1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1

Transkriptio

1 Kunnan rekisteritiedot Kunta Joutsan kunta Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä Kunnan yhdyshenkilö Harri Nissinen Yhdyshenkilön asema kunnanjohtaja Yhdyshenkilön puhelinnumero Yhdyshenkilön sähköposti Kuntajaon muutos Kunta on päättänyt toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta ja antaa siksi selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman vasta mennessä yhdessä kuntajaon muutosta koskevan esityksen kanssa. n kj Kyllä nxei I Kunnan selvitys. 1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti Vastaus on: nkjxkunnan oma nkjyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti 1.A.1 Onko kuntanne päättänyt tehdä kuntaliitoksen? gdcxkyllä, valtuusto on jo päättänyt liitoksesta. Minkä kunnan/kuntien kanssa? Leivonmäki gdckyllä, kuntaliitoksen selvitystyö on käynnissä. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gdcei. 1.A.2 Milloin kuntaliitos toteutetaan? gcx gc gc gc gc gc

2 1.A.3. Onko kuntanne päättänyt tehdä osakuntaliitoksen? ckyllä, valtuusto on jo päättänyt osakuntaliitoksesta. Minkä kunnan/kuntien kanssa? ckyllä, osakuntakuntaliitoksen selvitystyö on käynnissä. Minkä kunnan/kuntien kanssa? cxei. 1.A.4. Jos, niin mikä on kunnasta toiseen siirtyvän alueen casukasmäärä? cmaapintaala? 1.A.5 Milloin osakuntaliitos toteutetaan? c c c c c c A.6 Mikä on kunnan asukasmäärä kuntajaon muutosten jälkeen? cyli c c x c calle Aikooko kunta saavuttaa lain edellyttämän vähintään noin asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoimintaalueen? cxkyllä Jyväskylän seudun terveydenhuollon liikelaitoskuntayhtymä ( Jyväskylän seututerveyskeskus ) alkaen. Ei 1.B.1 Minkä kuntien kanssa se muodostetaan? Yhteensä 15 kuntaa: Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Petäjävesi Toivakka, Uurainen, Muurame, Korpilahti, Laukaa, Hankasalmi, Konnevesi, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka, Keuruu ja Multia. 1.B.2 Mikä on yhteistoimintaalueen väestöpohja? n B.3 Perusterveydenhuollon lisäksi mitkä sosiaalitoimen palvelukokonaisuudet järjestetään yhteistoimintaalueella? 1) Vanhusten laitoshoito Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Petäjäveden, Muuramen, Korpilahden ja Hankasalmen alueella alkaen. Näiden kuntien yhteinen väestömäärä on n Muiden kuntien osalta(väestömäärä n ) tilanne selvitetään vuoteen 2011 mennessä. 2) Huumeiden käyttäjien korvaus ja vierotushoidot järjestetään yhteisesti koko alueella alkaen. 3) Mahdollisesti psykiatrinen palveluasuminen järjestetään myös yhteisesti alkaen. 4) Vanhusten palveluasumisen ja kotihoidon tilannetta selvitetään: siirretäänkö ne kokonaisuudessaan yhteistoimintaalueella hoidettavaksi esimerkiksi vuodesta 2011 alkaen? 1.B.4 Mitä muita kuin sosiaali ja terveyspalveluita siirretään yhteistoimintaalueen järjestettäväksi? Vain ympäristöterveydenhuolto. Muiden hallintokuntien palveluja ei siirretä.

