Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Transkriptio

1 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta (1.339) Toivakka 100% 1 Kunnan numero Kunnan tämänhetkinen asukasluku (3.2) % 1 Maakunta (4.9) Keski-Suomi - Mellersta Finland 100% 1 Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä Kunnan yhdyshenkilö 1. Erkki Pyökkimies Yhdyshenkilön asema 1. Kunnanjohtaja Yhdyshenkilön puhelinnumero

2 Yhdyshenkilön sähköposti 1. Kunta on päättänyt toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta ja antaa siksi selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman vasta mennessä yhdessä kuntajaon muutosta koskevan esityksen kanssa. Kyllä/Ei (10.2) Ei 100% 1 Vastaus on: (11.1) kunnan oma 100% 1 1.A.1 Onko kuntanne päättänyt tehdä kuntaliitoksen? (12.3) Ei. 100% 1 1.A.3. Onko kuntanne päättänyt tehdä osakuntaliitoksen? (14.3) Ei. 100% 1 Aikooko kunta saavuttaa lain edellyttämän vähintään noin asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoiminta-alueen? (18.1) Kyllä 100% 1 1.B.1 Minkä kuntien kanssa se muodostetaan? 1. Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Keuruu, Konnevesi,Korpilahti, Laukaa, Leivonmäki, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. 1.B.2 Mikä on yhteistoiminta-alueen väestöpohja? n asukasta 1.B.3 Perusterveydenhuollon lisäksi - mitkä sosiaalitoimen palvelukokonaisuudet järjestetään yhteistoimintaalueella? 1. Ehkäisevän päihdetyön hankkeet, laitostasoinen hoito, lastensuojelun kehittämishankkeet, jälkihuollon palvelut, perheneuvolan palvelut, tutkimus, hoito ja terapiapalvelut, huumehoidot, päihdehuollon erityispalvelut, päivähoidon alueelliset kehittämishankkeet

3 1.B.5. Miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto järjestetään? 1. Seututerveyskeskus 1.B.6 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? (24.2) b) Järjestämisvastuu kuntayhtymällä? 100% 1 1.B.7 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? (25.2) % 1 1.B.8 Mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy muodostaakseen vähintään noin asukkaan väestöpohjatavoitteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä? Minkä kuntien kanssa? 1. Toivakan kunta kuuluu Jyväskylän koulutuskuntayhtymään, jonka omistavien kuntien yhteinen asukasmäärä on yli B.9 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? (27.2) Järjestämisvastuu kuntayhtymällä? 100% 1 1.B.10 Mitä muita tehtäviä tällä yhteistoiminta-alueella järjestetään? (28.1) 1) Ammatillinen lisäkoulutus 100% 1 (28.2) 2) Lukiokoulutus 100% 1 (28.3) 3) Muita, mitä? 100% 1 1.B.11 Kuuluuko kunta useampaan kuin yhteen ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueiseen? (29.2) Ei 100% 1 1.B.13 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? (31.1) % 1 1.C.1 Esittääkö kunta poikkeamista asetetuista väestöpohjavaatimuksista kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin? (32.2) Ei 100% 1 1.D.1 Muuttuuko kunnan asema yksikielisenä tai kaksikielisenä kuntana? (37.2) Ei 100% 1 1.D.3 Muodostetaanko yhteistoiminta-alue, johon kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? (39.2) Ei 100% 1 1.D.6 Kuuluuko kunta saamelaisten kotiseutualueeseen? (42.2) Ei 100% 1

