KÖYLIÖ-SÄKYLÄ Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

Transkriptio

1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1

2 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2

3 TALOUSKEHITYS KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi Verotulot ja valtionosuudet Kunnallisverotulojen keskimääräinen muutos: -0,4 %/v huolimatta 0,5 %-yksikön veronkorotuksesta (veroprosentti ,5) Yhteisöverojen keskimääräinen muutos ( ): -2 %/v Valtionosuuksien keskimääräinen muutos: 16 %/v Vuosikate ja yli-/alijäämäkehitys Vuosina 2011 ja 2012 negatiiviseksi kääntynyt vuosikate palautunut veronkorotuksen ja toimintamenojen alentumisen johdosta 0,5 M positiivikseksi Kunnan taseessa oli vuonna ,2 M kertyneitä alijäämiä Investointien rahoitus, lainakanta ja omavaraisuus Kunnan vuosikate ei ole riittänyt tarkastelujaksolla investointien rahoittamiseen. Tarkastelujakson rahoitusvaje (toiminnan ja investointien rahavirta) on ollut yhteensä 1,0 M Kunnan lainakanta on kasvanut tarkastelujaksolla 1,5 M :lla ja oli vuonna ,0 M (1.106 /as). Kunnan omavaraisuus on laskenut 64 %:sta 53 %:iin 3

4 TALOUSKEHITYS SÄKYLÄ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 4,5 %/vuosi Verotulot ja valtionosuudet Kunnallisverotulojen keskimääräinen muutos: 1,9 %/v (veroprosentti ) Yhteisöverojen keskimääräinen muutos ( ): -1,5 %/v Valtionosuuksien keskimääräinen muutos: 4,1 %/v Vuosikate ja yli-/alijäämäkehitys Kunnan vuosikate on tarkastelujaksolla heikentynyt vuosittain Kunnan talous oli vuosina 2010 ja 2011 ylijäämäinen, mutta vuosina 2012 ja 2013 alijäämää on kertynyt yhteensä lähes 0,6 M. Taseessa oli vuonna 2013 kertyneitä alijäämiä 1,9 M. Investointien rahoitus, lainakanta ja omavaraisuus Kunnan vuosikate ei ole riittänyt tarkastelujaksolla investointien rahoittamiseen. Tarkastelujakson rahoitusvaje (toiminnan ja investointien rahavirta) on ollut yhteensä 3,5 M Kunnan lainakanta on kasvanut tarkastelujaksolla 2,7 M :lla ja oli vuonna ,0 M (1305 /asukas). Kunnan omavaraisuus on laskenut 64 %:sta 58 %:iin 4

5 TALOUSKEHITYS JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Tarkastelujakson alussa molempien kuntien taloudellinen tilanne on ollut alijäämäinen. Alijäämän määrää ei ole pystytty pienentämään tarkastelujakson aikana. Säkylässä alijäämä oli edelleen v noin 1,9 miljoonaa euroa ja Köyliössä alijäämä kasvoi 1,2 miljoonaan euroon. Näyttää siltä, että Köyliössä alijäämäkehitys on saatu katkeamaan veronkorotuksen ja alhaisen menokasvun ansiosta v (ja v. 2014). Säkylässä alijäämäkehitys jatkui v Tulojen kehitys on molemmissa kunnissa ollut keskimäärin menokasvua heikompaa. Säkylän menokasvu on ollut tarkastelujaksolla selvästi Köyliötä voimakkaampaa, mutta myös tulokehitys on ollut hieman parempaa (verotulot ja valtionosuudet). Köyliön maltillisesta menokasvusta huolimatta heikko vero- ja valtionosuuskehitys ovat aiheuttaneet alijäämien sekä lainamäärän kasvun. Kunta on nostanut veroprosenttia 0,5 %- yksikköä tarkastelujakson aikana (20,5 %).Kunnan tulorahoitus ei ole riittänyt kattamaan investointimenoja. 5