3 1.B.5. Miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto järjestetään? Ympäristöterveyshuollon järjestää jäsenkuntiensa puolesta Jyväskylän seututerveyskeskus(keuruu vielä selvittää muuta yhteistyövaihtoehtoa) alkaen. Ympäristönsuojelu jää peruskuntien hoidettavaksi. Myöskin työterveyshuollon järjestämisestä vastaa Jyväskylän seututerveyskeskus alkaen. 1.B.6 Millä tavalla yhteistoimintaalue muodostetaan? Ks. edellä. Muodostetaan 15 nykyisen kunnan käsittävä Jyväskylän seututerveyskeskus. ca) Järjestämisvastuu yhdellä kunnalla (isäntäkuntamalli) cb) Järjestämisvastuu kuntayhtymällä? 1.B.7 Missä aikataulussa yhteistoimintaalue toteutetaan? K cvuoden 2008 alusta lukien cx2009 ( alkaen) c2010 c2011 c2012 c2013 cmuusta ajankohdasta alkaen. Mistä? 1.B.8 Mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy muodostaakseen vähintään noin asukkaan väestöpohjatavoitteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä? Minkä kuntien kanssa? 1.B.9 Millä tavalla yhteistoimintaalue muodostetaan? cjärjestämisvastuu yhdellä kunnalla (isäntäkuntamalli)? cxjärjestämisvastuu kuntayhtymällä? cjärjestämisvastuu on rekisteröidyllä yhteisöllä tai säätiöllä? 1.B.10 Mitä muita tehtäviä tällä yhteistoimintaalueella järjestetään? cx1) Ammatillinen lisäkoulutus c2) Lukiokoulutus c3) Muita, mitä? 1.B.11 Kuuluuko kunta useampaan kuin yhteen ammatillisen koulutuksen yhteistoimintaalueiseen? ckyllä cxei 1.B.12 Jos, niin mihin yhteistoimintaalueisiin se kuuluu? Jyväskylän ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä 1.B.13 Missä aikataulussa yhteistoimintaalue toteutetaan? gc gc gc gc gc

4 gc gcmuusta ajankohdasta alkaen. Mistä? Väestöpohjavaatimuksista poikkeamisen perustelut 1.C Kunnan perustelut sille, jos kunta katsoo, että kuntaa tai yhteistoimintaaluetta muodostettaessa ei ole voitu saavuttaa asetettuja väestöpohjavaatimuksia ja se aikoo poiketa niistä vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin. Jos kunta aikoo poiketa väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? 1.C.1 Esittääkö kunta poikkeamista asetetuista väestöpohjavaatimuksista kuntaa tai yhteistoimintaaluetta muodostettaessa vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin? ckyllä cxei 1.C.2 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, mihin 5 :n 5 momentin erityisolosuhteeseen se vetoaa? csaaristoisuus cpitkät etäisyydet csuomen tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen csaamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen 1.C.3 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten se perustelee poikkeamisen? 1.C.4 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet 1.D Miten kunta aikoo turvata Vastaus on: xkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 1.D.1 Muuttuuko kunnan asema yksikielisenä tai kaksikielisenä kuntana? ckyllä cxei 1.D.2 Jos muuttuu, miten kunta turvaa kielelliset oikeudet? 1.D.3 Muodostetaanko yhteistoimintaalue, johon kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? ckyllä cxei 1.D.4 Jos muodostetaan, miten kielelliset oikeudet turvataan? 1.D.5 Miten kaksikielinen kunta aikoo turvata kielelliset oikeudet?

5 1.D.6 Kuuluuko kunta saamelaisten kotiseutualueeseen? ckyllä cxei 1.D.7 Jos kuuluu, miten kunta turvaa saamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevat oikeudet? Seuraava > Kunta ja palvelurakenneuudistus 2. Kunnan selvitys lain 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä Vastaus on: njxkunnan oma njyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 2.1 Mihin lain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi? KeskiSuomen sairaanhoitopiiri 2.2 Yhdistetäänkö sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri alueellanne? ckyllä xcei 2.3. Mitkä erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitetut palvelut jäävät tämän kuntayhtymän ulkopuolelle? Kuinka ne järjestetään? ei mitään palveluja 2.4 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestetään kuntayhtymässä (piirissä)? ne palvelut, joita kunnat tai yhteistoimintaalueet eivät järjestä 2.5 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestää kunta tai yhteistoimintaalue? asumisen palvelut kunnassa kehitysvammaneuvola; sairaanhoitopiiri/säätiö työtoiminta kunnassa kuntoutus; sairaanhoitopiiri 2.6. Mitä sosiaalitoimen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä tehtäviä siirretään tälle kuntayhtymälle? cxa) Kehitysvammahuollon erityispalveluja. Mitä niistä? Erityishuollon johtoryhmän tehtävät Viranomaistoimintaa ovat erityishuollon johtoryhmälle laissa (Erityishuoltolaki 23 ) määrätyt tehtävät. Näitä ovat yksittäiset tapaukset, kuten tahdonvastaisesti hoitoon toimittaminen. Pyynnöt tulevat joko peruskunnan sosiaalityöstä, Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen määrääminä tai yleiseltä syyttäjältä. Tapauksia on viime vuosina ollut 02 vuodessa. Asiat viedään puolivuosittain erityishuollon johtoryhmän tutkimisen/lausuntojen myötä lääninoikeuden hyväksyttäväksi. Erityishuollon johtoryhmä on säädöksillä ja eduskunnan oikeusasiamiehen säännöllisillä tarkastuksilla velvoitettu viime kädessä vastuuseen hoitotilanteissa. cb) Lastensuojelun erityisongelmat Ei mitään cc) Vammaishuollon erityispalveluja. Mitä niistä? Ei mitään

