Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
} Mitä sattumalöydöksellä tarkoitetaan? } Sattumalöydösten esiintyminen ja merkitys } Miten sattumalöydökseen tulisi suhtautua, jos se löytyy Maksasta Sappirakosta Pernasta Munuaisesta Munasarjasta Kilpirauhasesta
} Sattumalöydöksen määritelmä Löydös, joka ei liity selviteltävänä olevaan kliiniseen ongelmaan Information that nobody asked for
} Sattumalöydökset kuvantamisessa nykyisin yleisiä Lisääntynyt kuvantaminen Kuvantamismenetelmien erotuskyky parantunut } Merkitys Löytyy Merkityksellisiä kuratiivisesti hoidettavia tauteja Aortan aneurysma, pienet malignit tuumorit jne. Prekliinisiä tai subkliinisiä tauteja täysin oireettomilta Taudeista vapaat odotettavissa olevat elinvuodet vähenevät Merkityksettömiä asioita, viattomia luonnonoikkuja Runsaasti jatkokuvantamista ja muita jatkotutkimuksia Kustannusten nousu, terveydenhuollon voimavarojen riittämättömyys Jatkotutkimusten aiheuttamat riskit (esim. säteilyaltistus) Huolia ja murheita potilaalle, hoitavalle lääkärille, omaisille
} Sattumalöydökset kuvantamisessa nykyisin yleisiä Lisääntynyt kuvantaminen Kuvantamismenetelmien erotuskyky parantunut VOMIT = Yrjö, laatta, oksennus } Merkitys = Victim of modern imaging technique Löytyy Merkityksellisiä kuratiivisesti hoidettavia tauteja Aortan aneurysma, pienet malignit tuumorit jne. Prekliinisiä tai subkliinisiä tauteja täysin oireettomilta Taudeista vapaat odotettavissa olevat elinvuodet vähenevät Merkityksettömiä asioita, viattomia luonnonoikkuja Runsaasti jatkokuvantamista ja muita jatkotutkimuksia Kustannusten nousu, terveydenhuollon voimavarojen riittämättömyys Jatkotutkimusten aiheuttamat riskit (esim. säteilyaltistus) Huolia ja murheita potilaalle, hoitavalle lääkärille, omaisille
} UÄ:ssä sattumalöydöksiä Keskimäärin 9 %:lla (Orme ym. 2010) Kilpirauhasessa jopa yli 60 % ( (Durante ym. 2015)
} Erotella Kliinisesti merkityksettömät Seurantaa vaativat Kliinisesti merkitykselliset, lisäselvitystä tai hoitoa vaativat
} Kuvantamisessa 30 %:lla } Obduktiossa 52 % syöpää sairastamattomilla maksapesäke 36 % syöpäpotilaista maksametastaasi } Mikä maksan insidentalooma yleensä on? Benignit Hemangiooma 52 % FNH 11 % Adenooma 8 % Rasvoittuma 8 % Muu 4 % Malignit Metastaasi 11 % Hepatosellulaarinen ca 6 % (Arnold 1994)
} Kystinen vai solidi? Kystisen muutoksen diagnostiikkaan UÄ usein paras Solidi muutos vaatii usein jatkoselvittelyn TT:lla tai MK:lla
} 2-10 %:lla } Simppeli Tarkkarajainen, homogeeninen, kaiuton -> Ei kontrollia tai jatkotutkimuksia Jos kovin iso, voi painaa (silloin se ei ole sattumalöydös) } Komplisoitunut Paksuseinäinen, sakkaa, väliseiniä, solideja osia Infektoitunut? Yleensä silloin oireinen Ekinokokki maahanmuuttaja, matkailija? Vuotanut? Yleensä silloin oireinen Neoplastinen? Kystadenooma, kystadenokarsinooma Kystinen metastaasi (sarkooma, kolon, ovario, haima) Siis komplisoitunut -> jatkoselvitys
