Kuntajohtajapäivät Kuopio

Transkriptio

1 Kuntajohtajapäivät Kuopio Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:17

3 Toimeksianto - Hallitusohjelma: sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu samalla organisaatiolla, vahvoilla peruskunnilla tai poikkeuksellisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalueilla - Hallituksen iltakoulu : - selvitetään palvelurakenne muodostuvien uusien peruskuntien pohjalta siten, että pääsääntöisesti palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuu on kunnilla Tuula Haatainen

4 Tehtävä Selvittää, miten kuntarakennetyöryhmän esittämien selvitysalueiden mukaisesti muodostuvien kuntien pohjalta sotepalvelurakenne muodostuu Pääsääntöisesti järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla Huomioitava, että uusi kuntarakenne voi olla erilainen kuin nyt käsittelyssä oleva esitys Tuula Haatainen

5 Tehtävä Toukokuussa väliraportti Kolme mallia palvelurakenteeksi uusien peruskuntien pohjalta Loppuraportti vuoden 2012 lopussa Työ on osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevan lain valmistelua (ns. järjestämislaki) Tuula Haatainen

6 Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset v Kunnat ja kuntayhtymät Muu sosiaali- ja terv.toimi 9,2 %, 1,88 mrd. Hallinto 2,9 %, 0,60 mrd. Lasten päivähoito 12,9 % 2,65 mrd. Erikoissairaanhoito 29,8 %, 6,12 mrd. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut 4,7 %, 0,96 mrd. Vanhusten laitospalvelut 4,8 %, 0,99 mrd. Kotipalvelu 3,7 %, 0,77 mrd. Vammaisten laitospalvelut + vammaisten työllistämistoiminta 1,9 %, 0,39 mrd. Perusterveydenhuolto 18,6 %, 3,83 mrd. Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 11,5 %, 2,37 mrd. Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset 20,55 mrd. (=toimintamenot + käyttöomaisuuden poistot + vyörytyserät) Lähde: Tilastokeskus

7 Mrd. 7,0 Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksia 1) tehtävittäin , mrd. Kunnat ja kuntayhtymät 6,0 5,0 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Lasten päivähoito Vanhustenhuolto ym. 2) 4,0 3,0 2,0 1,0 0, ) Käyttökustannukset = Toimintamenot + poistot + vyörytyserät 2) Vanhusten laitoshuolto + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut Lähde: Tilastokeskus

8 Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksia 1) tehtävittäin indeksoituna, 1997=100 Kunnat ja kuntayhtymät Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Lasten päivähoito Vanhustenhuolto ym. 2) Sosiaali- ja terveystoimi yht ) Käyttökustannukset = Toimintamenot + poistot + vyörytyserät 2) Vanhusten laitoshuolto + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut Lähde: Tilastokeskus

9 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2011 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 320 Kunta järjestää palvelut itse 98 kuntaa, väestöstä 61 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä 63, kuntia 222, väestöstä 39 % Kuntayhtymiä 35, kuntia 142 Isäntäkuntamallin yt-alueita 28, kuntia 80 Terveyskeskukset yhteensä 161 Kuntien 98 Kuntayhtymien 35 Isäntäkuntien 28 Terveyskeskukset Alle asukasta 85 Yli asukasta 76 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Isäntäkunta järjestää Karttapohja: Tilastokeskus 2011

10

11 Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Yhdenvertaisuuden parempi toteutuminen» Kuolleisuus» Sairastavuus» Koettu terveys» Toimintakyky» Terveyskäyttäytyminen» Palvelujen käyttö Palvelujen saatavuuden turvaaminen sosioekonomisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta Järjestämisvastuun ja rahoituksen sekiyttäminen

12 Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä Julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa Palvelutarpeen selvittämisestä Yhdenvertaisesta saatavuudesta Tuotantotavasta päättämisestä Tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta Järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta Voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