6 cd) Vanhustenhuollon erityispalveluja. Mitä niistä? Ei mitään ce) Päihdehuollon erityispalveluja. Mitä niistä? Ei mitään cf) Muita sosiaalihuollon erityispalveluja. Mitä niistä? Ei mitään 2.7. Mitä muita kuin sosiaali ja terveystoimen tehtäviä siirretään laajan väestöpohjan kuntayhtymälle? ei mitään 2.8. Miten kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista?sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa yleislääketieteen professorin viran, jonka tehtäviin sisältyy terveyden edistäminen. Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa gerontologisen kuntoutuksen ja kliinisen fysioterapian professuurit. Sairaanhoitopiiri osallistuu kansalliseen Dehkohankkeeseen. KeskiSuomessa toteutetaan EVIhanketta (elintapasairauksien varhaistunnistaminen ja interventio). Niiden päättyessä kehitetyt toimintamallit ja rakenteet vakiinnutetaan ja suunnataan merkittävimpien kansansairauksien ehkäisyyn. Alueelliseksi toimijaksi perustetaan preventiotyöryhmä, jossa on jäseniä erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta. Maakuntaan on perustettu KeskiSuomen kansanterveyden edistämiskeskus KANTERE, jossa on laajasti edustettu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. 2.9 Mihin kuntayhtymään kaksikielinen tai ruotsinkielinen kunta aikoo lisäksi kuulua turvatakseen ruotsinkielisten palvelujen järjestämisen? Mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle on tarkoitus antaa? 2.10 Mistä ajankohdasta lukien kuntayhtymä vastaa kohdissa tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä? lukien ympäristöterveydenhuolto/eläinlääkintähuolto II Kunnan toimeenpanosuunnitelma 3. Väestö ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille / 1 3.A Väestökehitys 3.A 1 Asukasluku 2005 ja sen kehitysennuste vuosille Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. (1) prosenttia asukasluvusta Vuoden 2005 indeksi on 100. Vuosi 2005 As.luku naiset As.luku miehet v. (1) naiset 06 v. (1) miehet v. (1) naiset 716 v. (1) miehet v. (1) naiset 1719 v. (1) miehet v. (1) naiset 2064 v. (1) miehet v. (1) naiset 6574 v. (1) miehet v. (1) naiset 7584 v. (1) miehet v. (1) naiset 85 v. (1) miehet Indeksi 100

7 Vuosi 2010 As.luku naiset As.luku miehet v. (1) naiset 06 v. (1) miehet v. (1) naiset 716 v. (1) miehet v. (1) naiset 1719 v. (1) miehet v. (1) naiset 2064 v. (1) miehet v. (1) naiset 6574 v. (1) miehet v. (1) naiset 7584 v. (1) miehet v. (1) naiset 85 v. (1) miehet Indeksi 98.3 Vuosi 2015 As.luku naiset As.luku miehet v. (1) naiset 06 v. (1) miehet v. (1) naiset 716 v. (1) miehet v. (1) naiset 1719 v. (1) miehet v. (1) naiset 2064 v. (1) miehet v. (1) naiset 6574 v. (1) miehet v. (1) naiset 7584 v. (1) miehet v. (1) naiset 85 v. (1) miehet Indeksi 97.3 Vuosi 2020 As.luku naiset As.luku miehet v. (1) naiset 06 v. (1) miehet v. (1) naiset 716 v. (1) miehet v. (1) naiset 1719 v. (1) miehet v. (1) naiset 2064 v. (1) miehet v. (1) naiset 6574 v. (1) miehet v. (1) naiset 7584 v. (1) miehet v. (1) naiset 85 v. (1) miehet Indeksi 97.3

