1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1

Transkriptio

1 Kunnan rekisteritiedot Kunta Konnevesi Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä Kunnan yhdyshenkilö Jouko Hyppönen Yhdyshenkilön asema kunnansihteeri Yhdyshenkilön puhelinnumero Yhdyshenkilön sähköposti Kuntajaon muutos Kunta on päättänyt toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta ja antaa siksi selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman vasta mennessä yhdessä kuntajaon muutosta koskevan esityksen kanssa. n kjkyllä nkjxei I Kunnan selvitys. 1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti Vastaus on: nkjxkunnan oma nkjyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti 1.A.1 Onko kuntanne päättänyt tehdä kuntaliitoksen? gdxkyllä, valtuusto on jo päättänyt liitoksesta. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gdckyllä, kuntaliitoksen selvitystyö on käynnissä. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gdcxei. 1.A.2 Milloin kuntaliitos toteutetaan? gc gc gc gc gc gc

2 1.A.3. Onko kuntanne päättänyt tehdä osakuntaliitoksen? gckyllä, valtuusto on jo päättänyt osakuntaliitoksesta. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gckyllä, osakuntakuntaliitoksen selvitystyö on käynnissä. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gcxei. 1.A.4. Jos, niin mikä on kunnasta toiseen siirtyvän alueen casukasmäärä? cmaapinta-ala? 1.A.5 Milloin osakuntaliitos toteutetaan? gc gc gc gc gc c A.6 Mikä on kunnan asukasmäärä kuntajaon muutosten jälkeen? dcyli gc gc gc gc gcalle Aikooko kunta saavuttaa lain edellyttämän vähintään noin asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoiminta-alueen? gcxkyllä gcei 1.B.1 Minkä kuntien kanssa se muodostetaan? Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Muurame, Korpilahti, Keuruu, Multia, Laukaa, Hankasalmi, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka 1.B.2 Mikä on yhteistoiminta-alueen väestöpohja? Noin asukasta 1.B.3 Perusterveydenhuollon lisäksi - mitkä sosiaalitoimen palvelukokonaisuudet järjestetään yhteistoiminta-alueella? Vanhusten laitoshoito 1.B.4 Mitä muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita siirretään yhteistoiminta-alueen järjestettäväksi? Mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto 1.B.5. Miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto järjestetään? Ympäristöterveydenhuollon hoitaa joko Jyväskylän seututerveyskeskus tai myöhemmin mahdollisesti muodostettava Pohjoisen Keski-Suomen toiminta-alue. Työterveyshuollon hoitaa Jyväskylän seututerveyskeskus. Muutokset tulevat voimaan lukien. 1.B.6 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? gca) Järjestämisvastuu yhdellä kunnalla (isäntäkuntamalli) gcxb) Järjestämisvastuu kuntayhtymällä?

3 1.B.7 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? K gcvuoden 2008 alusta lukien gcx2009 gc2010 gc2011 gc2012 gc2013 gcmuusta ajankohdasta alkaen. Mistä? 1.B.8 Mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy muodostaakseen vähintään noin asukkaan väestöpohjatavoitteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä? Minkä kuntien kanssa? Konnevesi on jo Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän jäsen. Muut jäsenkunnat ovat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Laukaa, Multia, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. 1.B.9 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? dcjärjestämisvastuu yhdellä kunnalla (isäntäkuntamalli)? gcjärjestämisvastuu kuntayhtymällä? gcjärjestämisvastuu on rekisteröidyllä yhteisöllä tai säätiöllä? 1.B.10 Mitä muita tehtäviä tällä yhteistoiminta-alueella järjestetään? gc1) Ammatillinen lisäkoulutus gc2) Lukiokoulutus gc3) Muita, mitä? 1.B.11 Kuuluuko kunta useampaan kuin yhteen ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueiseen? gckyllä gcxei 1.B.12 Jos, niin mihin yhteistoiminta-alueisiin se kuuluu? 1.B.13 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? gc gc gc gc gc gc gcmuusta ajankohdasta alkaen. Mistä? Väestöpohjavaatimuksista poikkeamisen perustelut 1.C Kunnan perustelut sille, jos kunta katsoo, että kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa ei ole voitu saavuttaa asetettuja väestöpohjavaatimuksia ja se aikoo poiketa niistä vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin. Jos kunta aikoo poiketa väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? 1.C.1 Esittääkö kunta poikkeamista asetetuista väestöpohjavaatimuksista kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin? gckyllä gcxei

