Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Transkriptio

1 1 Kunta ja palvelurakenneuudistus Kunta ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle Kunnan on viimeistään 31 päivänä elokuuta 2007 annettava valtioneuvostolle selvitys kunnassa 5 ja 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta (toimeenpanosuunnitelma). Selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta päättää kunnanvaltuusto Edellä 1 momentissa tarkoitettuun toimeenpanosuunnitelmaan tulee sisältyä: 1) väestö ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015 ja 2025; 2) kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitettu kunnan taloussuunnitelma sekä, jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi, kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitettu toimenpideohjelma; 3) suunnitelma siitä, miten kunta käyttää 4 :ssä mainittuja keinoja; 4) selvitys palveluverkon kattavuudesta; sekä 5) suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä sekä henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä Jos kunta päättää toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta, kunnan tulee tehdä kuntajaon muutosta koskeva esitys ja 1 momentissa tarkoitettu selvitys palvelujen järjestämisestä valtioneuvostolle vuoden 2007 loppuun mennessä. Jos sisäasiainministeriö on päättänyt suorittaa kuntajakolain 8 :ssä tarkoitetun erityisen selvityksen tai ryhtyä tämän lain 9 :ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin kuntajaon muutosta koskeva esitys tulee tehdä 30 päivään maaliskuuta 2008 mennessä. Kunnan selvityksessä esitetään aikavälillä : 1) 1) suunnitellut toimenpiteet, joiden tarkoituksena kunnan on yhdessä muiden kuntien kanssa toteuttaa kuntarakenteen muutoksia 2) 2) miten kunta yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä 3) 3) ne järjestelyt, joiden mukaan kunta osallistuu ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiseen 4) 4) mihin puitelain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan ja mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle tullaan antamaan. 5) 5) missä aikataulussa yllämainitut toimenpiteet toteutetaan. Tiedot toimitetaan valtioneuvostolle tällä sähköisellä lomakkeella viimeistään mennessä. Vastaukset tulee antaa sähköisellä lomakkeella, liitteitä ei käsitellä. Kunkin kysymyksen kohdalla tulee merkitä, onko vastaus yhteinen joidenkin muiden kuntien kanssa vai pelkästään kunnan oma. Jos vastaus on yhteinen, tulee mainita, minkä kuntien kanssa vastaus on yhteinen.

2 2 Kunnan rekisteritiedot Kunta Saarijärvi Kunnan numero 729 Kunnan tämänhetkinen asukasluku Maakunta KeskiSuomi Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä Kunnan yhdyshenkilö Hannu Pirkola Yhdyshenkilön asema Kaupunginjohtaja Yhdyshenkilön puhelinnumero Yhdyshenkilön sähköposti

3 3 Kuntajaon muutos Kunta on päättänyt toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta ja antaa siksi selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman vasta mennessä yhdessä kuntajaon muutosta koskevan esityksen kanssa. Kyllä/Ei Ei. I Kunnan selvitys. 1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti Vastaus on yhteinen seuraavien kuntien kanssa: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti 1.A.1 Onko kuntanne päättänyt tehdä kuntaliitoksen? Kyllä, valtuusto on jo päättänyt liitoksesta. Minkä kunnan/kuntien kanssa? Pylkönmäki 1.A.2 Milloin kuntaliitos toteutetaan? A.3. Onko kuntanne päättänyt tehdä osakuntaliitoksen? Ei. 1.A.4. Jos, niin mikä on kunnasta toiseen siirtyvän alueen 1.A.5 Milloin osakuntaliitos toteutetaan? 1.A.6 Mikä on kunnan asukasmäärä kuntajaon muutosten jälkeen? Aikooko kunta saavuttaa lain edellyttämän vähintään noin asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoimintaalueen? Kyllä.

4 4 1.B.1 Minkä kuntien kanssa se muodostetaan? Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Pylkönmäki. Saarijärven seudun neljä kuntaa (Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki) tekivät lokakuussa 2005 seuraavan aloitteen Saarijärven kaupunginhallitukselle ja Karstulan kaupunginhallitukselle:(kannonkosken) "Kunnanhallitus päättää esittää yhdessä Pylkönmäen, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien yhdistymiseen liittyvän esiselvityshankkeen käynnistämistä ja tähän liittyvän esiselvitysavustuksen hakemista Saarijärven kaupunginhallitukselle ja Karstulan kunnanhallitukselle: Kunnat saivat selvitykseen tukea ja konsulttiselvityksen ohjausryhmän päätöksellä selvitettiin kahta vaihtoehtoa: 1)Yhden kunnan vaihtoehto ja 2)Itsenäisten kuntien tiivistetyn yhteistyön malli Em. selvityksen pohjalta Saarijärven kaupunki päätyi kannattamaan yhden uuden kunnan muodostamista kuuden kunnan alueesta, joka on sama kuin nykyinen terveyskeskuskuntayhtymän alue. Kuntien lausuntokierroksella uuden kunnan muodostaminen kariutui muutaman kunnan ennen puitelain valmistumista tekemään "itsenäisyyspäätöksen". Puitelain valmistumisen jälkeen seudulla on rakennettu yhteistoimintaaluetta ja sen rinnalla yritetty uudelleen virittää yhden uuden kunnan muodostamista. Pylkönmäen kanssa on tehty liitossopimus kunnan liittymisestä Saarijärven kaupunkiin Kyyjärven kunnalla on myös selkeä kanta yhden kunnan puolesta ja myös liitos Saarijärveen olisi mahdollista, mutta maayhteys Saarijärveen puuttuu (Karstulan kunta välissä.) Saarijärven kaupunki pitää edelleen yhden uuden kunnan muodostamista kuuden kunnan alueesta sekä taloudellisesti että palvelujen järjestämisen kannalta parhaana ja kestävimpänä ratkaisuna. Koska kaikkia alueen kuntia ei ole saatu mukaan, on puitelain velvoittamana neuvoteltu yhteinen ratkaisu yhteistoimintaalueen muodostamisesta samalle alueelle. Saarijärven kaupunki katsoo, että yhteistoimintaalueen rakentaminen jää työlääksi välivaiheeksi myöhemmin muodostuvaan yhteen kuntaan siirtymisessä. 1.B.2 Mikä on yhteistoimintaalueen väestöpohja? asukasta ( ). 1.B.3 Perusterveydenhuollon lisäksi mitkä sosiaalitoimen palvelukokonaisuudet järjestetään yhteistoimintaalueella? Laaja yhteinen sosiaali ja terveystoimi pois lukien päivähoito. 1.B.4 Mitä muita kuin sosiaali ja terveyspalveluita siirretään yhteistoimintaalueen järjestettäväksi? Ei muita. 1.B.5. Miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto järjestetään? Työterveyshuolto ja ympäristöterveydenhuolto järjestetään toistaiseksi terveyskeskuksen omana toimintana, mutta molempien osalta seurataan alueellista ja valtakunnallista kehitystä. On todennäköistä, että lainsäädännön ja toimintaympäristön muutosten seurauksena työterveyshuolto ja ympäristöterveydenhuolto järjestetään tulevaisuudessa alueellisten toimijoiden kautta. Työterveyshuollon osalta yksityisten palvelujen käytön lisääntyminen on todennäköistä; ympäristöterveydenhuollossa taas on todennäköistä, että toiminta kytketään entistä tiiviimmin muuhun alueelliseen ja kunnalliseen ympäristöhallintoon.