4 Vastaus on: (44.1) kunnan oma 100% Mihin lain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi? 1. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2.2 Yhdistetäänkö sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri alueellanne? (46.2) Ei 100% Mitkä erikoissairaanhoito-laissa (1062/1989) tarkoitetut palvelut jäävät tämän kuntayhtymän ulkopuolelle? Kuinka ne järjestetään? 1. Ei mitään palveluja. Valtakunnallisen porrastuksen sekä alueellisesti sovittujen lähete- ja hoitokäytäntöjen mukaisesti Keski-Suomen sairaanhoitopiiri järjestää kaikki erikoissairaanhoidon palvelut tuottamalla ne itse tai hankkimalla ostopalveluina yliopistollisilta sairaaloilta, Jokilaakson sairaalasta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta 2.4 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestetään kuntayhtymässä (piirissä)? 1. Ne palvelut, joita kunnat tai yhteistoiminta-alueet eivät järjestä. Kunta tai yhteistoiminta-alue voi järjestää kaikki kehitysvammalaissa mukaiset palvelut. Sairaanhoitopiirille siirtynevät Suojarinteen kuntayhtymän toiminnan päättyessä erityishuollon johtoryhmälle laissa säädetyt tehtävät. 2.5 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestää kunta tai yhteistoiminta-alue? 1. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja etuudet Asuntolat ja tukiasunnot Kehitysvammaisten toimintakeskukset Avopalveluohjaajan työ Kunnat ja yhteistoiminta-alueet järjestävät kehitysvammaisten erityishuollon palvelut. Palvelut voidaan tuottaa itse tai hankkia ne muilta julkisilta palveluntuottajilta, säätiöiltä tai yksityisiltä Mitä sosiaalitoimen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä tehtäviä siirretään tälle kuntayhtymälle? (50.1) a) Kehitysvammahuollon erityispalveluja. Mitä niistä? 100% 1 (50.2) b) Lastensuojelun 100% 1 (50.3) c) Vammaishuollon erityispalveluja. Mitä niistä? (50.4) d) Vanhustenhuollon erityispalveluja. Mitä niistä? (50.5) e) Päihdehuollon erityispalveluja. Mitä niistä? (50.6) f) Muita sosiaalihuollon erityispalveluja. Mitä niistä? 100% 1 100% 1 100% 1 100% 1

5 2.7. Mitä muita kuin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä siirretään laajan väestöpohjan kuntayhtymälle? 1. Ei mitään 2.8. Miten kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? 1. Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa yleislääketieteen professorin viran, jonka tehtäviin sisältyy terveyden edistäminen. Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa gerontologisen kuntoutuksen ja kliinisen fysioterapian professuurit. Gerontologisen kuntoutuksen professori toimii myös Gerocenter-säätiön johtajana. Säätiön tehtävänä on vanhenevan väestön hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvän tutkimustiedon välittäminen sosiaali- ja terveystoimen palvelujärjestelmään. Kaikki em. toimijat tutkivat ja ohjaavat tutkimustyötä, kehittävät, kehittävät ja kouluttavat sekä koordinoivat alueellista yhteistyötä. Sairaanhoitopiiri osallistuu kansalliseen Dehko-hankkeeseen. Keski-Suomessa toteutetaan EVI-hanketta (elintapasairauksien varhaistunnistaminen ja interventio). Niiden päättyessä kehitetyt toimintamallit ja -rakenteen vakiinnutetaan ja suunnataan merkittävimpien kansansairauksien ehkäisyyn. Alueelliseksi toimijaksi perustetaan preventiotyöryhmä, jossa on jäseniä erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta. Työryhmä linjaa ja ohjaa maakunnassa kansansairauksien preventiotyötä. Kuntayhtymä toimii yhteistyössä Keski-Suomen sosiaalialan kehittämiskeskuksen kanssa, joka edistää ja koordinoi sosiaalialisen turvallisuuden osalta kehitystä ja yhteistyötä muiden alan maakunnallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa (mm. Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys ja muut järjestötoimijat). KOSKE tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita uusien palvelurakenteiden syntyessä kansalaisten omien voimavarojen vahvistamisessa. Tässä työssä kiinnitetään erityistä huomiota paikallisyhteisöjen kaikkien toimijoiden (läheiset ihmiset, järjestökenttä, kuntien ja valtion palvelutuottajat sekä elinkeinoelämä) yhteistyön edistämiseen ja huomioimiseen. Maakuntaan on perustettu Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskus KANTER, jossa on laajasti edustettu julkisen-, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. 2.9 Mihin kuntayhtymään kaksikielinen tai ruotsinkielinen kunta aikoo lisäksi kuulua turvatakseen ruotsinkielisten palvelujen järjestämisen? Mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle on tarkoitus antaa? 1. Kysymys ei koske Keski-Suomea 2.10 Mistä ajankohdasta lukien kuntayhtymä vastaa kohdissa tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä? 1. Laajaa väestöpohjaa edellyttävistä palveluista kuntayhtymä vastaa seuraavasti: - erikoissairaanhoidon vastuiden osalta ei tapahdu muutoksia, joten vastuut jatkuvat - kehitysvammaisten erityishuollon vastuut siirtyvät kuntayhtymälle