4 1.C.2 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, mihin 5 :n 5 momentin erityisolosuhteeseen se vetoaa? gcsaaristoisuus gcpitkät etäisyydet gcsuomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen gcsaamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen 1.C.3 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten se perustelee poikkeamisen? 1.C.4 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet 1.D Miten kunta aikoo turvata Vastaus on: njxkunnan oma njyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 1.D.1 Muuttuuko kunnan asema yksikielisenä tai kaksikielisenä kuntana? gckyllä gcxei 1.D.2 Jos muuttuu, miten kunta turvaa kielelliset oikeudet? 1.D.3 Muodostetaanko yhteistoiminta-alue, johon kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? ckyllä cxei 1.D.4 Jos muodostetaan, miten kielelliset oikeudet turvataan? 1.D.5 Miten kaksikielinen kunta aikoo turvata kielelliset oikeudet? 1.D.6 Kuuluuko kunta saamelaisten kotiseutualueeseen? gckyllä gcxei 1.D.7 Jos kuuluu, miten kunta turvaa saamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevat oikeudet? Seuraava -->

5 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 2. Kunnan selvitys lain 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä Vastaus on: njxkunnan oma njyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 2.1 Mihin lain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi? Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2.2 Yhdistetäänkö sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri alueellanne? gckyllä gcxei gcselvitystyö käynnissä 2.3. Mitkä erikoissairaanhoito-laissa (1062/1989) tarkoitetut palvelut jäävät tämän kuntayhtymän ulkopuolelle? Kuinka ne järjestetään? Ei mitään palveluja. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri järjestää kaikki erikoissairaanhoidon palvelut tuottamalla ne itse tai hankkimalla ostopalveluina yliopistollisilta sairaaloilta, Jokilaakson sairaalasta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. 2.4 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestetään kuntayhtymässä (piirissä)? Ne palvelut, joita kunnat tai yhteistoiminta-alueet eivät järjestä 2.5 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestää kunta tai yhteistoiminta-alue? Kunnat ja yhteistoiminta-alueet järjestävät kehitysvammaisten erityishuollon palvelut 2.6. Mitä sosiaalitoimen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä tehtäviä siirretään tälle kuntayhtymälle? gcxa) Kehitysvammahuollon erityispalveluja. Mitä niistä? Erityishuollon johtoryhmän palvelut gcb) Lastensuojelun gcc) Vammaishuollon erityispalveluja. Mitä niistä? gcd) Vanhustenhuollon erityispalveluja. Mitä niistä? gce) Päihdehuollon erityispalveluja. Mitä niistä? gcf) Muita sosiaalihuollon erityispalveluja. Mitä niistä? 2.7. Mitä muita kuin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä siirretään laajan väestöpohjan kuntayhtymälle? Ei mitään 2.8. Miten kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa yleislääketieteen professorin viran, jonka tehtäviin sisältyy terveyden edistäminen. Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa gerontologisen kuntoutuksen ja kliinisen fysioterapian professuurit. Gerontogisen kuntoutuksen professori toimii myös Gerocenter-säätiön johtajana. Säätiön tehtävänä on vanhenevan väestön hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvän tutkimustiedon välittäminen sosiaali- ja terveystoimen palvelujärjestelmiin. Kaikki em. toimijat tutkivat ja ohjaavat tutkimustyötä, kehittävät ja koordinoivat alueellista yhteistyötä. Sairaanhoitopiiri osallistuu kansalliseen Dehko-hankkeeseen, Keski-Suomessa toteutetaan EVI-hanketta (elintapasairauksien varhaistunnistaminen ja interventio). Niiden päättyessä kehitetyt toimintamallit ja rakenteet vakiinnutetaan ja suunnataan merkittävimpien kansansairauksien ehkäisyyn. Alueelliseksi toimijaksi perustetaan preventiotyöryhmä, jossa on jäseniä erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta. Työryhmä linjaa ja ohjaa maakunnassa kansansairauksien preventiotyötä. Kuntayhtymä toimii yhteistyössä Keski-Suomen sosiaalialan kehittämiskeskuksen kanssa, joka edistää ja koordinoi sosiaalisen turvallisuuden osalta kehitystä ja yhteistyötä muiden alan maakunnallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Sosiaalialan kehittämiskeskus tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita uusien palvelurakenteiden syntyessä