13

14 Työryhmän johtopäätöksiä Nykyisellä palvelurakenteella ei voida turvata yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluja Rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä saumattomien palveluketjujen turvaamiseksi ja osaavan henkilöstön saamisen turvaamiseksi Kunta- ja palvelurakenne on uudistettava samanaikaisesti Rakenneuudistuksilla on vahvistettava kunnan peruspalvelujen toimintaedellytyksiä ja rahoitusta Sote-järjestämisvastuun on kytkeydyttävä muuhun kunnalliseen päätöksentekoon Päätöksentekorakenteen on oltava yksinkertainen Palvelujen tuottamisessa on otettava huomioon alueelliset erot Uudistus on toteutettava yhteistyössä kuntien kanssa Kielelliset oikeudet on turvattava

15 Johtopäätöksiä Jokainen työryhmän tuottamista kolmesta mallista edellyttää kuntarakenteen muutoksia Vahva kunta lähtökohtana, rinnalle sote-alueet» Hallintomallina vastuukunta tai kuntayhtymä Viisi ervaa, joiden tehtävät riippuisivat perustason toimijoiden kantokyvystä Ervasta oikeushenkilö

16 Hallituksen päätös: malli C Rahoitus- ja järjestämisvastuu kunnilla Kunnat tai sote-alueet vastaavat palvelujen laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa Ervojen roolia selkiytetään jatkotyössä Kuntarakenteesta riippuu, montako sote-aluetta tarvitaan Jatkotyössä otettava huomioon alueelliset erot ja kuntauudistuksen aikataulu Päästävä riittävän suuriin kokonaisuuksiin Sote samalle järjestäjälle

17

18 Jatkotyö Tarvitaan konkretiaa ja käytännönläheistä tarkastelua Perustason vahvistaminen, toimivat palveluketjut Ervan ja sote-alueen välinen työnjako Alueelliset erot otettava huomioon Työryhmän toimeksianto vuoden 2012 loppuun Linjauksia odotetaan kuntarakenteen lausuntokierrosta varten

19 Kuntaperusteinen koulutusjärjestelmä tuottaa laadukkaita palveluita koko maassa

20 Kaikille nuorille tutkinto toisen asteen koulutuksesta tilanne tällä hetkellä Sivistykselliset oikeudet säädetty perustuslaissa Perusopetuksen jälkeistä koulutusta ei ole säädetty minkään tahon vastuulle Kunnilla lakisääteinen rahoitusvastuu lukioista, ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammattikorkeakouluista Nuoria jää eri syistä vaille toisen asteen tutkintoa vaikka erityisesti ammatilliseen on panostettu

21 Kuntaperusteinen koulutusjärjestelmä esiopetuksesta toisen asteen loppuun Kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta kuntien tehtäväksi. Koulutus muodostaa jatkumon esiopetuksesta perusopetukseen ja sieltä lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen. Peruskoulunsa päättävälle nuorelle oikeus saada opiskelupaikka lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa Kunnat vastaisivat lasten ja nuorten esi- ja perusopetuksen lisäksi myös nuorten lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta - Opetus-, terveys-, sosiaali-,nuoriso-, työvoimaviranomaisten yhteistyö Rahoitus kuten tähänkin asti kunta valtio -suhteessa

22 Valtio: - Lainsäädännölliset puitteet - Rahoituksen turvaaminen Kuntaperusteisuus lähtökohtana Vahva peruskunta ottaa vastuun eri palveluiden järjestämisestä. Yhteistyö samojen kuntien kanssa palveluiden järjestämisessä, jottei palvelurakenne pirstaloituisi Perusopetus Työelämä Aikuiskoulutus korkeakoulut Nuorten toisen asteen koulutus Lukiot ja ammatillinen peruskoulutus Esiopetus Varhaiskasvatus/ päivähoito Kuntalaisten palvelukokonaisuus Koulutuspalvelut Hyvinvoinnin tuki Nuoriso-, liikunta ja kulttuuripalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuntien elinkeinopalvelut