5 5 1.B.6 Millä tavalla yhteistoimintaalue muodostetaan? Järjestämisvastuu kuntayhtymällä. 1.B.7 Missä aikataulussa yhteistoimintaalue toteutetaan? Vuoden 2009 alusta lukien. 1.B.8 Mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy muodostaakseen vähintään noin asukkaan väestöpohjatavoitteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä? Minkä kuntien kanssa? Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän 14 omistajakunnan (Äänekoski, Saarijärvi, Pihtipudas, Viitasaari, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Laukaa, Konnevesi, Multia, Kannonkoski, Kinnula, Uurainen ja Pylkönmäki) alueella asuu n asukasta, joten asukkaan väestöpohjan velvoite täyttyy. 1.B.9 Millä tavalla yhteistoimintaalue muodostetaan? Järjestämisvastuu kuntayhtymällä. 1.B.10 Mitä muita tehtäviä tällä yhteistoimintaalueella järjestetään? Ammatillinen lisäkoulutus. Muita, mitä? Oppisopimuskoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja palvelutoiminta. 1.B.11 Kuuluuko kunta useampaan kuin yhteen ammatillisen koulutuksen yhteistoimintaalueiseen? Ei. 1.B.12 Jos, niin mihin yhteistoimintaalueisiin se kuuluu? 1.B.13 Missä aikataulussa yhteistoimintaalue toteutetaan? On jo olemassa. Väestöpohjavaatimuksista poikkeamisen perustelut 1.C Kunnan perustelut sille, jos kunta katsoo, että kuntaa tai yhteistoimintaaluetta muodostettaessa ei ole voitu saavuttaa asetettuja väestöpohjavaatimuksia ja se aikoo poiketa niistä vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin. Jos kunta aikoo poiketa väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan?

6 6 1.C.1 Esittääkö kunta poikkeamista asetetuista väestöpohjavaatimuksista kuntaa tai yhteistoimintaaluetta muodostettaessa vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin? Ei. 1.C.2 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, mihin 5 :n 5 momentin erityisolosuhteeseen se vetoaa? 1.C.3 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten se perustelee poikkeamisen? 1.C.4 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet 1.D Miten kunta aikoo turvata Vastaus on yhteinen seuraavien kuntien kanssa: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki 1.D.1 Muuttuuko kunnan asema yksikielisenä tai kaksikielisenä kuntana? Ei. 1.D.2 Jos muuttuu, miten kunta turvaa kielelliset oikeudet? 1.D.3 Muodostetaanko yhteistoimintaalue, johon kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? Ei. 1.D.4 Jos muodostetaan, miten kielelliset oikeudet turvataan? 1.D.5 Miten kaksikielinen kunta aikoo turvata kielelliset oikeudet? 1.D.6 Kuuluuko kunta saamelaisten kotiseutualueeseen? Ei.

7 7 1.D.7 Jos kuuluu, miten kunta turvaa saamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevat oikeudet? 2. Kunnan selvitys lain 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä Vastaus on yhteinen seuraavien kuntien kanssa: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki 2.1 Mihin lain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi? KeskiSuomen sairaanhoitopiiri. 2.2 Yhdistetäänkö sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri alueellanne? Ei Mitkä erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitetut palvelut jäävät tämän kuntayhtymän ulkopuolelle? Kuinka ne järjestetään? Ei mitään palveluja. Valtakunnallisen hoidon porrastuksen sekä alueellisesti sovittujen läheteja hoitokäytäntöjen mukaisesti KeskiSuomen sairaanhoitopiiri järjestää kaikki erikoissairaanhoidon palvelut tuottamalla ne itse tai hankkimalla ostopalveluina yliopistollisilta sairaaloilta, tai yksityisiltä palvelutuottajilta. 2.4 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestetään kuntayhtymässä (piirissä)? Ne palvelut, joita yhteistoimintaalue ei järjestä. Sairaanhoitopiirille siirtynevät Suojarinteen kuntayhtymän toiminnan päättyessä erityishuollon johtoryhmälle säädetyt tehtävät. 2.5 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestää kunta tai yhteistoimintaalue? Yhteistoimintaalue järjestää kehitysvammaisten erityishuollon palvelut tuottaen ne mahdollisuuksien mukaan itse tai hankkimalla ne muilta julkisilta palvelutuottajilta, säätiöiltä tai yksityisiltä palveluntarjoajilta Mitä sosiaalitoimen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä tehtäviä siirretään tälle kuntayhtymälle? a) Kehitysvammahuollon erityispalveluja. Mitä niistä? Erityishuollon johtoryhmän tehtävät. b)f) Ei mitään.

