalla aluetasolla sosiaalihuollon erityispalvelut ja erikoissairaanhoito järjestetään yhteisessä kuntayhtymässä

10 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus Sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon erityispalvelut Kivijalka = sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut Perusta = hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

11 Tavoitteisiin voidaan päästä vahvistamalla sekä kuntarakennetta että kehittämällä palvelurakennetta toimintatapoja uudistamalla rahoituspohjaa vahvistamalla

12 5 Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen asiakas/potilaslähtöisyys tärkein; palvelujen joustava käyttö lähipalveluiden turvaaminen; tätä myös hallinnollisten rakenteiden uudistamisen tuettava ehjät hyvin johdetut palvelukokonaisuudet sekä sosiaali- et terveydenhuollossa ja niiden välinen yhteistyö turvattu perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi tasavertaiset kumppanit sosiaali- ja terveystoimen yhteys kunnan muihin sektoreihin (opetus, liikenne, kaavoitus, nuoriso jne.)

13 ruspalveluissakin tarvitaan suurempaa estöpohjaa työnjako ja osaamien henkilöstön rekrytointi kustannusten ja palvelun satunnaisvaihteluiden hallinta tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen ja hyvien käytäntöjen tehokkaampi käyttöönotto

14 6 Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut sairaanhoitopiirijako pohjana: sosiaali- ja terveydenhuolto tasavertaisina, nykyisistä aluejaoista voidaan poiketa, kunnat suunnittelevat, millä pohjalla kuntayhtymät muodostavat uutta: sosiaalihuollon erityispalveluista huolehtiminen kehitysvammahuollossa erityishuoltopiirit eivät jatkossa enää pakkokuntayhtymiä voivat jatkaa vapaaehtoisina kuntayhtyminä sekä sosiaalipalveluissa että sairaanhoidossa tarvitaan myös erityisvastuualueittain/kuntayhtymää laajemmalla väestöpohjalla ja valtakunnallisesti keskitettäviä palveluja ja työnjakoa

15 yvinvoinnin ja terveyden edistäminen tehokas keino terveyserojen kaventamisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä - edistää parhaiten myös kaikkien kuntalaisten hyvinvointia lisäksi keskeinen keino palvelutarpeen ja kustannusten kasvun hallinnassa edellyttää toimivaa ja hyvin johdettua kuntakokonaisuutta sekä tiivistä yhteistyösuhdetta kunnan muihin hallintokuntiin sekä muihin viranomais- ja yhteistyötahoihin säädetty myös kuntayhtymän erityiseksi tehtäväksi

16 Uudet rakenteet Palvelujen järjestämisvastuu säilyy kunnilla Yhteistoiminta-alueet, ( ?) sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palvelut osittain sosiaalihuollon erityispalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet kuntayhtymät jokaisen kunnan kuuluttava erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon ja sosiaalihuollon erityispalvelut valtakunnallista väestöpohjaa vaativat erityispalvelut yhteistyönä/ työnjaolla/yhteisillä toimintayksiköillä

17 Ohjaus Uudisteilla oleva TATO/Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma tukemaan Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamista Tarkentaa ja tukee hallitusohjelman toteuttamista sosiaali- ja terveydenhuollon osalta; yhteen sovitetaan peruspalveluohjelman kanssa Myös kehittämishankejärjestelmä tarkoitus uudistaa; rahoitusta ohjataan suuriin hankekokonaisuuksiin

18 Tiedosta hyvinvointia 2 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta hahmotelmaa päihdepalveluiden sijoittumisesta puitelain mukaisesti (1/3) Seudullinen ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalvelujen suunnittelu Päihdehuollon erityispalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollo n yleiset palvelut Kunta tai yhteistoiminta-alue * Strategia ja organisointi Laajempaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut - Erikoissairaanhoitolain kuntayhtymät Kuntayhtymä Kuntayhtymälle annettu erityisvastuualue Päihdehuollon erityispalvelujen avopalvelut Yleiset avopalvelut Yleiset laitospalvelut Päihdehuollon erityispalvelujen laitospalvelut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

19 Tiedosta hyvinvointia Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta hahmotelmaa päihdepalveluiden sijoittumisesta puitelain mukaisesti (2/3) Kunta tai yhteistoiminta-alue perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimen tehtävistä huolehtiminen vähintään asukasta ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön koordinaatio ja kehittäminen lähipalveluina: päihteiden käytön tunnistaminen, varhaisvaiheen haittojen ehkäisy (mini-interventio); akuutit palvelut (katkaisuhoito, somaattiset ongelmat); hoidon tarpeen arviointi; hoitoon motivointi ja jatkohoitoon ohjaus; pitkäaikainen jatkohoito; matalakynnyksiset, päihteiden käytön haittojen vähentämiseen tähtäävät palvelut; huono-osaisuuteen liittyvät tukipalvelut seudullisina palveluina: päihdehuollon erityispalveluiden avohoito, vaativa katkaisuhoito, kuntouttava laitoshoito, jalkautuva päihdetyö, asiantuntija- ja konsultaatiopalvelut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

20 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden yhteistyö Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä HAKIJAN OPAS Valtionavustuksen hakeminen sosiaa ja terveydenhuollon kehittämishankkeillevuosina