Ekinokokkikysta
} Taustatiedot oleellisia!! Matalan riskin potilaat Nuoret < 40 v Ei tiedossa maligniteettia tai maksa- tai sappitiesairautta Kohtalaisen riskin potilaat > 40 v Ei tiedossa maligniteettia tai maksa- tai sappitiesairautta Korkean riskin potilaat Taustalla maligniteetti Kirroosi, hepatiitti, sklerosoiva kolangiitti, primaari biliaari kirroosi, hemokromatoosi, hemosideroosi Anaboliset steroidit, e-pillerit Berland ym. 2010
} Tyypillinen hemangiooma Matalan ja kohtalaisen riskin potilaat -> Voi kertaalleen kontrolloida (3 kk) Korkean riski potilas -> Dg varmennus TT/MK
} Muu solidi pesäke Nuori nainen (matala / kohtalainen riski) FNH vs. adenooma -> MK-tutkimus
} Muu solidi pesäke Kohtalaisen tai korkean riskin potilas -> TT /MK
} Polyyppi Uä-tutkimuksissa 3-7 % } Polyyppien jaottelu Kolesterolipolyyppi Yleisin polyyppityyppi (60-70 %) Adenomyomatoosi Inflammatoriset polyypit Adenooma Adenokarsinooma
} Varrellinen< 5mm -> Ei seurantaa } 6-10 mm kokoinen polyyppi -> Seuraa 6 kk välein ad 1 v -> Sitten 1 x / v, jos ei kasva } Jos joku seuraavista riskitekijöistä Potilaalla oireita tai > 50 v tai > 10 mm polyyppi tai Paksu polyypinkanta > 3 mm Sappirakon seinämän paksuus yli 3 mm tai Samanaikaiset sappirakkokivet tai Primaari sklerosoiva kolangiitti -> Ohjaa kirurgille
} Esiintyvyys traumapotilailla (TT:ssa) Ekeh ym. 2010 3113 potilasta Granuloomia 1,38 % Lisäperna 0,1 % Kystia ja hemangioomia 0,08 % Paluska ym. 2007 991 potilasta Vain 1% potilaista sattumalöydös pernassa Kystia, splenomegalia, hemangiooma, absessi
} Pernan pesäkkeet usein epätyypillisiä Spesifi diagnoosi usein mahdoton Löydös täytyy aina suhteuttaa taustatietoihin Kuumeilua, kipua? Immunosupressio? Maligniteettia, pesäkkeitä muualla? Matkailija tai maahanmuuttaja? } Kysta } Kalkki } Solidi pesäke
} Kysta Aidot kystat vs. pseudokystat Aidot: Ei-parasiittinen tai parasiittinen kysta Ekinokokkikysta potilaat usein oireilevia ja ekinokokkikystia myös muissa elimissä (maksa, keuhko) Pseudokystat: posttraumaattisia tai pankreatiitin komplikaatioita Radiologisesti aitoja ja pseudokystia ei voi yleensä erottaa toisistaan Merkitys Oireeton kysta -> vaatii harvoin hoitoa tai lisäselvityksiä Oireilevat yleensä > 5 cm
} Kalkkeumat Yleensä granulomatoottisen taudin jälkiä tbc, sarkoidoosi (USA histoplasmoosi) Kysta, ekinokokki, infarkti- tai abskessijälki, hemangiooma, hamartooma, pseumocystis carinii Merkitys Kalkkeutumat oireettomilla -> ei edellytä lisätutkimuksia Jos selvä epäily aktiivista taudista -> lisäselvitykset Ekinokokki, pneumocystis
} Solidi pesäke Pernan solidi pesäke useimmiten benigni, jos muissa elimissä ei ole metastaaseja Hemangiooma Yleensä yksittäinen pesäke Sarkoidoosi Yleensä multippelit -> onko muutoksia keuhkoissa tai mediastinumin ja hilusten imusolmukkeissa? Malignit pernan pesäkkeet harvinaisia Primaarituumorit (lymfooma, angiosarkooma) eivät yleensä ole sattumalöydöksiä