8 Mitä muita kuin sosiaali ja terveystoimen tehtäviä siirretään laajan väestöpohjan kuntayhtymälle? Ei mitään Miten kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa yleislääketieteen professorin viran, jonka tehtäviin sisältyy terveyden edistäminen. Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa gerontologisen kuntoutuksen ja kliinisen fysioterapian professuurit. Gerontologisen kuntoutuksen professori toimii myös Gerocentersäätiön johtajana. Säätiön tehtävänä on ikääntyvän väestön hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvän tutkimustiedon välittäminen sosiaali ja terveystoimen palvelujärjestelmään. Kaikki em. toimijat tutkivat ja ohjaavat tutkimustyötä, kehittävät ja kouluttavat sekä koordinoivat alueellista yhteistyötä. Sairaanhoitopiiri osallistuu kansalliseen Dehkohankkeeseen. Keski Suomessa toteutetaan EVIhanketta (elintapasairauksien varhaistunnistaminen ja interventio). Niiden päättyessä kehitetyt toimintamallit ja rakenteet vakiinnutetaan ja suunnataan merkittävimpien kansansairauksien ehkäisyyn. Alueelliseksi toimijaksi perustetaan preventiotyöryhmä, jossa on jäseniä erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta. Työryhmä linjaa ja ohjaa maakunnassa kansansairauksien preventiotyötä. Kuntayhtymä toimii yhteistyössä KeskiSuomen sosiaalialan kehittämiskeskuksen kanssa, joka edistää ja koordinoi sosiaalisen turvallisuuden osalta kehitystä ja yhteistyötä muiden alan maakunnallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa (mm. KeskiSuomen sosiaaliturvayhdistys ja muut järjestötoimijat). KOSKE tukee kuntia ja yhteistoimintaalueita uusien palvelurakenteiden syntyessä kansalaisten omien voimavarojen vahvistamisessa. Tässä työssä kiinnitetään erityistä huomiota paikallisyhteisöjen kaikkien toimijoiden (läheiset ihmiset, järjestökenttä, kuntien ja valtion palvelutuottajat sekä elinkeinoelämä) yhteistyön edistämiseen ja huomioimiseen. Maakuntaan on perustettu KeskiSuomen kansanterveyden edistämisen keskus KANTERE, jossa on laajalti edustettuina julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. 2.9 Mihin kuntayhtymään kaksikielinen tai ruotsinkielinen kunta aikoo lisäksi kuulua turvatakseen ruotsinkielisten palvelujen järjestämisen? Mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle on tarkoitus antaa? 2.10 Mistä ajankohdasta lukien kuntayhtymä vastaa kohdissa tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä? Erikoissairaanhoidon vastuiden osalta ei tapahdu muutoksia, joten vastuut jatkuvat. Kehitysvammaisten erityishuollon vastuut siirtyvät kuntayhtymälle

9 9 II Kunnan toimeenpanosuunnitelma 3. Väestö ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille / 1 3.A Väestökehitys 3.A 1 Asukasluku 2005 ja sen kehitysennuste vuosille Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. (1) prosenttia asukasluvusta Vuoden 2005 indeksi on 100 Vuosi 2005 Saarijärvi Yhteensä As. luku naiset As. luku miehet v. (1) naiset 333 (3,3) 06 v. (1) miehet 323 (3,2) 716 v. (1) naiset 627 (6,2) 716 v. (1) miehet 630 (6,2) 1719 v. (1) naiset 217 (1,6) 1719 v. (1) miehet 165 (1,6) 2064 v. (1) naiset (26,7) 2064 v. (1) miehet 2 917(29,0) 6574 v. (1) naiset 600(5,9) 6574 v. (1) miehet 532 (5,3) 7584 v. (1) naiset 495 (4,9) 7584 v. (1) miehet 278 (2,7) 85 v. (1) naiset 172 (1,7) 85 v. (1) miehet 63 (0,6) Indeksi 100 Vuosi 2010 Saarijärvi ja Pylkönmäki yhdessä Yhteensä = As. luku naiset 5357 As. luku miehet v. (1) naiset 360 (3,4) 06 v. (1) miehet 369 (3,4) 716 v. (1) naiset 566 (5,3) 716 v. (1) miehet 556 (5,2) 1719 v. (1) naiset 190 (1,7) 1719 v. (1) miehet 194 (1,8) 2064 v. (1) naiset 2799 (26,4) 2064 v. (1) miehet 3052 (28,8)

10 v. (1) naiset 667 (6,3) 6574 v. (1) miehet 582 (5,5) 7584 v. (1) naiset 545 (5,1) 7584 v. (1) miehet 356 (3,3) 85 v. (1) naiset 230 (2,1) 85 v. (1) miehet 97 (0,9) Indeksi 105,1 Vuosi 2015 Saarijärvi ja Pylkönmäki yhdessä Yhteensä = As. luku naiset 5200 As. luku miehet v. (1) naiset 359 (3,5) 06 v. (1) miehet 360 (3,5) 716 v. (1) naiset 522 (5,0) 716 v. (1) miehet 503 (4,9) 1719 v. (1) naiset 150 (1,4) 1719 v. (1) miehet 170 (1,6) 2064 v. (1) naiset 2646 (25,8) 2064 v. (1) miehet 2778 (27,1) 6574 v. (1) naiset 708 (6,9) 6574 v. (1) miehet 725 (7,0) 7584 v. (1) naiset 544 (5,3) 7584 v. (1) miehet 397 (3,8) 85 v. (1) naiset 271 (2,6) 85 v. (1) miehet 112 (1,0) Indeksi 96,9 Vuosi 2020 Saarijärvi ja Pylkönmäki yhdessä Yhteensä = As. luku naiset 5116 As. luku miehet v. (1) naiset 353 (3,5) 06 v. (1) miehet 356 (3,5) 716 v. (1) naiset 520 (5,1) 716 v. (1) miehet 513 (5,0)