6 kansalaisten omien voimavarojen vahvistamisessa. Työssä kiinnitetään erityistä huomiota paikallisyhteisöjen kaikkien toimijoiden (läheiset ihmiset, järjestöt, kuntien ja valtion palveluntuottajat sekä elinkeinoelämä) yhteistyön edistämiseen ja huomioimiseen Maakuntaan on perustettu Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskus KANTERE, jossa on laajasti edustettu julkisen-, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. 2.9 Mihin kuntayhtymään kaksikielinen tai ruotsinkielinen kunta aikoo lisäksi kuulua turvatakseen ruotsinkielisten palvelujen järjestämisen? Mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle on tarkoitus antaa? 2.10 Mistä ajankohdasta lukien kuntayhtymä vastaa kohdissa tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä? Laajaa väestöpohjaa edellyttävistä palveluista kuntayhtymä vastaa seuraavasti: -erikoissairaanhoidon vastuiden osalta ei tapahdu muutoksia, joten vastuut jatkuvat - kehitysvammaisten erityishuollon vastuut siirtyvät kuntayhtymälle II Kunnan toimeenpanosuunnitelma 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille / 1 3.A Väestökehitys 3.A 1 Asukasluku 2005 ja sen kehitysennuste vuosille Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. (1) prosenttia asukasluvusta Vuoden 2005 indeksi on 100. Vuosi 2005 As.luku naiset As.luku miehet v. (1) naiset 0-6 v. (1) miehet 6,87 5, v. (1) naiset 7-16 v. (1) miehet 11,62 12, v. (1) naiset v. (1) miehet 3,50 3, v. (1) naiset v. (1) miehet 50,66 57, v. (1) naiset v. (1) miehet 13,61 11, v. (1) naiset v. (1) miehet 10,57 7,19 85 v.- (1) naiset 85 v.- (1) miehet 3,17 1,20 Indeksi 100 Vuosi 2010 As.luku naiset As.luku miehet v. (1) naiset 0-6 v. (1) miehet 5,81 5, v. (1) naiset 7-16 v. (1) miehet 10,72 9, v. (1) naiset v. (1) miehet 3,48 3, v. (1) naiset v. (1) miehet 51,37 58, v. (1) naiset v. (1) miehet 13,18 11,68