6 Vuosi 2005 As.luku naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v.- (1) naiset Indeksi As.luku miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v.- (1) miehet Vuosi 2010 As.luku naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v.- (1) naiset Indeksi ,4 As.luku miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v.- (1) miehet 1. 18

7 Vuosi 2015 As.luku naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v.- (1) naiset Indeksi ,1 As.luku miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v.- (1) miehet Vuosi 2020 As.luku naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v.- (1) naiset Indeksi ,1 As.luku miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v.- (1) miehet 1. 27

8 Vuosi 2025 As.luku naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v. (1) naiset v.- (1) naiset Indeksi ,4 As.luku miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v. (1) miehet v.- (1) miehet Väestöllinen huoltosuhde v ,5 v ,8 v ,3 v ,5 v ,4 3.2 Tärkeimmät johtopäätökset Tilastokeskuksen tietojen mukaisesta väestön kehityksestä vuoteen 2015 ja 2025 ja huoltosuhteesta. 1. Toivakan kunnan käsityksen mukaan kunnan väestön kasvu on nykyiseen rakenteeseen nähden maltillinen, eikä väestön kasvu tule aiheuttamaan kunnassa rakenteellisia ongelmia. Toivakan kunta pystyy vastaamaan väestökasvun kehityksestä aiheutuviin palvelutarpeisiin. Vastaus on: (63.1) kunnan oma 100% 1 3.C.1 Perusterveydenhuollossa? 1. Vanhusten määrä kasvaa ja yli 75-vuotiaiden osuus lisääntyy myös perusterveydenhuollossa. Avohoitoa kehitetään yhdessä kunnan ja seututerveyskeskuksen kanssa yhteistyössä.

9 3.C.2 Sosiaalihuollossa? 1. Kunnallisen kotihoidon tarve lisääntyy vanhusten määrän lisääntyessä. Kunnallinen kotihoito painottaa avohuollon kehittämistä ja toimintaa kolmannen sektorin kanssa. 3.C.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? 1. Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa ei olennaisia palvelutarpeen muutoksia. 3.C.4 Erikoissairaanhoidossa? 1. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kehittää toimintaansa kasvavan tarpeen mukaisesti. 3.C.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? 1. Pysyy entisellään Jyväskylän koulutuskunta yhtymässä. 3.C.6 Kunnan päättämissä muissa opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? 1. Yhteistyö lisääntyy koko opetus ja kulttuuritoimen sektorilla keskittämällä palvelujen järjestämisvastuuta ja hallintoa. Ei mainittavia muutoksia kirjasto- ja kulttuuritoimessa. TP-tiedot 2005: toimintakulut TP-tiedot 2005: toimintatuotot

10 TP-tiedot 2005: toimintakate TP-tiedot 2006: toimintakulut TP-tiedot 2006: toimintatuotot TP-tiedot 2006: toimintakate TA 2007: toimintakulut TA 2007: toimintatuotot TA 2007: toimintakate

11 TS 2008: toimintakulut TS 2008: toimintatuotot TS 2008: toimintakate TS 2009: toimintakulut TS 2009: toimintatuotot TS 2009: toimintakate TP-tiedot 2005: verotulot, josta kunnallisvero:

12 TP-tiedot 2005: verotulot, josta yhteisövero: TP-tiedot 2005: verotulot, josta kiinteistövero: TP-tiedot 2006: verotulot, josta kunnallisvero: TP-tiedot 2006: verotulot, josta yhteisövero: TP-tiedot 2006: verotulot, josta kiinteistövero: TA 2007: verotulot, josta kunnallisvero: TA 2007: verotulot, josta yhteisövero:

13 TA 2007: verotulot, josta kiinteistövero: TS 2008: verotulot, josta kunnallisvero: TS 2008: verotulot, josta yhteisövero: TS 2008: verotulot, josta kiinteistövero: TS 2009: verotulot, josta kunnallisvero: TS 2009: verotulot, josta yhteisövero: TS 2009: verotulot, josta kiinteistövero:

14 TP-tiedot 2005: käyttötalouden valtionosuudet TP-tiedot 2006: käyttötalouden valtionosuudet TA 2007: käyttötalouden valtionosuudet TS 2008: käyttötalouden valtionosuudet TS 2009: käyttötalouden valtionosuudet TP-tiedot 2005: vuosikate TP-tiedot 2006: vuosikate

15 TA 2007: vuosikate TS 2008: vuosikate TS 2009: vuosikate TP-tiedot 2005: poistot TP-tiedot 2006: poistot TA 2007: poistot TS 2008: poistot

16 TS 2009: poistot TP-tiedot 2005: satunnaiset erät, netto 1. - TP-tiedot 2006: satunnaiset erät, netto 1. - TA 2007: satunnaiset erät, netto 1. - TS 2008: satunnaiset erät, netto 1. - TS 2009: satunnaiset erät, netto 1. - TP-tiedot 2005: tilikauden tulos

17 TP-tiedot 2006: tilikauden tulos TA 2007: tilikauden tulos TS 2008: tilikauden tulos TS 2009: tilikauden tulos TP-tiedot 2005: lainakanta TP-tiedot 2006: lainakanta TA 2007: lainakanta

18 TS 2008: lainakanta TS 2009: lainakanta TP-tiedot 2005: investoinnit, netto TP-tiedot 2006: investoinnit, netto TA 2007: investoinnit, netto TS 2008: investoinnit, netto TS 2009: investoinnit, netto

19 TP-tiedot 2005: tuloveroprosentti, % TP-tiedot 2006: tuloveroprosentti, % TA 2007: tuloveroprosentti, % TS 2008: tuloveroprosentti, % TS 2009: tuloveroprosentti, % Tiivistelmä kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitetusta kunnan taloussuunnitelman keskeisistä toimenpiteistä ja niiden euromääräisistä vaikutuksista. 1. Toivakan kunnalla ei ole vanhoja kattamattomia alijäämiä. Vuoden 2007 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelmien alijäämät on valtuuston päätöksellä katettu. Vastaus on: (143.1) kunnan oma 100% 1 Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa? 1. - Kuntarajat ylittävä päivähoito Jyvässeudulla verkostokaupungin kuntien kanssa - Maaseututoimi Jyväskylän mlk kanssa - Aaltokirjastoyhteistyö Jyvässeudulla - Aluearkkitehti Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan kanssa

20 Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden toimijoiden kuin toisten kuntien kanssa? 1. Yhteistyö työvalmennussäätiö TEKEVÄn ja Jyvässeudun Työttömät Ry:n kanssa ja tarkoituksena yksilön työ- ja toimintakyvyn parantaminen työtoiminnan avulla yksilön ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi kunta lisää yhteistoimintaa yksityisten palvelujen tuottajien kanssa etenkin hoivapalvelujen saatavuudessa. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet yhteistyöhön ns. kolmannen sektorin kanssa. Yhteistoiminta Puulan seutuopisto ja Toivakan seurakunnan kanssa Vesihuollon yhteistyö / vesiosuuskunnat ja kuntien välinen yhteistyö Vastaus on: (146.2) yhteinen seuraavien kuntien kanssa: 100% Keskeisimmät kunnan/yhteistoiminta-alueen palveluiden tuottamistapojen muutokset tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi? (oman toiminnan tehostaminen, yhteistyö muiden kuntien kanssa, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, ostopalvelut jne) 1. Toivakan kunta kuuluu jäsenenä Palokan terveydenhuollon kuntayhtymään (Jyväskylän maalaiskunta, Petäjävesi, Uurainen ja Toivakka) kuntayhtymässä on asukkaita tilanteen mukaisesti asukasta kunta liittyy perustettavaan Jyvässeudun terveyskeskukseen ja asukasmäärä on n Yhteistyön syventäminen Aalto kirjastojen kanssa. Esim. aineiston hankinnassa yhteiset kilpailuttamiset, asiantuntijuuden jakaminen, erikoistuminen ja kokoelmien yhteiskäyttö. Kulttuuritoimessa edelleen yhteistyötä lähikuntien kolmannen sektorin kanssa 6.2 Mahdolliset muut toimenpiteet, joilla näiden palveluiden järjestämistä ja tuottamista on tarkoitus tehostaa. 1. Vanhuspalveluiden hallinnon kehittäminen yhteistoiminta-alueiden kuntien kanssa. Tehostetaan yhteistä palvelujen markkinointia. (kulttuuri ja kirjasto) Vastaus on: (149.2) yhteinen seuraavien kuntien kanssa: 100% Perusterveydenhuollossa? 1. Seututerveyskeskus alkaen 7.2 Sosiaalihuollossa? 1. Vanhustenhuollon kehittäminen verkostokaupungin kuntien kanssa tehtävällä yhteistyöllä