6 TALOUSKEHITYS JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Säkylän talouskehitys on ollut tarkastelujakson aikana niin ikään alijäämäinen. Menokasvu on ylittänyt selvästi verorahoituksen kasvun ja aikaansaanut siten heikkenevän talouskehityksen. Kunnan veroprosenttia ei ole nostettu tarkastelujaksolla (20 %) Veroprosenttia nostettiin kuitenkin vuodelle 2014 (20,5 %). Kunnan tulorahoitus ei ole riittänyt kattamaan investointimenoja. Kuntien talouden tila on taseen tunnuslukujen perusteella kohtuullisen yhtäläinen. Säkylän konsernin lainakanta on kuitenkin Köyliötä n /as. korkeampi. 6

7 TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2014 Vuoden 2014 alustavan tilinpäätösennusteen mukaan Säkylän Tilikauden alijäämä on euroa (huomioitavaa, että vuodelle 2014 korotettiin veroprosenttia) Verotulot kasvoivat 2,8 % (0,5 Me) ja valtionosuudet 4,4 % (0,3 Me) Toimintatuottojen kasvu oli 8 % (0,4 Me) ja toimintakulujen 4,3 % (1,25 Me) Vuoden 2014 alustavan tilinpäätösennusteen mukaan Köyliön Tilikauden tulos jonkin verran ylijäämäinen Verotulot ja valtionosuudet pysyivät tilinpäätösennusteen mukaan kutakuinkin vuoden 2013 tasolla, samoin toimintatuotot. Toimintakulut laskivat arviolta noin euroa 7

8 TALOUSKEHITYKSEN ENNAKOINTI 8

9 TALOUDEN ENNUSTEET Ennustelaskelmat on laadittu kuntien toimittamien taloussuunnitelmatietojen ja talouden kehitysarvioiden pohjalta Kuntien talouden kehitysennusteet on yhtenäistetty vastaamaan toisiaan (peilattu menneeseen aikaan, pitäisi olla neutraali kuntien keskinäisen vertailun kannalta) Ennusteissa käytettyjen muutoskertoimien arvioinnissa on myös huomioitu menneiden vuosien talouskehitys ( ) 9

10 TALOUDEN ENNUSTEKERTOIMET OPTIMISTINEN ENNUSTE (VUODET PERUSTUVAT KUNTIEN TALOUSSUUNNITELMIIN TAI ERIKSEEN ANTAMIIN TIETOIHIN) ka ka Kunnallisvero (Kunnan tulovero) ei kuntayhtymältä 1,00 1,01 1,01 1,02 1,01 1,03 1,03 1,04 1,04 1,035 Yhteisövero ei kuntayhtymältä 1,05 1,02 1,05 1,00 1,03 1,04 1,04 1,02 1,03 1,0325 Kiinteistövero ei kuntayhtymältä 1,05 1,00 1,05 1,02 1,03 1,01 1,02 1,02 1,01 1,015 Toimintatuotot yhteensä 1,03 1,03 1,03 1,03 1,03 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 Toimintakulut yhteensä 1,00 1,02 1,02 1,02 1,015 1,03 1,03 1,03 1,03 1,03 Valtionosuudet ei kuntayhtymältä 0 1,00 1,00 1,01 1,01 1,005 Köyliö Säkylä Yhteinen Kunnallisvero (Kunnan tulovero) ei kuntayhtymältä 1,01 1,01 1,01 1,02 Yhteisövero ei kuntayhtymältä 1,03 1,03 1,03 1,03 Kiinteistövero ei kuntayhtymältä 1,02 1,02 1,02 1,02 Toimintatuotot yhteensä 1,03 1,03 1,03 1,03 Toimintakulut yhteensä 1,015 1,015 1,015 1,015 Valtionosuudet ei kuntayhtymältä 1,005 1,005 1,005 1,005 10