7 75-84 v. (1) naiset v. (1) miehet 11,00 8,68 85 v.- (1) naiset 85 v.- (1) miehet 4,44 1,87 Indeksi 95,58 Vuosi 2015 As.luku naiset As.luku miehet v. (1) naiset 0-6 v. (1) miehet 6,12 5, v. (1) naiset 7-16 v. (1) miehet 9,53 9, v. (1) naiset v. (1) miehet 3,27 3, v. (1) naiset v. (1) miehet 48,57 53, v. (1) naiset v. (1) miehet 15,94 16, v. (1) naiset v. (1) miehet 11,69 8,80 85 v.- (1) naiset 85 v.- (1) miehet 4,87 2,98 Indeksi 92,93 Vuosi 2020 As.luku naiset As.luku miehet v. (1) naiset 0-6 v. (1) miehet 6,14 5, v. (1) naiset 7-16 v. (1) miehet 9,03 9, v. (1) naiset v. (1) miehet 2,82 2, v. (1) naiset v. (1) miehet 47,28 50, v. (1) naiset v. (1) miehet 17,71 19, v. (1) naiset v. (1) miehet 11,50 8,81 85 v.- (1) naiset 85 v.- (1) miehet 5,50 3,55 Indeksi 91,13 Vuosi 2025 As.luku naiset As.luku miehet v. (1) naiset 0-6 v. (1) miehet 6,03 5, v. (1) naiset 7-16 v. (1) miehet 9,22 9, v. (1) naiset v. (1) miehet 2,77 2, v. (1) naiset v. (1) miehet 43,90 46, v. (1) naiset v. (1) miehet 17,73 18,86

8 75-84 v. (1) naiset v. (1) miehet 14,33 12,79 85 v.- (1) naiset 85 v.- (1) miehet 6,03 3,83 Indeksi 90,16 <-- Edellinen Seuraava -->

9 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille B Huoltosuhde 3.B.1 Kunnan väestöllinen (demografinen) huoltosuhde, eli yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrä vuotiaiden määrää kohden. Väestöllinen huoltosuhde v ,73 v ,71 v ,83 v ,94 v , Tärkeimmät johtopäätökset Tilastokeskuksen tietojen mukaisesta väestön kehityksestä vuoteen 2015 ja 2025 ja huoltosuhteesta. Alle 65-vuotiaiden määrä vähenee ja yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy, joten väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Väestökehitys kokonaisuudessaan on negatiivinen. 3.3 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Tilastokeskuksen tietoja väestön kehityksestä ja huoltosuhteesta, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille C Arvio palvelutarpeen muutoksista vuosiin 2015 ja 2025 mennessä. Vastaus on: jxkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 3.C.1 Perusterveydenhuollossa? Väestön ikääntyminen näkyy sairastavuudessa. Tämä näkyy erityisesti vastaanottopalveluissa, joissa palvelujen tarve lisääntyy, vaikka kunnan asukasluku vähenee. 3.C.2 Sosiaalihuollossa? Päivähoidon toimintarakenne voidaan lasten vähentyessä pitää ennallaan siten, että päiväkoti vastaa erityispäivähoidosta ja osasta peruspäivähoitoa ja perhepäivähoitajia palkataan tarvittava määrä. Sosiaalityössä vanhusasiakkaiden määrä lisääntyy. Kotihoidossa palvelujen tarve kasvaa vanhusten määrän lisääntyessä. Vanhukset asuvat kotonaan nykyistä pitempään ja kunnan on järjestettävä uusia kotona asumisen tukimuotoja. Palveluasuntoja tarvitaan lisää, samoin yöajan palveluita kotona asuville. 3.C.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Vammaisille tarvitaan uusia asumisvaihtoehtoja ja monentyyppistä työtoimintaa, sillä useat nyt koulussa olevat vammaiset lapset ovat jo lähivuosina asumispalveluiden ja työtoiminnan piirissä.

10 3.C.4 Erikoissairaanhoidossa? Erikoissairaanhoidon palveluja tarvitaan nykyistä enemmän, sillä eliniän jatkuessa tarvittavien sairaanhoidollisten toimenpiteiden määrä kasvaa. 3.C.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palvelutarve vähenee. 3.C.6 Kunnan päättämissä muissa opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Palvelutarve vähenee. 3.C.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä tehtävissä? Ei merkittäviä muutoksia <-- Edellinen Seuraava -->