8 Vuosi 2025 As.luku naiset As.luku miehet v. (1) naiset 06 v. (1) miehet v. (1) naiset 716 v. (1) miehet v. (1) naiset 1719 v. (1) miehet v. (1) naiset 2064 v. (1) miehet v. (1) naiset 6574 v. (1) miehet v. (1) naiset 7584 v. (1) miehet v. (1) naiset 85 v. (1) miehet Indeksi 97.2 < Edellinen Seuraava > Kunta ja palvelurakenneuudistus 3. Väestö ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille B Huoltosuhde 3.B.1 Kunnan väestöllinen (demografinen) huoltosuhde, eli yli 64vuotiaiden ja alle 17vuotiaiden määrä 1764 vuotiaiden määrää kohden. Väestöllinen huoltosuhde v ,69 v ,73 v ,87 v ,01 v , Tärkeimmät johtopäätökset Tilastokeskuksen tietojen mukaisesta väestön kehityksestä vuoteen 2015 ja 2025 ja huoltosuhteesta. aktiiviväestön määrä vähenee ennusteen mukaan 642 henkeä. Väestön määrä pysyy melko vakaana, joten eläkeläisten määrä lisääntyy vastaavasti. huoltosuhde heikkenee huomattavasti (2006; 0,69, 2025; 1,12) 3.3 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Tilastokeskuksen tietoja väestön kehityksestä ja huoltosuhteesta, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. 3. Väestö ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille C Arvio palvelutarpeen muutoksista vuosiin 2015 ja 2025 mennessä.

9 Vastaus on: jxkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 3.C.1 Perusterveydenhuollossa? väestö vanhenee ja palvelujen tarve kasvaa 3.C.2 Sosiaalihuollossa? väestö vanhenee ja palvelujen tarve kasvaa 3.C.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? kehitysvammaisten hoidon tarve lisääntyy, vammaisten määrä vähenee. 3.C.4 Erikoissairaanhoidossa? palvelujen tarve kasvaa, koska väestö vanhenee 3.C.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? joutsalaisten opiskelijamäärien lasku n. 40% 3.C.6 Kunnan päättämissä muissa opetus ja kulttuuritoimen tehtävissä? 3.C.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä tehtävissä? investointitarve vanhusväestön asumiseen ja palveluihin kasvaa < Edellinen Seuraava > Kunta ja palvelurakenneuudistus 4.Talous / 1 Taloustietoja kunnasta vuosilta (1000 euroa) TPtiedot 2005: toimintakulut TPtiedot 2005: toimintatuotot 6174 TPtiedot 2005: toimintakate TPtiedot 2006: toimintakulut TPtiedot 2006: toimintatuotot 6502 TPtiedot 2006: toimintakate 16782

10 TA 2007: toimintakulut TA 2007: toimintatuotot 6457 TA 2007: toimintakate TS 2008: toimintakulut TS 2008: toimintatuotot 6700 TS 2008: toimintakate TS 2009: toimintakulut TS 2009: toimintatuotot 7000 TS 2009: toimintakate TPtiedot 2005: verotulot, josta kunnallisvero: 7141 TPtiedot 2005: verotulot, josta yhteisövero: 874 TPtiedot 2005: verotulot, josta kiinteistövero: 599 TPtiedot 2006: verotulot, josta kunnallisvero: 7280 TPtiedot 2006: verotulot, josta yhteisövero: 961 TPtiedot 2006: verotulot, josta kiinteistövero: 604 TA 2007: verotulot, josta kunnallisvero: 7580 TA 2007: verotulot, josta yhteisövero: 810 TA 2007: verotulot, josta kiinteistövero: 620 TS 2008: verotulot, josta kunnallisvero: 7580 TS 2008: verotulot, josta yhteisövero: 800 TS 2008: verotulot, josta kiinteistövero: 620