11 TALOUDEN ENNUSTEKERTOIMET HEIKOMPI ENNUSTE (KÄYTETTY SAMOJA KERTOIMIA MOLEMMILLA KUNNILLA) Yhteinen Kunnallisvero (Kunnan tulovero) ei kuntayhtymältä 1,010 1,010 1,010 1,020 Yhteisövero ei kuntayhtymältä 1,015 1,015 1,015 1,015 Kiinteistövero ei kuntayhtymältä 1,015 1,015 1,015 1,015 Toimintatuotot yhteensä 1,030 1,030 1,030 1,030 Toimintakulut yhteensä 1,020 1,020 1,020 1,020 Valtionosuudet ei kuntayhtymältä 1,005 1,005 1,005 1,005 Heikommassa ennusteessa on lisäksi alennettu kuntien taloussuunnitelmassa esitettyjä verokasvuarvioita vuosilta n. 1 %-yksiköllä 11

12 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ENNUSTEISTA Optimistinen ennuste Molempien kuntien talouskehityksen kannalta avainasemassa on menokehityksen hallinta. Nykyisessä taloustilanteessa ennakointia ei voi rakentaa tulokasvun varaan ja siitä johtuen menot ovat tarkastelun keskiössä. Maltillisen menokehityksen ennusteessa kunnista ilmoitettuja veroasteita käyttämällä veroasteilla saavutetaan jokseenkin vakaa talouskehitys. Tällöin kuntien taseisiin muodostuu jonkin verran ylijäämää ja lainakanta alenee. Talouskehitys riittäisi myös arvioidun investointitason kattamiseen. Tämän ennusteen realistisuudessa on suurta epävarmuutta. 12

13 TALOUDEN OPTIMISTINEN NÄKYMÄ - KÖYLIÖ 13

14 TALOUDEN OPTIMISTINEN NÄKYMÄ - SÄKYLÄ 14

15 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ENNUSTEISTA Heikompi ennuste Voimakkaamman menokehityksen ennusteessa kuntien taloussuunnitelman mukaisilla veroasteilla talous on molemmilla voimakkaasti alijäämäinen. Lainakanta kasvaa molemmilla nykyisestä. Heikomman ennusteen toteutumisen riski on varsin ilmeinen huomioiden menneiden vuosien menokehitys sekä valtionosuuskehitykseen liittyvät riskit. Myös verotulokehitykseen liittyy yhteiskunnan taloustilanteen epävarmuudesta johtuen merkittäviä riskejä. 15

16 TALOUDEN HEIKOMPI NÄKYMÄ - KÖYLIÖ 16

17 TALOUDEN HEIKOMPI NÄKYMÄ - SÄKYLÄ 17

18 MAHDOLLISEN KUNTALIITOKSEN VAIKUTUS TALOUTEEN 18

19 KUNTALIITOKSEN TALOUSVAIKUTUKSIA Kuntaliitoksella ei ole olennaisia valtionosuusvaikutuksia Terveydenhuollon kuntayhtymän purkautuessa kuntayhtymän nettovarallisuuden on arvioitu kompensoivan kuntayhtymien taseessa olevat kuntayhtymäosuuksien arvot = ei olennaista tulosvaikutusta. Kuntayhtymän lainojen (n. 6,9 M ) siirtyminen liitoskunnalle lisää liitoskunnan lainakannan määrää (joka tapauksessa kunnat vastaavat viime kädessä kuntayhtymän lainoista). Kuntien tekemän arvion mukaan kuntaliitos mahdollistaisi yhteisen palvelurakenteen myötä n. 1,0 M :n vuosittaisen kustannusaleneman (otettu huomioon uuden kunnan laskelmissa). 19