11 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 4.Talous / 1 Taloustietoja kunnasta vuosilta (1000 euroa) TP-tiedot 2005: toimintakulut TP-tiedot 2005: toimintatuotot 2945 TP-tiedot 2005: toimintakate TP-tiedot 2006: toimintakulut TP-tiedot 2006: toimintatuotot 2631 TP-tiedot 2006: toimintakate TA 2007: toimintakulut TA 2007: toimintatuotot 3429 TA 2007: toimintakate TS 2008: toimintakulut TS 2008: toimintatuotot 3500 TS 2008: toimintakate TS 2009: toimintakulut TS 2009: toimintatuotot 3600 TS 2009: toimintakate TP-tiedot 2005: verotulot, josta kunnallisvero: 4896 TP-tiedot 2005: verotulot, josta yhteisövero: 628 TP-tiedot 2005: verotulot, josta kiinteistövero: 308 TP-tiedot 2006: verotulot, josta kunnallisvero: 5231

12 TP-tiedot 2006: verotulot, josta yhteisövero: 775 TP-tiedot 2006: verotulot, josta kiinteistövero: 316 TA 2007: verotulot, josta kunnallisvero: 5400 TA 2007: verotulot, josta yhteisövero: 600 TA 2007: verotulot, josta kiinteistövero: 300 TS 2008: verotulot, josta kunnallisvero: 5508 TS 2008: verotulot, josta yhteisövero: 612 TS 2008: verotulot, josta kiinteistövero: 300 TS 2009: verotulot, josta kunnallisvero: 5676 TS 2009: verotulot, josta yhteisövero: 624 TS 2009: verotulot, josta kiinteistövero: 300 TP-tiedot 2005: käyttötalouden valtionosuudet 6066 TP-tiedot 2006: käyttötalouden valtionosuudet 6625 TA 2007: käyttötalouden valtionosuudet 6745 TS 2008: käyttötalouden valtionosuudet 6880 TS 2009: käyttötalouden valtionosuudet 7000 TP-tiedot 2005: vuosikate 260 TP-tiedot 2006: vuosikate 630 TA 2007: vuosikate 609 TS 2008: vuosikate 600 TS 2009: vuosikate 600 TP-tiedot 2005: poistot 501

13 TP-tiedot 2006: poistot 543 TA 2007: poistot 590 TS 2008: poistot 600 TS 2009: poistot 600 TP-tiedot 2005: satunnaiset erät, netto 39 TP-tiedot 2006: satunnaiset erät, netto 0 TA 2007: satunnaiset erät, netto 0 TS 2008: satunnaiset erät, netto 0 TS 2009: satunnaiset erät, netto 0 TP-tiedot 2005: tilikauden tulos 280 TP-tiedot 2006: tilikauden tulos 87 TA 2007: tilikauden tulos 20 TS 2008: tilikauden tulos 0 TS 2009: tilikauden tulos 0 TP-tiedot 2005: lainakanta 2610 TP-tiedot 2006: lainakanta 4462 TA 2007: lainakanta 4812 TS 2008: lainakanta 5012 TS 2009: lainakanta 5012 TP-tiedot 2005: investoinnit, netto 1330 TP-tiedot 2006: investoinnit, netto 3244

14 TA 2007: investoinnit, netto TS 2008: investoinnit, netto 800 TS 2009: investoinnit, netto 600 TP-tiedot 2005: tuloveroprosentti, % 18 TP-tiedot 2006: tuloveroprosentti, % 19 TA 2007: tuloveroprosentti, % 19 TS 2008: tuloveroprosentti, % 19 TS 2009: tuloveroprosentti, % Talous / 2 Tiivistelmä kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitetusta kunnan taloussuunnitelman keskeisistä toimenpiteistä ja niiden euromääräisistä vaikutuksista. Kunta tekee tulevien vuosien talousarviot siten, että tilikausien tulos on nolla. Kunnan investointiaste laskee. Tiivistelmä kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitetusta toimenpideohjelmasta euromäärineen (jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi). Kunnalla ei ole taseessaan katettavaa alijäämää. <-- Edellinen Seuraava -->