11 TS 2009: verotulot, josta kunnallisvero: 7670 TS 2009: verotulot, josta yhteisövero: 800 TS 2009: verotulot, josta kiinteistövero: 630 TPtiedot 2005: käyttötalouden valtionosuudet 7552 TPtiedot 2006: käyttötalouden valtionosuudet 8298 TA 2007: käyttötalouden valtionosuudet 8853 TS 2008: käyttötalouden valtionosuudet 8900 TS 2009: käyttötalouden valtionosuudet 9000 TPtiedot 2005: vuosikate 11 TPtiedot 2006: vuosikate 173 TA 2007: vuosikate 458 TS 2008: vuosikate 700 TS 2009: vuosikate 950 TPtiedot 2005: poistot 495 TPtiedot 2006: poistot 534 TA 2007: poistot 589 TS 2008: poistot 630 TS 2009: poistot 640 TPtiedot 2005: satunnaiset erät, netto 0 TPtiedot 2006: satunnaiset erät, netto 0 TA 2007: satunnaiset erät, netto 0 TS 2008: satunnaiset erät, netto 0

12 TS 2009: satunnaiset erät, netto 0 TPtiedot 2005: tilikauden tulos 484 TPtiedot 2006: tilikauden tulos 362 TA 2007: tilikauden tulos 131 TS 2008: tilikauden tulos 70 TS 2009: tilikauden tulos 310 TPtiedot 2005: lainakanta 8474 TPtiedot 2006: lainakanta TA 2007: lainakanta TS 2008: lainakanta TS 2009: lainakanta TPtiedot 2005: investoinnit, netto 2657 TPtiedot 2006: investoinnit, netto 1770 TA 2007: investoinnit, netto 4958 TS 2008: investoinnit, netto 911 TS 2009: investoinnit, netto 2408 TPtiedot 2005: tuloveroprosentti, % 19,0 TPtiedot 2006: tuloveroprosentti, % 19,0 TA 2007: tuloveroprosentti, % 19,0 TS 2008: tuloveroprosentti, % 19,0 TS 2009: tuloveroprosentti, % 19,0 4. Talous / 2

13 Tiivistelmä kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitetusta kunnan taloussuunnitelman keskeisistä toimenpiteistä ja niiden euromääräisistä vaikutuksista. kuntaliitoksessa talouden kehittämistavoitteena on talouden tasapaino pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Yhdistymisavustuksesta pääosa käytetään talouden tasapainottamiseen ja molempien kuntaliitokseen osallistuvien kuntien alijäämän kattamiseen. Vuoden 2007 lopun yhteensä n. 2,2 M :n alijäämä kääntyy n. 1 M :n ylijäämäksi vuonna 2010 yhdistymisavustuksen ja yhdistymisen tuomien synenergiaetujen vaikutuksesta. Tiivistelmä kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitetusta toimenpideohjelmasta euromäärineen (jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi). < Edellinen Seuraava >

14 Kunta ja palvelurakenneuudistus 5. Muu yhteistoiminta / 1 Vastaus on: jxkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa? seutuyhteistyö Luhangan kanssa (mm. yhteinen tekninen toimi, maataloushallinto) perusterveydenhuolto: seututerveyskeskus kouluyhteistyön Luhangan ja Hartolan kanssa seutuopisto yhdessä Kangasniemen ja Toivakan kanssa Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden toimijoiden kuin toisten kuntien kanssa? yhteispalvelupisteen muodostaminen elinkeinotoiminnan ja työllistämisen edistämiseksi (työvoimatoimisto) työllistämishankkeet kolmannen sektorin kanssa < Edellinen Seuraava > Kunta ja palvelurakenneuudistus 6. Tuottamistavat ja tehokkuus Vastaus on: jxkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 6.1 Keskeisimmät kunnan/yhteistoimintaalueen palveluiden tuottamistapojen muutokset tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi? (oman toiminnan tehostaminen, yhteistyö muiden kuntien kanssa, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, ostopalvelut jne) seututerveyskeskukseen liittyminen perusterveydenhuollossa kuntaliitos Leivonmäen kanssa perusterveydenhuollon kuntayhtymän purkaminen seutuyhteistyö ja osittain yhteinen hallinto Luhangan kanssa 6.2 Mahdolliset muut toimenpiteet, joilla näiden palveluiden järjestämistä ja tuottamista on tarkoitus tehostaa. < Edellinen Seuraava >