11 v. (1) naiset 150 (1,4) 1719 v. (1) miehet 145 (1,4) 2064 v. (1) naiset 2447 (24,2) 2064 v. (1) miehet 2523 (25,0) 6574 v. (1) naiset 809 (8,0) 6574 v. (1) miehet 871 (8,6) 7584 v. (1) naiset 561 (5,5) 7584 v. (1) miehet 416 (4,1) 85 v. (1) naiset 276 (2,7) 85 v. (1) miehet 139 (1,3) Indeksi 98,3 Vuosi 2025 Saarijärvi ja Pylkönmäki yhdessä Yhteensä =9 961 As. luku naiset 5057 As. luku miehet v. (1) naiset 344 (3,4) 06 v. (1) miehet 345 (3,4) 716 v. (1) naiset 521 (5,2) 716 v. (1) miehet 509 (5,1) 1719 v. (1) naiset 144 (1,4) 1719 v. (1) miehet 150 (1,5) 2064 v. (1) naiset 2292 (23) 2064 v. (1) miehet 2348 (23,5) 6574 v. (1) naiset 826 (8,2) 6574 v. (1) miehet 837 (8,4) 7584 v. (1) naiset 624 (6,2) 7584 v. (1) miehet 550 (5,5) 85 v. (1) naiset 306 (3,0) 85 v. (1) miehet 165 (1,6) Indeksi 98,8

12 12 Väestö ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille B Huoltosuhde 3.B.1 Kunnan väestöllinen (demografinen) huoltosuhde, eli yli 64 vuotiaiden ja alle 17vuotiaiden määrä 1764 vuotiaiden määrää kohden ,7 (Ei vielä Pylkönmäki mukana) ,4 ( Pylkönmäki mukana) , , ,9 3.2 Tärkeimmät johtopäätökset Tilastokeskuksen tietojen mukaisesta väestön kehityksestä vuoteen 2015 ja 2025 ja huoltosuhteesta. Pylkönmäen kuuluessa Saarijärven kaupunkiin vuoden 2009 alusta lukien kaupungin demografisen huoltosuhteen kehitys etenee siten, että vuonna 2010 huoltosuhde on 69,4, vuonna ,4 ja vuonna ,4. Vuonna 2025 huoltosuhde ylittää jo sadan ollen 101,9. Saarijärven alueen kuudesta kunnasta neljässä huollettavien määrä ylittää huoltajien määrän (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Pylkönmäki) vuonna Edellä mainittujen huoltosuhde pysyttelee vuonna 2015 vielä 90:n tuntumassa. Sen sijaan Kyyjärvellä ja Saarijärvellä tunnusluku ylittää 100:n vasta vuonna 2025 (Kyyjärvi 110,9 ja Saarijärvi 101,9). Alueen kuntien haaste on ikääntyvän väestön osuuden (vuonna vuotta täyttäneiden osuus on 13,2 %, vuonna 2025 jo 17,2 % koko väestöstä) kasvun myötä heikkenevä huoltosuhde. Arviot väestön kehityksestä tukevat Saarijärven kaupungin strategiaa työvoiman saatavuuden turvaamisesta ja työpaikkojen lisäämisestä kaupungin vetovoimaa ja elinympäristöä kehittämällä. 3.3 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Tilastokeskuksen tietoja väestön kehityksestä ja huoltosuhteesta, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. 3 Väestö ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille C Arvio palvelutarpeen muutoksista vuosiin 2015 ja 2025 mennessä. Vastaus on yhteinen seuraavien kuntien kanssa: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki 3.C.1 Perusterveydenhuollossa? Perusterveydenhuollon painopiste siirtyy entistä enemmän vanhusten hoiva ja hoitopalveluihin. Yli 65 vuotiaiden osuus kuntien alueella kasvaa vuoteen 2015 mennessä 13,6% ja vuoteen 2025 mennessä 31,4 %. Yli 75 vuotiaiden osuus puolestaan kasvaa vuoteen 2015 mennessä 11,8 % ja vuoteen 2025 mennessä 38 %. Ikääntyvän väestön