15 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 5. Muu yhteistoiminta / 1 Vastaus on: jxkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa? Konnevesi myy ympäristönsuojelun viranomaispalveluja Rautalammin kunnalle. Kunta ostaa sivistystoimenjohtajan palvelut Hankasalmen kunnalta. Konnevesi ja Hankasalmi ovat päättäneet perustaa seutukoulun. Työpajatoiminta yhdessä Laukaan kunnan kanssa. Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden toimijoiden kuin toisten kuntien kanssa? Kunta ostaa palveluja yksityiseltä sektorilta ja järjestöiltä. <-- Edellinen Seuraava -->

16 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 6. Tuottamistavat ja tehokkuus Vastaus on: jxkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 6.1 Keskeisimmät kunnan/yhteistoiminta-alueen palveluiden tuottamistapojen muutokset tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi? (oman toiminnan tehostaminen, yhteistyö muiden kuntien kanssa, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, ostopalvelut jne) Kunta järjestää palvelujensa tuottamisen eri tavoilla. Osan palveluista kunta tuottaa itse ja osan yhteistyössä muiden kuntien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kunta voi myös ostaa tarvitsemiaan palveluita muilta kunnilta, yksityisiltä toimijoilta ja järjestöiltä sekä myydä itse tuottamiaan palveluita muille. Muiden kuntien kanssa tehtävä yhteistyö voidaan organisoida eri tavoilla. Mahdollisia organisointitapoja ovat esimerkiksi kuntayhtymä, liikelaitoskuntayhtymä, palvelujen ostaminen ja myyminen sekä seutusopimus. 6.2 Mahdolliset muut toimenpiteet, joilla näiden palveluiden järjestämistä ja tuottamista on tarkoitus tehostaa. Kunta ottaa toiminnoissaan käyttöön uutta tekniikka mahdollisimman monella sektorilla ja pyrkii etsimään sovelluksia, joilla palvelua on mahdollista tehostaa ja laadullisesti parantaa. Verkostomaisella toiminnalla voidaan löytää synergiaetuja eri sektoreiden välillä. Tietotekniikassa löydettyjä sovelluksia kunta ottaa käyttöön eri sektoreilla mahdollisuuksien mukaan ja parantaa näin palvelujen laatua ja saatavuutta. <-- Edellinen Seuraava -->

17 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 7. Selvitys palveluverkon kattavuudesta / 1 Muutokset aikaisempaan palveluverkkoon nähden uudistuksen toteutuksen jälkeen vuonna 2009 ja vuonna 2013 (jos se poikkeaa vuodesta 2009) Vastaus on: jxkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 7.1 Perusterveydenhuollossa? Terveydenhuollon ja vanhainkodin palvelut järjestetään vuoden 2009 alusta lähtien yhteistoiminta-alueella, joka muodostetaan Jyväskylän seudun kuntien kanssa. Henkilöstö siirtyy perustettavan kuntayhtymän palvelukseen. Palvelut säilyvät nykyisen tiedon mukaan suurelta osin ennallaan. 7.2 Sosiaalihuollossa? Kotihoidon tehtävät jakaantuvat kunnan ja seututerveyskeskuksen kesken siten, että sairaanhoitajan vastaanotto on seututerveyskeskuksen toimintaa ja muu kotihoito kunnan toimintaa. Elatustuen toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirtyvät kelan hoidettavaksi alkaen. Sosiaalipäivystys järjestetään kuntien yhteistoimintana alkaen. 7.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Ohjatun asuntolan muuttamista autetuksi asuntolaksi selvitetään. Muista muutoksia ei ole tiedossa. 7.4 Erikoissairaanhoidossa? Keski-Suomen sairaanhoitopiiri vastaa erikoissairaanhoidon palveluista. 7.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Ei tiedossa olevia muutoksia 7.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Koulujen määrä vähenee. 7.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Ei tiedossa merkittäviä muutoksia 7.8 Millä tavalla ikä- ja sukupuolijakauma sekä kielisuhteet mahdollisesti vaikuttavat? Päivähoito- ja koulutuspalvelujen tarve vähenee, mutta muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kuin päivähoidon tarve lisääntyy. 7.9 Millä tavalla kielijakauma vaikuttaa, jos kunnan asema kaksikielisenä tai ruotsinkielisenä kuntana muuttuu tai, jos yhteistoiminta-alueeseen kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? <-- Edellinen Seuraava -->