15 Kunta ja palvelurakenneuudistus 7. Selvitys palveluverkon kattavuudesta / 1 Muutokset aikaisempaan palveluverkkoon nähden uudistuksen toteutuksen jälkeen vuonna 2009 ja vuonna 2013 (jos se poikkeaa vuodesta 2009) Vastaus on: jxkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 7.1 Perusterveydenhuollossa? ei muutoksia palveluverkkoon 7.2 Sosiaalihuollossa? ei muutoksia palveluverkkoon 7.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? selvitys käynnissä 7.4 Erikoissairaanhoidossa? ei muutoksia 7.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? 7.6 Kunnan päättämissä opetus ja kulttuuritoimen tehtävissä? 7.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? ei muutoksia palveluverkkoon 7.8 Millä tavalla ikä ja sukupuolijakauma sekä kielisuhteet mahdollisesti vaikuttavat? ikäjakauma siirtyy vanhusvoittoiseksi, minkä vuoksi palveluja suunnataan perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin 7.9 Millä tavalla kielijakauma vaikuttaa, jos kunnan asema kaksikielisenä tai ruotsinkielisenä kuntana muuttuu tai, jos yhteistoimintaalueeseen kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? < Edellinen Seuraava >

16 Kunta ja palvelurakenneuudistus 8. Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä Kuntien eläkevakuutuksen tuottamien tietojen tai perustellusta syystä muiden tietojen pohjalta. Palvelusektori (arvio vuosille ). Vastaus on: jxkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 8.1 Perusterveydenhuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? nykyiset resurssit kohdennetaan paremmin sosiaali ja terveystoimen yhdistäminen toteutetaan, hoidon porrastusta kehitetään yhteistoimintaalueella toteutetaan yhtenäistä rekrytointipolitiikkaa 8.2 Sosiaalihuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? nykyiset resurssit kohdennetaan paremmin sosiaali ja terveystoimen yhdistäminen toteutetaan, hoidon porrastusta kehitetään yhteistoimintaalueella toteutetaan yhtenäistä rekrytointipolitiikkaa panostetaan kotihoidon kehittämiseen 8.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? nykyiset resurssit kohdennetaan paremmin sosiaali ja terveystoimen yhdistäminen toteutetaan, hoidon porrastusta kehitetään yhteistoimintaalueella toteutetaan yhtenäistä rekrytointipolitiikkaa panostetaan kotihoidon kehittämiseen sairaanhoitopiirin ja vammaispalvelusäätiön rooli selvitetään 8.4 Erikoissairaanhoidossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? ei suunnitelmaa tiedossa erikoissairaanhoitopiirin omat selvitykset 8.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? palvelut järjestetään koulutuskuntayhtymän kautta 8.6 Kunnan päättämissä opetus ja kulttuuritoimen tehtävissä? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? oppilasmäärien vähentyessä myös henkilöstön tarve tulee vähentymään näköpiirissä ei merkittävää eläkepoistumaa 8.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? muissa palveluissa järjestämistavat pysyvät nykyisellään ja henkilöstön saatavuus on hyvä eläkkeelle siirtyvien osalta arvioidaan nykyisten työtehtävien tarpeellisuus

17 8.8 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Kuntien eläkevakuutuksen tietoja, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. III Selvitys organisoinnista ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa Vastaus on: jxkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: Miten selvitysten ja suunnitelmien valmistelu kunnissa ja alueilla organisoitiin sekä toteutettiin yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa? selvitys laadittiin yhdessä Joutsan ja Leivonmäen edustajien kanssa toimeenpanosuunnitelman edistymisestä on keskusteltu johtoryhmässä, jossa on henkilöstön edustaja henkilöstöjärjestöjen edustajille on esitelty suunnitelmaa Mitkä muut yhteistyötahot osallistuivat valmisteluun? chaluan lähettää vastaukset < Edellinen Lähetä