Kuntien haasteita vuoteen 2015

Transkriptio

1

2 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen, eläköityminen, syntyvyys Muut sisäiset rakennetekijät: työvoiman saatavuus ym EU:n integraatio Veropaineet/ rahoitusongelma Tehtävien muutos Muutokset rahoituksessa Työpaikka - rakenteen muutos/ aluekehitys Osallistumisvaje Kunnan raja

3 Uudistushankkeen kehyskriteerit ja työvälineet VALTION TALOUS KUNTIEN TALOUS Kuntien tehtävät VÄESTÖ- KIELI- JA IKÄRAKENNE DEMOKRATIA KUNTIEN HENKILÖSTÖ Hallinta ja ohjaus KUNTA- LAINEN Kuntien rahoitus Kuntien palveluiden organisointi Kuntajaotus GLOBALI- SAATIO EUROOPAN UNIONI ELINKEINOPOLI- TIIKKA JA TYÖLLISYYS Kuntien yhteistyö TUOTTAVUUS TEKNOLOGIAN KEHITYS

4 Lähde: KTM

5 65 VUOTTA TÄYTTÄNEET 65 vuotta täyttäneet Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste täyttäneet v v Lähteet: Tilastokeskuksen väestöennuste 2004, Suomen Kuntaliitto

6 65- vuotta täyttäneet vuotta täyttäneet 2003 ja vuotta täyttäneet 2020 Koko maa 15,6 % % väestöstä 6,0-9,9 (14) 10,0-19,9 (221) 20,0-29,9 (207) 30,0-32,4 (2) Koko maa 22,8 % % väestöstä 11,2-19,9 (42) 20,0-29,9 (240) 30,0-39,9 (161) 40,0-42,3 (1) Lähde: Tilastokeskus /RK Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Karttapohja Genimap OyKuntaliitto (RK) Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste /RK Karttapohja Genimap Oy

7 Kunta-alan eläkepoistuma prosenttia nykyisestä henkilöstöstä Lähde: Halmeenmäki Tuomo: Kunta-alan eläkepoistuma Kuntien eläkevakuutus, 2005.

8 Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään (Ind. 2005=100) Taulukko 1. Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään (Ind. 2005=100) Muutokset % vuodessa Menot v Menoerä milj. euroa KOULUTUSPALVELUT ,5-0,3 - esiopetus ,1 0,3 - peruskoulu ,4-0,2 - lukio ,8-1,2 - ammatillinen koulutus ,3-0,9 - ammattikorkeakoulu ,3-0,9 TERVEYSPALVELUT ,0 1,0 - erikoissairaanhoito ,6 0,6 - terveyskeskukset ,7 1,7 SOSIAALIPALVELUT ,1 1,9 - lasten päivähoito ,2 0,2 - vanhainkodit ,9 2,6 - kotipalvelut ,5 2,1 - palveluasuminen ,7 1,6 Lähde: STM

9 Sosiaali- ja terveyspalvelumenot ikäryhmittäin etuusmuodon mukaan vuonna 2004, euroa Euroa Ikä Sairausvakuutuksen kattamat lääkkeet ja palvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Lähde: STM

10 350 Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon ja vanhustenhuollon kokonaismenot ikäryhmittäin 2002 ja 2020 kokonaismenot ikäryhmittäin 2002 ja MEUR yhteensä Stakes / CHESS Ikäryhmä

11 Kuntien vuosikate, tilinpäätös 2004 Positiivinen (290) Negatiivinen (138) Kuntien vuosikate euroa/asukas (Peruspalveluohjelma , toimintakate -5,3 %/vuosi) Positiivinen (51) Negatiivinen (365) Lähde: SM

12 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta ja kassavarat, käyvin hinnoin mrd Lainakanta Kassavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennuste: KUTHANEK Suomen Kuntaliitto

13 Kuntien kokonaismenot suhteessa asukaslukuun vuonna 2003 Asukasluku Kokonaismenot, mrd. Asukasluku Mrd Kuntien lukumäärä (pienimmästä suurimpaan oikealle, 430 kuntaa) 0 Lähde: SM

14 Työllisyysaste prosenttia ,0 74,1 64,1 61,9 59,9 64,7 61,1 62,9 60,6 66,0 66,9 67,7 67,2 67,7 67,3 68,0 68, * 2006* Lähde: VM

15 Hankkeen tehtävät ehdotus kuntien vastuulla olevien lakisääteisten ja kuntien itselleen tehtäväksi ottamien palveluiden tarkoituksenmukaisista järjestämisvastuualueista. Tarkastelun kohteina ovat kuntajaotuksen muutokset sekä kuntarajat ylittävä yhteistyö kaikilla aluetasoilla kunnista valtakunnantasolle saakka. palveluiden eri järjestämis- ja tuottamistapojen parhaiden käytäntöjen käyttöönotto

16 tehtävät kehittämisehdotukset palveluiden ohjaus- ja kehittämisjärjestelmistä sekä tutkimustoiminnasta sekä arvioida valtion ja kuntien tehtävien ja kustannusten jakoa sekä tehdä tarvittavat esitykset tarvittavat lainsäädännölliset muutokset, jotka koskevat kuntien tehtäviä ja rahoitusta, kuntien palveluiden järjestämisen organisoimista, kuntien yhteistyötasoja ja yhteistyön toteutumista sekä kuntajakoa ja kuntajaon muuttamista.

17 Hankkeen tuloksena nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa siten, että palveluiden laatu ja vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologinen kehittäminen on otettu huomioon.

18 Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministeriryhmän linjauksia aluevaiheeseen /1 Ryhmä korostaa kunta- ja palvelurakenneuudistus-hankkeen aluevaiheen linjauksissa seuraavia yleisiä periaatteita: 1. Ministeriryhmä tulee vahvasti koordinoimaan aluevaiheen työskentelyä. Myös alueilla tulee aktiivisesti ohjata ja yhteen sovittaa tehtävää työtä, jotta alueilta saatavat vastaukset olisivat riittävän yhteismitallisia valtioneuvoston päätöksenteon tueksi. Tässä työssä käytetään apuna muun muassa kunta- ja palvelurakenne-ryhmässä laadittua kysymys- ja tehtävärunkoa.

19 Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministeriryhmän linjauksia aluevaiheeseen /2 2. Alueilla jo tehtyä palvelurakenteiden kehittämistyötä tulee hyödyntää aluevaiheen toteutuksessa. Tämä tulisi voida ottaa huomioon myös aluevaiheen työn organisoinnissa. 3. Aluevaiheen työskentelyn tulee pysyä asetetuissa aikatauluissa.

20 Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministeriryhmän linjauksia aluevaiheeseen /3 4. Aluevaiheessa käsitellään kunta- ja palvelurakenneryhmän tekemän esityksen mukaisesti kolmea muutosmallia: peruskuntamalli, piirimalli ja aluekuntamalli. 5. Ministeriryhmä ei ole asettanut eri malleja paremmuusjärjestykseen. Ministeriryhmä pitää tärkeänä, että mallit esitellään aluevaiheen aloitusseminaareissa tasapuolisesti.

21 Peruspalveluohjelmaa valmistelevan ministeriryhmän linjauksia aluevaiheeseen /4 6. Muutosmalleja tulee alueella arvioida niiden omista lähtökohdista käsin ottaen huomioon kaikki näkökohdat, esimerkiksi maantieteelliset ja kielelliset erityisolosuhteet. 7. Aluevaiheen aikana kuntien tulee jatkaa käynnissä olevia kuntaliitoshankkeita ja palvelujen tuotanto- ja organisointitapojen uudistamiseen tähtääviä hankkeita.