21 7.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? 1. Ei muutoksia 7.4 Erikoissairaanhoidossa? 1. Ei muutoksia 7.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? 1. Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä. 7.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? 1. Yhteistyön lisäämistä koko opetus- ja kulttuuritoimen sektorilla keskittämällä palvelujen järjestämisvastuuta ja hallintoa Jyväskylän seudun kuntien kanssa. Ei muutoksia palveluverkossa (kulttuuri ja kirjasto) Vastaus on: (159.1) kunnan oma 100% Perusterveydenhuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 1. Seututerveyskeskus vastaa perusterveydenhuollon palveluista alkaen. Rakenne turvaa määrällisen riittävyyden sekä laadun. 8.2 Sosiaalihuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 1. Vanhustenhuollon ja päivähoidon palvelut turvataan kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä ja kunnan päättämin omin toiminpitein.

22 8.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 1. Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö vastaa keskeisten toimintojen kehittämisestä 8.4 Erikoissairaanhoidossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 1. Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri vastaa erikoissairaanhoidon toiminnoista 8.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 1. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän henkilöstö vastaa palveluiden järjestämisestä ja henkilöstön riittävyydestä. 8.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 1. Palveluiden järjestämisvastuun keskittäminen ja hallintopalveluiden keskittäminen Jyväskylän seudun kuntien kanssa. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattiopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Turvataan henkilöstön mahdollisuudet osallistua riittävästi täydennyskoulutukseen. Eläkkeelle siirtymistilanteessa noudatetaan kirjastoasetuksen mukaisia kelpoisuusehtoja uutta työvoimaa palkatessa (kulttuuri ja kirjasto) 8.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 1. Varsinaiselle vanhuuseläkkeelle jää vuosina yhteensä 19 henkilöä eri sektoreilta. Vuosipoistuma on 3-6 henkilöä. Eläkkeelle tai toisiin tehtäviin siirtymisen yhteydessä hallintokunnat selvittävät ko. viran tai toimen täytön tarpeellisuuden ja sisäisen täytön mahdollisuuden, sekä ostopalvelujen käytön ja yhteistyön muiden kanssa. Jyvässeudun läheisyys todennäköisesti turvaa tarpeellisen henkilöstön saatavuuden. Vastaus on: (168.1) kunnan oma 100% 1

23 Miten selvitysten ja suunnitelmien valmistelu kunnissa ja alueilla organisoitiin sekä toteutettiin yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa? 1. Työntekijäjärjestöjen edustajille toimitettiin tammikuussa 2007 suunnitteluvelvollisuus eräillä kaupunkiseuduilla ja asumisen, maankäytön ja liikenteen yhteensovittamissuunnitelman esiselvityksen liittyvää aineistoa. Työntekijäjärjestöjen edustajille pidettiin kokous, jossa kunnanjohtaja esitteli Paras-hankkeen senhetkistä vaihetta ja sen tuomia velvoitteita. Työntekijäjärjestöjen edustajat osallistuivat verkostokaupunkifoorumiin, jossa käsiteltiin Paras-hankkeen keskeisiä asioita. Kunnan johtoryhmässä on pysyvä henkilöstön edustaja. Parashankkeeseen liittyviä asioita ja yksityiskohtia on käsitelty kokouksissa useasti. Kunnanviraston henkilöstölle pidetään kaksi kertaa kuussa tiedotustilaisuus, jossa mm. kunta- ja palvelurakenneuudista ja sen eri vaiheita ja etenemistä on tuotu esille lähetettiin työntekijäjärjestöille kaikki senhetkinen kunta- ja palvelurakennehankkeeseen liittyvä materiaali tutustumista ja mahdollisia kommentteja varten. Kommentit tuli toimittaa mennessä. Lähetä