13 13 sairastavuuden hillitsemiseksi pyritään vahvistamaan ikäihmisten voimavaroja, itsenäistä selviytymistä sekä panostamaan ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon. Laitoshoidon suhteellista osuutta pyritään vähentämään ja korvaamaan sitä palveluasumisella ja kotihoidolla. Perusterveydenhuoltoa kehittämällä ja tehostamalla mm. tarkoituksenmukaisten työ ja vastuujakojen kautta pyritään vähentämään erikoissairaanhoidon tarvetta. Keskeisenä keinona väestön sairastavuuden ehkäisyssä on itsehoidon tukeminen. Terveydenhuollon palvelujen yhteistyömahdollisuuksien kartoitus Saarijärven seudun yhteistoimintaalueen ja Wiitaunionin kesken käynnistetään syyskaudella 2007 ja yhteisten palvelujen käyttöönotto aikataulutetaan. Kiireellisimpänä toimenpiteenä käynnistetään Kivijärven ja Kannonkosken kuntien itäisten ja pohjoisten osien asukkaiden terveyskeskus ja eläinlääkäripalvelujen saanti Wiitaunionista pitkistä välimatkoista johtuen. 3.C.2 Sosiaalihuollossa? Sosiaalihuollon painopistealueet muuttunevat väestön ikärakenteen muuttuessa ja väkiluvun vähetessä. Vanhusväestön määrän kasvu lisää vanhusväestölle suunnattujen sosiaalipalvelujen, kuten asumispalveluiden, avopalveluiden ja omaishoidon tarvetta. Vammaisten määrä (tällä hetkellä vammaisia n. 2% väestöstä) vähentynee samalla kun kuntien väkiluvut vähenevät. Toisaalta kansalaisten yleinen tietoisuus oikeuksistaan jatkuvasti lisääntyy mikä puolestaan kasvattanee palvelujen kysyntää. Päihdehuollon määrällinen tarve ei sekään liene oleellisesti nykyisestä muutu, sen sijaan palveluiden piirissä tullee olemaan nykyistä enemmän vanhusväestöä. Lastensuojelun toimenpiteiden tarpeeseen pyritään vaikuttamaan vähentävästi sosiaalihuollon ennalta ehkäisevän perhetyön ja varhaisen puuttumisen kautta. Lasten (017 v.) määrän väheneminen (nykyisestä 3900:sta vuoteen :lla ja vuoteen :lla) saattaa vähentää lastensuojelullisten toimenpiteiden tarvetta, toisaalta lastensuojelutapausten yleisen ilmoituskynnyksen aleneminen kasvattanee tapausten ilmituloa ja viranomaispuuttumisen vaatimuksia. Uuden lastensuojelulain edellyttämät toimintavelvoitteet ja menettelyt edellyttävät puolestaan nykyistä suurempia resurssi ja henkilöstömitoituksia. 3.C.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Kehitysvammaisten erityishuollon palveluiden käyttäjien suhteellisessa osuudessa ei liene suuria muutoksia tule tapahtumaan. Yleinen väestökehitys alueella vaikuttanee myös kehitysvammaisten erityishuollon tarpeisiin. Vammaisten kotona asumista pyritään tukemaan mahdollisimman pitkälle. Lähivuosien haaste ovat aikuistuvat, itsenäistyvät kehitysvammaiset lapset/nuoret, joiden asumispalveluihin tulee seutukunnalla suunnata resursseja. Lasten ja nuorten kuntoutusneuvolapalveluja tultaneen ostamaan jatkossakin (tähän saakka palveluja ostettu KeskiSuomen Vammaispalvelusäätiöltä), samoin haastavasti käyttäytyvien asumispalveluja/laitosasumista. Vammaisten avotyötä pyritään lisäämään ja päivätoimintaa kehittämään. Kuntoutusohjausta pyritään entistä enemmän suuntaamaan palveluohjaukseen. Kehitysvammahuollossa painopiste tulee olemaan avohuollossa, asumisen tukemisessa ja päivätoiminnassa.

14 14 3.C.4 Erikoissairaanhoidossa? Erikoissairaanhoidon avo ja laitospalvelujen käyttö on alueen kunnissa perinteisesti ollut vähäisempää kuin koko maassa tai KeskiSuomen sairaanhoitopiirissä, vaikka sairastavuus ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä ovatkin selkeästi maan keskiarvojen yläpuolella. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön on ilmeisesti vaikuttanut melko pitkien välimatkojen lisäksi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon kehittäminen (esimerkiksi konsultaatioiden lisääminen, nopeampi jatkohoitoon siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon yksikköön, hoito ja seurantakäytäntöjen muutokset). Tulevaisuudessa työnjakoa ja hoitokäytäntöjä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä kehitetään edelleen (nopean vasteen toiminnan kehittäminen, päivystys ja tukipalvelujen keskittäminen, erikoissairaanhoidon laitoshoidon vähentäminen ja avopalvelujen sekä konsultaatioiden lisääminen, hoitoketjujen ja hoidon porrastuksen kehittäminen, priorisointi, ennalta ehkäisyn ja väestön itsehoidon tukeminen). Työnjaon kehittämisestä huolimatta on ilmeistä, että korkean sairastavuuden ja väestön ikääntymisen vuoksi erikoissairaanhoidon palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa selkeästi. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon kehittämisen edellytyksenä on lisäksi, että perusterveydenhuollon koti, avo ja laitospalveluissa on riittävästi osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa sekä jatkohoitopaikkoja. Mikäli nämä edellytykset eivät täyty, erikoissairaanhoitopalvelujen tarve kasvaa huomattavasti aikaisemmasta. Lisätieto (ei SM:n lomakkeeseen kirjattu)! *Esimerkiksi vuonna 2005 koko maassa oli keskimäärin 1305 erikoissairaanhoidon avokäyntiä/1000 asukasta, ja KeskiSuomessa 1131 erikoissairaanhoidon avokäyntiä/1000 asukasta; alueen kunnissa erikoissairaanhoidon avokäyntejä oli /1000 asukasta. Tarvevakioituja erikoissairaanhoidon avokäyntejä oli huomattavasti vähemmän kuin maassa keskimäärin (vaihteluväli alueen kunnissa 46 60; koko maa = 100). Myös somaattisen erikoissairaanhoidon laitoshoidon tarvevakioitu hoitopäivien määrä on pienempi kuin maassa keskimäärin (vaihteluväli alueen kunnissa 64 87/1000 asukasta; koko maa=100. Lähde: Stakesin tilastoaineisto. 3.C.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? 16 vuotiaiden ikäluokka pienenee lähivuosina vastaajakuntien alueella (vuonna 2007 yhteensä 274, vuonna 2015 yhteensä 179). Vuosien aikana ikäluokan koko ei enää pienene. Aikuisväestön koulutustaso on edelleen pohjoisessa KeskiSuomessa alhaisempi kuin muualla KeskiSuomessa. Tästä seuraa se, että aikuiskoulutuksen tarve kasvaa vastaavasti vähintään ikäluokkien pienenemisen verran. Kokonaiskoulutustarve ammatillisessa koulutuksessa pysyy samana tai saattaa jopa kasvaa Saarijärven seudulla vuosina Painopiste siirtyy aikuiskoulutukseen. 3.C.6 Kunnan päättämissä muissa opetus ja kulttuuritoimen tehtävissä? Perusopetuksen oppilasmäärä pienenee n. viidenneksen vuoteen 2025 mennessä. Muutos tapahtuu pääosin jo vuoteen 2015 mennessä. Muussa opetus ja kulttuuritoimessa palvelutarve säilyy ja suuntautuu enemmän ikääntyvälle väestölle tarjottaviin palveluihin.