18 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 8. Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä Kuntien eläkevakuutuksen tuottamien tietojen tai perustellusta syystä muiden tietojen pohjalta. Palvelusektori (arvio vuosille ). Vastaus on: jxkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 8.1 Perusterveydenhuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Terveyskeskuksen ja vanhainkodin palvelut järjestää 2009 alkaen Jyväskylän seututerveyskeskus. Suunnitelman mukaan lääkärin, hammaslääkärin ja hoitohenkilöstön ajanvarausvastaanotot, mielenterveystyö, lääkinnällinen kuntoutus, laboratorionäytteiden otto, neuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto säilyvät lähipalveluina. Konnevedellä on 20-paikkainen vuodeosasto ja 32-paikkainen vanhainkoti. 8.2 Sosiaalihuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Lasten päivähoito järjestetään päiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Perhepäivähoitoa voidaan järjestää myös yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Sosiaalityöntekijät hoitavat toimeentuloturvaan, lastensuojeluun, vammaispalveluihin ja päihdehuoltoon liittyvät tehtävät sekä lastenvalvojan tehtävät. Päihdeklinikan ja perheneuvolan palvelut järjestetään ostopalveluina ja työvoiman palvelukeskus kuntien yhteisenä toimintana. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään yhteistyössä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Kotihoidon henkilöstö huolehtii vanhusten ja vammaisten hoito- ja tukipalveluista. Tukipalvelujen järjestämisessä käytetään myös ostopalveluita. Kotona asuvien huonokuntoisten vanhusten yöajan hoitopalvelut turvataan ja vuosittain tehdään ehkäisevä kotikäynti 75 vuotta täyttäneiden kuntalaisten luokse. Sosiaalitoimessa etenkin kotihoidon henkilöstön määrän lisäämisen on tarvetta. Uuden henkilöstön rekrytoinnin ja mahdollisen tehtävien uudelleen järjestelyjen lisäksi on tärkeää edistää työhyvinvointia ja vahvistaa henkilöstön osaamista. 8.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Vammaispalveluja järjestetään omana toimintana ja ostopalveluina. Toimintakeskus ja kehitysvammaisten asuntola ovat kunnan omia toimipisteitä. Yksityisiltä hoitokodeilta ostetaan asumispalveluita ja lyhytaikaisia hoitojaksoja. Kehitysvammaisten kuntouttavat hoitojaksot ostetaan Keski-Suomen vammaispalvelusäätiöltä. Kehitysvammaisten erityishuollosta vastaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. 8.4 Erikoissairaanhoidossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Erikoissairaanhoidon palvelut järjestää Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Tutkimuksia ostetaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta ja toisista terveyskeskuksista. 8.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Ammatillisen peruskoulutuksen hoitaa Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. 8.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Henkilöstövoimavarojen tarve vähenee oppilaiden määrän vähetessä ja kouluverkon supistuessa. Kunta tekee yhteistyötä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä naapurikuntien kanssa.

19 8.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyt. Kunta noudattaa valtuuston hyväksymän henkilöstöstrategian mukaista kilpailukykyistä henkilöstöpolitiikkaa. 8.8 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Kuntien eläkevakuutuksen tietoja, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. III Selvitys organisoinnista ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa Vastaus on: jxkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: Miten selvitysten ja suunnitelmien valmistelu kunnissa ja alueilla organisoitiin sekä toteutettiin yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa? Kunta- ja palvelurakenneuudistusta käsiteltiin työpaikkakokouksissa ja yt-toimikunnassa. Mitkä muut yhteistyötahot osallistuivat valmisteluun? chaluan lähettää vastaukset <-- Edellinen Lähetä