20 NETTOVARALLISUUSLASKELMA-ARVIO Vastaavaa (nettovarallisuuslaskelmaan vaikuttavat erät) Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Rakennukset ja maa-alueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset, josta myyntisaam e Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavat yhteensä Vastattavaa (nettovarallisuuslaskelmaan vaikuttavat erät) Toimeksiantojen pääomat Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Lomapalkkavelka Velat yhteensä Laskettu tp 2013 luvuilla. Köyliön taseessa kuntayhtymäosuuksien arvo noin euroa. Säkylän taseessa kuntayhtymäosuuksien arvo noin euroa. Nettovarallisuus: Pysyvät ja vaihtuvat vastaavat Velat yhteensä Nettovarallisuus yhteensä Jäsenkuntien osuudet nettovarallisuudesta: % euroa Köyliö Säkylä yht

21 TALOUDEN OPTIMISTINEN NÄKYMÄ UUSI KUNTA 21

22 TALOUDEN HEIKOMPI NÄKYMÄ UUSI KUNTA 22

23 TALOUSKEHITYS/UUSI KUNTA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Optimistisemmassa arviossa liitoskunnan talouskehitys muodostuisi selvästi ylijäämäiseksi ja kunnan taseeseen kertyneet alijäämät tulisi käytännössä katetuksi v Kunnan tulorahoitus riittäisi arvioitujen investointien kattamiseen koko tarkastelujakson ajan. Voimakkaamman menokehityksen ennusteessa kuntien keskimääräisellä veroasteella talous olisi myös liitoskunnalla alijäämäinen. Uuden kunnan taseeseen muodostuisi n /asukas alijäämä Uuden kunnan lainakanta kasvaisi mutta jäisi alle erillisten kuntien asukaskohtaisen lainakannan 23

24 TALOUDEN RISKIT JA MAHDOLLISUUDET - Valtionosuusjärjestelmän muutoksen vaikutus Asukasluvun kehitys Kuntaliitoksen esiselvitykseen sisältyy talouden tasapainottamisen keinojen menoja vähentävä vaikutus on euroa. Olennaisin säästökohde Köyliön yläkoulun lakkauttaminen ( euroa) Muita säästökohteita yli euroa, josta merkittävin menojen vähennys laskettu hallinnon ja talouden tehtävistä (eläköitymiset), n euroa sekä valmistuskeittiöiden vähentämisestä ( euroa). 24

25 UUSI KUNTALAKI ERITYISEN VAIKEASSA TALOUDELLISESSA ASEMASSA OLEVAN KUNNAN ARVIOINTIMENETTELY Kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi, jos vähintään toinen 119 :n 2 tai 3 momentissa tarkoitetuista erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksistä täyttyy. Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 111 :n 3. momentissa säädetyssä määräajassa. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohti laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä 1000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet raja-arvot: 25 25

26 UUSI KUNTALAKI ERITYISEN VAIKEASSA TALOUDELLISESSA ASEMASSA OLEVAN KUNNAN ARVIOINTIMENETTELY 1. Kuntakonsernin vuosikate on ilman harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta negatiivinen (Köyliö vuosina 2017/2018 (?) 2. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1 prosenttiyksikön korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti (veroprosentti koko maa v on 19,84 %) 3. Asukasta kohti laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla (kuntakonsernien keskimääräinen lainakanta 2013 oli 5544 e/as) sekä 4. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia Selvityksen tekee arviointiryhmä, jonka jäsenistä yhden nimeää Valtiovarainministeriö ja yhden kunta. VM nimeää kuntaa kuultuaan ryhmän puheenjohtajaksi kunnasta ja ministeriöstä riippumattoman henkilön. Ryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Valtuuston on käsiteltävä toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskeva päätös VM:n tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. VM tekee ryhmän toimenpideehdotusten ja valtuuston päätösten perusteella ratkaisun kuntarakennelaissa tarkoitetun erityisen selvityksen tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi

27 YHTEYSTIEDOT Minna Ainasvuori, aluejohtaja, JHTT BDO Audiator Oy Vattuniemenranta Helsinki Sähköposti:etunimi.sukunimi@bdo.fi 27 27