15 15 3.C.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä tehtävissä? Hallinto ja tukipalveluissa tapahtuu keskittymistä. Elinkeinopuolella perusneuvontapalvelutarve vähenee, toisaalta työikäisten määrän vähentyessä vuoteen 2025 mennessä noin 20 % työvoiman saatavuuden turvaaminen vaatii erityistoimenpiteitä. Rakentamisessa ja ympäristösuunnittelussa, sekä yleensä yhdyskuntasuunnittelussa joudutaan huomioimaan enemmän ikääntyvän väestön tarpeet. Ilmastonmuutoksen vaikutukset edellyttävät uusia toimintoja. Tilapalveluissa toimitilojen käyttötarpeessa ja tarkoituksessa tulee muutoksia. 4.Talous Taloustietoja kunnasta vuosilta (1000 euroa) TPtiedot 2005: toimintakulut TPtiedot 2005: toimintatuotot TPtiedot 2005: toimintakate TPtiedot 2006: toimintakulut TPtiedot 2006: toimintatuotot TPtiedot 2006: toimintakate TA 2007: toimintakulut TA 2007: toimintatuotot TA 2007: toimintakate 39840

16 16 TS 2008: toimintakulut TS 2008: toimintatuotot TS 2008: toimintakate TS 2009: toimintakulut TS 2009: toimintatuotot TS 2009: toimintakate TPtiedot 2005: verotulot, josta kunnallisvero: TPtiedot 2005: verotulot, josta yhteisövero: 1221 TPtiedot 2005: verotulot, josta kiinteistövero: 970 TPtiedot 2006: verotulot, josta kunnallisvero: TPtiedot 2006: verotulot, josta yhteisövero: 1441 TPtiedot 2006: verotulot, josta kiinteistövero: 1054 TA 2007: verotulot, josta kunnallisvero: TA 2007: verotulot, josta yhteisövero: 1500

17 17 TA 2007: verotulot, josta kiinteistövero 1100 TS 2008: verotulot, josta kunnallisvero: TS 2008: verotulot, josta yhteisövero: 1500 TS 2008: verotulot, josta kiinteistövero: 1100 TS 2009: verotulot, josta kunnallisvero: TS 2009: verotulot, josta yhteisövero: 1500 TS 2009: verotulot, josta kiinteistövero: 1100 TPtiedot 2005: käyttötalouden valtionosuudet TPtiedot 2006: käyttötalouden valtionosuudet TA 2007: käyttötalouden valtionosuudet TS 2008: käyttötalouden valtionosuudet TS 2009: käyttötalouden valtionosuudet TPtiedot 2005: vuosikate 1076 TPtiedot 2006: vuosikate 1201

18 18 TA 2007: vuosikate 191 TS 2008: vuosikate 782 TS 2009: vuosikate 925 TPtiedot 2005: poistot 2348 TPtiedot 2006: poistot 2390 TA 2007: poistot 2400 TS 2008: poistot 2500 TS 2009: poistot 2550 TPtiedot 2005: satunnaiset erät, netto 0 TPtiedot 2006: satunnaiset erät, netto 0 TA 2007: satunnaiset erät, netto 250 TS 2008: satunnaiset erät, netto 270 TS 2008: satunnaiset erät, netto 250 TPtiedot 2005: tilikauden tulos 1272

19 19 TPtiedot 2006: tilikauden tulos 1188 TA 2007: tilikauden tulos 1959 TS 2008: tilikauden tulos 1448 TS 2009: tilikauden tulos 1375 TPtiedot 2005: lainakanta TPtiedot 2006: lainakanta TA 2007: lainakanta TS 2008: lainakanta TS 2009: lainakanta TPtiedot 2005: investoinnit, netto 1403 TPtiedot 2006: investoinnit, netto 2598 TA 2007: investoinnit, netto 5069 TS 2008: investoinnit, netto 4005 TS 2009: investoinnit, netto 3992

20 20 TPtiedot 2005: tuloveroprosentti, % 18,5 TPtiedot 2006: tuloveroprosentti, % 19 TA 2007: tuloveroprosentti, % 19 TS 2008: tuloveroprosentti, % 19,5 TS 2009: tuloveroprosentti, % 19,5 4. Talous / 2 Tiivistelmä kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitetusta kunnan taloussuunnitelman keskeisistä toimenpiteistä ja niiden euromääräisistä vaikutuksista. Tiivistelmä kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitetusta toimenpideohjelmasta euromäärineen (jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi). 5. Muu yhteistoiminta / 1 Vastaus on yhteinen seuraavien kuntien kanssa: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa? Seudun kunnan tekevät jo merkittävää yhteistyötä monella sektorilla ja lisäävät mm: Kuntien uudet yhteiset talous ja henkilöstöhallinnon ohjelmistot sekä niiden mukana mm. yhteiset tilikartat otetaan käyttöön vuonna Henkilöstösuunnitelman yhtenäistämisen suunnittelu aloitettu. Yhteinen kotihoitoohjelma otetaan käyttöön vuoden 2008 alusta. Sosiaali ja terveystoimen yhteistyötä tiivistetään Wiitaunionin kanssa. Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden toimijoiden kuin toisten kuntien kanssa? Lisätään ostopalveluja kolmannelta sektorilta ja yrityksiltä.