} Jopa yli puolella >50 v ainakin yksi munuaisen massa Solidi tai kystinen Suurin osa benignejä, simppeleitä kystia } Munuaiskystat - Bosniakin luokitus Luotu TT-tutkimuksia varten Luokka I IV Mahdollinen seuranta- ja hoitosuositus perustuu em. luokitukseen
0 % maligneja 5 % maligneja 50 % maligneja ~100 % maligneja
} Jos UÄ-lausunnossa kerrotaan joku alla olevista piirteistä Seinämän paksuuntumaa Monilokeroinen Noduluksia, pehmytkudosmassaa Paksua tai nodulaarista kalkkia Multippeleita tai paksuuntuneita tai epäsäännöllisiä septoja / väliseiniä Kysta epäsäännöllinen } Viittaa 2F-IV -> TT - Urologille
} Ovarion sattumalöydös voi olla kysta, kystissolidi tai solidi } Kysta yleisin löydös Oireettomilla fertiili-ikäisillä 7,8 % yli 2,5 cm kysta (Borgfeld ja Andolf 1999) Useimmiten toiminnallisia eli koko ja olemassaolo vaihtelevat kuukautiskierron mukaan Follikkelikysta ja corpus luteum kysta Vaihdevuosi-ikäisillä 2,5-18 % (Odesitt ym. 2003, Castillo ym. 2004)
} 1-lokeroinen kysta Fertiili-ikäisellä 100 % benigni Vaihdevuosi-ikäisellä 95 % benigni } Kuivasaari-Pirinen ja Anttila 2011 Fertiili-ikäisen < 5 cm Vaihdevuosi-ikäisen < 3 cm 1-lokeroinen kysta ->eivät vaadi seurantaa
} Huomattavan yleinen sattumalöydös Obduktiossa 50-60 % (Furmanchuk ym. 1993) UÄ:llä jopa 60 % Suurin osa benignejä, arviolta n. 5 % maligneja (Desser ym. 2008) } Suomessa Brander A. ym. 2000 253 randomisti valittua potilasta, 27 %:lla uä poikkeava 5 v seurannassa ei yhtään malignia, vaikka osa pateista suureni, osa pieneni tai hävisi, osalle tuli uusia } Esiintyvyys suurempi Ikääntyneillä, naisilla ja jodin puutosalueilla
} < 1 cm kyhmy, jos > 5 mm kokoinen kyhmy, jossa mikrokalkkeja JA potilaalla korkea riski Kaulalla metastaaseja Aiempi kilpirauhassyöpä Sukuanamneesi (1. asteen sukulaisella kilpirauhassyöpä tai MEN-2) Pään tai kaulan sädehoito MEN-oireyhtymä TAI nuori ikä (< 35 v) Papillaarista syöpää myös lapsilla ja nuorilla aikuisilla Nuorella potilaalla yksittäisen kyhmyn maligniteettiriski suurempi kuin iäkkäällä ja hitaastikin etenevällä taudilla voi olla vaikutusta elinajan odotteeseen
} > 1 cm kyhmy Mikrokalkkeja Epätarkkarajainen Kyhmy korkeampi kuin leveämpi Solidi vahvasti niukkakaikuinen } > 1,5 cm Solidi niukkakaikuinen Makrokalkkeja Solidi tasa-tai runsaskaikuinen
} > 2 cm Kystissolidi } ONB tai seuranta ei tarpeen Kysta tai kystinen muutos ilman solidia osaa Kysta, jossa kolloidikide ja kaikuvahvistuma Kysta, jossa sakkaa Hunajakennomainen kystinen muutos
} Sattumalöydökset kuvantamisessa yleisiä Suurin osa benignejä eikä niillä ole kliinistä merkitystä } Haasteina Osata poimia joukosta ne, jotka tulee selvittää/ kontrolloida / hoitaa Potilaan muut sairaudet ja odotettavissa oleva elinikä huomioiden Osata selittää loput potilaalle parhain päin } Tulevaisuudessa Toivottavasti saadaan yhteiset pelisäännöt, millaiset sattumat huomioidaan ja miten ne käsitellään