21 21 6. Tuottamistavat ja tehokkuus Vastaus on yhteinen seuraavien kuntien kanssa: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki 6.1 Keskeisimmät kunnan/yhteistoimintaalueen palveluiden tuottamistapojen muutokset tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi? (oman toiminnan tehostaminen, yhteistyö muiden kuntien kanssa, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, ostopalvelut jne) Palveluiden tuottamisessa kustannusläpinäkyvyyttä ja tuloksellisuutta lisätään uusilla toimintatavoilla ja organisatorisilla ratkaisuilla. Otetaan käyttöön tilaajatuottaja malli. Tiivistetään palvelutuotannossa yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja kannustetaan kuntalaisia yksityisten palveluiden käyttöön (esim. palvelusetelin kautta). Tuotetaan kuntalaisille palveluita yhteistoiminnassa kuuden kunnan kanssa siten, että kuntalaiset voivat hankkia käyttämänsä palvelut yli kuntarajojen. Yhteistoimintaa Wiitaunionin kanssa laajennetaan. Ensisijaisena tavoitteena on yhteistoimintasopimus terveydenhuollon ja eläinlääkäripalveluiden hankkimisesta erityisesti Kannonkosken ja Kivijärven Viitasaaren puoleisten osien asukkaille. Yhteistoimintaa Wiitaunionin kanssa syvennetään asteittain, tarkemmin aikataulua ja tavoitteita määritellään elokuussa Pitkien etäisyyksien harvaan asutuilla alueilla uusia terveydenhuollon teknologioita tullaan ottamaan nykyistä enemmän käyttöön. Puitelain edellyttämät kuntaliitos / yhteistoimintaalueen rakentaminen saattavat edellyttää omaisuuden luovutuksia / kauppoja olemassa oleville tai perustettaville yhtiöille. Kaupunki hakee varainsiirtoverolain muutoksen tarkoittamaa vapautusta verosta toteutuneiden luovutusten osalta. 6.2 Mahdolliset muut toimenpiteet, joilla näiden palveluiden järjestämistä ja tuottamista on tarkoitus tehostaa? Palvelutuotannossa poistetaan kuntarajat. Hallintorakenteita uudistetaan ja toimintaa palvelutuotannossa tehostetaan siten, että palvelujen käyttäjät maksavat käyttämistään palveluista. 7. Selvitys palveluverkon kattavuudesta / 1 Muutokset aikaisempaan palveluverkkoon nähden uudistuksen toteutuksen jälkeen vuonna 2009 ja vuonna 2013 (jos se poikkeaa vuodesta 2009) Vastaus on yhteinen seuraavien kuntien kanssa: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki 7.1 Perusterveydenhuollossa? Yhteistoimintaalueen organisaatio laajentaa ja syventää yhteistyötä. 7.2 Sosiaalihuollossa?

22 22 Yhteistoimintaalueen organisaatio laajentaa ja syventää yhteistyötä. 7.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Yhteistoimintaalueen organisaatio laajentaa ja syventää yhteistyötä. Kehitysvammahuollossa on tavoitteena saada mahdollisimman suuri osa toiminnoista toteutettua yhteistoimintaalueen omana toimintana, koska kehitysvammahuollon osaamista ja vankan ammattitaidon omaavaa henkilöstöä alueella on ollut suhteellisen hyvin saatavilla. Toiminnan suunnittelua ohjaa jatkossa Vammaispalvelusäätiön tarjoamien palvelujen sisältö, joka tullee muuttumaan ainakin jossain määrin siitä, mitä Suojarinteen kuntayhtymän palvelujen sisältö on ollut. Lasten ja nuorten kuntoutusneuvolan ohjaus ja neuvontapalveluita on tähän mennessä ostettu Vammaispalvelusäätiöltä, jatkossakin nämä palvelut tultaneen ostamaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. 7.4 Erikoissairaanhoidossa? KeskiSuomen sairaanhoitopiiri järjestää alueen erikoissairaanhoidolliset palvelut (edelleen) tuottamalla ne itse tai hankkimalla palvelut muilta julkisilta tai yksityisiltä palvelutuottajilta. 7.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Kuntayhtymän palveluverkkoon ei näillä näkymin ole tulossa muutoksia. Kuntayhtymän toimintojen kehittäminen jatkuu Mm. aikuiskoulutuksen laajentaminen ja yhteistyö nuorisoasteen kanssa, toisen asteen yhteistyö sekä yhteistyö maakunnan muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Vuodesta 2010 alkanut toisen asteen nuorten ikäluokkien pieneneminen näkyy , mutta väestön ikääntymisen ja muuta maakuntaa alhaisemman koulutustason vuoksi aikuiskoulutuksen tarve kasvaa kuitenkin samaan aikaan vähintään saman verran. Kokonaistarve pysyy samana tai kasvaa, mutta erot ikäluokkien pienenemisessä kuntien välillä vaihtelevat. 7.6 Kunnan päättämissä opetus ja kulttuuritoimen tehtävissä? Toimintoja sopeutetaan tarpeiden ja talouden mukaan. Tavoitteena palvelujen järjestäminen yli kuntarajojen opetus ja kulttuuritoimintojen tehtävissä: seutukirjasto, alueopisto, kuntien yhteinen perusopetus ja mahdollisesti toisen asteen sulauttaminen yhteen hallintoon. 7.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Toimintoja sopeutetaan tarpeiden ja talouden mukaan. Elinkeinopolitiikan osalta EUhankkeet edellyttävät seudullista otetta, hankkeiden hallinnointi ja rahoitus organisoidaan seudullisesti. Teknisen ja ympäristötoimen asiantuntemusta hyödynnetään seudullisesti ja palvelut tullaan keskittämään seudullisesti. Maaseutupalvelut muodostavat yhteistyöalueen maaseutuelinkeinoviranomaistehtäviä varten.

23 23 Aluearkkitehtitoimintaa laajennetaan. Tukipalvelut on keskitetty omiin yksiköihinsä (hallinto ja toimistopalvelut, ravitsemispalvelut, ITCpalvelut, tilapalvelut) ja palvelua voidaan tarjota myös laajemmalle alueelle. Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköisten palveluiden kehittäminen tukee alueellista palvelutuotantoa. 7.8 Millä tavalla ikä ja sukupuolijakauma sekä kielisuhteet mahdollisesti vaikuttavat? 7.9 Millä tavalla kielijakauma vaikuttaa, jos kunnan asema kaksikielisenä tai ruotsinkielisenä kuntana muuttuu tai, jos yhteistoimintaalueeseen kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? 8. Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä Kuntien eläkevakuutuksen tuottamien tietojen tai perustellusta syystä muiden tietojen pohjalta. Palvelusektori (arvio vuosille ). Vastaus on yhteinen seuraavien kuntien kanssa: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki 8.1 Perusterveydenhuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Henkilöstötarve sopeutetaan tarpeen mukaan. Henkilöstöstä eläkkeelle jää vuosina noin 40 henkilöä (heistä yli 70% on naisia), mikä on reilut 10 % nykyisestä terveydenhuollon henkilöstöstä. Työnjaon kehittäminen ja rationalisointi, teknologian hyödyntäminen sekä informaatiokulun kehittäminen hoitoprosesseissa tehostavat toimintaa. Terveydenhuollon ammattialan kilpailukykyä ja henkilöstön ammattitaidon korkeaa laatua on mahdollista ylläpitää rohkaisemalla henkilöstöä lisä ja jatkokoulutukseen. Alueen vetovoimaisuutta ja imagoa pyritään kehittämään, jotta seutukunnalle muuttaisi lisää työikäisiä. Seudullinen yhteistyö lisää alueen kilpailukykyä. 8.2 Sosiaalihuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Sosiaalihuollon henkilöstön eläkepoistuma alueella on vuosien 2009 ja 2013 välillä noin 35 henkilöä. Parhaiten sosiaalihuollon henkilöstöresursseja voidaan säästää palveluita oikein kohdentamalla. Tällöin ensisijaisia ovat ennalta ehkäisy ja varhainen puuttuminen ongelmiin. Palvelujen organisoinnissa toteutetaan jako lähipalveluihin ja keskitettäviin palveluihin. Sosiaalipalveluiden järjestämisen lähtökohtana ovat toimivat ja ammattitaitoisesti hoidetut

24 24 lähipalvelut. Keskeistä lähipalveluissa on paikallisten asukkaiden tuntemus ja toimialat ylittävä yhteistyö. Seutukunnalla on todettu hyväksi toimintamalliksi sosiaalihuollon henkilöstön jalkautuminen kuntiin (esim. erityispäivähoito, perheneuvola, vammaispalvelut). Työntekijöiden/tiimien jalkautumista lisätään asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kehitysvammaisten huollossa pyritään palveluita tuottamaan mahdollisuuksien mukaan omana toimintana, sillä seutukunnalla on alan osaamista ollut toistaiseksi hyvin saatavilla. 8.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Henkilöstön laadullinen ja määrällinen riittävyys pyritään jatkossakin turvaamaan mm. toimintoja keskittämällä sekä järjestämällä palvelut riittävän laadukkaasti ja työntekijöiden ja asiakkaiden kannalta mielekkäästi. Määrälliseen ja laadulliseen riittävyyteen vaikuttanee myös palvelujen tuottaminen yhdessä seutukunnallisesti. KeskiSuomessa on paraikaa menossa useita sosiaalihuollon erityispalveluiden kehittämishankkeita (esim. aikuissosiaalityön, vammaissosiaalityön ja lastensuojelun kehittämishankkeet), joista pyritään saamaan seutukunnalle soveltuvia nk. parhaita käytäntöjä olemalla tiiviisti vuorovaikutuksessa hanketoteuttajiin. Mahdollisuuksien mukaan hankkeisiin myös osallistutaan. 8.4 Erikoissairaanhoidossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Erikoissairaanhoidossa keskitetään toimintoja valtakunnallisesti ja alueellisesti erityisyksiköihin, jolloin pitkälle koulutettuja erityisosaajia ei tarvita kaikille erikoisaloille jokaiseen keskussairaalaan. Potilaat voivat valita hoitopaikkansa entistä useammasta yksiköstä, jolloin jonojen muodostumista voidaan ehkäistä. Erikoissairaanhoidon palveluja ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta aikaisempaa enemmän. Sairaanhoitopiirin sisällä keskitetään palveluja, jolloin voidaan paremmin turvata ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyys. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon kehittämisellä ja hoitokäytäntöjen muutoksilla pyritään vähentämään erikoissairaanhoidon laitoshoidon (ja samalla henkilöstöresurssien) tarvetta, mutta tämä edellyttää riittävien henkilöstö ym. resurssien turvaamista perusterveydenhuoltoon. 8.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Kuntayhtymässä jää eläkkeelle eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä n. 35 henkilöä. Vuosittainen poistuma on siis n. 4 henkilöä. Eläköityminen jatkuu samana tai hieman kiihtyy 2015 eteenpäin. Poistuma korvataan koulutuksella, toiminnan tehostamisella sekä rekrytoinnilla. 8.6 Kunnan päättämissä opetus ja kulttuuritoimen tehtävissä? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen?

25 25 Henkilöstön koulutusta toteutetaan enenevissä määrin seudullisesti. Opettajien yhteiskäyttöä yli kuntarajojen pyritään lisäämään alkaen taito ja taideaineista. Rekrytoinnissa pyritään kiinnittämään erityistä huomiota kaksois ja kolmoiskelpoisuuksia omaavien opettajien rekrytointiin. Kaksois ja kolmoiskelpoisuuksien tarve kasvaa. 8.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Palveluita tullaan täydentämään yksityissektorin ja kolmannen sektorin tarjoamilla palveluilla. Tekniikan ja verkkojen hyödyntäminen mahdollistaa palvelujen järjestämisen alueellisesti. 8.8 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Kuntien eläkevakuutuksen tietoja, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. III Selvitys organisoinnista ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa Vastaus on yhteinen seuraavien kuntien kanssa: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pylkönmäki Miten selvitysten ja suunnitelmien valmistelu kunnissa ja alueilla organisoitiin sekä toteutettiin yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa? Kuuden kunnan yhteistyön tiivistämiseksi on nimetty kuntajohtajista ja kuntien keskeisistä luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä. Sosiaali ja terveydenhuollon palveluiden suunnittelutyöhön on nimetty erikseen kuntien edustajista ja sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstöedustajista sekä asiantuntijoista koostuvat työryhmät. Mitkä muut yhteistyötahot osallistuivat valmisteluun?